Keskustelu:Karoliina Kestin katoamistapaus

Tämä on keskustelusivu, jolla keskustellaan muutoksista artikkeliin Karoliina Kestin katoamistapaus.
Kirjoita uusi teksti vanhan alapuolelle. Napsauta tästä aloittaaksesi uuden aiheen. Muista allekirjoittaa viestisi napsauttamalla . Uusi Wikipediassa? Tervetuloa! Jos tarvitset apua, kysy kahvihuoneessa.	Ole kohtelias ja toivota uudet käyttäjät tervetulleiksi Älä käytä keskustelusivua mielipidepalstana Oleta hyvää tahtoa Vältä henkilökohtaisia hyökkäyksiä

Tästä artikkelista on kiistelty. Lue tämä keskustelusivu ennen suurten muutosten tekemistä. Erimielisyyden ilmetessä perustele kantasi tällä keskustelusivulla.

Artikkeli Karoliina Kestin katoamistapaus on valittu lupaavaksi artikkeliksi.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
21.9.2011 – 28.9.2011	Poistoäänestys		Säilytetty
20.9.2011 – 22.9.2011	Ehdolla lupaavaksi artikkeliksi		Keskeytetty poistoäänestyksen takia
30.9.2011 - 10.10.2011	Ehdolla lupaavaksi artikkeliksi		Yksimielisyyttä ei saavutettu
4.1.2012 - 8.1.2012	Ehdolla lupaavaksi artikkeliksi		Yksimielisyyttä ei saavutettu
22.2.2012 - 29.2.2012	Ehdolla lupaavaksi artikkeliksi		Yksimielisyyttä ei saavutettu
6.8.2012 - 16.8.2012	Ehdolla lupaavaksi artikkeliksi		Hyväksytty

Artikkeliin liittyvää keskustelua on ollut myös kahvihuoneessa.

Luokka

Tällä sivulla on virheluokka elävät henkilöt! Karoliina ei ole elossa!--213.243.131.200 27. elokuuta 2011 kello 21.23 (EEST)

Mielenkiintoinen kommentti. Onko sinulla kenties jotain tekemistä asian kanssa? --Glad999 27. elokuuta 2011 kello 21.26 (EEST)

Rikosnimike tappo tarkoittaa sitä, että Karoliina on potkaissut tyhjään. --213.243.131.200 27. elokuuta 2011 kello 21.24 (EEST)

Poliisi vain tutkii tapausta tappona silminnäkijähavainnon perusteella. Ei voida tietää varmasti, elääkö hän tällä hetkellä vai ei. --Cary 27. elokuuta 2011 kello 21.25 (EEST)

Ehkä fi.wikiin tarvittaisiin vastine en.wikissä käytössä olevalle Possibly living people -luokalle. Olisiko parasta poistaa elävät henkilöt -luokka ja jättää artikkeli toistaiseksi pelkkiin kadonneisiin? --Quadriplegia 27. elokuuta 2011 kello 21.28 (EEST)

Poliisi on määrittänyt rikosnimikkeeksi tapon (ks. [1]) ja tätä rikosnimikettä käytetään myös Wikipediassa kunnes poliisi toisin tiedottaa. Myöskin elävät henkilöt luokka on varmaan syytä säilyttää kunnes toisin ilmoitetaan. --Olli ^keskustelu 27. elokuuta 2011 kello 21.30 (EEST)

Eikös luokka Luokka:Kadonneet henkilöt ole olemassa sitä varten, että sinne voidaan laittaa henkilöitä, joista ei tiedetä elävätkö vai eivät? Kannattaako kadonneiksi luokiteltuja luokitella samanaikaisesti myös eläviksi (tai kuolleiksi)? --Risukarhi 27. elokuuta 2011 kello 21.31 (EEST)

Olin juuri tulossa sanomaan samaa. Eli elävät henkilöt -luokka pois kaikilta kadonneilta. --Jannex 27. elokuuta 2011 kello 21.31 (EEST)

Ongelmasta selvittäisiin tämän artikkelin kohdalla muuttamalla se käsittelemään tapausta, eikä henkilöä. Vrt. Raisa Räisäsen katoamistapaus. --Otrfan 27. elokuuta 2011 kello 21.47 (EEST)

Se olisi kyllä varmaan perusteltua. Mikä mahtaa nyt olla jakauma näiden nimeämistapojen kesken?--Urjanhai 28. elokuuta 2011 kello 13.56 (EEST)

Valokuva

keskustelua siirretty kahvihuoneesta.

Mietin tässä juuri: Poliisi on ilmeisesti julkaissut Kestistä seuraavan kuvan: [2]. Onnistuuko tuon tallentaminen Wikipediaan? --Cary 27. elokuuta 2011 kello 16.16 (EEST)

Malline:PD/Viranomainen --Iisak Lehtinen 27. elokuuta 2011 kello 16.27 (EEST)

Ei käy tuohon. Tuon kuvan tekijänoikeudet on Kestillä itsellään. --Otrfan 27. elokuuta 2011 kello 16.29 (EEST)

Niin, samaa mietin itsekin. Toisaalta useilla sivustoilla kuvatekstissä mainitaan Kestin kuvien olevan poliisin ([3], [4], [5]). Eli voikohan tuota viranomaismallinetta käyttää? --Cary 27. elokuuta 2011 kello 16.38 (EEST)

Minä en käyttäisi, sillä tuo kuva on selvästi Kestin itsensä peilistä ottama, eivätkä kuvan tekijänoikeudet ole mihinkään voineet muuttua, vaikka poliisi kuvan onkin julkaissut. --Otrfan 27. elokuuta 2011 kello 16.44 (EEST)

Käyttöoikeudet täytyy olla luovutettu poliisille lehtiin tms. julkaistavaksi, ja myös Wikipedia kuulunee kelvollisiin julkaisupaikkoihin. Poliisiin pitäisi voida luottaa siinä, että se tietää milloin kuvaa saa käyttää (ja kuka sen tekijänoikeudet on luovuttanut, ja miten...) --Iisak Lehtinen 27. elokuuta 2011 kello 18.29 (EEST)

Käyttöoikeuksia ei voine luovuttaa kuin tekijänoikeuksien haltija. Henkilöiden katoamiset lienevät kuitenkin jonkinlainen force majeure -tapaus. Wikipediassa tuota kuvaa ei kuitenkaan mielestäni voida käyttää. edit: siis ainakaan {{PD/Viranomainen}} -perusteella. edit2: Commonsin vastaava malline[6] on ohjeiltaan vähän selkeämpi "The above does not apply to independent works contained in the documents referred to in paragraphs 1—5." --Otrfan 27. elokuuta 2011 kello 18.41 (EEST)

Juu, pitää paikkansa, että jos lehdistö on rikkonut tekijänoikeuksia käyttäessään kuvaa, niin silloin sitä ei laiteta Wikipediaan samalla perusteella, joka lehtijutuissa on että "poliisin kuva". Jos tekijänoikeuksista luistamiseen on olemassa tällainen poikkeus (eli lehdistö ei ole rikkonut tekijänoikeuksia), niin pitäisikö tehdä uusi malline, vai käytämmekö PD-viranomaista ja laitamme siihen tarkennuksen... Mutta joka tapauksessa: jos lehdistö saa kuvaa lainsäädännön sisäpuolella käyttää, niin saanee Wikipediakin. Lakiasiantuntijan kommenttia kaivataan. --Iisak Lehtinen 27. elokuuta 2011 kello 19.42 (EEST)

Onhan meillä sitaattioikeus, mutta sitä ei voi käyttää henkilökuvien lisäämiseen. Eikä mallineiden muuttaminen tai uusien luominen muuta asiaa mitenkään. Ja miten lehdet kuvia käyttävät on lehtien oma asia, eikä vaikuta Wikipedian käytäntöihin. --Otrfan 27. elokuuta 2011 kello 20.17 (EEST)

Ei tässä kovin kummoista asiantuntijaa tarvita, tämä on selvä tapaus. Kuva on selvästi Kestin itsensä ottama, eivätkä tekijänoikeudet ole mihinkään siirtyneet. Sillä ei ole merkitystä, mitä poliisi tai lehdet ovat kuvalla tehneet tai mitä oikeuksia ovat saaneet. --Ryhanen 27. elokuuta 2011 kello 20.21 (EEST)

Mielestäni kuvan voisi julkaista {{valokuva}} käyttäen, vrt. Tiedosto:Ibrahim_Shkupolli.jpg. tuskin asiasta mitään ongelmia tulisi, sillä kuvan julkaisu vain helpottaa tytön löytymistä --Olli ^keskustelu 27. elokuuta 2011 kello 20.39 (EEST)

Valitettavasti Wikipedian tehtävä ei ole osallistua etsintöihin. Shkupollin kuvakin pitäisi varmaan poistaa. --Otrfan 27. elokuuta 2011 kello 20.45 (EEST)

Minun mielestäni taas tuo malline ei sovi, sillä artikkelihan ei käsittele kuvaa eikä kuvasta tulisi tekstiä lausettakaan, vaan kuva toimisi artikkelissa ainoastaan koristeena. --Jannex 27. elokuuta 2011 kello 20.47 (EEST)

Toisaalta kuvan voisi laittaa mallineeseen, jossa on henkilön tuntomerkit. --Cary 27. elokuuta 2011 kello 20.52 (EEST)

@Cary: juuri tätä tarkoitin. Eli kuva ei olisi koristeena. @Otrfan miksei Wikipedia voisi osaltaan "osallistua" etsintöihin? Olisiko kuvan näyttämisestä muka haittaa jollekin? Luulen että tässä tilanteessa tekijänoikeudet eivät ole se tärkein juttu, vaan se että tyttö löytyisi pikaisesti.. --Olli ^keskustelu 27. elokuuta 2011 kello 20.56 (EEST)

Eri artikkeleissa ei voida soveltaa eri tekijänoikeuskäytäntöjä mutupohjalta tai periaatteella "kuvaa voidaan käyttää, koska siitä ei aiheudu haittaa. --Otrfan 27. elokuuta 2011 kello 21.03 (EEST)

Wikipedian tehtävä ei myöskään ole tarkoitus päättää lukijan puolesta, mitä hän aikoo täältä löytämillään tiedoilla tehdä, eli Wikipedia voi osallistua etsintöihin siinä missä mikä tahansa muukin tiedotusväline. --Iisak Lehtinen 27. elokuuta 2011 kello 21.00 (EEST)

Ei riitä sitaattioikeuden käyttämiseen. --Otrfan 27. elokuuta 2011 kello 21.04 (EEST)

@Otrfan: Vetosit force majeure -tilanteeseen, jossa tekijänoikeuksista luistaminen on sallittu etsintään osallistuvilla julkaisuilla. Sitaattioikeus ei liitykään henkilöartikkeleihin, mutta jos sopivaa mallinetta ei ole, niin sen voi tehdä tai kirjoittaa perustelut kuvasivulle leipätekstinä. --Iisak Lehtinen 27. elokuuta 2011 kello 21.14 (EEST)

Eipäs nyt väitetä minun vedonneen mihinkään. Joka tapauksessa lehdet hoitakoot omat tekijänoikeusasiansa ja me omamme. --Otrfan 27. elokuuta 2011 kello 21.16 (EEST)

Lähteettömästä syntymäajasta: pikkusiskoni tuntee Karoliinan, hän näkee tämän Facebook-seinän. Sieltä voisi ottaa syntymäajan. Kuvaa ei mielestäni saa käyttää täällä, tekijänoikeudet eivät ole poliisilla. ––Crimson Cherry Blossom™ 27. elokuuta 2011 kello 21.06 (EEST)

Facebook ei ole julkinen lähde ellei sitä pääse kaikki lukemaan. --Harriv 27. elokuuta 2011 kello 21.08 (EEST)

Ja henkilö on myös voinut laittaa Facebookiin virheellisen syntymäajan (jotkut tekevät näin esim. tietoturvasyistä). --Glad999 27. elokuuta 2011 kello 21.28 (EEST)

En ole (todellakaan) mikään tekijänoikeuksien asiantuntija, joten täytynee tyytyä teihin asiantuntevampiin. Mikäli joku asuu Tampereella tai katoamispaikan lähistöllä, voisi käydä näpsimässä muita kuvia. Niiden tallentamiseen ei pitäisi olla mitään estettä, vai...? --Cary 27. elokuuta 2011 kello 21.10 (EEST)

Joo ei tietenkään. =) ––Crimson Cherry Blossom™ 27. elokuuta 2011 kello 21.15 (EEST)

Ei sille ole estettä ja eikä vapaan kuvan löytyminen Kestistäkään ole mahdottomuus. --Otrfan 27. elokuuta 2011 kello 21.19 (EEST)

Vapaan kuvan löytyminen on aika lailla mahdotonta. Kovin moni nuori ei tunne tekijänoikeusasioita kovinkaan hyvin ja tuskin kukaan on julkaissut Karoliinasta kuvaa public domainiin, CC ym lisenssin alaiseksi. Ylipäätänsä - nuoret tuskin ajattelevat tekijänoikeusjuttuja esim julkaistessaan kuvan FB-seinällä. @Crimson Cherry Blossom: joo valitettavasti ei pysty seinän perusteella syntymäaikaa laittamaan, jos seinä ei kera julkisesti ole näkyvissä. --Olli ^keskustelu 27. elokuuta 2011 kello 21.24 (EEST)

Ei ole julkaissut, kun kukaan ei ole tekijänoikeusvapaata kuvaa kaivannut tai kysynyt. --Otrfan 27. elokuuta 2011 kello 21.26 (EEST)

Mitenkähän tekijänoikeusvapaan kuvan kysyminen onnistuisi nyt ? ja keneltä se pitäisi kysyä ? --Olli ^keskustelu 27. elokuuta 2011 kello 21.27 (EEST)

Jos sopiva kuva esim. Facebookissa näkyy, niin kysyy kuvaajalta. Tosin itse en kehtaisi ihan vähään aikaan vielä kysellä. --Otrfan 27. elokuuta 2011 kello 21.29 (EEST)

Facebookista tuskin julkisesti ainakaan sopivaa kuvaa löytyy. Jotenkin olisi hyvä saada että tuon kuvan lisenssiä muutettaisiin nin että sen voisi Wikipediassa julkaista --Olli ^keskustelu 27. elokuuta 2011 kello 21.31 (EEST)

Entä jos otan jonkin lehden toimittajaan/kuvaajaan yhteyttä ja pyydän lupaa saada käyttää heidän ottamiaan kuvia Wikipediassa. Onko se mahdollista? Millä voin todistaa saaneeni luvan kuvien käyttöön? --Cary 11. syyskuuta 2011 kello 15.59 (EEST)

Siinä on vaan semmoinen juttu, että toimittajillakaan ei ole kuvien tekijänoikeutta. Ilmeisesti äiti on antanut ne kaksi kuuluisaa kuvaa lehdistön käyttöön mutta tuskinpa ovat mistään tekijänoikeuksista puhuneet. ––Crimson Cherry Blossom™ 11. syyskuuta 2011 kello 16.13 (EEST)

Kyllä, mutta tarkoitan nyt lehdistön itse ottamia kuvia esimerkiksi tuolta tapahtumapaikalta, en siis kuvia Karoliina Kestistä. --Cary 11. syyskuuta 2011 kello 16.16 (EEST)

Tottakai voit kysyä. Jos tapahtumapaikasta kuvia haluat, niin minulla on lähipäivinä asiaa Tampereelle ja voin piipahtaa Likolammella napsimassa kuvan, jos se miellyttää. Se ainakin on sitten 100% varmasti täysin vapaa kuva. Vielä jos rannalla olevia kynttilöitä näkyisi kuvassa, olisi se kyllä hieno. ––Crimson Cherry Blossom™ 11. syyskuuta 2011 kello 16.21 (EEST)

Rannan kynttilät olisivat kyllä plussaa. Auttaisikohan OTRS kuviin, jos aiot kysyä käyttölupaa joltakin tiedotusvälineeltä? --Olli ^keskustelu 15. syyskuuta 2011 kello 20.16 (EEST)

Kuva tulossa. =) ––Crimson Cherry Blossom™ 18. syyskuuta 2011 kello 21.45 (EEST)

Kamera rupesi just sekoilemaan mutta onneksi vaimollani on hieno 5 megapikselin kamera puhelimessa. Pitäisi vielä osata käyttää puhelimen muistikorttia jotta saadaan kuva koneelle. Ei ollenkaan kierrelty pahemmin lampea vaikka se oli paljon pienempi kuin odotin, eli kynttilöitä ei löydetty ja saatu kuvaan. Mutta ehkä parempi kuin ei mitään. ––Crimson Cherry Blossom™ 23. syyskuuta 2011 kello 20.34 (EEST)

Useimmista kännyköistä saa muistikortilta tiedostot koneelle bluetoothilla (ainakin jos kone on läppäri) tai kytkemällä USB-piuha puhelimesta koneeseen. --Iisak Lehtinen 23. syyskuuta 2011 kello 20.40 (EEST)

Pitää huomenna kokeilla, miten onnistuu. Puhelimen mukana on kyllä tullut joku liitin. ––Crimson Cherry Blossom™ 23. syyskuuta 2011 kello 20.48 (EEST)

Kuva tallennettu. ––Crimson Cherry Blossom™ 25. syyskuuta 2011 kello 13.34 (EEST)

Hyvää työtä, kiitoksia. --Iisak Lehtinen 25. syyskuuta 2011 kello 13.37 (EEST)

Kiitos tuosta kuvasta minunkin puolestani! --Cary 26. syyskuuta 2011 kello 14.32 (EEST)

Ei kestä. ––Crimson Cherry Blossom™ 26. syyskuuta 2011 kello 20.31 (EEST)

BMW

Entä poliisin julkaisema kuva BMW-autosta?[7] Onnistuuko sen tallentaminen? --Cary 29. elokuuta 2011 kello 18.53 (EEST)

Jonkun pitäisi selvittää, että mitä tarkkaan ottaen tarkoittaa "julkisen elimen päätös tai lausuma". Onko lausuma, jos poliisi toimittaa tiedotusvälineille jotain materiaalia? Eikös muuten joku kuva täältä käy[8] ? --Otrfan 29. elokuuta 2011 kello 18.59 (EEST)

kelpaisikohan tämä http://commons.wikimedia.org/wiki/File:BMW_323ti_Compact_II.JPG ei taida ihan sama malli olla. --Olli ^keskustelu 30. elokuuta 2011 kello 16.48 (EEST)

Kuolinaika

Eihän Kesti välttämättä kuollut 7. syyskuuta.. Eiköhän odoteta ruumiinavaustulosten valmistumista. --Valmiustila 8. syyskuuta 2011 kello 14.58 (EEST)

Niin, samaa mietin itsekin. Poliisi on vahvistanut kuolinsyyksi hukkumisen, ja ulkopuolista tekijää ei uskota olevan.[9] Eikö näin ollen kuolinpäivä ole päivä, jolloin hän katosi eli hukkui (eli 31.7.)? --Cary 8. syyskuuta 2011 kello 15.10 (EEST)

Mutta onhan hän voinut harhailla metsässä useitakin päiviä ja vasta tämän jälkeen hukkua. --Olli ^keskustelu 8. syyskuuta 2011 kello 15.23 (EEST)

Mistä tuo kuolinpäivä on peräisin? Uutta tutkimusta ei saa tehdä. --Iisak Lehtinen 8. syyskuuta 2011 kello 22.05 (EEST)

Se on sinun johtopäätöksesi. Vaikkakin varsin todennäköinen arvaus, niin käsittääkseni kuolinpäivää ei ole varmistettu missään. Pitkän ajan jälkeen tarkkaa päivää ei välttämättä edes saa selville.. --Harriv 8. syyskuuta 2011 kello 22.17 (EEST)

Juuri näin kuten Harriv sanoi. No, toivotaan että poliisi saisi jonkinlaisen kuolinpäivän selville. --Olli ^keskustelu 10. syyskuuta 2011 kello 08.06 (EEST)

Eli nyt artikkeliin on lisätty syntymä- ja kuolinpäivät. Voisikohan joku antaa lähteen mistä lehdestä ko. tiedot on poimittu? --Olli ^keskustelu 10. lokakuuta 2011 kello 18.42 (EEST)

Ilmeisesti kuolinilmoituksesta: [10]. --Harriv 10. lokakuuta 2011 kello 18.45 (EEST)

Joo kyllä kuolinilmoituksesta, mutta mistä lehdestä? Sen tarvitsisi tuohon lähdeviitteeseen. --Olli ^keskustelu 10. lokakuuta 2011 kello 19.03 (EEST)

Luinpas huonosti. Ei varmaan paljoa metsään mene jos veikkaa Aamulehteä, mutta pitäisi tarkistaa. --Harriv 10. lokakuuta 2011 kello 21.07 (EEST)

Ne olivat minun muokkauksessani 10. lokakuuta 2011 kello 10.45. Tiedot ovat Aamulehden kuolinilmoituksesta annen 10.10.2011 (taisi olla edellispäivä, mutta en enää muista, eikä lehteä ole ollut kuukausiin tallessa). Huomasin, että deletionistit olivat taas innostuneet tuhoamaan oleellista tietoa oikein urakalla "kun netissä ei ole lähdettä, niin tieto ei voi olla totta ja haluan sen heti poooois." No, menkää kirjastoon katselmaan, kun ei kelpaa muutoin. En ala enää uudelleen noita hakea kun hirveä into joillain on poistaa kaikki oikea tieto välittömästi.--Räyhähenki 23. tammikuuta 2012 kello 18.15 (EET)

Karoliinan kuolinilmoitus oli internetin mukaan Aamulehdessä 8.10.2011. Zache 23. tammikuuta 2012 kello 19.19 (EET)

Juuri näin. Itse ne poimin samaisesta lehdestä ja lisäsin artikkeliin, kuten myös koko nimen. Oli sen verran kiire, etten ehtinyt lähteitä laittamaan, kun arvelin että joku ne kuitenkin laittaa, koska lehdellä on paljon lukijoita. Unohdin koko asian ennen kuin kirjauduin taas pitkästä aikaa ja huomasin, että siellä oli deletionisti jälleen kerran ollut maanisella innolla välittömästi kirjoituksen jälkeen poistanut oikean tiedon. Siihen kun olisi laittanut poistamisen sijasta lähde?-tekstin tuovan mallineen, olisi tuokin ollut kohdallaan ja joku laittanut lähteen. Mutta kun ei osata käyttää noita, vaan poistetaan. Mikä ihmeen hävitysvimma joillain ihmisillä on? Kotonakin kaikki: "Mikähän tämä osa oikein on?" -tyyppiset tavarat roskiin heti, vai? Deletionistit ovat ryhmä, eivät henkilö, joiden toiminta on kirjanpolttajien luokkaa. Millä minä saan annettua ikuisen eston tyhmästä päästä joillekin? Lopputulos on nyt se, että artikkelissa on samat tiedot mitä olin siihen laittanut kolme kuukautta sitten ja ilman minun huomiotani (onneksi joku oli laittanut käyttäjäsivulleni viestin) niitä ei olisi siinä vieläkään. Ja tästä käyttöesto, koska arvostelin tällaista toimintaa? --Räyhähenki 24. tammikuuta 2012 kello 20.24 (EET)

Velvollisuus lähteen ilmoittamiseen on tiedon lisääjällä, eikä varsinkaan ajankohtaisissa henkilöartikkeleissa ole syytä roikuttaa lähteettömiä väitteitä. Niistä kun on mahdoton tietää pitävätkö tiedot paikkansa. Tässä tapauksessa pitivät, monessa tapauksessa eivät. -- Piisamson 24. tammikuuta 2012 kello 20.31 (EET)

