Puijo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee mäkeä. Puijon muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Puijo

Puijon torni ja Puijon Maja kesällä 2006

Tyyppi
Sijainti
Korkeus merenpinnasta
232 m
Kartta
Koordinaatit

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatio

Puijo on mäki ja luonnonsuojelualue Kuopion kaupungin ruutukaavan reunalla. Mäen korkeus on noin 150 metriä Kallaveden pinnasta ja 232 metriä meren pinnasta mitattuna. Puijo ja sen laella sijaitseva Puijon torni ovat myös Kuopion tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä. Kaupunkilaisten liikuntakeskuksena pidetyltä Puijolta on alkanut aikojen kuluessa myös monen talvilajin Suomen valloitus.

Suuri osa Puijosta on ollut luonnonsuojelualuetta jo vuodesta 1928 lähtien[1]. Se oli Suomen ensimmäinen suojelualue, joka perustettiin yksityismaille[2]. Vanha luonnonsuojelualue kattoi 63 hehtaaria[1]. Nykyisin suojeltua metsää on Puijolla 208 hehtaaria, josta suurin osa kuuluu EU:n Natura-ohjelmaan[1]. Alueen merkittävimmät osat ovat Puijon selänteellä sijaitsevat Satulanotkon ja Antikkalanrinteen lehdot sekä Kokonmäen kuusikot[1]. Asutuksen keskellä on myös kolmen hehtaarin aarnimetsäalue[3][4].

Urheilu- ja liikuntakeskussuunnitelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puijonlaaksoon suunniteltiin 1950-luvulta lähtien laajaa urheilukeskusta, sisältäen muun muassa pikaluisteluradan, urheilutalon ja avouimalan, jääkiekko- ja tenniskenttiä sekä hiihtostadionin.[5] 1960-luvulla päätettiin järjestää kaksi suunnittelukilpailua, joiden pohjalta alue jaettiin urheilu- ja virkistysalueeseen.[5] Rakentaminen alkoi 1960-luvun lopussa. 1970-luvulla rakennettiin reittejä, polkuja ja harjoituskenttiä, 1980- ja 1990-luvuilla hyppyrimäet sekä 2000-luvulla pesäpallostadion. Puijonlaakson väestönsuojia otettiin liikuntakäyttöön 1970-luvulla.

Puijon alue oli mahtipontisissa visioissa mitä täydellisin liikuntaympäristö. Käytännössä kuitenkin liikuntapaikkarakentaminen oli ongelmallista.[5] Suojellut metsät ja muut, vuosi vuodelta korostuneet ympäristöarvot estivät suuremman rakentamisen. Kiire ja muut kasvavat kaupunginosat vetivät myös aika ajoin tiettyjä kohteita muualle.[5] Esimerkiksi jäähalli sijoitettiin Niiralaan, vaikka se oli aiemmissa suunnitelmissa sijoitettu Puijolle. Niiralaan kasvoikin urheilukeskus uimahallin (1960-luvun loppu), tekojääradan, jäähallin ja keilahallin myötä (1970-luku). Viimeisimpänä se täydentyi 1990-luvulla vielä Kuopio-hallilla. Puijo-suunnitelmat toteutettiin täysimittaisesti oikeastaan vain talvilajien ja kuntoilun osalta.[5]

Talviurheilun kehto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puijon vanha ja uusi torni vuonna 1963
  • Puijolla pidettiin vuonna 1887 Suomen ensimmäiset maastohiihtokilpailut – muualla hiihdettiin tasamaalla. Puijon talvikisojen varsinainen historia alkaa vuodesta 1916. Kuopion koululaiset ovat hiihtäneet kilpaa jo vuonna 1864.[6]
  • Suomen ensimmäinen kelkkamäki avattiin Puijolla vuonna 1913. Se noudatti vuonna 1892 tehtyä vanhaa tietä. Kelkkailu loppui vuonna 1931, mihin mennessä ainakin yksi oli kuollut tapaturman mukaan nimetyssä Kuolemankurvassa.
  • Suomalaiset tutustuivat vuonna 1934 Kuopiossa ensimmäisenä urheilu- ja liikemies, alppihiihdon isä Erkki U. Penttilän Kanadasta tuomaan pujotteluun. Suomen ensimmäiset pujottelukisat laskettiin Puijolla samana vuonna.[7] Puijon laskettelurinne raivattiin vuonna 1938 ja vastakkaisella laidalla Puijoa sijaitseva Antikkalan rinne raivattiin vuonna 1958. Ensimmäinen hiihtohissi rakennettiin vuosina 1956–57.
  • Suomen ensimmäiset mäkihyppykisat pidettiin vuonna 1886 Helsingissä ja muutamaa viikkoa tämän jälkeen oli jo Puijon vuoro.[6]
  • Puijosta ei tullut vuosisadan alussa johtavaa talviurheilukeskusta, sillä sen katsottiin olevan liian kaukana Helsingistä. Hiihtoliitto asettui tukemaan Lahden Salpausselän urheilukeskusta.[6]
Puijon hyppyrimäet

Puijon hyppyrimäet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Puijon hyppyrimäet

Puijon vaaran korkeus merenpinnasta on 232 metriä.[8] Vaaran laella sijaitsee Puijon torni ja sen vieressä muun muassa pujottelurinne sekä mäkihyppytornit (K120, K90, K64 ja K28).