Malline:Lähde on käytettävissä {{lähde}} tiedon perään, jos se vaikuttaa uskottavalta, mutta kaipaisi lähteen. Nyt kun se poistettiin, kukaan ei sitä sinne yli kolmeen kuukauteen lisännyt, edes näinkin tunnetussa tapauksessa. Olisikohan löytynyt enää mistään esimerkiksi vuoden kuluttua? Malliesimerkki mitä tuo kiihkomielinen oikean tiedon poistaminen saa aikaan.--Räyhähenki 24. tammikuuta 2012 kello 22.23 (EET)

Henkilö

Olisiko syytä luoda oma henkilöstä kertova osio, jossa voisi kertoa esim.taustastaan isosena ym. ? --Olli ^keskustelu 8. syyskuuta 2011 kello 15.24 (EEST)

Voisi olla hyvä idea. --Cary 8. syyskuuta 2011 kello 15.36 (EEST)

Vaikka ikävä tapaus onkin niin onko henkilö itsessään kovin oleellinen että henkilöstä on syytä Wikipediassa kirjoittaa tarkemmin? Tapaus toki sai paljon mediahuomioita ja onkin sinällään aiheellinen vaikka "vain hukkumiseksi" mahdollisesti paljastuuki mutta yksittäinen mutta en oikein näe henkilön taustojen olevan relevantteja. PasiH 8. syyskuuta 2011 kello 15.56 (EEST)

Ei taustoista välttämättä kovin tarkasti tarvitsisi kertoa, mutta etenkin tuon mainitsemasi mediahuomion vuoksi olisi hyvä kertoa taustoista omassa osiossaan mielestäni. --Olli ^keskustelu 8. syyskuuta 2011 kello 16.03 (EEST)

Henkilöön liittyvät ja yksityiset asiat pitäisi siivota artikkelista pois. Kuvalinkkejä henkilömallineessa ei enää tarvita, kuvia on julkaistu viitteiden artikkeleissa. Harrastukset ja seurustelukumppanit eivät kuulu artikkeliin. --Thi 8. syyskuuta 2011 kello 16.12 (EEST)

Ei, elleivät ne liity katoamiseen. --Harriv 8. syyskuuta 2011 kello 22.19 (EEST)

Henkilökuvaus kuuluu tähän artikkeliin siinä missä kenestä tahansa muustakin kertovaan. Artikkelin pääasia se ei saa olla, koska merkittävyys perustuu katoamistapaukseen, jonka mukaan artikkelikin on nimetty. Informatiivisia kuvalinkkejä ei tule poistaa. --Iisak Lehtinen 8. syyskuuta 2011 kello 23.02 (EEST)

Tämä ei kerro henkilöstä. Henkilönä Kesti ei ole ollut millään tavalla julkisuuden henkilö. --Harriv 9. syyskuuta 2011 kello 12.08 (EEST)

Joo, julkisuus tuli kieltämättä Kestin ollessa jo kuollut. Ei silti liene ongelma sille, etteikö elämästäkin voisi lähteisiin perustuen sanoa muutaman sanan. Iivarius 9. syyskuuta 2011 kello 12.14 (EEST)

Joku on nyt nähtävästi kokonaan poistanut henkilöosion, eli pois on lähtenyt tieto mm. seurakunnan isostoiminnasta. Mielestäni henkilöosion voisi palauttaa, ja siihen voisi listata tärkeimpiä tietoja liittyen henkilöön. --Olli ^keskustelu 10. syyskuuta 2011 kello 08.04 (EEST)

Mitähän ne tärkeimmät tiedot ovat? Isosena toimiminen ei kuulosta kovin oleelliselta. --Otrfan 10. syyskuuta 2011 kello 09.08 (EEST)

Karoliinan elämä jäi valitettavan lyhyeksi. Sitä taustaa vasten tarkasteltuna se voi kuullostaa merkittävältä. -Htm 10. syyskuuta 2011 kello 10.04 (EEST)

Niin. Mielestäni olisi syytä mainita edes jotain tietoa henkilöstä. --Olli ^keskustelu 10. syyskuuta 2011 kello 16.30 (EEST)

Isosuus on merkittävää 15-vuotiaalle. Henkilöstä on kerrottava, vaikka kuolikin. Iivarius 10. syyskuuta 2011 kello 16.32 (EEST)

Minusta omaisia kunnioitetaan jättämällä yksityisasiat kertomatta tietosanakirja-artikkelissa. Kyse on katoamistapauksesta, ei henkilöartikkelista. Wikiuutiset on lehtikirjoitusten paikka eli sinne voi kirjoittaa uutisen etsintöjen päättymisestä ja henkilön muistamisesta, koska niin on tehty muissakin lehdissä. Myös lainaus pastorilta on iltapäivälehden artikkelille ominaista aineistoa. Tietosanakirjan artikkelissa se tuo pikemminkin mieleen viestintätutkijoiden puheen uusromantiikan aikakaudesta, jolloin tunteiden ja draaman korostaminen esimerkiksi kuolemantapausten yhteydessä on muotia. Artikkelin lopussa mainostetaan myös tulevaa television rikosviihdeohjelmaa. Jaksoa tuskin edes tehdään koska kyse ei ole nykytiedon mukaan rikoksesta tai poliisi mahdollisesti neuvoo olemaan tekemättä jaksoa. --Thi 10. syyskuuta 2011 kello 18.33 (EEST)

Tarpeeton artikkeli

Vaikka onkin valitettava tapaus, niin on tarpeeton artikkeli. Kyseessähän ei ollut julkisuuden henkilö. Jos hukkuminen on perusteena, niin silloin esim. kaikista juhannuksena hukkuneista oma artikkeli? --85.78.122.71 8. syyskuuta 2011 kello 22.02 (EEST)

Aihetta on käsitelty mediassa niin laajasti, että on merkittävä. --Iisak Lehtinen 8. syyskuuta 2011 kello 22.03 (EEST)

Niin juuri nyt, mutta kun mitään rikostakaan ei liene tapahtunut, niin vaipuu "tavalliseksi tapaukseksi". Joten, tarpeeton artikkeli. --85.78.122.71 8. syyskuuta 2011 kello 22.10 (EEST)

Ei se tapauksen kertaalleen saama mediahuomio mihinkään häviä, vaikka tapaus myöhemmin unohtuisi. Ja artikkeleja ei poisteta "tarpeettomina", ainoastaan merkittävyydellä on väliä: WP:Merkittävyys. --Otrfan 8. syyskuuta 2011 kello 22.19 (EEST)

Etteikö juhannuksen aikaisilla hukkumiskuolemilla ole sitten kertaalleen saatua mediahuomiota? --85.76.168.107 8. syyskuuta 2011 kello 22.51 (EEST)

Jos tiedät jonkun yksittäisen juhannuksena hukkuneen, joka on saanut vastaavaa mediahuomiota voinet tehdä hänestä artikkelin. --Soppakanuuna 8. syyskuuta 2011 kello 22.53 (EEST)

Ei ollut sellaisia julkisuuden henkilöitä, kuten ei Kestikään. --85.76.168.107 9. syyskuuta 2011 kello 00.48 (EEST)

Mutta yhdestä juhannuksena hukkuneesta ei kyllä rummuteta yli kuukautta lehdissä. Muutenkin mediahuomio oli ihan eri luokkaa kuin suurimmassa osassa muita katoamistapauksia. Tämä ansaitsee paikkansa täällä. Korkki74 9. syyskuuta 2011 kello 00.56 (EEST)

Juu ja alussa olin itsekin kielteinen merkittävyyden suhteen:Wikipedia:Kahvihuone_(sekalaista)#Karoliina_Kesti, mutta sittemmin tapaus levisi iltapäivälehdistä muuhunkin mediaan ja sisäministerikin taisi kommentoida. Jotain keskustelua on tainnut löytymisen jälkeen olla median vastuustakin. Siitä voisi varmaan vielä artikkeliin lisäillä. --Otrfan 9. syyskuuta 2011 kello 14.03 (EEST)

Mielestäni artikkeli sinänsä on paikallaan, nousihan asiasta suuri kohu. Artikkelissa tosin on paljon kielioppivirheitä ja asiatonta tietoa, mielestäni artikkelin voisi typistää tietosanakirjamaiseksi. (91.154.42.26 9. syyskuuta 2011 kello 14.21 (EEST))

Artikkeli on nykytilassaan [11] varsin sekava. Toisaalta otsikko antaa ymmärtää, että artikkeli käsittelee itse katoamistapausta. Toisaalta artikkelin sisältö on kirjoitettu varsin henkilöartikkelityylisesti ja esimerkiksi artikkeli aloitetaan määrittelemällä kadonnut henkilö - eikä siis otsikon mukaista katoamistapausta.

Johdantokappaleesta ei selviä, miksi artikkeli on ylipäänsä Wikipediassa. Eihän syy voi olla siinä, että poliisi tutki tapausta välillä tappona, eikä se liioin voi olla siinä, että nuori henkilö löydettiin hukkuneena. Mielestäni on selvää, että tämä valitettava tapaturma voi olla Wiki-merkittävä ainoastaan tapauksen aiheuttaman mediahuomion takia. Eikö tällöin olisi siis luontevaa, että artikkeli keskittyisi - jo heti otsikosta lähtien - tapauksen aiheuttamaan mediahuomioon? Otsikosta voisi siis esimerkiksi korvata sanan "katoamistapaus" muotoon "katoamistapauksen mediahuomio". --86.50.105.228 10. syyskuuta 2011 kello 00.10 (EEST)

Olen eri mieltä. Artikkelin ei tule keskittyä mediahuomioon (vrt. esim. Madeleine McCannin tapaus ja Raisa Räisäsen katoamistapaus). Artikkelissa on oma osansa tapauksen aiheuttamalle julkisuudelle. --Cary 10. syyskuuta 2011 kello 10.22 (EEST)

Wikipediassa käsitellään ihan lähtökohtaisesti vain merkittäviä aiheita, joten merkittävyyden todistelu määritelmäkappaleessa on tarpeetonta. Mediahuomion voi toki mainita siinä, koska se näyttäisi itsessäänkin olevan maininnan arvoista. Artikkeli on kuitenkin syytä nimetä selkeimmin eli tapauksen pohjalta. --Iisak Lehtinen 10. syyskuuta 2011 kello 10.39 (EEST)

Niin joo. Susanna Simpanen ei saanut omaa artikkeliaan, sillä hän jäi eloon. Mistä tulikin mieleeni, että Wikipedian merkittävyyskriteeri (Wikipedia:Merkittävyys) on paskaa. --Uikku 10. syyskuuta 2011 kello 18.25 (EEST)

En oikein älyä, millä tavalla henkilö, joka (pikaisella googlauksella selvitin) oli laskuvarjohyppäämässä eikä saanut ensiksi varjoaan auki, mutta joka kuitenkin lopulta aukesi, olisi merkittävä? Mutta olen samaa mieltä kanssasi merkittävyyskriteereistä. --Cary 11. syyskuuta 2011 kello 16.03 (EEST)

Tämä artikkeli on hyvä osoitus siitä, ettei pelkkä mediahuomio takaa todellista merkittävyyttä. Nyt mediahuomio syntyi kokonaan spekulaatioista, jotka osoittautuivat aiheettomiksi. Jos uhri olisi löytynyt pian hukkumisen jälkeen, tapaus olisi saanut saman verran mediahuomiota kuin muutkin hukkumistapaukset, eli maininnan paikallislehdessä. Kymmenen vuoden päästä tästä aiheesta hakevat tietoa korkeintaan uhrin henkilökohtaisesti tunteneet. -- Piisamson 10. syyskuuta 2011 kello 18.53 (EEST)

Tai sitten Tampereen historiasta kiinnostuneet. --Olli ^keskustelu 11. syyskuuta 2011 kello 12.52 (EEST)

Tuo luokka on artikkelissa varsin keinotekoisesti. --Thi 11. syyskuuta 2011 kello 16.16 (EEST)

Tämä hukkumistapaus lienee Tampereen historialle aivan yhtä merkityksellinen kuin mikä tahansa muukin hukkumistapaus. Enemmän merkitystä aiheella oli iltapäivälehtien lööppimateriaalina, mutta sellaisenakaan se tuskin oli tavallisesta poikkeava. -- Piisamson 11. syyskuuta 2011 kello 18.35 (EEST)

Jos ajatellaan tapauksen historiallista merkitystä, niin se liittyy ennen kaikkea mediahistoriaan: 30 vuoden päästä joku saattaa kerätä tietoa kesän 2011 suurista kotimaisista uutistapauksista tai tutkia nuorten tyttöjen katoamistapauksiin liittyvää uutisointia. Perusteleeko se artikkelin merkittävyyden on sitten toinen asia.--91.155.200.2 11. syyskuuta 2011 kello 21.47 (EEST)

Tuollaisia varten on olemassa uutisarkistot. Pitke 16. syyskuuta 2011 kello 19.34 (EEST)

Hyvä pointti. Mielestäni tuo voisi olla hyvä peruste merkittävyydelle. Toivotaan vaan että Wikipedia pystyisi vielä sinnekin asti pystyssä. --Olli ^keskustelu 12. syyskuuta 2011 kello 15.23 (EEST)

Osana artikkelia Uutisvuosi 2011 Suomessa tapauksen esittely voi olla perusteltua, mutta toistaiseksi meillä ei senkaltaisia artikkeleita taida olla. Yksittäiset uutistapaukset on pyritty pitämään Wikinewsin puolella. -- Piisamson 12. syyskuuta 2011 kello 21.11 (EEST)

Yhdyn Piisamsonin ylläolevaan ja 11. syyskuuta 2011 kello 18.35 kommenttiin. Artikkelia ei tulisi säilyttää. Pitke 16. syyskuuta 2011 kello 19.34 (EEST)

Tilastoja

Artikkeli saavutti tilastopiikin 7.9. eli kun ruumis löydettiin. Katsomiskertoja oli tasaisesti myös sitä ennen. Laitoin tilastot tähän lähinnä tiedoksi mahdollisesti tulevaisuuteen. En tiedä milloin tuo palvelu nimittäin lopettaa joka tilastoja tekee.

pvä	katsottu
28.8.	124
29.8.	195
30.8.	148
31.8.	123
1.9.	186
2.9.	609
3.9.	554
4.9.	765
5.9.	726
6.9.	1000
7.9.	7600
8.9.	3600
9.9.	2100
10.9.	1600
11.9.	962
12.9.	526
13.9.	411

Lähde: stats.grok.se --Olli ^keskustelu 11. syyskuuta 2011 kello 12.58 (EEST)

Rakenne?

Rakennetta voisi miettiä. Mielestäni aikajärjestys oli parempi - nyt Etsinnät menee päällekkäin Tutkinnan kanssa. Vähän hankalan tuohon on aikajärjestyksessä saada otsikoita, mutta voisi kokeilla yläotsikoksi "Tapahtumien kulku" ja sen alle Katoaminen, Etsintä, Poliisitutkinta, Löytyminen, Kuolinsyy (tms., tällaiset tuli äkkiseltään mieleen). Selkeyttäisi mielestäni artikkelia - ja tämänkaltaisissa artikkeleissa tapahtumien järjestys on merkittävää.--Nedergard 14. syyskuuta 2011 kello 17.58 (EEST)

Joo, totta. Minulle sopisi tuo ehdottamasi rakenne eli Tapahtumien kulku olisi yläotsikko ja sitten kerrottaisiin nuista alaotsikoista tarkemmin. Olen muuten edelleen erillisen henkilöosion kannalla, vaikka jotkut vastustivatkin sitä. --Olli ^keskustelu 15. syyskuuta 2011 kello 20.18 (EEST)

Pitää ottaa myös huomioon, ettei tehdä yhtä alaotsikkoa joka kattaa lähes koko artikkelin, mutta tuota voisi kokeilla. Etsinnät- ja tutkintaosiot voisi yhdistää sellaisenaan. Kannattaisin lupaavaksikin. --Iisak Lehtinen 15. syyskuuta 2011 kello 20.21 (EEST)

Pitäisiköhän tehdä uusi osio aikajanalle, eli käsiteltäisiin tapahtumia tähän tyyliin: [12] voisi saada helpommin käsityksen tutkintojen etenemisestä tulevaisudessa. --Olli ^keskustelu 16. syyskuuta 2011 kello 18.23 (EEST)

Itseäni häiritsee BMW-osion ja Poliisitutkinta-osion BMW:tä käsittelevän kohdan samankaltaisuus. --Memasa 28. syyskuuta 2011 kello 22.31 (EEST)

Sama juttu. Tuo pitäisi jotenkin korjata. Lisäksi silminnäkijähavainto skootteritytöstä ja häntä mahdollisesti seuraavasta autosta puuttuu kokonaan. Samoin lehdenjakajan havainnoista ei ole mainintaa. Nämä molemmat olivat tapauksen kannalta tärkeitä. --Maradona 29. syyskuuta 2011 kello 08.25 (EEST)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Mielestäni artikkeli kävisi hyvin lupaavaksi, sillä tekstiä on kertynyt jo mukavasti ja lähteitäkin on kattavasti. --Olli ^keskustelu 20. syyskuuta 2011 kello 16.49 (EEST)

Kannatan, ks. edellinen väliotsikko. --Iisak Lehtinen 20. syyskuuta 2011 kello 16.51 (EEST)

Kyllä tässä näyttää olevan perusasiat aika hyvin koossa.--Urjanhai 20. syyskuuta 2011 kello 17.32 (EEST)

OK, mutta vähän kaipaisi järjestelyä. BMW-etsinnästä on oma alaotsikkonsa ja poliisitutkinta-otsikon alla viitataan henkilöautoon, mutta jätetään sanomatta, että kyseessä on em. BMW. BMW-otsikon alla olevan tavaran voisi sijoittaa poliitutkinnan toiseen kappaleeseen. --Otrfan 20. syyskuuta 2011 kello 17.38 (EEST)

Etsintöjen tarkat ajankohdat ja maaston vaikeakulkuisuus eivät ole minusta olennaisia. Ne ovat enemmän uutistekstiä kuin yleiskatsauksen antavaa tietosanakirjan tekstiä. Alaotsikko BMW-etsinnästä on tarpeeton, kun luku etsinnästä tiivistyy. --Thi 20. syyskuuta 2011 kello 17.44 (EEST)

Käy lupaavaksi! Vaikken paljonkaan tiennyt tapauksesta, juttu selvisi artikkelissa. –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 20. syyskuuta 2011 kello 19.01 (EEST)

Minusta otsikko on harhaanjohtava. Tokihan tyttö oli kadonnut mutta löytyi sittemmin hukkuneena.--Tanár 20. syyskuuta 2011 kello 20.51 (EEST)

Kun katoaminen oli se mikä koko juttussa oli esillä, niin katoamistapaus on minusta oikea otsikko; riippumatta loppuratkaisusta. --Iisak Lehtinen 20. syyskuuta 2011 kello 20.54 (EEST)

Niinkö? Jos katoaminen on tässä tärkein asia, niin sitten koko artikkelin merkittävyys tulee kyseenalaiseksi.--Tanár 20. syyskuuta 2011 kello 21.42 (EEST)

Ei kerran tullut merkittävyys lähde pois. --Iisak Lehtinen 20. syyskuuta 2011 kello 21.43 (EEST)

Olisiko oikea nimi vaikkapa Karoliina Kestin tapaus? Tai sitten vain Karoliina Kesti? --Lakritsa 21. syyskuuta 2011 kello 11.12 (EEST)

Minkä takia? Artikkeli jo kerran siirrettiin henkilön nimeltä tälle sopivammalle nimelle? Ja katoamistapaus on tarkempi ilmaus kuin pelkkä tapaus; katoamisestahan koko tapauksessa ja merkittävyydessä oli kyse ja kuten sanoin, merkittävyys ei vanhene. --Iisak Lehtinen 21. syyskuuta 2011 kello 11.36 (EEST)

Merkittävyys ei vanhene, varsinkaan jos ei sitä koskaan ollutkaan. -- Piisamson 21. syyskuuta 2011 kello 11.54 (EEST)

Aihe todettiin jo aiemmin merkittäväksi, joskin tyttö oli silloin vielä kadonneena. Tarkoitin, että löytyminen tai mediasta hiipuminen eivät poista kerran tullutta merkittävyyttä. --Iisak Lehtinen 21. syyskuuta 2011 kello 13.07 (EEST)

Aiheen merkittävyydestä on keskusteltu, mutta ei siitä kyllä mitään konsensusta ole saavutettu. -- Piisamson 21. syyskuuta 2011 kello 13.22 (EEST)

Miten niin? Iivarius 21. syyskuuta 2011 kello 16.48 (EEST)

1. perusasiat käsitellään ihan ok ja aukottomasti.
2. lähde merkitty.
3. tietolaatikkomalline ad hoc -rakennelma, sopivaa ei taida olla?
4. viitteistys aukoton.
5. suppeahko.
6. monta lähdettä, mutta päälähde puuttuu.
7. lähteet aihetta sivuavaa uutisointia.
8. asiallista kuvitusta ei taida olla saatavilla?
9. kielenhuolto tekemättä. (mm. tarpeettomat passiivit pois) (turhan runsas viitteistys haittaa luettavuutta välillä)
10. luokittelussa parannettavaa.
11. kielilinkkejä ei taida olla. yleisilmeessä parannettavaa, artikkelia pidennetty epäolennaisuuksilla. (Välillä tiheä viitteistys vaikuttaa näennäislähteistykseltä)
12. artikkelin historia: artikkelilla pitkä historia, vandalismi viime aikoina vähentynyt ja voitaneen olettaa, että artikkelin historia koostuu luotettavalta vaikuttavista lisäyksistä, kun vandalismi ja muut epäilyttävät lisäykset on todennäköisesti karsittu pois.

6/10 -> Ei vielä lupaava artikkeli. Gopase+f 21. syyskuuta 2011 kello 10.34 (EEST)

Kuvitusta ei ole saatavilla? Kyllä kai Likolammesta, jostakin sopivanmallisesta BMW:stä ja Nokiantien linja-autopysäkistä on aivan mahdollista ottaa kuvia. -- Piisamson 21. syyskuuta 2011 kello 11.26 (EEST)

Joku ko. seudulla asuva tosiaan voisi käydä räpsimässä kuvia, jos samoista paikoista ei sellaisia löydy. Eikös täällä ollut joku halukkaaksi ilmoittautunutkin, vai muistanko vallan väärin. Lähteistä sen verran, että iltalehtien uutisointihan perustuu näiltä osin poliisin tietoihin, ja sikäli ne ovat luotettavia. --Iisak Lehtinen 21. syyskuuta 2011 kello 11.36 (EEST)

Miten väitetty perustuminen poliisin tietoihin tekee iltapäivälehdistä luotettavia lähteitä? Tämä kuulostaa nyt kovasti siltä mitä WP:Tarkistettavuus käskee välttämään: On tärkeää huomata, että tarkistettavuus ei tarkoita tässä yhteydessä sitä, että käyttäjien pitäisi tarkistaa, onko esimerkiksi Helsingin Sanomien artikkelin sisältö totta. Tosiasiassa tällaista toimintaa tulisi välttää, sillä uutta tutkimusta ei saa julkaista Wikipediassa. Artikkelien tulee sisältää vain materiaalia, joka on julkaistu hyvämaineisissa tai luotettavissa lähteissä, riippumatta siitä, pitääkö yksittäinen käyttäjä materiaalia totena. Vaikka iltapäivälehti saisi tietonsa Kiinan keisarilta, julkaisija on silti iltapäivälehti eikä Kiinan keisari. Toinen asia sitten on, onko poliisi mitenkään erityisen luotettava lähde - onhan se ainakin poliisin näkemykselle. Vähän ihmetyttää myös tuo Rikosnimike-kohta infoboksissa, kun ei tämä ole mikään rikosartikkeli. -- Piisamson 21. syyskuuta 2011 kello 11.54 (EEST)

Iltapäivälehti täyttää luotettavan kriteerin lähteet helposti. Iivarius 21. syyskuuta 2011 kello 11.59 (EEST)

Iltapäivälehdet on mainittu tarkistettavuus-käytännössä esimerkkinä epäilyttävästä lähteestä. -- Piisamson 21. syyskuuta 2011 kello 12.07 (EEST)

Siitä huolimatta ne ovat toimitettua sisältöä siinä missä televisiokanavatkin. Iivarius 21. syyskuuta 2011 kello 12.10 (EEST)

Toimitettuja sisältöjä on monenlaisia ja aina pitää ottaa huomioon kuka on julkaisija. --Harriv 21. syyskuuta 2011 kello 12.18 (EEST)

Huomioon ottaminen ei millään muotoa tarkoita sitä, että kyseiset julkaisut olisivat lähteiksi epäpäteviä. Iivarius 21. syyskuuta 2011 kello 12.19 (EEST)

Tämäkään asia ei ole mustavalkoinen. Iltapäivälehdet (ja pari muuta) liikkuvat harmaalla alueella. Ei voi kategorisesti sanoa että kaikki on roskaa tai kaikki on "priimaa", mutta kun lehden pitää myydä otsikoilla joka päivä niin jostain ne päivittäiset kohut on kehitettävä. Jos vaikka otettaisiin käytäntö että aiheet joita on lööpeissä käsitelty ovat sellaisia joissa ei iltapäivälehtiä käytetä.. :) --Harriv 21. syyskuuta 2011 kello 12.59 (EEST)

Ei kukaan ole kyseenalaistanut sitä, etteikö iltapäivälehtiä toimitettaisi siinä missä Työkansan Sanomiakin. Iltapäivälehtien journalismin taso ei vain ole sama kuin esimerkiksi sanomalehdistön, ja siksi niitä pidetään Wikipediassa epäilyttävinä lähteinä. Jos käytäntö ei miellytä, voit ehdottaa sen muuttamista. -- Piisamson 21. syyskuuta 2011 kello 12.21 (EEST)

Aamulehden viime aikojen journalistista tasoa katselleena voisin melkein väittää, että iltapäivälehtien journalistinen taso on jo korkeammalla kuin Aamulehden. Ja ei kiitos, en ehdota käytännön muuttamista, se ei mene läpi. Iivarius 21. syyskuuta 2011 kello 12.30 (EEST)

Iltalehtien epäilyttävyys viitannee toimittajien omiin juttuihin, jotka ovat yleensä vääristeltyjä ja väärin painotettuja, jolleivät jopa virheellisiä. Tai jos ei viittaa, niin pitäisi. Jos poliisi ei ole luotettava lähde poliisin tutkimalle tapaukselle, niin ei sitten mikään. Poikkeavat näkemykset tulee mainita selkeästi eroteltuna virallisesta versiosta. --Iisak Lehtinen 21. syyskuuta 2011 kello 13.07 (EEST)

Kaikki iltapäivälehtien jutut ovat toimittajien kirjoittamia, harvoin siellä poliisin tiedotteita sellaisenaan julkaistaan. Kuten aiemmin sanoin, poliisi on hyvä lähde poliisin omalle näkemykselle, mutta kuten tämäkin tapaus osoittaa, poliisin tiedot voivat olla jopa täysin vääriä. Wikipedia ei muuten ole mikään viranomaismedia, jossa viranomaisten näkökulma julistetaan ainoaksi oikeaksi ja muita näkemyksiä pidetään poikkeavina. :) -- Piisamson 21. syyskuuta 2011 kello 13.14 (EEST)

Tässä tapauksessa ei poliisin lisäksi oikein muita luotettavia lähteitä olekaan. Muilla on vain näkemyksiä jotka perustuvat arvailuihin. Tietysti jos arvailuja esittää arvovaltainen taho, se on kai ns. luotettava lähde. Vähän kyllä menee tieto ja näkemys sekaisin. Minua kyllä vähän hirvittää tämän artikkelin Alibi-tyylinen teksti. Joku joka ammatikseen toimittelee tekstejä voisi repiä sen silpuksi ja koota siitä uuden jutun. --Loytokoira1 21. syyskuuta 2011 kello 14.33 (EEST)

Kuten yllä. Jos maininnan näkemyksiä on useampi, ne kaikki esitellään artikkelissa tasapuolisesti ja erillään toisistaan. Poliisin versio on tässä tapauksessa kattavin ja luotettavin. --Iisak Lehtinen 21. syyskuuta 2011 kello 16.04 (EEST)

Jos poliisin versio on kattavin ja luotettavin, miksi 54 viitteestä vain viisi on poliisin tiedotteisiin? Ja miten poliisin versio on tässä tapauksessa kattavin ja luotettavin kun poliisi oli täysin joron jäljillä, kunnes joku muu kuin poliisi löysi Kestin ruumiin? -- Piisamson 21. syyskuuta 2011 kello 16.46 (EEST)

Etsinnän kulku, johtolangat, tapahtumien kulun loppuselvitys... ei sillä ole mitään tekemistä tämän kanssa, kuka sen lopulta löysi tai mentiinkö tutkimuksissa alun alkaen metsään. Poliisin verkkosivuilla ei ole julkaistu ihan kaikkea mahdollista, mutta niitä tulee toki merkitä ensisijaisiksi lähteiksi. --Iisak Lehtinen 21. syyskuuta 2011 kello 16.49 (EEST)

Poliisi on poliisin toiminnalle kohtuullinen - muttei todellakaan objektiivinen - lähde. Mielenkiintoinen kysymys on muuten, ovatko poliisin tiedotteet tarkistettavuus-käytännön tarkoittamalla tavalla ensisijaisia vai toissijaisia lähteitä? -- Piisamson 21. syyskuuta 2011 kello 17.10 (EEST)

Poliisi on julkaissut ne toissijaisiksi lähteiksi tarkoitettuina. Poliisin saama kritiikki tulee tietysti mainita, mutta eroteltuna tutkinnasta. Ja tutkinta = poliisin tutkinta. --Iisak Lehtinen 21. syyskuuta 2011 kello 17.16 (EEST)

Millä tavalla "poliisi on julkaissut ne toissijaisiksi lähteiksi tarkoitettuna"? Ja vaikka olisikin, mitä merkitystä sillä on? -- Piisamson 21. syyskuuta 2011 kello 17.19 (EEST)

Korjaus: noi poliisin tiedotteet ovat kyllä ihan selviä primäärilähteitä. Gopase+f 21. syyskuuta 2011 kello 17.23 (EEST)

(sisennystä siirretty vasemmalle lukemisen helpottamiseksi)

No että ne eivät ole asiakirjoja tai tilastotietoja, joista asiantuntijoiden pitää vetää vielä erillisiä johtopäätöksiä eli uutta tutkimusta. Iltalehtien kopioitavaksi (sanasta sanaan tai ei) ne ovat myös siksi hyviä, vaikkakaan tämä ei liity perusteisiin. Primäärilähteitä olisivat esimerkiksi tutkinnanaikaiset, julkistetut asiakirjat. --Iisak Lehtinen 21. syyskuuta 2011 kello 17.26 (EEST)

Kyllä kaikkien osapuolten, mukaan lukien poliisi, itsensä julkaisema materiaali on selvä primäärilähde. --Otrfan 21. syyskuuta 2011 kello 17.48 (EEST)

Lehti, joka julkaisee viranomaisten tiedotteita totuutena ei ole riippumaton tiedonlähde, vaan vertautuu lähinnä neuvostolehdistöön. Ehkä juuri siksi iltapäivälehtiä pidetään epäilyttävinä lähteinä erotuksena luotettavista lähteistä. Ja mitä muuta poliisin tiedotteet ovat kuin tutkinnanaikaisia, julkistettuja asiakirjoja? -- Piisamson 28. syyskuuta 2011 kello 23.04 (EEST)

Tiedotteet eroavat tutkinta-asiakirjoista siten, että ne on väsätty nimenomaan ulkopuolisten luettaviksi. Suomen poliisia ei voi luotettavuudessaan verrata vakavalla naamalla neuvostopropagandaan, joten hieman lähdekritiikkiä on oltava myös sen suhteen. Poliisin tiedotteissa olevia mielipiteitä ja selviä näkökulmia ei tietenkään kirjoiteta artikkeleihin faktoina vaan näkökantointa. Mutta jos tiedotteet tutkimusten etenemisestä eivät käy lähteeksi tutkimusten etenemiselle, niin myös vaikkapa PubChem-tietokannan [13] käyttö lähteenä pitäisi kieltää, koska sitä ylläpitää Yhdysvaltain terveysvirasto. --Iisak Lehtinen 28. syyskuuta 2011 kello 23.20 (EEST)

En ole puhunut mitään viranomaisten luotettavuudesta, vaan sellaisten tiedotusvälineiden luotettavuudesta, jotka julkaisevat viranomaistiedotteita totuutena. En ole myöskään ollut kieltämässä minkään lähteen käyttöä, totesin vain että iltapäivälehdet ovat epäilyttäviä lähteitä ja kyseenalaistin sen, että poliisin tiedotteet olisivat toissijaisia lähteitä. Kuten Otrfankin yllä toteaa, poliisi on asiassa osapuoli, ei ulkopuolinen taho, minkä takia tiedotteet ovat yhtä lailla primäärilähteitä kuin vaikkapa yrityksen kotisivut tai tiedotteet. -- Piisamson 28. syyskuuta 2011 kello 23.59 (EEST)

Noiden pohjalta kirjoitettuun tietoon voi toki lisätä, että "poliisin mukaan". Ne ovat julkaisupaikasta riippumatta kuitenkin edelleen viranomaistietoja. Lähteiden arvioinnista vielä sen verran, että IL ja IS ovat paljon korkeamman tasoisia julkaisuja kuin esimerkiksi Seiska, jota käytettäessä onkin aina mainittava, että "Seiskan mukaan..." ja muutenkin vältettävä sen käyttöä. Iltalehden käsittelyssä on jopa otsikoissa selkeästi ilmoitettu poliisin tekemiset poliisin tekemisiksi, vaikka sitä ei joka jutussa korostuksella toistellakaan. Mainitsemiesi kaltaisten lähteiden käyttö on avoimempaa ja suositeltavampaa kuin esimerkiksi asiakirjojen, kirjeiden tai tilastojen, koska jälkimmäisten pohjalta vasta tehdään tutkimusta.Kommentin jätti Iisak Lehtinen (keskustelu – muokkaukset)

Wikipediaa ei kirjoiteta viranomaisnäkökulmasta, kuten Neuvostoliitossa olisi epäilemättä tehty, vaan neutraalista näkökulmasta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että viranomaislähteet eivät ole missään erityisasemassa. Luonnollisesti viranomaisen näkemys on useimmiten riittävän merkittävä mainittavaksi, mutta Wikipedia ei julista viranomaisen näkökulmaa totuudeksi, ei silloinkaan, kun aihe on niin epämerkittävä ettei siihen ole saatavilla muita näkökulmia. Tarkistettavuus-käytäntö määrittelee varsin selkeästi, mitä ovat primäärilähteet ja epäilyttävät lähteet, ja miten niitä saa käyttää. Jos käytännöt ovat sinusta huonoja, ehdota niiden muuttamista. -- Piisamson 29. syyskuuta 2011 kello 00.32 (EEST)

En ole väittänyt poliisin olevan lähteenä erityisasemassa, paitsi ehkä Seiskaan verrattuna. Mikään kommenteistani ei ole ristiriidassa tarkistettavuuskäytännön kanssa. Poliisiin voidaan luottaa sen verran, että kusetusta ne eivät ole. Tämän tapauksen käsittelyssä viranomaisten näkemys on mittavin, koska lehtien ja kaikkien muiden lähteet sekä muut näkökulmat ovat peräisin viranomaistutkimuksista. Ja tuo siis tarkoitti että on mittavin, eikä että on minun mielestäni. Sitä ei esitetä täällä tietenkään kiistattomana, kuten ei ole tehtykään. Muutenhan sitä voitaisiin samalla logiikalla olettaa myös Hesarista tai mistä tahansa kirjallisuudesta, nehän ovat vapaata riistaa. --Iisak Lehtinen 29. syyskuuta 2011 kello 01.12 (EEST)

Riippumattomalla lehdistöllä on muitakin lähteitä kuin viranomaistiedotteet. Helsingin Sanomat on luotettava, toissijainen lähde, eikä sitä voi verrata primääri- tai epäilyttäviin lähteisiin. Lisäys: Alun perin väitit, että iltapäivälehdet olisivat luotettavia lähteitä, koska ne tässä tapauksessa väittämäsi mukaan käyttivät vain poliisin tiedotteita lähteinään. Tämä näkemys ja sen perustelu olivat selvästi ristiriidassa tarkistettavuus-käytännön kanssa, jonka mukaan iltapäivälehdet ovat epäilyttäviä lähteitä - ja jonka mukaan yksittäisen uutisen paikkansapitävyyttä ei pidä ensinkään ruotia. Hyvä, jos olet muuttanut kantaasi asiassa. -- Piisamson 29. syyskuuta 2011 kello 12.08 (EEST)

Niin, siis Seiska on huono lähde, mutta IL, IS ja HS hyviä. Tässä käytetyistä lehtijutuista käy ilmi tietojen alkuperät, jotka voi tarvittaessa mainita myös artikkelissa. Tutkintaa koskevat tiedot ovat viranomaisilta, minkä lisäksi mukana on myös muualta peräisin olevaa, mahdollisesti epämääräistä tietoa alkuperineen. Jälkimmäiset voi mainita, jos kirjoittaa myös että kenen mukaan. Samoin seiskajuttujen kanssa. --Iisak Lehtinen 29. syyskuuta 2011 kello 12.44 (EEST)

Tarkistettavuus-käytännön mukaan iltapäivälehdet ovat epäilyttäviä lähteitä, eivät hyviä eli luotettavia. Lähteen luotettavuuden määrittelee julkaisija, ei se, mistä käyttäjä Iisak Lehtinen uskoo yksittäisen artikkelin tietojen olevan peräisin eikä edes se, mistä ne todella ovat peräisin, sillä samasta lähteestä on mahdollista muotoilla varsin erilaisia artikkeleita, kuten täällä Wikipediassakin aika ajoin saamme huomata. -- Piisamson 30. syyskuuta 2011 kello 01.03 (EEST)

Epäilyttävyys mitä ilmeisimmin meinaa, että julkaisun sellaiset artikkelit ovat luotettavia, joiden (lähteiden perusteella) voidaan yksiselitteisesti olettaa olevan luotettavia. Eli niin, että ei tarvitsisi lähteä tarkistelemaan tietojen oikeellisuutta, vaikka se olisi sallitua. IL ja IS eivät suurimman osansa sisältöä puolesta ole edes luokiteltavissa iltapäivälehdiksi, Seiska sen sijaan on. --Iisak Lehtinen 30. syyskuuta 2011 kello 09.15 (EEST)

Hohhoijaa. Tarkistettavuus-käytäntö nimenomaisesti kieltää tutkimasta yksittäisen artikkelin paikkaansapitävyyttä, ja lähteen luotettavuutta ei arvioida juttukohtaisesti vaan julkaisukohtaisesti. Lehtien luokittelu on hyvin selkeää, sekä Iltalehti että Ilta-Sanomat ovat suomalaisia iltapäivälehtiä. Seiska puolestaan on kerran viikossa ilmestyvä aikakauslehti, ei iltapäivälehti. Sensaatiohakuisia, keltaiseen lehdistöön kuuluvia epäilyttäviä lähteitä kaikki kolme. -- Piisamson 30. syyskuuta 2011 kello 11.42 (EEST)

Yhteisö ei ole koskaan hyväksynyt tarkistettavuutta käytännöksi. Sen teki yksi yksittäinen muokkaaja omin päin: "(eiköhän tämä ole nyt jo ihan käytäntö)" Minusta tuo mielipidekirjoitus on pääsääntöisesti hyvä, mutta juurikin tässä asiassa täytynee ihan oikeasti olla eri mieltä. Ilta-Sanomien urheilusivut ovat laadukkaampaa journalismia kuin Helsingin sanomien urheilusivut. Iivarius 30. syyskuuta 2011 kello 11.51 (EEST)

Siinä tapauksessa voit ehdottaa sen muuttamista tältä osin täällä. Voit toki vaatia sen merkitsemistä mielipidekirjoitukseksi, mutta ottaen huomioon, että käytäntöä on sovellettu vuodesta 2005, en usko että vaatimusta hyväksytään. -- Piisamson 30. syyskuuta 2011 kello 12.01 (EEST)

Silti se on merkattu käytännöksi ilman minkäänlaista keskustelua tai yhteisön kantaa. Ja mitä tulee muuttamiseen, ei sitäkään hyväksytä, joten enpä taida viitsiä, kuten Otrfan sanoo. Iivarius 30. syyskuuta 2011 kello 12.04 (EEST)

Tarkistettavuus-käytäntö on alun perin käännetty en-wikistä, eikä käytännön käyttöönottamista vastustanut kukaan. Myöhempääkään vastustusta ei ole tullut - kaikki keskustelu käytännöstä liittyy käytännön muotoiluun, tulkintaan ja täsmentämiseen. Jos et jaksa ehdottaa muuttamista, joudut tyytymään käytännön nykyiseen sanamuotoon. -- Piisamson 30. syyskuuta 2011 kello 12.14 (EEST)

Noni, eli se on käytäntö muiden käytäntöjen lailla ja sitoo siis kaikkia muokkaajia. Get over it tai ehdota muutosta. Gopase+f 30. syyskuuta 2011 kello 12.17 (EEST)

Juuri tuossa tiivistyi iltapäivälehden määritelmän ristiriita sen kanssa, mitä sillä on haettu (viihdesisältö); edellä mainitsemani määritelmä kattaa siis kaiken tarpeellisen mikäli viitsimme luopua suomikeskeisyydestä ja ulkopuolisista dissaushakuisista määritelmistä. Ilmestymistiheydellä ei ole luotettavuuden kanssa mitään tekemistä. Käytäntö ehkä kaipaa kielenhuoltoa, mutta se ei ole tekosyy olla noudattamatta sitä. En missään vaiheessa väittänyt, että lehden sisältöä pitäisi lähteä tarkistamaan, vaan että epäilyttävyys tarkoittaa sitä, että kaikki sisältö ei käy lähteeksi. Ja noissa lehdissä on eroteltu jo itsessään, mikä käy. --Iisak Lehtinen 30. syyskuuta 2011 kello 12.39 (EEST)

Lähteen luotettavuus perustuu käytännön mukaan julkaisijan hyvämaineisuuteen, ei sinun subjektiiviseen käsitykseesi julkaisun osan "laadusta" eikä viihteellisyyteen. Se, että iltapäivälehdille on tärkeämpää viihdyttää kuin toimia luotettavan tiedonvälittäjänä johtaa tietysti siihen, etteivät julkaisut ole hyvämaineisia eivätkä luotettavia, mutta yhtä lailla epäluotettavuuteen johtavat muutkin journalistiset heikkoudet. Iltapäivälehtien määritteleminen iltapäivälehdiksi ei ole mitään ulkopuolista dissaushakuista määrittelyä, vaan lehtien itsensäkin hyväksymää määrittelyä. Et kyllä ole esittänyt mitään vakavastiotettavaa keinoa millä ne iltapäivälehtien artikkelit, jotka käyttäjä Iisak Lehtinen hyväksyy voi erotella niistä, joita käyttäjä Iisak Lehtinen ei hyväksy, etkä myöskään mitään järkevää syytä, miksi sinun subjektiinen näkemyksesi pitäisi asettaa käytännön lähtökohdan - julkaisijan hyvämaineisuuden edelle. -- Piisamson 2. lokakuuta 2011 kello 17.20 (EEST)

Kyllä, mutta se että muutama (iltapäivä)lehti tunnustautuu kuuluvaksi keltaiseen lehdistöön, ei todenna muiden samankaltaisten kuuluvan siihen. IL:n ja IS:n ollessa luokiteltuja epäilyttäviksi on nimenomaan tarkkailtava artikkeleissa mainittuja lähteitä. Epäilyttävyys nimenomaan tarkoittaa, että saattaa käydä lähteeksi; muutenhan ne olisi luokiteltu hylättäviksi. Tässä käytetyissä lehtijutuissa on mainittu lähteet. --Iisak Lehtinen 2. lokakuuta 2011 kello 17.41 (EEST)

Käytännössä ei sanota että saattaa käydä lähteeksi, eikä siellä sanota, että jos epäilyttävä lähde "ilmoittaa lähteensä" se lakkaisi olemasta epäilyttävä. Useimmissa lehtijutuissa mainitaan joitakin lähteitä, mutta enpä ole nähnyt iltapäivälehdissä lähdeviitteistettyjä lehtiartikkeleita. Lisäksi kun lähteet ilmoittaa ja tulkitsee epäilyttävä lähde, on selvää, että tuo ilmoitus ja tulkinta on yhtä lailla epäilyttävä kuin sen julkaisukin. Se, mitä käytäntö sanoo tästä on, että yleensä nämä tiedot eivät ole merkittäviä, mutta jos tieto pitää kuitenkin säilyttää, liitä se lähteeseensä. Olet toki oikeassa siinä, että sellainen hömppätieto kuten "Ilta-Sanomat epäili Kimmo Sasin olevan vampyyri" ei ole merkittävää, siinä missä vaikkapa "Iltalehden mukaan julkkis X on kuollut" voi hyvinkin olla merkittävä. Lopputulema on silti että iltapäivälehdet ovat kokonaisuudessaan epäilyttäviä lähteitä, ja niitä pitäisi käyttää lähteinä mahdollisimman vähän. Merkittävistä asioista kertovat yleensä asiallisetkin lähteet. -- Piisamson 2. lokakuuta 2011 kello 21.36 (EEST)

Ja eihän tämä suppea ole millään muotoa? --Iisak Lehtinen 21. syyskuuta 2011 kello 11.38 (EEST)

No kyllä se nyt vaan on suppeahko (mielestäni). Tätähän on jo nyt venytetty väkisin epäolennaisuuksilla, kun kunnon lähteitä, jotka käsittelisivät tapausta laajasti ei vain taida olla olemassa. Lähteiden laadulle ei oikein mitään voi, joten kannattaa keskittyä laittaan kuntoon 9, 10 ja 11 kohdat. Gopase+f 21. syyskuuta 2011 kello 11.45 (EEST)

Luokat on nyt säädetty. Katselen tuota kielenhuoltoa ja yleisilmettä. --Iisak Lehtinen 21. syyskuuta 2011 kello 16.12 (EEST)

Vastustan lupaavuutta, koska artikkeli on iltapäivälehtien tietojen perusteella kirjoitettua resentististä huttua. Kyseenalaistaisin myös merkittävyyden, ellen tietäisi sen olevan turhaa.--Tanár 21. syyskuuta 2011 kello 13.13 (EEST)

Kannattaa odotella sen kyseenalaistuksen kanssa puoli vuotta tai ehkä vuosikin, niin tapaus asettuu paremmin pitkän aikavälin perspektiiviin. -- Piisamson 21. syyskuuta 2011 kello 13.22 (EEST)

Piisamson: aika moni nuista Karoliinaa koskevista artikkelista oli suoria kopioita poliisin tiedotteista. Artikkelista löytyy myös poliisilähteitä, ja mielestäni poliisin sivut ovat ehdottomasti luotettava lähde.--Olli ^keskustelu 21. syyskuuta 2011 kello 14.58 (EEST)