Puijon pujottelurinne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puijon hyppyrimäkien vierustalla on 400-metrinen pujottelurinne. Korkeuseroltaan 93-metristä ja jyrkkyydeltään (H/L) 24-prosenttista rinnettä käytetään alppilajien tekniikkarinteenä.[9] Sen ankkurihissien kapasiteetti on 1 200 henkilöä tunnissa.[9] Sijainti luonnonsuojelualueella estää rinteen korottamisen tai lisärinteiden rakentamisen.[9]

Puijolla järjestetään muun muassa alppilajien alueleirejä. Rinnettä pyörittää Soinisen perheyritys.[9]

Golfkenttä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puijon mäen rinteillä sijaitsi myös 9 väylän par 3 golfin harjoituskenttä.[10] Nykyään golfkentän paikalla on frisbeegolfrata.[11]

Puijon pesäpallostadion

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Puijon pesäpallostadion

Kesällä 2008 Puijolle, noin kilometri hyppyrimäistä kaupunkiin päin, valmistui uusi pesäpallostadion[12]. 2,4 miljoonaa euroa maksaneella Puijon pesäpallostadionilla on 1 400 katsomopaikkaa, joista katettuja on yli 1 000[13]. Talvella hiihtolatu kulkee stadionin lävitse, jolloin sitä voidaan käyttää talvikatsomona sekä huoltotilana.

Puijon torni

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puijon torni.
Pääartikkeli: Puijon torni

Puijon huipulla sijaitsee vuonna 1963 valmistunut, 75 metriä korkea Puijon torni. Torni on pääosin matkailukäytössä, ja sen huipulla sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen pyörivä ravintola. Tornin tärkein käyttötarkoitus on matkailu, ja huippu sijaitsee 224 metriä Kallaveden pinnan yläpuolella. Puijon tornin juurella sijaitsee hotelli Puijon Maja.

Ennen nykyistä tornia Puijolla on ollut kaksi muutakin tornia: Ensimmäisen, vuonna 1856 valmistuneen 16 metriä korkean puisen tornin rakennutti raatimies C. R. Dahlström. Seuraava, arkkitehti Johan Victor Strömbergin suunnittelema 24-metrinen, tiilestä rakennettu graniittijalkainen torni valmistui 1906. Tämä torni purettiin vuonna 1963 nykyisen tornin valmistuttua. 14. lokakuuta 2006 vietettiin Puijon tornien 150-vuotisjuhlaa.

Geologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kvartsiittikallio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopion vuoristot kuluivat tasangoksi noin 2 500 miljoonaa vuotta sitten. Silloisen meren rantaan kulkeneista rapautumisaineksista syntyi 2 400–2 100 miljoonaa vuotta sitten kvartsihiekkaa. Hiekkakerrostumat kiteytyivät 1 900–1 850 miljoonaa vuotta sitten kvartsiitiksi. Puijon länsirinteellä kvartsiittia on lähes yhtenäisenä vyöhykkeenä. Kova kivilaji suojasi osin Puijon mäkeä mannerjään hiovalta kulutukselta. Kallion metsänpuoleinen vastasivu ja hyppyrimäen puoleinen rosoinen suojasivu kertovat mannerjään liikkuneen luoteesta kaakkoon.[14]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Kauppinen, Jukka: Puijo ja Kallaveden seudun näkymä. Kuopio, kesä 2008, nro 2, s. 9.
  2. ↑ (Puijon) Historia
  3. ↑ von Wright, Atte: Puijo – Kuopion helmi luonnonystävälle ja ulkoilijalle 18.9.2008. Kuopio.fi: Kuopion Luonnon Ystäväin yhdistys. Viitattu 25.12.2009.
  4. ↑ Aarniometsä on luonnontilainen vanha metsä Konttilan kierto (luontopolku). Kuopio.fi: Puijon luonto- ja opastuskeskus Konttila. Viitattu 25.12.2009.
  5. ↑ a b c d e Lindell, Sanna: Kuopion liikuntapaikkarakentaminen 1960–1980 (sivut 93–94) huhtikuu 2007. Joensuun yliopisto. Viitattu 8.10.2009.
  6. ↑ a b c Suomen hiihtourheilun juuret löytyvät Kuopiosta 29.10.2003. Puijon Hiihtoseura. Viitattu 2.2.2008.
  7. ↑ Suomen alppihiihdon Grand Old Man Erkki U. Penttilä on kuollut 3.9.2004. Suomen Hiihtoliitto. Viitattu 2.2.2008.
  8. ↑ ”Alue”, Kuopio 2007 – Tietoa taskuun, s. 4. Kuopion kaupunki, 2007.
  9. ↑ a b c d Poikolainen, Virpi: Pikkujyrkkä Puijo hioo laskutaitoja. Savon Sanomat, 7.1.2008, 101. vsk, nro 6, s. B20.
  10. ↑ Puijon golfkenttä Kuopioinfo. Viitattu 2.2.2008.
  11. ↑ Puijon golfkentälle tulossa merkittävä käyttömuutos Savonsanomat.fi. 14.04.2016. Viitattu 12.11.2017.
  12. ↑ Puijon pesäpallostadion vihittiin käyttöön 18.8.08. Kuopion kaupunki. Viitattu 4.1.2009.
  13. ↑ Puijon Pesis aloittaa kauden Siilinjärvellä Savon Sanomat. 8.5.2008. Viitattu 4.1.2009.
  14. ↑ Kvartsiitti on kovaa kiveä Konttilan kierto (luontopolku). Kuopio.fi: Puijon luonto- ja opastuskeskus Konttila. Viitattu 25.12.2009.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Puijo.
Suomen talviurheilukeskukset
Pohjois-Suomi
Keski-Suomi
Etelä-Suomi
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Puijo&oldid=22088420”