Kertoo aika paljon julkaisun tasosta, jos poliisin tiedotteet julkaistaan sellaisenaan. Ja jos artikkelit ovat suoria kopioita poliisin tiedotteista, miksi lähteinä ei käytetä poliisin tiedotteita? Poliisin sivujen ja tiedotteiden luotettavuudesta: poliisi ei ole riippumaton tiedonvälittäjä, poliisin ensisijaiset tavoitteet ovat muita kuin tiedottaminen. Poliisin tiedottaminen on aina sidoksissa tutkinnan edistämiseen. Samoin poliisilla, kuten muillakin yhteiskunnallisilla toimijoilla, on houkutus tiedottaa omista saavutuksistaan laajemmin kuin epäonnistumisistaan. -- Piisamson 21. syyskuuta 2011 kello 16.56 (EEST)

Ne tiedotteet ovat tehneet valituista aiheista hyvin rajattuja, ja lähteiden kelvollisuudesta kommentoin ylempänä. --Iisak Lehtinen 21. syyskuuta 2011 kello 16.04 (EEST)

Toisen lupaavan artikkelin merkittävyyden johdosta aloitin keskustelun täällä. Tanar on oikeassa siinä, että jos merkittävyys kyseenalaistetaan tai sellaiseen edes viitataan, siitä pitäisi ensin keskustella ennen kuin artikkelista tehdään lupaavaa.  Vastustan koska mielestäni asian merkittävyys on asiallisesti kyseenalaistettu.--Nedergard 21. syyskuuta 2011 kello 16.18 (EEST)

No miten olisi poistoäänestys ja sen jälkeen lupaavuuskeskustelun jatko? Merkittävyyskeskusteluita on kumminkin käyty jo muutama. --Iisak Lehtinen 21. syyskuuta 2011 kello 16.20 (EEST)

Joo, siitä poistoäänestyksestä voisi olla hyötyä. Tosin Johanna Tukiaista ei saa valita lupaavaksi vaikka sen merkittävyys on sentään niin suuri, että se palautettiin. Mutta merkittävyyden kyseenalaistuksenkin onkin tarkoitus olla ikuinen leima, joka estää artikkelin kehittämisen nyt ja ainiaan. Iivarius 21. syyskuuta 2011 kello 16.43 (EEST)

Vastustan Silpputietoa, jolla ei merkitystä. –Ulrika 21. syyskuuta 2011 kello 16.37 (EEST)

Vastustan ainakin tällaisenaan, vaatisi rajua tiivistämistä. BMW-osion asiat on mm. esitetty kahdesti, muutenkin artikkelista jää väkisin venytetty olo. --albval(keskustelu) 21. syyskuuta 2011 kello 18.15 (EEST)

Tuohon juuri ainakin minä ja varmaan pari muutakin miettii ratkaisuja, eli se saataneen kuntoon lähiaikoina. Katsellaan kuitenkin tuo poistoäänestys. --Iisak Lehtinen 21. syyskuuta 2011 kello 18.18 (EEST)

No nyt ne luokat sitten poistettiin. Ei voi mitään. --Iisak Lehtinen 22. syyskuuta 2011 kello 14.05 (EEST)

Lupaava artikkeli -ehdotus 2

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

No niin, merkittävyys on nyt todettu, joten ehdotan, että lupaavuuskeskustelu alkaa sikäli puhtaalta pöydältä. Minusta tämä alkaa olla sellaisessa kunnossa, että lupaavaksi voi hyvin merkata. Iivarius 30. syyskuuta 2011 kello 08.23 (EEST)

Alotetaan pyynnöstä arviointi "puhtaalta päydältä". Edellisen arviointini jälkeen artikkeli on kehittynyt [14]

perusasiat käsitellään ihan ok ja aukottomasti. lähde merkitty. tietolaatikkomalline ad hoc -rakennelma, sopivaa ei taida olla? viitteistys aukoton. suppeahko laajahko. (epäolennaisuuksilla väkisin pidennetty) monta lähdettä, mutta päälähde puuttuu. lähteet aihetta sivuavaa uutisointia. asiallista kuvitusta ei taida olla saatavilla? jotain kuvitusta lisätty, osittain epäoleellista. kielenhuolto tekemättä. (mm. tarpeettomat passiivit pois) kieltä huollettu, vielä parannettavaa (turhan runsas viitteistys haittaa luettavuutta välillä) luokittelussa parannettavaa. kielilinkkejä ei taida olla. yleisilmeessä parannettavaa, artikkelia pidennetty epäolennaisuuksilla. (Välillä tiheä viitteistys vaikuttaa näennäislähteistykseltä) artikkelin historia: artikkelilla pitkä historia, vandalismi viime aikoina vähentynyt ja voitaneen olettaa, että artikkelin historia koostuu luotettavalta vaikuttavista lisäyksistä, kun vandalismi ja muut epäilyttävät lisäykset on todennäköisesti karsittu pois. 6/10 -> Ei vielä lupaava artikkeli. 7/10 Kehitystä tapahtunut, mutta ei vielä lupaava. Gopase+f 30. syyskuuta 2011 kello 08.44 (EEST)

perusasiat käsitellään ihan ok ja aukottomasti. lähde merkitty. tietolaatikkomalline ad hoc -rakennelma, sopivaa ei taida olla? viitteistys aukoton. suppea. monta lähdettä. päälähde puuttuu lähteet aihetta sivuavaa uutisointia. kuvitus. kielenhuolto tekemättä. turhan tiheä viitteistys haittaa luettavuutta. luokittelussa parannettavaa. kielilinkkejä ei taida olla. yleisilme: artikkeli täynnä epäolennaisuuksia. (vähän näennäislähteistämisen makua) artikkelilla pitkä historia, vandalismi viime aikoina vähentynyt ja voitaneen olettaa, että artikkelin historia koostuu luotettavalta vaikuttavista lisäyksistä, Artikkeli ei kuitenkaan vielä stabiili sisällöltään. 6/12 -> Ei vielä lupaava artikkeli. Gopase+f 9. lokakuuta 2011 kello 18.16 (EEST)

Mitä ehdotat luokitteluksi? Minusta kadonneet henkilöt -luokan tilalle pitäisi tehdä katoamistapaukset, johon luokiteltaisiin löytyneetkin. --Iisak Lehtinen 30. syyskuuta 2011 kello 09.19 (EEST)

Ainakin aluksi noi henkilöönviittaavat luokat vois poistaa. Tilalle jotain kunnollista tapauksen luonteeseen viittaavaa. Pilipali-luokittelulla asiaa ei ratkaista. Gopase+f 30. syyskuuta 2011 kello 09.22 (EEST)

Artikkeli kertoo yhdestä henkilöstä, vaikka onkin tapauksen nimellä, joten se kuuluu myös henkilöluokkiin. Näin on tehty aiemminkin. Sopivaa tapausluokkaa ei taida olla, joten sellainen on tehtävä. --Iisak Lehtinen 30. syyskuuta 2011 kello 09.33 (EEST)

Onkos noita aiempia tapauksia valittu lupaaviksi? Gopase+f 30. syyskuuta 2011 kello 09.37 (EEST)

En tiedä, mutta jos ei, niin muista syistä. Se luokittelumalli on selkein mahdollinen. --Iisak Lehtinen 30. syyskuuta 2011 kello 12.39 (EEST)

No saisko linkkiä pariin esimerkkiin? Nykyisten luokkien kauttahan en voi niihin mitenkään siirtyä. :) Gopase+f 30. syyskuuta 2011 kello 12.48 (EEST)

Raisa Räisäsen katoamistapaus --Iisak Lehtinen 30. syyskuuta 2011 kello 12.57 (EEST)

Eipä tuollakaan erityisen onnistuneet luokat ole. Paremmat kuin täällä aina välillä väläytellyt tosin. Gopase+f 30. syyskuuta 2011 kello 12.59 (EEST)

Niin, pitäisi olla sekä katoamistapaukset-luokka että vuodet. --Iisak Lehtinen 30. syyskuuta 2011 kello 13.06 (EEST)

Kannatan –Olli ^keskustelu 30. syyskuuta 2011 kello 18.00 (EEST)

Gopase, pitäisikö lähteistystä siis vähentää? --Cary 30. syyskuuta 2011 kello 18.33 (EEST)

Joo, kyllä epäluotettavista luopumista vois harkita ja tukeutua paremmin luotettaviin sekundäärilähteisiin. Gopase+f 30. syyskuuta 2011 kello 18.47 (EEST)

Kyllä minä kannattaisin lupaavaksi. ––Crimson Cherry Blossom™ 1. lokakuuta 2011 kello 15.43 (EEST)

Artikkeli ei ole täydellinen, mutta lupaava kylläkin. Eli tämä saa kannatukseni --Memasa 1. lokakuuta 2011 kello 18.12 (EEST)

Kannatan. Tapaus on muuten hyvä esimerkki kadonneen vaalean naisen syndroomasta. J.K Nakkila 1. lokakuuta 2011 kello 18.16 (EEST)

BTW: kun tää uus arviointi on alotettu/jatkettu näin pian edellisen arvioinnin jälkeen niin edellisessä keskustelussa esitetyt näkemykset on syytä ottaa huomioon kun yhteisön kantaa arvioidaan. Gopase+f 2. lokakuuta 2011 kello 09.24 (EEST)

Poistin joitakin epäolennaisuuksia. Mites sen luokittelun kanssa, kannattaako / vastustaako kukaan kadonneet henkilöt -luokan muuttamista katoamistapauksiksi (+ löydetyt)? --Iisak Lehtinen 2. lokakuuta 2011 kello 14.15 (EEST)

Ilmeisesti käy lupaavaksi, mutta viitteitä pitäisi karsia. --Thi 2. lokakuuta 2011 kello 16.32 (EEST)

Aihetta käsittelevä viite, eli yleensä tiedote, on aina hyvä mainita sivuavan lisäksi, vaikka varmasti voisikin tiivistää muutaman pohjalta kirjoitetuksi. Minusta viitteitä ei ole liikaa. --Iisak Lehtinen 2. lokakuuta 2011 kello 16.43 (EEST)

Viitteitä on liikaa, ja niistä liian moni viittaa primäärilähteeseen tai iltapäivälehtiin, mutta (työn alla olevan) ohjeen mukaan lupaavalta artikkelilta ei vaadita täydellistä viitteistystä, joten en pidä tätä esteenä LA-statukselle. -- Piisamson 2. lokakuuta 2011 kello 17.31 (EEST)

Ovatko liiat viitteet huono asia? Itse näkisin ne (viitteet) hyvänä asiana. On totta, että moni lähde viittaa iltapäivälehtiin, mutta uskoakseni suurelta osin samat asiat löytyvät myös muista medioista. Iltapäivälehti on vain satuttu merkkaamaan lähteeksi. --Cary 2. lokakuuta 2011 kello 22.14 (EEST)

Miten on voisimmeko jo merkitä tämän lupaavaksi vai vieläkö jollakin on epäselvyyttä asiasta? --Olli ^keskustelu 4. lokakuuta 2011 kello 15.24 (EEST)

Tossa on aika monta perusteltua vastustus kommenttia. Lisäks osa parannusehdotuksia on toteuttamatta. Jos arviointi päätettäisiin nyt olis tulos ei konsensusta lupaavuudesta. Gopase+f 4. lokakuuta 2011 kello 15.38 (EEST)

Vastustaneet ovat Gopase+f ja Thi, Piisamsonkin on sitä mieltä, että viitteitä on liikaa, mutta ei pidä sitä esteenä lupaavuudelle. Minä kannatan lupaavuutta, samoin Olli, Iisak Lehtinen, Memasa, J.K. Nakkila ja Cary sekä Crimson Cherry Blossom. Minun on vaikea nähdä sitä, että lupaavuudelle enää kovin montaa lisäkannattajaa tarvittaisiin. Ja vastustajien moneudesta voinee myös olla eri mieltä. Iivarius 4. lokakuuta 2011 kello 16.34 (EEST)

Samoin kannattajien moneudesta. :) Unohdit myös laskea mukaan tossa aikaisemmassa lupaava artikkeli -arvioinnissa ilmaistut mielipiteet. Gopase+f 4. lokakuuta 2011 kello 16.37 (EEST)

Sinä voitkin varmaan tehdä sen, toki huomioiden se, että merkittävyys on nyt mitattu, eli esim. Tanarin vastustuksesta on pohja pudonnut pois alta. Kerro kun pääset tulokseen. Iivarius 4. lokakuuta 2011 kello 16.39 (EEST)

Laskettu. Tämän hetken tulos: ei konsensusta lupaavuudesta. Gopase+f 4. lokakuuta 2011 kello 16.47 (EEST)

Jos ihan selvyyden vuoksi listaisit laskemasi kannatus- ja vastustuskommentoijat? Iivarius 4. lokakuuta 2011 kello 17.48 (EEST)

Jos tarvitsee laskea ja listailla, niin se ei kuulosta sille, että konsensus on saavutettu. --Otrfan 4. lokakuuta 2011 kello 17.51 (EEST)

Eihän se Gopase+f:n mielestä olekaan saavutettu. Hän vain alkaa jäädä mielipiteensä kanssa yksin. Iivarius 4. lokakuuta 2011 kello 18.14 (EEST)

Mun käsitykseni konsensuksesta on ~75% yksimielisyys. Se on hyvin kohtuullinen oletus. Gopase+f 4. lokakuuta 2011 kello 21.38 (EEST)

No minun mielestäni tässä on ihan selvä konsensus lupaavuudesta, mutta kommentoidakseni Gopase+f:n puuteluetteloa, lähteitä lukuunottamatta, koska niistä on pitkä keskustelu ylempänä...

• Kuvitus: Tapahtumapaikkoja ja tapaukseen liittymätön, saman mallinen auto; kuvissa on hyvä tietosisältö.
• Kielenhuolto: Nyt artikkelin alusta loppuun luettuani totean, että kieli on mielestäni hyvää ja ymmärrettävää, ja virkkeet miellyttävän lyhyitä, ja viitteistys haittasi lukemista vain yhdessä kohdassa. Korjattavissa siirtämällä viitteet kappaleen loppuun, mutta onko järkevää?
• Luokittelu: Parempia luokkia ei ole toistaiseksi olemassa lukuunottamatta henkilöluokkia, jotka poistettiin sieltä. Näköjään ohjaukset sitten on tapana luokitella erikseen.
• Kielilinkit: Jos muissa wikeissä ei ole artikkelia, niin linkkejä ei tietenkään tule.
• Epäolennaisuudet: Poistin vähän aikaa sitten ison läjän. Nyt niitä ei mielestäni enää ole.
• Näennäislähteistys: Missä kohtaa, millä tavoin?

--Iisak Lehtinen 4. lokakuuta 2011 kello 21.42 (EEST)

Ketkä ne itsesi lisäksi kolme statusta vastustavaa kommentoijaa ovat? Tässä keskustelussa Thi:n muutettua kantansa artikkelin parantamisen jälkeen ja DragonMasterin ilmaistua kantansa on nyt yhdeksän statuksen puoltajaa. Iivarius 4. lokakuuta 2011 kello 21.43 (EEST)

Lisättäköön vielä, että Tanarin, Ulrikan ja Nedergardin vastustus epämerkittävyyden perusteella on käsitelty poistoäänestyksessä, jossa aiheen todettiin olevan merkittävä. albvalin vastustus kohdistui silpputietoon, jonka sittemin Iisak Lehtinen ja Thi ovat ansiokkaasti poistaneet. Jäljelle jäävät kritiikkiä antaneista Piisamson, joka itse toteaa, ettei kritiikistään huolimatta vastusta lupaava-statusta, sekä Gopase+f. Näin minä sen näen. Ja minustakin konsensus on aika lähellä tätä tilannetta...Iivarius 4. lokakuuta 2011 kello 21.49 (EEST)

On tää kyllä edelleenkin koottu silpputiedosta, joten sillä perusteella statusta vastustaneiden mielipide on edelleen ihan pätevä. (asiaa taitaa olla mahdoton korjata) Kaikista aiheista ei välttämättä ole mahdollista kirjottaa lupaavaa artikkelia lähteiden vähäisyyden ja huonon laadun takia. Gopase+f 4. lokakuuta 2011 kello 21.58 (EEST)

Eli siis sun lisäksesi statusta vastustaa albval. Muut kannattavat. Kuulostaa yhä konsensukselta. Iivarius 4. lokakuuta 2011 kello 22.00 (EEST)

Missäs vaiheessa esim. Ulrikan kommentissaan mainitsemat ongelmat on korjattu? Gopase+f 4. lokakuuta 2011 kello 22.04 (EEST)

Poistoäänestyksessä, jossa tiedolla todettiin olevan merkitystäIivarius 4. lokakuuta 2011 kello 22.05 (EEST)

Ja silpputiedostako tuli samalla hetkellä yhteenvetävien sekundäärilähteiden perusteella kirjotettua tekstiä. Ei se nyt ihan noin mene.... Gopase+f 4. lokakuuta 2011 kello 22.08 (EEST)

Selvä. Eli tämän perusteella vastustajia on kolme, sinä, Ulrika ja albval. Puoltajia on yhdeksän. 75 % konsensus on saavutettu. Iivarius 4. lokakuuta 2011 kello 22.10 (EEST)

Pieni varoituksen sana: vaikka mun käsitykseni konsensuksesta onkin ~75% yksimielisyys, saattaa muiden käyttäjien ja yhteisön käsitys konsensuksesta olla jotain muuta. (en ota kantaa tohon sun laskelmas/päätelmies oikeellisuuteen muutenkaan). Gopase+f 4. lokakuuta 2011 kello 22.17 (EEST)

Onko minut laskettu puoltajiin? Sen voisi muuttaa neutraaliksi. Ja konsensuksia ei ole tapana laskea prosentteina. --Otrfan 4. lokakuuta 2011 kello 22.19 (EEST)

Turha huoli Otrfan, ei ole, eikä myöskään Piisamsonia, jonka vahvin ilmaus on ollut "en näe estettä lupaavuudelle". Puoltajiin on laskettu: DragonMasteri, Iivarius, Thi,Olli, Iisak Lehtinen, Memasa, J.K. Nakkila ja Cary sekä Crimson Cherry Blossom. Vastustajia ovat albval (Iisak Lehtinen on mielestäni korjannut ongelman), Ulrika (ainakin osa kommentista tuntui viittaavan epämerkittävyyteen) sekä Gopase+f. Piisamson, Otrfan, Nedergard ja Tanar ovat toistaiseksi poissa laskuista joko neutraalien ilmaisujen tai vanhentuneiden kommenttien perusteella. Iivarius 4. lokakuuta 2011 kello 22.23 (EEST)

Mitenkäs tuo Tanarin mielipide on yhtäkkiä vanhentunut? Ihan pätevät perustelut siinä näyttää olevan. Vaikuttaa vähän siltä, että tässä nyt on ruvettu rakentaan muka-konsensusta vähän väärin päin. Gopase+f 4. lokakuuta 2011 kello 22.29 (EEST)

Jos viittaat artikkelin nimeen, siitä lienee konsensus. Se voitaneen varmistaa piakkoin. Jos taas viittaat Tanárin jälkimmäiseen kommenttiin: "Niinkö? Jos katoaminen on tässä tärkein asia, niin sitten koko artikkelin merkittävyys tulee kyseenalaiseksi.--Tanár 20. syyskuuta 2011 kello 21.42 (EEST)" niin se on vanhentunut sen jälkeen, kun poistoäänestyksessä todettiin artikkelin olevan merkittävä. Iivarius 4. lokakuuta 2011 kello 22.35 (EEST)

Jos luet keskustelua tarkemmin, huomaat, että on siellä vielä lisääkin Tanarin kannanottoja... Tuntuu, että tätä keskustelua on vähän turha jatkaa. Gopase+f 4. lokakuuta 2011 kello 22.37 (EEST)

Joo, sitten on vielä tämä kolmas kommentti: "Vastustan lupaavuutta, koska artikkeli on iltapäivälehtien tietojen perusteella kirjoitettua resentististä huttua. Kyseenalaistaisin myös merkittävyyden, ellen tietäisi sen olevan turhaa.". Resentistinen huttu, jonka merkittävyyden kyseenalaistaisi. Mikäs tässä on validia kritiikkiä? Iivarius 4. lokakuuta 2011 kello 22.44 (EEST)

Validia on kritiikki iltapäivälehtien käytöstä lähteenä. Wikipedia:Tarkistettavuus: Joskus tietty väite voidaan löytää vain epäluotettavasta lähteestä, kuten keltaisesta lehdistöstä. Yleensä nämä tiedot eivät ole merkittäviä, mutta jos tieto pitää kuitenkin säilyttää, liitä se lähteeseensä. --Otrfan 4. lokakuuta 2011 kello 22.50 (EEST)

Iltapäivälehtien yhteenlaskettu viitemäärä on 16 viitettä 47 viitteestä. Hesari, Aamulehti ja MTV3 ovat edustettuina varsin kattavasti, Yleen viitataan pari kertaa. Artikkelia ei ole kirjoitettu vain nojautuen iltapäivälehtiin, päin vastoin perinteistä luotettavammanoloista mediaa on varsinkin viimeisen kuukauden aikana lisäilty lähteisiin huomattavasti. Iivarius 5. lokakuuta 2011 kello 01.08 (EEST)

Voit lisätä minut listaan. Eli siis  Kannatan lupaavaksi. -DragonMaster- 4. lokakuuta 2011 kello 16.51 (EEST)

Käy lupaavaksi. --Thi 4. lokakuuta 2011 kello 18.08 (EEST)

Artikkeli sisältää selkeät perustiedot aiheestaan ja on muutenkin kunnollinen, eli kannatan lupaavaksi. Mitä noihin menneisiin vastustajiin tulee, niin mitä jos kysyisitte heidän nykyistä mielipidettään spekuloinnin sijaan. -- Piisamson 5. lokakuuta 2011 kello 01.28 (EEST)

Ilmottaudun vastustajaksi. --Esamatti1 6. lokakuuta 2011 kello 10.13 (EEST)

Yleensä lupaava artikkeli -ehdotusten vastustajat ovat antaneet vastustukselleen jonkin syyn, jonka perusteella artikkelia voisi kehittää. Huomaathan myös, että jos syy vastustukseen on epämerkittävyys, se ei enää ole pätevä syy, koska artikkeli on poistoäänestyksessä todettu merkittäväksi. Iivarius 6. lokakuuta 2011 kello 13.39 (EEST)

Jep. Eikös yleensä ole ollut niin, ettei perustelemattomia vastustuksia ole pahemmin otettu lopputulosta mietittäessä huomioon. -DragonMaster- 6. lokakuuta 2011 kello 16.36 (EEST)

Merkitsen artikkelin lupaavaksi. Aiemmin vastustaneita ei juuri kuulu, yksi perustelematon vastustus jätetty huomiotta ja yhdessä mainitut seikat korjattu siinä missä se on järkeenkäypää ja mahdollista. En arkistoi tätä vielä, jos keskustelua halutaan jatkaa siellä missä se alkoi. --Iisak Lehtinen 6. lokakuuta 2011 kello 18.43 (EEST)

Joo suljetaan arviointi vaan, mutta vois olla permpi päätös, että artikkelia ei merkittäisi lupaavaksi. Se, että joidenkin käyttäjien mielestä jotkut artikkelin puutteet eivät ole "järkeenkäypiä tai mahdollisia korjata", on aika ikävä oikasu yhteisön joidenkin käyttäjien mielipiteiden yli. Samoin kahden viikon (tai vaikka kuukauden) sisällä kerrotut mielipiteet eivät ole mitenkään "aiempia" vaan liittyvät ihan kiinteästi tähän arviointiin. Eli oma ehdotukseni: päätetään arviointi, ei merkitä lupaavaksi ja jos joku haluaa ehdottaa uudestaan lupaavaksi, niin esim. kahden kuukauden kuluttua uusi arviointi puhtaalta pöydältä. (Lisämietteenä: tämä arviointi on ajat sitten alkanut muistuttaa ihan liikaa äänestystä.) Gopase+f 6. lokakuuta 2011 kello 19.10 (EEST)

Muun muassa siitä syystä, että toisin kuin yleensä lupaava artikkeli -arvioissa, lupaavuuden vastustajat eivät ole antaneet perusteluiksi korjattavissa olevia seikkoja, vaan kaksi tai kolme statuksen vastustajaa yhä vain uudelleen toteaa, ettei tämä kelpaa lupaavaksi, vaikka lopuille asiasta mielipiteensä ilmaisseille kelpaa. Eli jos nyt vielä kerran kertoisit, mitä artikkelille konkreettisesti pitäisi tehdä, että se kelpaisi lupaavaksi? Tai vielä parempi, kokeilet tehdä sen? Iivarius 6. lokakuuta 2011 kello 19.14 (EEST)

Jonkun pitäisi etsiä sekundäärilähteitä, jotka käsittelevät artikkelin aihetta edes jotenkin kokonaisuutena (mielellään riittävässä laajuudessa). Luokittelun voisi korjata (mitä ihmettä esim. Tampereen historia -luokka tekee tässä artikkelissa?) Näiden asioiden korjaaminen on ollut ylivoimaista. Ok, noita lähteitä ei välttämättä ole olemassa, mutta kaikista aiheista ei ilmeisesti vaan ole mahdollista kirjottaa lupaavia artikkeleita. EDIT: ja artikkelia vois edelleenkin rohkeasti tiivistää. Paljon on mukana vielä epäolennaista. Gopase+f 6. lokakuuta 2011 kello 19.24 (EEST)

En itse koe sitä ongelmaksi että tuossa on käytetty suuria määriä uutisia ilman koostavaa sekundäärilähdettä. Tietty sellaiset olisi hyviä, mutta niiden puute ei ole mitenkään kriittinen ongelma. Tiivistää tuota voisi minunkin mielestäni, esimerkiksi BMW-kappaleen voisi hyvin yhdistää etsintä-kappaleeseen, jolloin saataisiin teksti ajallisesti menemään yhtenäisemmin. Nythän BMW kappaleessa hypätään päivään 21 vaikka edellisessä kappaleessa ollaan ehditty jo siitä ohi. --Zache 6. lokakuuta 2011 kello 19.31 (EEST)

Niin mielipideasioitahan nää on, mutta aika hurjaa, kun ruvetaan "unohteleen" toisten mielipiteitä konsensusta muodostettaessa periaatteella: "ei järkeenkäypä perustelu". Gopase+f 6. lokakuuta 2011 kello 19.37 (EEST)

Luettelossasi mainitut on korjattu; katso viestini ylempänä. Suurin osa lähteistä on kelvollisia (esim. sanomalehdet, Yle) ja pieni vähemmistö mahdollisesti kelvollisia. Kuvitus on teoriassakin paras mahdollinen, ja yksi luokitteluehdotus odottaa hyväksyntää. Pienehkö miinus toki, että tiedot on ajan mukaan päivitetty uudelle sivulle, mikä haittaa lähteiden luettavuutta. Muutama merkittävyyteen perustuva vastustuskommentti: äänestyksen jälkeen kumoutuneet. Yksi perustelematon: Jätetään huomiotta. Silpputietoa / epäolennaisuuksia / resentististä huttua -kommentit: Artikkelissa ei ole enää epäolennaisuuksia, ja siinä on kerrottu ainoastaan tapahtumien kulku ja merkittävimmät kommentit ajankohtaiseen aikaan. --Iisak Lehtinen 6. lokakuuta 2011 kello 19.49 (EEST)

Käyttäjiltä itseltään pitäisi kysyä, että onko ongelma korjaantunut. Ei sitä kukaan muu voi heidän puolestaan sanoa. Eikä tämä ole äänestys, vaan konsensuskeskustelu. --Otrfan 6. lokakuuta 2011 kello 19.53 (EEST)

Jos useita viikkoja sitten on esitetty perustelu, jossa mainitut seikat on sittemmin korjattu ja/tai muut käyttäjät todenneet kelvottomaksi, niin ei se ole enää huomioonotettavaa. --Iisak Lehtinen 6. lokakuuta 2011 kello 19.56 (EEST)

Ei se nyt ihan noin mee. Koskas kannattajien mielipiteitä ruvetaan toteamaan kelvottomiksi? Varmaan se on sitten seuraava vaihe? Gopase+f 6. lokakuuta 2011 kello 19.58 (EEST)

No merkittävyyspohjainen vastustus esimerkiksi. --Iisak Lehtinen 6. lokakuuta 2011 kello 20.06 (EEST)

No ei oo kyllä luettelon puutteita korjattu. Jos haluat voin päivittää luettelon? Johan tossa yllä on kaksikin tuoretta mielipidettä, joissa todetaan artikkelin edelleenkin vaativan tiivistämistä, eli silpputieto- / epäolennaisuudet / resentisyys perustelut ovat edelleen ihan valideja (vaikket välttämättä siitä pidäkään) Gopase+f 6. lokakuuta 2011 kello 19.56 (EEST)

Haluan. Kokoaisitko minulle myös ne uudet (perustellut) silppuusväitteet ja antaisitko esimerkkejä epäolennaisista tiedoista artikkeleissa. Ja toivon niitä myös vastustajilta itseltään. --Iisak Lehtinen 6. lokakuuta 2011 kello 20.07 (EEST)

Päivitän kun ehdin. (joku päivä voi mennä) Muilta käyttäjiltä voi aina toivoa päivitystä, mutta jossei sellaista tule, pitää mennä aikasempien kommenttien perusteella. After all: tää arviointi on nyt jatkut kohta kolme viikkoa ja tekstiä on aika pirusti, joten en voi syyttää ketään joka ei halua enää keskusteluun koskea. Gopase+f 6. lokakuuta 2011 kello 20.16 (EEST)

Jos joku sanoo jonkin puutteen, joka korjataan, ja sen jälkeen ei kommentoi moneen viikkoon enää mitään, niin ei sitä sen jälkeen tietenkään enää tarvitse huomioida. --Iisak Lehtinen 6. lokakuuta 2011 kello 20.18 (EEST)

Juuri näin, mutta toisten mielipiteitä ei pidä ohittaa toteamalla niiden olevan korjattuja, jos asia ei todellisuudessa niin ole. Gopase+f 6. lokakuuta 2011 kello 20.27 (EEST)

No kun on. En ole kuullut yhtäkään perustetta (konkreettista esimerkkiä) vastaan. --Iisak Lehtinen 6. lokakuuta 2011 kello 20.29 (EEST)

Mun kehittämisehdotuksia ei ole korjattu. Lisäks voi olla että artikkeli on edelleen resentistä huttua ja silpputietoa. :) Gopase+f 6. lokakuuta 2011 kello 20.33 (EEST)

Minä esimerkiksi olen korjannut niitä urakalla. Seuraavia kohtia en ymmärrä: yleisilme (missä vikaa?), näennäislähteistys (häh?), kielenhuolto (kohdat, joissa on vikaa?), kuvitus (en keksi teoreettistakaan mahdollisuutta parantaa, paitsi ehkä joku tienmutka). Luokitteluehdotukseni odottaa tuolla kommenttia ja hyväksyntää. Tutkinta on yleistetysti aikajärjestyksessä + sisäministeri, palkkiolupaukset, pari mediatutkijoiden kommenttia – esimerkki silppu- tai resentisestä tiedosta? --Iisak Lehtinen 6. lokakuuta 2011 kello 20.48 (EEST)

Kun tämä kommentti nyt siirrettiin tähän väliin (9.10. n. klo 18.30), niin ilmeisesti mun odotetaan vastaavan tähän. Näennäislähteistys on mm. sitä kun merkityksettömien asioiden perään lisätään viitteitä, jotta tiedot muuttuisivat merkityksellisemmiksi. kielenhuolto: Johdanto alkaa numerolla, johdannossa kaksi tarpeetonta passiivia, varmaan loppu artikkeli samaa tasoa -> kielenhuolto tekemättä. Yleisilme: "Ystäviä ei rangaistu valehtelemisesta, koska tuossa vaiheessa heitä oli vain puhuteltu. Tutkinnanjohtajan mukaan kyse ei ollut virallisesta kuulustelusta." täysin epäolennaista -> yleisilme siis huono mm. epäolenaisuuksien vuoksi, varmaan loppukin artikkeli samaa tasoa. Esimerkki silpputiedosta -> lähes joka toinen lause johdannon jälkeen. Toivottavasti tämä tyydyttää. Jos on vielä jotain epäselvää, niin kysy rohkeesti vaan. Gopase+f 9. lokakuuta 2011 kello 18.50 (EEST)

Olen nyt lukenut artikkelin läpi muutamaan kertaan ja tarkistanut, että kaikki tiedot ovat viitteissä. Artikkelissa luetellaan katoamistapahtuman oletettu kulku ja siihen liittyvät epäselvyydet, sen jälkeen poliisin, pelastuspalvelun ym. ja vapaaehtoisten etsintätoimet. Mainitsemasi esimerkki on poliisitutkinnan alku, joka on merkittävä. Tiivistin virkettä joka tapauksessa. Lopussa on sisäministerin, kommentoineiden tutkijoiden ja tytön äidin kommentit, sekä palkkiot ja se miten niiden kanssa lopulta kävi. Tässä on nyt tarjottu muutamaakin eri vaihtoehtoa määritelmäkappaleeksi, joten mitä ehdotat (mielestäni "15-vuotiaan Karoliina Kestin katoamistapaus sattui ..." on erinomainen tiivistys). Moni lause alkaa päivämäärällä, mikä on hyvä asia. Olen poistanut artikkelista muutamia epäolennaisuuksia; nyt siellä ei enää ole ainuttakaan pikkuyksityiskohtaa. Tai jos on, niin missä?

Artikkelissa käytetään passiivia vain silloin, kun subjekti on jo aiemmin määritelty. Kaiken kaikkiaan passiiveja on hyvin vähän. Annatko esimerkin, millä ne voisi korvata (subjektin toistaminen tai ne-pronominin käyttö ei ole hyvä). --Iisak Lehtinen 9. lokakuuta 2011 kello 19.44 (EEST)

Kappaleen alkaminen numerolla ei ole koskaan hyvä asia. Esimerkki epäolennaisuudesta/ pikku yksityiskohdasta: "Kestin muistoksi järjestettiin rukous- ja muistohetki Lielahden kirkossa Tampereella 8. syyskuuta. Ihmiset veivät Kestin löytöpaikalle kymmenkunta muistokynttilää. Kestin äiti kiitti Aamulehdessä tytärtään etsineitä vapaaehtoisia, joita oli useita satoja." varmaan löytyy paljon lisääkin artikkelista. Passiivista: esim. tässä vielä turha passiivi (varmaan on vielä muuallakin) "Etsintää jatkettiin vielä tiistaina 6. syyskuuta. Etsinnässä mukana olivat poliisi ja Vapaaehtoinen pelastuspalvelu." Gopase+f 9. lokakuuta 2011 kello 19.51 (EEST)

Otin passiiveja pois. Mielestäni nuo ovat kaikkea muuta kuin epäolennaista (julkisuusosiossa, johon nimenomaan kaivattiin laajennusta), mutta nyt ne on joka tapauksessa poistettu. --Iisak Lehtinen 9. lokakuuta 2011 kello 23.05 (EEST)

Luokat on nyt säädetty. Kerrotko vielä missä kohtaa tiheä viitteistys haittaa luettavuutta, niin saanemme pian konsensuksen lupaavuudesta. --Iisak Lehtinen 9. lokakuuta 2011 kello 23.05 (EEST)

Artikkeli menee kokoajan parempaan suuntaan. Tiheää viitteistystä on läpi koko artikkelin, mutta se vähenee kokoajan, kun epäolennaista poistetaan. Lisää epäolennaista pois ja katsotaan sitten se viitteistys vs. luettavuus. (btw:luokkapuu on vielä katki pariluokkaa ylöspäin) Gopase+f 9. lokakuuta 2011 kello 23.09 (EEST)

Katoamistapausten luokittelulle ei taida olla parempaa vaihtoehtoa kuin tuo, jonka nyt lisäsin. Tai jos on, niin olen kiitollinen sen vaihtamisesta. Nyt siinä on kappaletta vasten kohtuullinen määrä viitteitä; 2–3, muutamassa 4, joten viitteistyksen ei voi enää väittää haittaavan luokittelua. En löydä artikkelista enää edes epäolennaiseksi mahdollisesti paljastuvissa olevaa tietoa. --Iisak Lehtinen 9. lokakuuta 2011 kello 23.37 (EEST)

Eikä iltapäivälehtien tietoa ei edelleenkään ole liitetty lähteisiinsä, kuten Wikipedia:Tarkistettavuus määrää tekemään. --Otrfan 6. lokakuuta 2011 kello 20.40 (EEST)

Mitä tarkoittaa 'liittää lähteisiinsä'?Iivarius 6. lokakuuta 2011 kello 20.42 (EEST)

Linkittämässäni käytännössä on esimerkki. Mitenkäs muuten tuo paljon lähteenä käytetyn Aamulehden journalistinen taso? Siitä on tainnut olla muualla keskustelua. --Otrfan 6. lokakuuta 2011 kello 20.45 (EEST)

Lehtijutuissa on kerrottu lähteet, joten mitä siihen tarkkaan ottaen pitää laittaa: "Iltalehden mukaan poliisi ilmoitti ..."? Aamulehti on luokiteltu sanomalehdeksi ("viralliseen" luokitteluunhan se täällä ilmeisesti perustuu), minkä lisäksi se on hyvämaineinen julkaisu, joten tykkään jopa itse siitä lähteenä. --Iisak Lehtinen 6. lokakuuta 2011 kello 20.48 (EEST)

Esimerkki on edelleen siellä käytännössä. Joku tämän keskustelun osallistujista muistaakseni kritisoi Aamulehden journalistista tasoa äskettäin. Ilmeisesti tähän artikkeliin kuitenkin välttää lähteeksi. Ihan miten vaan. --Otrfan 6. lokakuuta 2011 kello 20.55 (EEST)

Minä kritisoin ja kritisoin edelleenkin. Pointti nyt vaan on siinä, että toisin kuin tuon käännetyn käytännön, minun mukaani myös iltapäivälehdet ovat kelvollisia lähteitä. Mutta sehän taas on näitä asioita, joista jaksan valittaa, mutten tee niille mitään, joten sen voinee jättää omaan arvoonsa.Iivarius 6. lokakuuta 2011 kello 21.11 (EEST)

Luotettavan sekundäärilähteen arvo Wikipedian näkökulmasta on se, että se tulkitsee primäärilähteitä järkevällä ja objektiivisella tavalla. Samoin luotettava sekundäärilähde valikoi riittävän määrän sopivia primäärilähteitä artikkeleilleen. Iltapäivälehdet eivät yksinkertaisesi toimi näin, sillä ne säännönmukaisesti tulkitsevat ja valikoivat tosiasioita siten, että niistä saa kiinnostavan jutun ja otsikon. Totuus on toisarvoinen, jos sitäkään. Täällä on aiemmin esitetty suurin piirtein että "jos iltapäivälehti kertoo lähteen ja jos se on luotettava, iltapäivälehdenkin juttu on luotettava". Tässä tuore esimerkki siitä, että näin ei ole. Ilta-Sanomat ilmoittaa kyllä täysin luotettavan primäärilähteen, mutta otsikosta lähtien lähteen tulkinta menee poskelleen. Jutun primäärilähteenä toimineen Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun etusivulla nimenomaisesti varoitetaan tulkitsemasta tilastoja siten kuin Ilta-Sanomat on tehnyt. Vaikka juttu on täysin puppua, se löytyy osiosta Uutiset/Kotimaa. Jos kyseessä olisi yksittäinen kömmähdys, asialla ei olisi sen suurempaa merkitystä, mutta tämäntyyppiset jutut ovat iltapäivälehdille jokapäiväisiä.

Mitä tulee Aamulehteen, niin kiistattomana voidaan kaiketi pitää että sillä on ollut hyvä maine. Viime aikoina tuo maine on saanut kolhuja huonon journalistisen tavan takia, eikä missään käytännössä kyllä sanota, että kaikki sanomalehdet olisivat luotettavia lehtiä, eikä missään käytännössä myöskään mainita Aamulehteä esimerkkinä luotettavasta lähteestä. Esimerkiksi paikallislehtien osaaminen muissa kuin paikallisissa aiheissa on usein hyvin heikkoa, ja niinpä ne eivät yleensä ole erityisen hyviä lähteitä muille kuin paikallisille aiheille. Jos Aamulehden katsotaan vajonneen iltapäivälehtien tasolle on looginen johtopäätös se, että Aamulehtikin on epäilyttävä lähde, ei suinkaan se, että iltapäivälehdet olisivat muuttuneet luotettaviksi lähteiksi. -- Piisamson 6. lokakuuta 2011 kello 22.15 (EEST)

Tuosta IS:n jutusta sen verran, että se ei missään nimessä ole kelvollinen lähde, koska ylä- ja alaviitteissä on ilmoitettu jutun perustuvan IS:n omaan selvitykseen Väestörekisterikeskuksen nettipalvelun kautta. Jutun aiheen merkittävyys on sitten toinen juttu, mutta se ei toki liity tähän. --Iisak Lehtinen 6. lokakuuta 2011 kello 22.22 (EEST)

Kaikki IS:n ja muidenkin julkaisujen jutut ovat joko "omia selvityksiä", jotka perustuvat journalistin tekemiin valintoihin ja tulkintoihin, tai sitten ne ovat jonkin toisen lähteen kopioimista. Jos lehden journalistinen taso on niin huono, että toimitettuun materiaaliin ei voi luottaa, ei primääri- tai muukaan lähde muutu yhtään sen luotettavammaksi siitä, että tällainen epäluotettava lähde sen kopioi. -- Piisamson 6. lokakuuta 2011 kello 22.30 (EEST)

Olennaista on se, onko sisältöä vääristelty, ei se miten se on valikoitu tai lievästi tulkittu (esim. linkkaamasi etunimijuttu ei ole lievää tulkintaa). Jos poliisi tai muu taho tiedottaa, että kadonnut löytyi lammikosta satunnaisen ohikulkijan ilmoituksen ansiosta, niin IL ei voi kirjoittaa, että löytyi koirapuiston penkiltä kuolleena liikaan porkkanoiden ahmimiseen. Tai jos kirjoittaa, niin se on moka joka korjataan, eikä yksittäistapauksena huononna muiden viitteiden laatua. Julkisuus perustuu itsessään valikointiin riippumatta uutisoivien julkaisujen, joita on monta, laadusta. Tämän artikkelin merkittävyys sitä paitsi kokonaisuudessaan pohjautuu juuri tähän valikointiin enemmänkin kuin monien muiden. --Iisak Lehtinen 6. lokakuuta 2011 kello 22.57 (EEST)

Onko sisältöä vääristelty on juuri se, minkä tutkimista Wikipedia:Tarkistettavuus kehottaa välttämään, koska sellainen on uutta tutkimusta. Otin tuon esimerkin juuri siksi, että se on ilmiselvästi niin huono - muiden osaltahan tosiasia on, että me emme tiedä kuinka kaukana totuudesta ne ovat. Tämä ei ole kannanotto merkittävyyteen, vain siihen että iltapäivälehdet ovat lähteinä epäilyttäviä, ja niiden käyttöä tulisi välttää. Vaikka käytäntö onkin käännetty aikanaan en-wikistä, on sille hyvät perustelut. -- Piisamson 6. lokakuuta 2011 kello 23.23 (EEST)

No siihen sisällön vääristelyoletuksen mahdottomuuteen ilman omat tulkinnat -mainintaa viittasin juuri tuossa porkkanakommentissa; noin ei voi kirjoittaa Iltalehteenkään. Oikeellisuuden tarkistaminen koskee yhtä paljon Helsingin Sanomia, Aamulehteä ja Ilta-Sanomia. --Iisak Lehtinen 6. lokakuuta 2011 kello 23.40 (EEST)

Olet aivan oikeassa, mutta juuri koska sisällön oikeellisuutta yksittäisen artikkelin kohdalla ei tule kyseenalaistaa, on julkaisuja, jotka julkaisevat ns. täyttä tuubaa pidettävä epäilyttävinä. Tällaisia julkaisuja ovat mm. iltapäivälehdet - ja ehkä myös Aamulehti. -- Piisamson 6. lokakuuta 2011 kello 23.58 (EEST)

Lehdistä tulee kuitenkin ilmi, ovatko ne esim. tiivistelmiä poliisin lausunnoista vaiko toimituksen omaa (yleensä viihdepainotteista) höpinää. Tässä artikkelissa tilanne käytettyjen juttujen suhteen on minusta hyvä. Juuri tämän mahdollisuuden kelvollisuuteen vuoksi ne ovat epäilyttäviä, eivät hylättäviä. --Iisak Lehtinen 7. lokakuuta 2011 kello 00.04 (EEST)

Tässä välissä olisin kiinnostunut: Gopase+f, olit varsin aktiivisesti mukana tuhannen lupaavan artikkelin projektissa, ja olet siis lukenut aika monta lupaava artikkeli - ehdotuskeskustelua. Muistatko edes jonkin toisen tapauksen, jossa yhden käyttäjän jääräpäinen vastustus on estänyt lupaavuudeen jos useat muut käyttäjät ovat olleen lupaavuudesta yhtä mieltä? Iivarius 6. lokakuuta 2011 kello 20.39 (EEST)

Joo, konsensushan olis selvä, jos olis vaan yks vastustaja. Mutta kun tässä keskustelussa on käytetty muitakin puheenvuoroja, jotka eivät ole olleet rohkaisevia. Vastaavia keskusteluja on ollu muitakin LA-arvioinneissa, eikä niiden jälkeen ole merkattu LA-artikkeleiksi. Gopase+f 6. lokakuuta 2011 kello 20.50 (EEST)

No mutta perusteettomat ja/tai myöhemmin korjatut vastustukset jätetään huomiotta. Ja korjattuudesta jatkakaamme ylempänä. --Iisak Lehtinen 6. lokakuuta 2011 kello 20.51 (EEST)

Joo niin jätetään, mutta useemman kommentin huomiot on vielä korjaamatta (ja taitaa jäädäkin korjaamatta). Gopase+f 6. lokakuuta 2011 kello 20.53 (EEST)

Artikkelissa on tällä hetkellä outoa tyyliä (iltapäivälehdenkin mukaan jne.). Zache mainitsi tiivistämisestä, mitä on ilmeisesti vielä tekemättä. "Vapepan avulla tehtiin maastoetsintöjä myös Nokiantiellä olevan linja-autopysäkin lähistöllä, jossa nähtiin katoamisyönä BMW-merkkinen henkilöauto.[15] 22. elokuuta alkaneessa etsinnässä maastosta löytyi joitakin tavaroita, mutta ei mitään Kestille kuuluvaa." Olen muistaakseni poistanut tuon aiemmin. Onko kohta tärkeä? Mitä muuta tulisi karsia? Myös artikkelin laittaminen vertaisarviointiin on mahdollista. --Thi 6. lokakuuta 2011 kello 20.57 (EEST)

Etsinnän vaiheet ovat merkittäviä. Minusta turhaa siirtää keskustelua pois täältä. --Iisak Lehtinen 6. lokakuuta 2011 kello 21.03 (EEST)

Keskustelu on kyllä mennyt vähän jankkaamiseksi puolin jos toisin ja pieni tauko varmaankin auttaisi. Artikkeli itsessään on sellainen, että se minusta pääsee lupaavaksi ilman mitään epäilystä. Jos pieni viive ei haittaa, niin lupaava arvioinnin lopettaminen nyt siihen ettei saatu konsensusta, vertaisarvioinnin aloittaminen parin viikon päästä + siitä saatujen korjausehdotusten toteuttaminen ja sen jälkeen uuden LA-arvioinnin tekeminen olisi minusta se keino jolla vältetään se että yritetään olla oikeassa sen sijaan että keskityttäisiin artikkelin kehittämiseen. --Zache 6. lokakuuta 2011 kello 21.30 (EEST)

Tässä on nyt esitetty suorat kysymykset siitä, mitä pitäisi tehdä. Esimerkiksi minun kommenttini ylempänä ja Thin kommentti tuossa. Puutteita on lueteltu, mutta en etsimälläkään löydä niitä artikkelista. Ja mites on sen luokitusehdotukseni kanssa, hyväksyisin ensi alkuun ihan kyllä/ei-vastaukset. --Iisak Lehtinen 6. lokakuuta 2011 kello 21.36 (EEST)

Huolsin vähän noita mukaan-rakenteita. --Iisak Lehtinen 6. lokakuuta 2011 kello 21.37 (EEST)

Kyllä tätä varsin sirpaleisena voi edelleen pitää. Esimerkiksi tämä kappale: "21. elokuuta poliisi tiedotti, että silminnäkijähavaintojen mukaan Nokiantiellä olevalla linja-autopysäkillä oli ollut BMW-merkkinen henkilöauto pysähtyneenä. Autossa oli ollut kuljettaja ja auton edessä kaksi miestä ja skootteri, jonka päällä oli istunut tyttö. Epäilyt kohdistuivat autossa ja sen lähettyvillä olleisiin miehiin.[22] Poliisi piti varteenotettavana, että skootterin päällä istunut tyttö olisi ollut Kesti.[23] Myöhemmin ilmeni, että havaintoja ei oltu tehty Kestin katoamisajankohtana.[24]" Kokonainen kappale on kerrottu silpputietoa, jolla ei ollut asian kanssa mitään tekemistä. Kaikki viitteet ovat poliisin primäärilähteitä. --Jisis 6. lokakuuta 2011 kello 21.47 (EEST)

Tuo BMW oli aika tärkeä tutkintalinja, joten itse säilyttäisin. --Cary 6. lokakuuta 2011 kello 21.48 (EEST)

"mutta havainnot olivat pitkän aikaa olleet eräs pääjohtolangoista" tekstissä on esimerkki Piisamsonin aiemmin esilletuomista näkökohdista poliisin tiedotteisiin liittyen. --Thi 6. lokakuuta 2011 kello 22.05 (EEST)

Noh, vaihdoin siihen että poliisin pääjohtolangoista, vaikka olisihan se käynyt ilmi kappaleen alustakin. edit: Ja säädin muutenkin tuota autokappaletta. --Iisak Lehtinen 6. lokakuuta 2011 kello 22.09 (EEST)

Mielestäni artikkelia ei enää tulisi tiivistää. Kohta se nimittäin on jo niin lyhyt että ei ole järkevää LA:n jälkeen pyrkiä HA:ksi VA:n kautta. Ei siinä enää mitään epäoleellista ole. --Olli ^keskustelu 7. lokakuuta 2011 kello 15.21 (EEST)

Kyllä tämä minustakin lupaavaksi kelpaa nyt kun tuo itseäni häirinnyt bemariosio on korjattu. --Zache 7. lokakuuta 2011 kello 16.54 (EEST)

Jaaha joku on nyt mennyt poistamaan BMW-etsintä osion kokonaan mielestäni sen pitäisi olla erillään muista osioista. Artikkeli on lisäksi lyhentynyt nyt aivan liikaa, yksityiskohtia on liian vähän. --Olli ^keskustelu 8. lokakuuta 2011 kello 08.56 (EEST)

Korjasin nyt artikkelia yksityiskohdilla, ja palautin muutaman osion. Nyt tapauksesta saa paremman kuvan. --Olli ^keskustelu 8. lokakuuta 2011 kello 09.08 (EEST)

Lisäyksesi jäljiltä tuo kokonaisuuden kannalta varsin merkityksetön BMW-tapaus on artikkelissa kaksi kertaa. --Jisis 8. lokakuuta 2011 kello 10.36 (EEST)

Muuten sellainen huomio, että sisällöllistä karsintaa on tehty viimepäivinä hyvin vähän ja suurimmaksi osaksi kyse on ollut tekstin jäsentelystä ja ainoat varsinaisesti poistetut asiat ovat olleet otsikoita. Muu muokkaus on ollut tekstin siirtoja, yms sanamuotijen korjauksia. jne. --Zache 8. lokakuuta 2011 kello 11.16 (EEST)

Etsintä ja katoaminen-osioissa on toistoa, molemmissa kerrotaan esimerkiksi poikien valehtelemisesta poliisille. --Cary 8. lokakuuta 2011 kello 09.02 (EEST)

Mielestäni ei kyllä ole, nimittäin valehtelusta kerrotaan vain katoaminen-osiossa. --Olli ^keskustelu 8. lokakuuta 2011 kello 09.04 (EEST)

Äsken oli, mutta hyvä että korjasit. --Cary 8. lokakuuta 2011 kello 10.26 (EEST)

Älähdän nyt uudestaan tuosta aikasemmasta. Se, että tekstissä ja kappaleissa hypitään ajallisesti edes takaisin tekee kokonaisuudesta vaikeasti hahmotettavan. Kappale oli parempi yhtenä pätkänä. Minusta on ok, että nykyiset tiedot on artikkelissa, mutta yrittäkää saada sä jäsennettyä niin että siitä saa selkeän kuvan siitä mitä tapahtui ja missä järjestyksessä. --Zache 8. lokakuuta 2011 kello 10.08 (EEST)

Etsintä-, poliisitutkinta- ja katoaminen-osiot eivät ole enää aikajärjestyksessä, sisältävät älytöntä nippelitietoa, eikä jakamistavassa ole päätä eikä häntää. Miksi näin? --Iisak Lehtinen 8. lokakuuta 2011 kello 10.31 (EEST)

Nuo taitaa nyt olla korjattu. --Olli ^keskustelu 9. lokakuuta 2011 kello 08.27 (EEST)

Artikkeli on ollut ahkeran muokkauksen kohteena viime päivinä. Osa muokkauksista on hyviä ja kehittäviä, osa taas ei niin kehittäviä. Se, mikä on epäolennaista tai tärkeää, taitaa olla muokkaajan silmissä. Vastustan artikkelin lupaavuutta, jos se tuhoaa artikkelin olemattomiin. --Cary 9. lokakuuta 2011 kello 23.47 (EEST)

Hei, tää onkin kiva ajatus: käännetään me puoltajat kelkkamme nyt, niin saadaan vielä kaikkien aikojen pisin lupaavuuskeskustelu. Minustakin artikkelista on karsittu paljon olennaista pois, pitäisiköhän minunkin ruveta vastustamaan? Iivarius 9. lokakuuta 2011 kello 23.51 (EEST)

Pitäisi. Varmaan voidaan päättää arviointi vähin äänin, jossei päästä edes artikkelin sisällöstä yhteisymmärrykseen. (btw:itse poistaisin vielä enemmän tuosta puhuttamis-valehtelu pätkästä ja toi mun muokkaus oli vain yhteisymmärryksen hakemista muokkaamalla.) Gopase+f 9. lokakuuta 2011 kello 23.59 (EEST)

Kokosin alasivulleni artikkelista poistettua olennaista tietoa. Sitä voi palautella sieltä tarpeen mukaan. --Iisak Lehtinen 10. lokakuuta 2011 kello 00.01 (EEST)

Kyllä. Hienosti tietoa kadonnut yhden vuorokauden aikana[15]. --Cary 10. lokakuuta 2011 kello 00.05 (EEST)

Ehdotankin vähintään tämän version palauttamista artikkeliin. Se, että yksityiskohdat kuuluvat Wikiuutisiin, on täyttä skeidaa. Jos näin on, karsiminen voidaan aloittaa vaikkapa Kauhajoen koulusurmista (joka muuten on muuten valittu lupaavaksi artikkeliksi). --Cary 10. lokakuuta 2011 kello 10.45 (EEST)

Palautin mielestäni hyvään versioon. Uusien versioiden lisäyksiä saa laittaa artikkeliin takaisin. Mutta viimeaikoina poistetttu suuri määrä tietoa oli aivan ehdottomasti liikaa --Olli ^keskustelu 10. lokakuuta 2011 kello 16.06 (EEST)

Syntymä- ja kuolinpäivä on nyt selvillä. Sähköistä versiota ei taida olla tuosta kuolinilmoituksesta? Kuitenkin olisi hyvä laittaa viittaus lehteen josta tuo on otettu, esim. Lehtiviite mallineella. --Olli ^keskustelu 10. lokakuuta 2011 kello 16.09 (EEST)

Tästä keskustelusivusta voisi muuten vääntää kasaan SA-tason artikkelin. --Iisak Lehtinen 10. lokakuuta 2011 kello 00.03 (EEST)

Totta... --Olli ^keskustelu 10. lokakuuta 2011 kello 16.09 (EEST)

Kannatan lupaavaksi siinä tapauksessa, että artikkelin teksti on tietosanakirjan artikkelin tekstiä eikä uutistekstiä, mikä tarkoittaa esimerkiksi pitkällä aikavälillä merkityksettömiä yksityiskohtia. --Thi 10. lokakuuta 2011 kello 16.09 (EEST)

Eli tämänhetkinen versioko ei siis kelpaa? --Olli ^keskustelu 10. lokakuuta 2011 kello 16.10 (EEST)

No nyt voi jo ilmoittautua statuksen vastustajaksi. Lähdepyyntöjä, viitteet rikki ja luokittelua veivataan edestakaisin – taas ollaan vaihteeksi Tampereen historiassa. Parasta olisi laittaa keskustelu poikki ja keskustella parin kuukauden kuluttua uudestaan. edit: missäs lähteeksi merkitty Karoliina Kestin kuolintodistus on julkaistu? --Otrfan 10. lokakuuta 2011 kello 16.09 (EEST)

joo viitteet hajosi jossain vaiheessa.. --Olli ^keskustelu 10. lokakuuta 2011 kello 16.12 (EEST)

Taitavat olla onneksi ainoastaan käyttämättömiä lähteitä. Mutta aivan liikaa sähellystä artikkelin kanssa. --Otrfan 10. lokakuuta 2011 kello 16.15 (EEST)

Arvioinnin päättäminen

Varmaan parasta päättää arviointi, koska artikkelin olennaisesta sisällöstä ei tahdo löytyä yhteisymmärrystä. Nythän meillä on ytimekäs versio esim. ja pikkutarkempi esim., jotka ovat toisensa poissulkevia. EDIT: Thi päättikin jo arvioinnin. Gopase+f 10. lokakuuta 2011 kello 16.12 (EEST)

Kannatan ehdottomasti pikkutarkempaa versiota. Lukija voi sitten päättää lukeeko aiheesta tarkasti vai hieman vähemmän. --Olli ^keskustelu 10. lokakuuta 2011 kello 16.12 (EEST)

Vastustan. Lupaavan artikkelin tulisi olla edes jollain tasolla stabiili. Nyt sitä veivataan edestakaisin. Samaa mieltä myös Otrfanin yllä olevan kommentin kanssa. --MiPe ^(wikinät) 10. lokakuuta 2011 kello 16.13 (EEST)

offtopic: Mikähän on muuten pisin lupaava artikkeli -keskustelu? Luulen että tämä/nämä on pisimpien joukossa. --Olli ^keskustelu 10. lokakuuta 2011 kello 16.22 (EEST)

Likolammi

Tapahtumapaikka on nimeltään Likolammi, eli meneekö oikeinkirjoitus silloin "Likolammin" (ei Likolammen), Likolammista (ei Likolammesta), Likolammissa jne? --Harriv 21. syyskuuta 2011 kello 12.06 (EEST)

"lammen" voisi olla oikein: vertaa tammi:tammen. Tosin oikeinkirjoitussäännöt sallivat poikkeavan taivutuksen, jos säännönmukainen taivutus antaa epäselvän kuvan siitä, mikä alkuperäinen sana on. Eli jos halutaan olla yksiselitteisiä, taivutus olisi "Likolammin", koska "likolammen" voisi viitata sekä sanoihin Likolampi että Likolammi.--Nedergard 21. syyskuuta 2011 kello 15.56 (EEST)

Sitten on vielä sekin, että useissa lähteissä käytetään muotoa Likolampi. Voi tietysti olla, että mainituissa lähteissä on esimerkiksi taivutusmuodon aiheuttama virhe, mutta yhtä lailla on mahdollista, että paikannimellä on useampi kirjoitusasu. Mutta ehkä me käytetään kuitenkin tuota karttaan painettua, se lienee kuitenkin yleisin. -- Piisamson 21. syyskuuta 2011 kello 17.13 (EEST)

Kansalaisen karttapaikka kelpaa auktoriteetiksi, koska sen nimistö on Kotuksen tarkistama, eli sieltä saadaan nominatiivi. Muutkin taivutusmuodot löytyvät Kotuksen nimiarkistosta, ja jos soittaa Kotuksen nimitoimistoon, siellä niin sieltä osattaneen kertoa oikea taivutuskin. --Urjanhai 21. syyskuuta 2011 kello 17.28 (EEST)

Suomessahan on paljon lammi-loppuisia paikannimiä ja kyllä ne kaikki käsittääkseni taipuvat -lammin. On jopa Lammi-niminen paikkakuntakin ja sen asukkaat asuvat Lammilla, eivät Lammella. --Maradona 22. syyskuuta 2011 kello 08.52 (EEST)

Muokkasin sanan muotoon Likolammin (ynnä muut taivutusmuodot) ennen kuin olin lukenut tämän keskustelun. Muuttakaa muotoa tarvittaessa. --Memasa 22. syyskuuta 2011 kello 23.07 (EEST)

Syndrooma

Tuolle katso myös -linkille pitäisi olla joku kunnollinen lähde, jossa tapaus yhdistetään tuohon; tai oikeastaan sekin juttu sitten ennemmin leipätekstiin. Myöskään kristillisistä kertovaan artikkeliin ei lisätä tuohon linkkiä homofobiaan, vaikka aiheet liittyisivätkin toisiinsa. --Iisak Lehtinen 21. syyskuuta 2011 kello 17.36 (EEST)

Kyseiseen Kadonneen vaalean naisen syndrooma -artikkeliin (joka on luotu pari päivää sitten) on jo linkitetty Julkisuus-osion toiseksi viimeisestä kappaleesta. Ja näkyy siinä joku lähdeviitekin olevan perässä (en tosin tarkistanut lähteen sisältöä). Ei tarvitse mainita toiseen kertaan Katso myös -osiossa. --Risukarhi 21. syyskuuta 2011 kello 17.42 (EEST)

Juu, hyvä näin. --Iisak Lehtinen 21. syyskuuta 2011 kello 17.45 (EEST)

Artikkelin nimi

Tanár aiemmin väittää artikkelin nimeä harhaanjohtavaksi sillä perusteella, että tyttö myöhemmin löytyi hukkuneena. Hän ei suoraan ehdota uutta nimeä, ja minusta nykyinen nimi on hyvä. Tulisiko artikkeli sittenkin nimetä esimerkiksi "Karoliina Kestin hukkumistapaus" tai jotenkin muuten kuin nykyisellä nimellään? Iivarius 4. lokakuuta 2011 kello 22.37 (EEST)

Tykkään nykyisestä nimestä. Katoamistapaus tässä oli esillä, eikä se ole muuksi muuttunut, vaikka löytyikin. --Iisak Lehtinen 4. lokakuuta 2011 kello 22.41 (EEST)

Olen samaa mieltä Iisakin kanssa. Tapaus on merkittävä vain katoamisen johdosta. --Cary 5. lokakuuta 2011 kello 00.21 (EEST)

Artikkelin nimen tulee olla sellainen, jolla aiheeseen viitataan suomen yleiskielessä. Ainakin Aamulehti ja Mtv3 ovat käyttäneet termiä Karoliina Kestin katoamistapaus. Se ei ole paljon, mutta muille vaihtoehdoille taitaa olla vielä vähemmän. -- Piisamson 5. lokakuuta 2011 kello 01.06 (EEST)

Nykyinen nimi on hyvä. Olihan silti kyseessä katoamistapaus vaikka hukkuneena löytyikin. J.K Nakkila 7. lokakuuta 2011 kello 15.41 (EEST)

Humalassa?

Lisäsin lähdepyynnön virkkeeseen, jossa mainitaan Kestin lähteneen ajamaan skootteria humalassa. Kyseiseen kohtaan lisätty lähde ei vieläkään vakuuta, siinä sanotaan että poliisi uskoo. Onkohan jotain varmaa tietoa humalatilasta? (En sinällään epäile etteikö olisi voinut ollakin humalassa, mutta kai sille pitäisi lähde löytyä.) --Ryhanen 7. lokakuuta 2011 kello 20.28 (EEST)

Tuskin on varmaa tietoa, eikä tulekaan. Jos jollakulla on varmaa tietoa, niin tytön kavereilla, jotka ovat olleet poliisin puhuttelussa eivätkä tiedot muuta kautta ole ainakaan varmemmin levinneet. --Iisak Lehtinen 7. lokakuuta 2011 kello 20.46 (EEST)

Joo ja ei. Menin vähän noita uutisia läpi ja ainakin seuraavia tuli vastaan:

• 31.7. Karoliina lähtee illanviestosta Villilästä vahvasti humaltuneena kotiin Lentävänniemeen puoli kolmelta yöllä. Tämän jälkeen tytöstä ei ole havaintoja. (Aamulehti, 4.9. Vaihe vaiheelta: Näin Karoliina Kestin katoamistapauksen tutkinta on edennyt)
• 16- ja 17-vuotiaiden poikien mukaan nuoret viettivät illasta noin 1,5 tuntia Villilän rannalla ja joivat lonkeroa... Kuuntelimme musiikkia ja joimme likööriä, yksi pojista kertoo illan kulusta... Karoliina jäi vielä yhden pojan kanssa asunnolle puoleksi tunniksi selviämään, koska hänen piti ajaa kotiin. (Aamulehti, 1.9. Seiska: Karoliinan ja poikien piti poistua suunniteltua nopeammin Villilän asunnolta)
• Aamulehti, 20.8. Karoliina pyysi viimeisessä puhelussaan lisää viinaa)
• Iltalehti, 20.8, Näin viimeinen ilta eteni (Poikien kertomus siitä miten viimeinen ilta eteni, maksullisen uutisen puffi enkä ole katsonut mitä maksullisella puolella on)

Eli kyllä ainakin aamulehti on aika selkeästi pitänyt uutisissaan sen mukana, että alkoholia on nautittu. --Zache 8. lokakuuta 2011 kello 08.41 (EEST)

Kehitysideoita

Avaan uuden otsikon tähän niiden asioiden ylöskirjaamiseen joita tuli vastaan kun menin uutisia läpi. Nämä olisi voinut käsitellä myös lupaavakeskustelun yhteydessä, mutta otsikko on jo varsin pitkä ja minusta artikkeli täyttää lupaavan kriteerit.

• Kartta tapahtuma-alueesta. esim tämän tapainen, openstreetmap-karttoja voisi käyttää pohjana
• Puhelimen etsinnästä voisi olla enemmän/paremmin. Puuttuvia asioita on, että mihin saakka se tarkalleen oli toiminnassa (lähde), mihin se paikannettiin, miksi se ei voinut olla vedessä ja että puhelimen etsintää jatkettiin tytön löytymisen jälkeenkin. (lähde)
• Median ja lukijoiden toimintaa voisi analysoida vähän syvällisemminkin jos vain löytyy lähteitä. Esimerkiksi se, että Aamulehti omisti etusivunsa ruumiin löytymiselle on aika hurjaa kuva)
• Lähteitä voisi käydä läpi ja karsia duplikaatteja ja yrittää painottaa lähteistystä parhaiten kirjoitettuihin lähteisiin. Voisi myös katsoa on ruumiin löytymisen jälkeen kirjoitetutuissa uutiskoosteissa ollut mitään uutta. Esim Aamulehti, 8.9. Karoliina Kestin tennari löytyi jo kaksi viikkoa sitten (koko sivun useamma uutisen kooste paperilehdessä), Helsingin Sanomat, 8.9. Toistasataa saapui Lielahden kirkkoon muistamaan Karoliina Kestiä
• Artikkeli ei kerro kuinka minkä ikäisiä Karoliinan seurassa olleet pojat olivat ja montako heitä oli.

--Zache 8. lokakuuta 2011 kello 09.37 (EEST)

Täydensin kännykkäkohtaa; tapahtuma-alue on hyvä idea. Onko poliisi antanut tarkempia tietoja ystävistä? --Iisak Lehtinen 8. lokakuuta 2011 kello 12.47 (EEST)

Lisäsin kännykkäkohtaan minne kännykkä paikannettiin ja tietoa ystävistä. --Zache 8. lokakuuta 2011 kello 20.08 (EEST)

Olisikohan myös hyvä saada oma osio aikajanalle josta saisi tilanteen hahmotettua paremmin? --Olli ^keskustelu 9. lokakuuta 2011 kello 08.28 (EEST)

Minusta artikkelin sisältö painottuu liikaa tapahtumien kulkuun ja yksityiskohtiin. Ne eivät ole mielestäni tietosanakirjamielessä juurikaan merkittäviä, vaan merkittävää on tapauksen saama julkisuus ja käsittely tiedotusvälineissä. Nyt aiheesta ei sanota kovin paljoa enempää kuin "Tapaus keräsi runsaasti huomiota tiedotusvälineissä." Löytyisiköhän julkisuuden ja huomion määrästä mitään konkreettista kerrottavaa? --Ryhanen 8. lokakuuta 2011 kello 14.15 (EEST)

No varmaankin lähinnä tuo Aamulehden lähes etusivun kokoinen nosto, ja oli toki mukana iltapäivälehtien lööpeissä useaan kertaan. --Olli ^keskustelu 9. lokakuuta 2011 kello 08.22 (EEST)

Kyllä minusta tapahtumien kulun kertominen kuuluu artikkeliin. Tuosta mediahuomiosta, niin tapahtuma on sen verran tuore ettei mitään sen syvällisempää analyysi uutisvirrasta ole vielä tehty. Mirka Smolej'n tuore väitöskirja osuisi esimerkiksi aiheensa puolesta täysin aiheeseen, mutta se ei mainitse sanallakaan Karoliina Kestiä joten sitä on aika hankala liittää tähän. Yksi mikä myös puuttuu on aikakauslehtien tekemät jutut ja niiden kirjoitusten ero suhteessa uutismediaan. Vaikka tuolla yllä on paljon parjattu ns. juorulehdistöä, niin 7-päivää ja Alibi käsittääkseni tekivät syvällisempää uutisointia aiheesta ja niillä on rikoksiin erikoistuneita toimittajia. Ne esimerkiksi haastattelivat Karoliina Kestin seurassa olleiden poikia ja tekivät jutun katoamispäivän tapahtumista joka on asia jonka vakiintunut media ohitti (häveliäissyistä?) kokonaan. Noh, pistän tähän alle taas muutaman linkin:

• Anu Katainen, 19.9.2011, Pelkoa ja turvallisuudentunnetta rikosuutisista (itse väitöskirja)

* Nykypäivä, 16.9.2011, Pelko myy

* Mtv3, 8.9.2011, Tutkija: Median toiminta tulee kyseenalaistaa Kestin tapauksessa

* Helsingin Sanomat, 17.8.2011, Tamperelaisen teinitytön katoamisen syyt puhututtavat Facebookissa

--Zache 9. lokakuuta 2011 kello 09.39 (EEST)

Samaa mieltä Ryhasen kanssa. Esimerkkinä tarpeettomasta yksityiskohdasta vaikkapa se, että puhelin "oli viimeksi yhteydessä Nokian Tottijärvellä parinkymmenen kilometrin päässä Tampereesta olevaan tukiasemaan." Luettuani tuon mietin, onko puhelin päätynyt Tottijärvelle. Tämän jälkeen etsin neljän viitteen joukosta Aamulehden artikkelin, jossa kerrottiin että on todennäköistä, ettei puhelin ole fyysisesti joutunut Tottijärvelle vaan se vain on sattunut arpomaan yhteyden tuohon tukiasemaan. Lukijaa ei pitäisi vaivata tällaisilla merkityksettömillä yksityiskohdilla. Pyrkimys pitäisi olla kirjoittaa ytimekästä tietosanakirjatekstiä eikä dekkaria, jonka johtolankavyyhdistä lukija muodostaa oman käsityksensä tapahtumista. --Jisis 9. lokakuuta 2011 kello 11.49 (EEST)

Olet kyllä lukenut huonoja dekkareita, jos tämä mielestäsi muistuttaa dekkarityyliä. Iivarius 9. lokakuuta 2011 kello 11.55 (EEST)

Dekkareille on tyypillistä väärät johtolangat. No hieman väritin, ei ollut tarkoitus arvostella artikkelin kirjallista tyyliä kokonaisuutena. --Jisis 9. lokakuuta 2011 kello 12.00 (EEST)

No ei ne kaupunkialueella ota yhteyttä 20kilsan päässä oleviin tukiasemiin (ei se teknisessä mielessä mahdotonta ole, koska gsm:n teoreettinen maksimi solukoko on 35 kilometriä, vain äärettömän epätodennäköistä. Toiseksi noi puhelimet "hyppii" useiden tukiasemien välillä koko ajan jos ei nyt täysin katveessa olla. Toiseksi jos ne on yrittänyt paikantaa sitä, niin vaikka se paikannus onkin enemmän tai vähemmän arpomista niin ei sekään tee 20kilsan heittoja. Mutta en nyt lähde arvaamaan miksi se on ottanut yhteyden tottijärvellä olevaan tukiasemaan, mutta fakta on se että poliisi etsi sitä puhelinta koko etsinnän ajan ja myös tytön löytymisen jälkeen enkä oikein usko että se olisi tehnyt niin jos se olisivat pitäneet asiaa täysin epäoleellisena. --Zache 9. lokakuuta 2011 kello 12.05 (EEST)

Hyvä. Kerrotaan siinä tapauksessa että puhelinta etsittiin ja että se oli vielä päällä hukkumisen jälkeen eikä siis Likolammessa. Turhan yksityiskohdan tukiasemasta voi jättää pois. Suora lainaus lähteestä: "Yleensähän matkapuhelin kytkeytyy lähimpään ja vahvimpaan tukiasemaan, mutta näin ei aina käy. Todennäköisempää on, että puhelin ei ole fyysisesti sinne mennyt, sanoo Kallioniemi." Jos nyt olet eri mieltä tuon kanssa, siis että tukiaseman sijainti olisikin oleellinen tieto, se menee vähän uuden tutkimuksen puolelle. --Jisis 9. lokakuuta 2011 kello 12.20 (EEST)

No pistetään lähteitä: Erikoisinta tapauksessa on Kestin kännykkä, joka oli päällä kaksi vuorokautta katoamisen jälkeen tiistaihin asti. Kännykän signaali paikannettiin 20 kilometrin päähän Nokian Tottijärvelle. Poliisi ei kuitenkaan edelleenkään usko, että Kesti olisi päätynyt niin kauas oletetusta katoamispaikastaan. Tottijärvellä sijaitsee kännykkäverkon tukiasema, joka on voinut poimia signaalin kännykästä Pyhäjärven yli. Poliisi harkitsee silti yhä etsintöjen laajentamista Tottijärvelle. (aamulehti, 6.8.) Hesari myös mainitsi tuon tukiasemajutun omassa muistotilaisuus uutisessaan: Skootterin sivulaukuista löytyi Kestin käsilaukku ja kotiavaimet, muttei puhelinta. Se toimi vielä pari päivää katoamisen jälkeen ja kytkeytyi Nokian Tottijärven tukiasemaan, mikä hämmensi poliisia. [16]. --Zache 9. lokakuuta 2011 kello 12.44 (EEST)

Joo, noista lähteistä asian laita selviää eli on uskottavaa, että tukiasema on voinut poimia signaalin järven yli. Nykyisellään artikkelista tämä ei käy ilmi, vaan lukija saattaa pohtia että kännykkä on joutunut Tottijärvelle. On tietysti mahdollista selventää asia artikkelissa, mutta parempi vaihtoehto mielestäni olisi jättää tällaiset pikkutarkat selventelyt pois. --Jisis 9. lokakuuta 2011 kello 12.52 (EEST)

Minusta olis parempi vain tarkentaa, koska tuo kännykän sijainti kuitenkin oli yksi niistä seikoista jotka määritteli alkuvaiheen tutkintalinjoja. --Zache 9. lokakuuta 2011 kello 13.05 (EEST)

No ainakaan nyt artikkelista ei synny virheellistä kuvaa lukijalle. On kyllä hieman huvittavaa, että kun Ryhasen kehitysidea oli se, että artikkelista karsittaisiin yksityiskohtia niin jatkokeskustelun tuloksena niitä saatiin artikkeliin vielä hieman lisää. --Jisis 9. lokakuuta 2011 kello 14.02 (EEST)

Minun ja Isaak Lehtisen kommentit häivytetty? ––Crimson Cherry Blossom™ 9. lokakuuta 2011 kello 12.33 (EEST)

Jep, yksityishenkilöä koskeva mahdollisesti virheellinen (ehkä loukkaava) väite kuulopuheen perusteella. (Iisak Lehtinen ei siis sitä lisännyt, mutta kommentti piti poistaa, koska muokkauksessa oli alkuperäinen kommentti näkyvissä) --Jisis 9. lokakuuta 2011 kello 12.38 (EEST)

En missään nimessä tarkoittanut loukata sillä ketään. ––Crimson Cherry Blossom™ 9. lokakuuta 2011 kello 12.47 (EEST)

Joo, näin arvelinkin, mutta poistin väitteen varmuuden vuoksi. --Jisis 9. lokakuuta 2011 kello 12.54 (EEST)

Oliko häivytykselle varmasti riittävä syy (ts. oliko kommentti tod. näk virheellinen)? --Olli ^keskustelu 9. lokakuuta 2011 kello 17.24 (EEST)

Kommentti sisälsi spekulointia Kestin perheasiosita. Minusta oli hyvä asia, että kommentti piilotettiin yksityisyyssuoja syistä vaikka se olisi pitänyt paikkansakin. --Zache 9. lokakuuta 2011 kello 17.28 (EEST)

Ihan oikein poistettu. Tiedon todenperäisyydellä ei ole merkitystä. --Otrfan 9. lokakuuta 2011 kello 17.31 (EEST)

Mahtava esimerkki siitä, miten yksittäiset käyttäjät saavat artikkelin muokkaushistorian solmuun ja lupaavuuden estettyä tyhjentämällä sivua ilman perusteluja (esim. etsintätoimista poistettu menetelmät ja osallistuneet "uutisaineistona"). Tyhjentelyn motiiveihin en ota kantaa. Mielenkiintoista muuten, että arvioinnin sulki artikkelia todennäköisesti eniten tyhjentänyt käyttäjä heti omien poistojensa palautuksen jälkeen. Joka tapauksessa pidän arvokkaan tiedon säilymistä parempana vaihtoehtona kuin lupaavuusmerkintää ja sisältöä muotoa "joku hukkui jossain". --Iisak Lehtinen 10. lokakuuta 2011 kello 20.44 (EEST)

Vaikka Thi näkyvimmin sisältöä poisti, keskustelussa esim. minä ja Ryhanen ehdotimme liikojen yksityiskohtien karsimista artikkelista, mutta sillä ei ollut mitään vaikutusta - päinvastoin yksityiskohtia lisättiin. Annan tukeni Thin ja Gopasen muokkauksille, jottei synny vaikutelmaa että vain pari käyttäjää haluaa tehdä tästä artikkelista ytimekästä tietosanakirjatekstiä. --Jisis 10. lokakuuta 2011 kello 20.53 (EEST)

Juu, suurin este statuksen saamiselle taisi olla edellä mainitun "uutisaineiston" lisääminen, eikä sen poisto. --Otrfan 10. lokakuuta 2011 kello 20.56 (EEST)

Kannattaa vilkaista sulkemista koskevaa "keskustelua" ja yhteenvetoja. En ole pyynnöistä huolimatta kuullut perusteluja, miksi etsintämenetelmät etsinnästä kertovassa kappaleessa eivät kuulu tietosanakirjatekstiin, enkä näin ollen että miksi niitä sieltä ahkerasti poistellaan. --Iisak Lehtinen 10. lokakuuta 2011 kello 21.06 (EEST)

Suurin este statuksen saamiselle taisi sittenkin olla, että joidenkin mielestä "kaikista aiheista ei vaan saa lupaavia" johtui se sitten epämerkittävyydestä, iltapäivälehdistä tai radiomastoista. Iivarius 10. lokakuuta 2011 kello 21.08 (EEST)

Itse muutin aiemmin neutraalin kantani statukselle kielteiseksi, kun statuksen kannattaja kumosi artikkelista 62 muokkausta (+ siitä seuranneet sotkut) ja laittoi lähdepyyntöjä. Eihän nuo lähteet vieläkään ole kunnossa. Keskustelun keskeyttäminen oli ainoa oikea ratkaisu. --Otrfan 10. lokakuuta 2011 kello 21.19 (EEST)

Palautin viimeisimpään vakaaseen versioon ja lisäsin poistetut tiedot alasivultani. Poistoja ei ole vieläkään perusteltu vaan hoettu ainoastaan "merkityksetöntä roskaa" -fraasia eri sanajärjestyksillä. Artikkelin voi merkitä suoraan lupaavaksi. --Iisak Lehtinen 10. lokakuuta 2011 kello 21.46 (EEST)

Uusi keskustelu muutama tunti edellisen päättymisen jälkeen? Tällä säheltämisellä tästä ei tule lupaavaa artikkelia vielä pitkään aikaan. --Otrfan 10. lokakuuta 2011 kello 21.57 (EEST)

Säheltämisellä? Artikkelin täysversion lupaavuutta vastaan ei ole tullut yhtäkään perustelua nyt kun merkittävyys on todettu. "Keskustelu" on jo käyty ja konsensus saavutettu. --Iisak Lehtinen 10. lokakuuta 2011 kello 22.06 (EEST)

Jos arviointikeskustelujen välissä on vajaa kuusi tuntia, niin kyllä joku on säheltänyt. No, minä ainakin vastustan ensisijaisesti epästabiiliuden takia. En edes viitsi edes katsoa mitä tämä artikkeliversio on syönyt. Aika menisi kuitenkin hukkaan, koska arvioinnin loppuvaiheessa artikkelissa lukee kuitenkin jotain ihan muuta (ellei joku keskeytä arviointia ASAP, mikä olisi järkevin ja toivottavin vaihtoehto). --Otrfan 10. lokakuuta 2011 kello 22.13 (EEST)

Mielenkiintoinen perustelu sekin, että artikkeli sisältää perustelemattomia poistoja, jotka on kaikki kumottu, ja ettei viitsitä katsoa artikkelin sisältöä. Varmaan huomaatkin mihin viittasin aiemmissa kommenteissani. --Iisak Lehtinen 10. lokakuuta 2011 kello 22.24 (EEST)

Onkohan aiheesta kirjoitettu tapahtumien jälkeen edes yksittäistä laajempaa lehtijuttua? Jos tätä pidetään Wikipedian ulkopuolellakin merkittävänä aiheena, niin luulisi että jotain tulisi, tai olisi jo tullut. Artikkelin nykyinen sisältö näyttää pohjautuvan kokonaan eri medioiden tapahtumien aikaiseen uutisointiin, eikä ole kunnollisen lähteen antamaa osviittaa siihen, mikä on varsinaisesti merkittävää. Yksikin hyvä päälähde ja artikkelin sisällön rajaaminen ja painottaminen enimmäkseen sen mukaiseksi tekisi tästä helposti lupaavan. --Ryhanen 10. lokakuuta 2011 kello 22.16 (EEST)

Muutamaa päivää ennen löytymistä on Aamulehden ja Iltalehden jutut. Näistä ei puutu muuta kuin katoaminen ja loppukommentointi. Etsintävälineistöä ym. voi tarkentaa muun median pohjalta, koska nuo on tarkoituksella tiivistetty summittaisiksi ja helppolukuisiksi. --Iisak Lehtinen 10. lokakuuta 2011 kello 22.24 (EEST)

"Muutamaa päivää ennen" ei ole sitä mitä Ryhanen tässä ihan syystäkin kyselee. Lisäksi tuollaisilla päiväkirjamerkinnöillä ei ole iloa kun asiaa ei analysoida mitenkään. --Harriv 10. lokakuuta 2011 kello 22.43 (EEST)

Tapahtumien jälkeen => kaikkien muiden paitsi löytymisen ja loppukommenttien jälkeen; kattaa. Siinä on analysoitu että mikä tieto on oleellista (lehtijuttuna sekin on tietysti supistettu) eli juuri sitä mitä haluttiin. Tai jos ei haluttu, niin erittäin hyvä juttu se on. Lisäsinkin sen lähteeksi useimpiin kappaleisiin. --Iisak Lehtinen 10. lokakuuta 2011 kello 23.06 (EEST)

Lainaatko pari lausetta sitä analyysiä? Toki noihin on suodatettu pääkohdat tapahtumista, mutta siitä ei ole mitään puhetta miksi tämä on merkittävä, miksi tapaus oli uutisissa päivästä toiseen. --Harriv 10. lokakuuta 2011 kello 23.29 (EEST)

Artikkelin aiheen merkittävyys todettiin jo; nyt nimenomaan suodatetaan säilytettäviä aiheita. Tietoa ja tapahtumien on analysoitava tuollaisen pääkohtaluettelon aikaansaamiseksi, joten en taida kopioida koko artikkelin sisältöä tähän. Mutta luovutaan analyysi-sanan käytöstä, jos se on huono. --Iisak Lehtinen 10. lokakuuta 2011 kello 23.38 (EEST)

Äänestystulos ei kelpaa artikkeliin lähteeksi, ja niitä lähteitähän tässä haettiin. --Harriv 11. lokakuuta 2011 kello 01.16 (EEST)

Niin, siis äänestystulos kertoo, että artikkelin aihe on wikimerkittävä omaksi sivukseen. Ainakin minä olen pyrkinyt etsimään lähteitä sille, mitkä seikat aiheesta kannattaa sisällyttää artikkeliin. Tuo on sellainen, koska siinä niitä on karsittu jo kivasti valmiiksi meitä varten. --Iisak Lehtinen 11. lokakuuta 2011 kello 01.22 (EEST)

Jep, mutta se ei ole se mitä minä, ja jos oikein tulkitsin, Ryhanen tässä ketjussa tarkoitetaan. Koko tapaushan heitti median kannalta kuperkeikkaa kun selvisi ettei kyseessä olekaan rikos. Ei kokonaisuutta voi analysoida ja tehdä johtopäätöksiä ennen kuin tapaus on tullut päätökseen. --Harriv 11. lokakuuta 2011 kello 08.26 (EEST)

Luokat

Artikkeliin on toistuvasti lisätty ja poistettu luokkaa Tampereen historia. Luokka ei sovi artikkeliin, koska tapauksessa ei ole mitään historiallista, ja tapauksen merkittävyyskin kuulemma tulee maanlaajuisen medianäkyvyyden kautta. Sopivampi luokka olisi Katoamistapaukset tai Katoamistapaukset Suomessa. -- Piisamson 8. lokakuuta 2011 kello 13.04 (EEST)

Kannatetaan katoamistapaukset-luokkaa, jota ehdotinkin jo ylempänä. --Iisak Lehtinen 8. lokakuuta 2011 kello 13.06 (EEST)

Kuten Iisak, en ymmärrä, miksei hänen aiempaan kommenttiinsa koskana vastattu. Iivarius 8. lokakuuta 2011 kello 13.50 (EEST)

Katoamistapaus ei ole mitenkään merkittävä Tampereen historian kannalta, joten tuo luokka tulisi poistaa kun joku näemä sen on sinne taas lisännyt. –Makele-90 10. lokakuuta 2011 kello 16.24 (EEST)

Luokat on jo vaihdettu takaisin. Tuli takaisin massarevertissä. Iivarius 10. lokakuuta 2011 kello 16.28 (EEST)

Tein asialle jotain. Saa parannella. Iivarius 9. lokakuuta 2011 kello 18.31 (EEST)

Lupaava artikkeli -arvioinnit

Ehdotan, että tämä nykyinen lupaava artikkeli -arviointi/-ehdotus keskeytetään ja seuraava arviointi avataan aikaisintaan 15.2.2012. Gopase+f 10. lokakuuta 2011 kello 22.28 (EEST)

Vastustuksia ei ole perusteltu mitenkään, joten miksi näin pitäisi tehdä? --Iisak Lehtinen 10. lokakuuta 2011 kello 22.29 (EEST)

Tätä on jo arvioitu ihan tarpeeks ja tällä hetkellä artikkelilla ei tunnu olevan edes stabiilia versiota, jota enemmistö keskustelijoista tukee. Ei siis mitään järkeä jatkaa arviointia. Gopase+f 10. lokakuuta 2011 kello 22.32 (EEST)

Artikkelista ei ole stabiilia versiota, koska sitä on tyhjennelty (eikä ole edes yritetty perustella), mistä luonnollisesti seuraa tyhjennysten palautus. Vilkaise myös [17]. --Iisak Lehtinen 10. lokakuuta 2011 kello 22.35 (EEST)

150 muokkausta muutaman päivän sisällä tavu määrän pysyessä kuitenkin lähes samana. Melko veivausta sanon minä. Kannatan myös arvioinnin keskeyttämistä. –Makele-90 10. lokakuuta 2011 kello 22.43 (EEST)

Aikarajaan en ota kantaa, mutta tämän arvioinnin voisi hyvin keskeyttää. Artikkeli on aivan liian epästabiili arvioitavaksi. edit: pitänee kannattaa aikarajaakin, ettei mene vielä pahemmaksi säheltämiseksi. --Otrfan 10. lokakuuta 2011 kello 22.36 (EEST)

Ongelmia ja puutteita on selvästikin esitetty. Kannatan samoin tilanteen rauhoittamista ja uutta arviointia myöhemmin, esim. juurikin ensi vuoden puolella. --Ryhanen 10. lokakuuta 2011 kello 22.36 (EEST)

Hyväksyn arvioinnin uudelleenavaamisen ensi vuonna, mikäli sovimme, että tietoa ei aleta poistella uudelleen "uutisointina". --Iisak Lehtinen 10. lokakuuta 2011 kello 22.49 (EEST)

Et oikein voi laittaa ehtoja hyväksymisellesi, mutta tuskinpa samanlaista tarvetta epäoleellisen poistamiselle on, kun artikkeli ei ole ehdolla lupaavaksi. Gopase+f 10. lokakuuta 2011 kello 22.59 (EEST)

Mutta kun poistettujen tietojen epäoleellisuutta ei ole perusteltu. Nyt olen sitä paitsi lisännyt oleellisuudelle lähteellekin. Jos en saa esittää omaa mielipidettäni arviointiajankohdasta, niin vastustan kaikkia aikarajoituksia ja puollan konsensuksen mukaista (miinus tyhjentelytouhut) artikkelin lupaavuutta. --Iisak Lehtinen 10. lokakuuta 2011 kello 23.03 (EEST)

Epäoleellisuutta tai oleellisuutta on vähän vaikea perustella kun ei ole mitään oikeaa päälähdettä johon verrata wikipedistien tekemiä tiivistelmiä uutisoinnista. Eli jokaisen oma mielipide riittää ihan hyvin epäoleellisen ja oleellisen rajan vetämiseen kun muutakaan kättä pitempää ei ole käytettävissä. Gopase+f 10. lokakuuta 2011 kello 23.08 (EEST)

Rajanvetoon käytetyistä tiivistelmistä (kuten vaihe vaiheelta -kirjoitus) joudutaan jättämään esimerkiksi välineistöä pois, koska tekstin on oltava lyhyttä, mutta tietosanakirjatekstillä ei ole pituusrajoituksia – oleellisuus käy ilmi virkkeen alkuosasta. Julkisuus-osiossa on ministerin ja kahden merkittävän tahon kommentit, sekä suurehko muistotilaisuus. Nämä ovat ihan merkittävyyskäytännön mukaisia. --Iisak Lehtinen 10. lokakuuta 2011 kello 23.21 (EEST)

Eiköhän se ole jo varmistunut, että nyt tätä ei voi merkitä lupaavaksi ja mitään konsensuksen tapaistakaan ei keskustelussa ole näköpiirissä. Vaikuttaa myös sille, että mitä pitempään keskustelua jauhetaan, niin sitä kauemmaksi konsensuksesta ajaudutaan. Ja saat toki esittää oman mielipiteesi arviointiajankohdasta tai ihan mistä vain. --Otrfan 10. lokakuuta 2011 kello 23.17 (EEST)

Ainoa epästabiili muokkaus kaikessa oli Ollin tekemä palautus 62 versiota aiempaan versioon. Jos sitä ei lasketa mukaan, mm. Iisak Lehtinen ja Zache ja Gopase+f muokkasivat artikkelia varsin stabiilisti parempaan ja konsensusta tavoittelevaan muotoon. Thi:n isot poistot ja niistä Ollin ilmeisesti närkästyneenä tekemä vielä suurempi palautus räjäyttivät ongelmat uudestaan silmille. Iivarius 11. lokakuuta 2011 kello 00.31 (EEST)

Räikeästi käytäntöjä vastaan tehtyjä muokkauksia tai mitenkään perustelemattomia väitteitä ei oteta huomioon. Tai niihin viittaavia. Jos perusteettomia vastustuksia tulisi ilmiselvältä määräenemmistöltä, niin ehkä voitaisiin ottaa huomioon, koska artikkelin sisältö saattaisi silloin olla oikeastikin roskaa. --Iisak Lehtinen 10. lokakuuta 2011 kello 23.21 (EEST)

Kuka on rikkonut millä muokkauksellaan mitä käytäntöä? Saisinko diffin ja linkin käytäntöön. --Otrfan 10. lokakuuta 2011 kello 23.25 (EEST)

Hmh, [18] WP:Merkittävyys. Poliisin aloitetun tutkinnan poisto. Oli lisäksi mainittu tiivistelmässä. --Iisak Lehtinen 10. lokakuuta 2011 kello 23.34 (EEST)

"Merkittävyydellä arvioidaan ainoastaan artikkelin aiheen soveltuvuutta tietosanakirjaan; se ei suoraan rajaa artikkelin sisältöä." Sisällöstä (ja muista toimituksellisista seikoista) päätetään käytännössä yksinkertaisella enemmistöllä, jos yhteisymmärrystä ei muuten löydy. Gopase+f 10. lokakuuta 2011 kello 23.38 (EEST)

Käytäntö koskee vain artikkeliaiheita, ei artikkeleiden sisältöä. --Otrfan 10. lokakuuta 2011 kello 23.40 (EEST)

Virkkeessä puhutaan rajauksesta eli tiukennuksesta; huomioi myös suoruusilmaus sekä "vaikka aihetta ei pidettäisikään riittävän merkittävänä itsenäistä artikkelia varten, voidaan se silti sisällyttää johonkin toiseen artikkeliin". Artikkelin aihe sitä paitsi on juuri katoamistapaus, joka on tiivistetty esim. tuohon lehtijuttuun... tarkennettakoon, että tapauksen tutkinta ja julkisuus on sen artikkelin aiheen soveltuvuuden lähde. Kannattaa lukea se käytäntö. --Iisak Lehtinen 10. lokakuuta 2011 kello 23.42 (EEST)

Käytäntö on luettu ties miten monta kerta, eikä sitä ole tässä tapauksessa rikottu. Käytäntö ei pakota sisällyttämään yhtään mitään yhtään mihinkään. Lainaamasi kohta ei sovellu millään tavalla Thin muokkaukseen. --Otrfan 10. lokakuuta 2011 kello 23.48 (EEST)

Esimerkiksi artikkelin merkittävyyden lähde itsessään hävisi lukuun ottamatta siihen kohdistuneita analyysejä (vai hävisikö jopa niitäkin...) --Iisak Lehtinen 10. lokakuuta 2011 kello 23.49 (EEST)

Ihan sama mitä hävisi, käytäntöjä ei ole rikottu. Yksikään käytäntö ei kiellä poistamasta artikkelista tietoa, oli se sitten lähteetöntä tai lähteellistä. Tai ainakaan minä en sellaista käytäntöä ole löytänyt. --Otrfan 11. lokakuuta 2011 kello 00.57 (EEST)

Nooh, artikkelin Vantaa poistaminen tai tyhjennys yksivirkkeiseksi olisi nähdäkseni merkittävyyskäytäntöä (poistotoimintoa käytettäessä myös poistokäytäntöä) vastaan, koska käytäntö kertoo aika selvästi mitä Wikipediaan on ylipäätäänkin tarkoitus laittaa. Jos jonkun mielestä ei olisi, niin en taida ottaa asiaan kantaa. --Iisak Lehtinen 11. lokakuuta 2011 kello 01.04 (EEST)

Ei se ainakaan merkittävyyskäytäntöä rikkoisi missään tapauksessa. edit: jos nyt joku tämän keskustelun päätteeksi päättää Vantaan tyhjentää, niin löytyy kyllä käytäntö Wikipedia:Älä häiriköi esittääksesi kantasi. --Otrfan 11. lokakuuta 2011 kello 01.08 (EEST)

Unohdanpa äskeisen kantaaottamattomuuslupaukseni. Merkittävyyskäytäntö on määritelty sekä sisällyttämiseen että poistoon, minkä lisäksi siinä on korostettu, että se ei käyttäydy samoin artikkeleiden sisällä kuin artikkeliaiheiden lisäys- ja poistosuosituksena. Loppukaneetissa on mainittu sisältöönsovellutusmenetelmä, jonka rikkomisesta Vantaan tyhjennys olisi ääriesimerkki. --Iisak Lehtinen 11. lokakuuta 2011 kello 01.39 (EEST)

Käytäntö on mielestäni kirjattu melkoisen yleistävästi ja hatarapohjaisesti. En tiedä millä hyväksymistavalla WP:Merkittävyys on otettu käyttöön, joten voi olla, että yhteisön vakiintunut kanta – varsinainen käytäntö – on ristiriidassa käytäntösivun kanssa. --Iisak Lehtinen 11. lokakuuta 2011 kello 01.44 (EEST)

Sikäli mikäli ymmärsin kirjoittamasi, niin siellä ei sanota mitään tuollaista. --Otrfan 11. lokakuuta 2011 kello 01.44 (EEST)

Määritelmäkappale sekä ensimmäinen kappale luettelo-osuuden jälkeen. Huomautan muuten vielä, että kommenttini käytäntörikkomuksesta oli suunnattu artikkelin sisältöön eikä käyttäjään Thi; aivan sama kuka muokkauksen on tehnyt. Ihan väärinkäsitysten välttämiseksi. --Iisak Lehtinen 11. lokakuuta 2011 kello 01.52 (EEST)

Käytäntö on luettu ja edelleenkään siellä ei sanota mitään tuollaista. Oleellinen kohta "Merkittävyydellä arvioidaan ainoastaan artikkelin aiheen soveltuvuutta tietosanakirjaan; se ei suoraan rajaa artikkelin sisältöä." --Otrfan 11. lokakuuta 2011 kello 01.56 (EEST)

Elämä on hassua. Odottakaamme Zachea sanomaan jotain järkevää tästä, kun nämä muut eivät osaa kuin junnata. Iivarius 11. lokakuuta 2011 kello 00.32 (EEST)

Arvioinnin keskeyttäminen oli ihan oikea veto. Tässä on suurimmaksi osaksi on keskustelu mennyt meta-keskusteluksi ja sillä ajalla mitä tähänkin on käytetty niin artikkelista oltaisiin saatu varmaan jo SA tasoinen :). Muutenkin yksittäisten artikkelien kohdalla on vähän niin, että "mitä useampi kokki, niin suurempi soppa... eiku" . Homma olisi alunperinkin toiminut varmaan paremmin niin, että kun alkoi näyttää siltä ettei konsensusta synny niin oltaisiin otettu artikkeli pois arvioinnista, muokattu saadun palautteen perusteella artikkelia ja tuotu se sitten korjattuna uudestaan arviointiin. --Zache 11. lokakuuta 2011 kello 03.50 (EEST)

Thi arkistoi edellisen keskustelun liian aikaisin, joten tämä on samaa keskustelua, ei uutta. Ja mitä tuleen päälähteeseen, jota Ryhanen kyseli, Zache kertoi meille aiemmin, että Alibi ja Seiska ovat tehneet laajempia juttuja, niitä voinee käyttää, jos joku haluaa. Iivarius 11. lokakuuta 2011 kello 00.28 (EEST)

Eiköhän se ollut Olli, joka keskustelun arkistoi. Seiska ja Alibi? Eivät varsinaisesti laatulähteitä. --Otrfan 11. lokakuuta 2011 kello 00.52 (EEST)

Puhuttiin luullakseni LA-ehdotusmallineen poistosta. Seiska ja Alibi ovat huonohkoja lähteitä, mutta niitä voidaan minun mielestäni käyttää varovaisesti suuntaviivoina artikkelin järjestelyyn. --Iisak Lehtinen 11. lokakuuta 2011 kello 00.55 (EEST)

Keskustelun arkistoinnista Iivarius puhui, joten eiköhän hän sitä tarkoittanut. --Otrfan 11. lokakuuta 2011 kello 00.58 (EEST)

Artikkelin vois jättää lepäämään ja antaa aiheen jäähtyä. Perspektiiviä vähän niin saadaan asiallinen artikkeli. --Jesse-vainaa 11. lokakuuta 2011 kello 07.49 (EEST)

BMW

Miksi artikkelin luettavuus on pakko romuttaa siirtämällä BMW:n etsinnästä kertova kappale pois aikajanalta? --Iisak Lehtinen 12. lokakuuta 2011 kello 22.55 (EEST)

Lupaava artikkeli -ehdotus 3

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Artikkeli tuntuu olevan lähellä lupaavan tasoa. --Thi 4. tammikuuta 2012 kello 19.18 (EET)

Kannatan samoin perustein kuin yllä (Iisak Lehtisenä). --Katisk 4. tammikuuta 2012 kello 19.21 (EET)

Tämä kaipaisi edelleen jotain kunnollista tapahtumien jälkeen kirjoitettua lähdettä (ks. kommenttini edellisessä arvioinnissa). Edellisen arvioinnin jälkeen artikkelissa ei nähdäkseni ole tapahtunut mitään oleellista kehitystä. --Ryhanen 4. tammikuuta 2012 kello 21.08 (EET)

Aamulehden artikkelin julkaisun jälkeen ei tapahtunut juuri muuta kuin löytyminen, joka on yksiselitteisesti selostettavissa. Löytyminen ei ole muuttanut aiempia tapahtuneita miksikään. --Katisk 4. tammikuuta 2012 kello 21.27 (EET)

Kannatan kuten edellisissäkin äänestyksissä. –Olli ^keskustelu 4. tammikuuta 2012 kello 21.33 (EET)

Kannatan. --Tovk909 4. tammikuuta 2012 kello 21.58 (EET)

Kannatan. Mutta onko tuo Katso myös -osio täysin neutraali? Tuntuu kuin tapausta yritettäisiin vähätellä ja laittaa koko juttu kadonneen valkoisen naisen syndrooman piikkiin. --Sblöbö 6. tammikuuta 2012 kello 11.27 (EET)

Sen muuten pystyisi sisällyttämään ihan artikkelitekstiinkin, koska journalisti-lehdessä haastateltu tutkija puhuu suoraan vaalean naisen syndroomasta. --Zache 6. tammikuuta 2012 kello 11.46 (EET)

Sinne se sopisi mielestäni paremmin. Toki täsmennyksineen, koska kyseessä tutkijan henkilökohtainen näkemys. --Sblöbö 6. tammikuuta 2012 kello 13.57 (EET)

Kannatan lupaavuutta. Iivarius 6. tammikuuta 2012 kello 12.26 (EET)

Kannatan lupaavuutta, vaikka olenkin edelleen sitä mieltä, ettei pelkän mediahypetyksen takia tarvitsisi tehdä tietosana-artikkeleita. Ryhasen kommentissa yllä on perää, mutta julkisuus-luvun toiseksi viimeisessä kappaleessa on sentään jonkin verran tekstiä, joka liittää tämän yksittäistapauksen johonkin laajempaan yhteyteen.--Tanár 6. tammikuuta 2012 kello 22.49 (EET)

Kestissä ja katoamisessahan ei ollut mitään merkittävää tai poikkeuksellista, mutta tiedotusvälineiden aiheuttama mediamylläkkä oli kai poikkeuksellinen. Nyt vasta viimeisessä osiossa käsitellään nimenomaan sitä miksi aihe on merkittävä ja sen osion toiseksi viimeiseisen kappaleen toivoisin olevan laajempi. Luulisi, että tiedotusvälineiden toiminnasta on kirjoitettu enemänkin ja jotain syvällisempiä analyysejä aiheesta julkaistu. –Makele-90 7. tammikuuta 2012 kello 07.33 (EET)

Entä jos ei? Iivarius 7. tammikuuta 2012 kello 11.20 (EET)

Edelleenkin samat ongelmat kuin lokakuussa. (sieltä voi katsoa tarkempia perusteluita) En kannata lupaavuutta. Liikaa silpputietoa ja epäoleellisuuksia mukana. Gopase+f 7. tammikuuta 2012 kello 11.49 (EET)

Lyhensin artikkelia. --Thi 7. tammikuuta 2012 kello 14.34 (EET)

En enää kannata lupaavuutta: artikkelista puuttuu liikaa oleellista tietoa, joten se ei enää sisällä perustietoja aiheesta. Iivarius 7. tammikuuta 2012 kello 18.41 (EET)

Minunkin mielestäni ennen lyhennystä oli parempi. En havaitse artikkelissa mitään ns. epäoleellisuuksia. --Sblöbö 7. tammikuuta 2012 kello 18.49 (EET)

Gopase+f:n kriteereillä tästä aiheesta ei saisi kirjoitettua juuri mitään. Äskenkin poistetut tiedot olivat itse valikoituja, eli oli tehty uutta tutkimusta sen suhteen, mikä on oleellista ja mikä ei. Minä en suoranaisesti vastusta tämänkään version lupaavuutta, mutta enemmän kannatan palauttamista pitkään versioon ja sen jälkeen lupaavaksi. Yhden käyttäjän vastustus juuri tiettyjä, itse valikoituja tietoja kohtaan ei voi estää lupaavuutta. --Katisk 7. tammikuuta 2012 kello 18.47 (EET)

Palautin aiempaan versioon, eli Iivarius ilmeisesti myöskin kannatat sen lupaavuutta? Tosiaan poistoissa on asialla pieni vähemmistö, perustelut on tehty omien päätelmien perusteella, ja ne ovat muotoa "tyhmää". --Katisk 7. tammikuuta 2012 kello 18.52 (EET)

Kannatan Taitaa olla lupaavan artikkelin kriteerit liian korkealla? –Mirgon 7. tammikuuta 2012 kello 18.43 (EET)

En kannata lupaavuutta, versioon on jäänyt liikaa päivänkohtaisia yksityiskohtia ja ylimääräisiä viitteitä. --Thi 7. tammikuuta 2012 kello 19.14 (EET)

En kannata lupaavuutta. Liikaa nippelitietoa. --Jisis 8. tammikuuta 2012 kello 14.15 (EET)

Voinee ottaa pois arvioinnista, sillä konsensusta ei taideta (tälläkään kertaa) saavuttaa. --Cary 8. tammikuuta 2012 kello 14.27 (EET)

Lupaava artikkeli -ehdotus 4

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi artikkeliksi. Sisältää perustiedot, sisällöstä on saatu pysyvä, kuukauteen ei ole tehty muita muutoksia kuin nyt Caryn tekemä hyvä täydennys siitä, että tutkinta on saatettu päätökseen. Seuraavat muutokset ovat odotettavissa vasta sitten, kun jossain vuosikirjassa tehdään yhteenveto tapahtuneen suhteen. Kaikki lupaavan artikkelin kriteerit täyttyvät. Iivarius 22. helmikuuta 2012 kello 14.15 (EET)

Ehdottomasti Kannatan –Olli ^keskustelu 22. helmikuuta 2012 kello 15.03 (EET)

Edelleenkin samat ongelmat kuin lokakuussa ja kuusi viikkoa sitten. (sieltä voi katsoa tarkempia perusteluita) En kannata lupaavuutta. Liikaa silpputietoa ja epäoleellisuuksia mukana. Gopase+f 22. helmikuuta 2012 kello 21.47 (EET)

Jos artikkelin sisältö ei ole oleellisesti muuttunut tammikuusta, niin aika turhaa on jatkaa tämän käsittelyä. --Ryhanen 22. helmikuuta 2012 kello 22.20 (EET)

Tein äsken lyhennystä. --Thi 22. helmikuuta 2012 kello 22.23 (EET)

Kannatan edelleen --Sblöbö 23. helmikuuta 2012 kello 08.28 (EET)

Vastustan, koska kukaan ei saa tehtyä versiota, jossa olisi keskitytty olennaiseen. --Thi 23. helmikuuta 2012 kello 13.08 (EET)

Olennaiseen voi keskittyä tekemättä artikkelista liian lyhyttä. --Olli ^keskustelu 24. helmikuuta 2012 kello 17.50 (EET)

Ainakin matkapuhelinta koskevia juttuja artikkelista puuttuu. Se oli katoamisen aikaan ainakin tiedotusvälineissä paljon käsitelty näkökulma. Muuten tuntuisi kaikki olevan kohdallaan, joten eiköhän tätä voi lupaavaksi ehdottaa. Nyt artikkeli on järkevä kokonaisuus, toisin kuin aiemmin. --Maradona 26. helmikuuta 2012 kello 16.27 (EET)

Minunkin mielestä ko.matkapuhelintiedot tulisi säilyttää. Niitä valitettavasti poistettiin hiljattain, pitäisikö palauttaa? Muuten alkaa vaikuttaa yhteisön kanta aika selvältä, eli lupaavaksi alkaa olla valmis. --Olli ^keskustelu 27. helmikuuta 2012 kello 20.53 (EET)

Artikkelista on tullut aikaisempaa stabiilimpi, mikä poistanee yhden syyn lupaavuuden vastustamiselle, mutta sisällön osalta kehitystä ei kuitenkaan näytä juuri tapahtuneen. Aikaisemmin LA-statusta vastustaneista Tanár näyttää (viime kerralla) kallistuneen lupaavuuden puolelle, mutta edelleen tässä ollaan minusta aika kaukana konsensuksesta. --Ryhanen 27. helmikuuta 2012 kello 22.04 (EET)

Päätän arvioinnin. Ei konsensusta lupaavuudesta. Gopase+f 29. helmikuuta 2012 kello 20.16 (EET)

Arvioinnin päätös ei ollut kyllä järkevästi tehty. Suurempi osa kannatti lupaava-statusta kuin vastusti... --Olli ^keskustelu 10. maaliskuuta 2012 kello 11.17 (EET)

Konsensus-päätöksenteko. --Stryn (keskustelu) 10. maaliskuuta 2012 kello 11.21 (EET)

Ajattelin aloittaaa viidennen kerran maaliskuun lopussa, kuudennen toukokuun alussa ja seitsemännen juuri ennen juhannusta. Veikkaanpa, että seitsemännellä kerralla menee läpi, kun kaikki vastustajat ovat juhannuslomilla :-D Iivarius (keskustelu) 10. maaliskuuta 2012 kello 13.21 (EET)

Jos artikkelia ei ole oleellisesti muutettu edellisen arvioinnin jälkeen, niin kyllä edellisiä vastustuksia ja kannatuksia on syytä pitää edelleen pätevinä. Mieluummin kannattaisi käyttää energiaa lähteiden etsimiseen ja artikkelin parantamiseen kuin jatkuvaan arviointirumbaan. Nämä pelkät arviointikierrokset eivät kuitenkaan tunnu vievän artikkelin tilaa enää yhtään paremmaksi, kun kaikki sanottava on jo sanottu. --Ryhanen (keskustelu) 10. maaliskuuta 2012 kello 16.40 (EET)

Paremmat lähteet tai mikään muu toimi kuin uudelleenarviointi tuskin auttaa mitään. Tässä on selkeästi kaksi rintamalinjaa lupaavuuden vastustamisessa: toisaalta lupaavuutta vastustetaan siksi, että artikkelissa koetaan olevan liikaa tietoa, toisaalta lupaavuutta vastustetaan siksi, ettei aihe ole merkittävä. Kummallekaan ei mitään mahda, kun selkeästi suurin osa artikkelin muokkaajista kannattaa lupaavuutta, ja vastustajat haluaisivat typistää, mutta typistetylle versiolle taas ei löydy sit kannatusta laajemman version haluavien joukosta. Joten seiska-arviointikierrosta odotellessa. Iivarius (keskustelu) 10. maaliskuuta 2012 kello 16.53 (EET)

Mitä lähteitä tuolta mielestäsi puuttuu? --Maradona (keskustelu) 10. maaliskuuta 2012 kello 17.58 (EET)

Ryhänen on kertonut puuttuvista lähteistä aikaisemmissa arvioinneissa. Sieltä löytyy. Gopase+f (keskustelu) 10. maaliskuuta 2012 kello 20.08 (EET)

Joo, löysin. Hän näytti kaipailevan tapauksen jälkeen jossakin lehdessä kirjoitettua kokooma-artikkelia, mutta Alibi ja Seiska eivät kelpaa, sillä niihin sellainen on kuulemma kirjoitettu. Minusta artikkelin kaikille tiedoille löytyy lähde, ja lähteissä on myös tapauksen jälkeen kirjoitettuja artikkeleita. Epäselväksi jää, että mitä lisäarvoa tällainen tietyssä lehdessä kirjoitettu kokooma-artikkeli toisi. --Maradona (keskustelu) 11. maaliskuuta 2012 kello 09.58 (EET)

Lupaava artikkeli -ehdotus 5

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Kokeillaanpa tätä taas, jos menisi läpi. Perustelut sama kuin edellisillä kerroilla--Olli ^keskustelu 6. elokuuta 2012 kello 20.39 (EEST)

Kannatan. Nyt taitaa olla löytynyt sopiva kompromissi yksityiskohtien suhteen. Iivarius (keskustelu) 6. elokuuta 2012 kello 21.03 (EEST)

Artikkeli on käytännössä sama kuin edellisessä arvioinnissa, vain pientä kosmeettista muutosta. Samat ongelmat ovat edelleen, ja samat perustelut vastustukselle. Ei näissä uusissa arviointikierroksissa ole järkeä, jos artikkelille ei tehdä merkittäviä muutoksia. --Ryhanen (keskustelu) 7. elokuuta 2012 kello 06.41 (EEST)

Ei ole edellisissä arvioinneissa selvinnyt kovin suuria muutosehdotuksia. Lisäksi lupaavien artikkelien kriteerejä on turhaa nostaa liiaksi, kohta tämä kävisi jo hyväksi. --Olli ^keskustelu 7. elokuuta 2012 kello 07.38 (EEST)

Ehdottomasti lupaava artikkeli. --Maradona (keskustelu) 7. elokuuta 2012 kello 10.36 (EEST)

Nostoa tähänkin lupaavuuskeskusteluun. --Olli ^keskustelu 9. elokuuta 2012 kello 11.50 (EEST)

Jos ei lisää vastustusääniä tule, niin tämän voinee merkitä lupaavaksi, kannatusta on kuitenkin enemmän. --Olli ^keskustelu 10. elokuuta 2012 kello 09.09 (EEST)

Minä sanoisin, kuten viimeksikin: Jos artikkelia ei ole oleellisesti muutettu edellisen arvioinnin jälkeen, niin kyllä edellisiä vastustuksia ja kannatuksia on syytä pitää edelleen pätevinä. Ei siinä oikein ole mieltä, että artikkeli pysyy samana, mutta ehdotusta toistetaan niin kauan, että toiset väsyvät saman toisteluun. --Ryhanen (keskustelu) 12. elokuuta 2012 kello 18.25 (EEST)

Onhan sitä muutettu, asioita karsittu ym. Mielestäni ei ole enää syytä vatvoa samaa asiaa, vaan merkitä artikkeli lupaavaksi. Ja mielestäni edellisissä ehdotuksissa esitetyt mielipiteet ovat nyt epäpätevi, sillä artikkelia on muutettu. --Olli ^keskustelu 12. elokuuta 2012 kello 18.27 (EEST)

Pakko olla samaa mieltä. Viime arvioinnin jälkeen ei artikkeliin ole juuri muutoksia tehty. Lisäksi tämä on viides lupaavuusehdotus vuoden sisään. Vaikuttaa jonkinlaiselle väsytystaktiikalle, jolla tuolla ylempänä uhkaillaankin. Vastustan lupaavuutta. --Otrfan (keskustelu) 12. elokuuta 2012 kello 18.30 (EEST)

Taitaapi olla että tietyt henkilöt vastustavat lupaavuutta vain sen takia että he haluaisivat artikkelin poistettavan Wikipediasta. Voisiko joku listata vielä uudestaan ne muutosehdotukset tarkasti, jotta ne voisi korjata. Tai linkittää tiettyyn osioon, ja kertoa missä kohdassa ne on kerrottu. --Olli ^keskustelu 12. elokuuta 2012 kello 18.33 (EEST)

Ei artikkeleja Wikipediasta poisteta, vaikkei niistä lupaavia tulisikaan. --Otrfan (keskustelu) 12. elokuuta 2012 kello 18.37 (EEST)

Ei poistetakaan. Toivoisin kuitenkin, että muutosehdotukset listattaisiin uudelleen tai linkitettäisiin. Haluaisin nimittäin pyrkiä toteuttamaan ne. --Olli ^keskustelu 13. elokuuta 2012 kello 17.54 (EEST)

Kannatan –J.K Nakkila (keskustelu) 15. elokuuta 2012 kello 13.10 (EEST)

Kannatan lupaavaksi. --Sblöbö (keskustelu) 15. elokuuta 2012 kello 14.56 (EEST)

 Kannatan minäkin, loistava esimerkki Kadonneen valkoisen naisen syndroomasta.-Henswick 15. elokuuta 2012 kello 15.05 (EEST)

Kannatan –Memasa (keskustelu) 15. elokuuta 2012 kello 17.29 (EEST)

Erinomainen esimerkki siitä, kuinka artikkeli voi nousta poistoäänestyksessä olleesta värikkäiden vaiheiden kautta lupaavan tasoiseksi. Toivotaan, että menisi läpi viidennellä kerralla. –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 16. elokuuta 2012 kello 13.50 (EEST)

Merkitty lupaavaksi. --Olli ^keskustelu 16. elokuuta 2012 kello 15.22 (EEST)

---

↑ Ylös