Raumanmeren koulusurmat
Raumanmeren koulusurmat tapahtuivat Raumanmeren yläasteella Raumalla 25. tammikuuta 1989.[1] Kyseessä on Suomen historian ensimmäinen kouluammuskelu. Tekijä oli 14-vuotias koulupoika, joka ampui kahta koulutoveriaan aseella kesken aamun oppitunnin. Molemmat uhrit olivat poikia ja kuolivat vammoihinsa myöhemmin samana päivänä. Toinen uhreista oli 15-vuotias ja toinen 14-vuotias.[2]
Tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Surma tapahtui kesken päivänavauksen, muutamaa minuuttia yli kello 8, jolloin Raumanmeren yläasteen 8A-luokalla oli alkamassa äidinkielen tunti. Luokkatoveriensa mukaan koulupoika kaivoi repustaan pistoolin ja ampui omasta pulpetistaan ensimmäistä uhriansa. Toinen uhriksi joutunut kaatui maahan ja yritti suojata itseään repullaan, jolloin tekijä ampui häntä repun läpi. Ampuja yritti surmata myös kolmannen oppilaan, mutta tämä väisti luodin kaatuessaan, ja luoti osui luokkahuoneen seinään. Heti tämän jälkeen ampuja pakeni paikalta.[3]
Molemmat uhrit kuljetettiin ensin Rauman aluesairaalaan ja sieltä Turun yliopistolliseen keskussairaalaan, mutta heidän pelastamisekseen ei ollut tehtävissä mitään. Toinen uhreista menehtyi aamupäivän aikana ja toinen myöhään saman päivän iltana.[3][4][5]
Toinen uhriksi joutuneista oli ollut ampujan kanssa samalla luokalla ala-asteelta saakka ja toinen vasta yläasteella. Sekä ampujaa että uhreja luonnehdittiin hyviksi oppilaiksi.[4]
Ampuja oli ottanut aseen mukaansa kotoa kouluun vanhempiensa tietämättä.[3] Iltalehden haastatteleman äidinkielen opettajan mukaan noin 20 oppilaan luokassa syntyi välittömästi täydellinen paniikki, eikä kukaan ehtinyt järkytykseltään kiinnittää huomiota siihen, mihin suuntaan ampuja pakeni. Koulutyö keskeytettiin kello 8.30, ja koulun rehtori kehotti keskusradion välityksellä kaikkia koulun oppilaita ja opettajia lähtemään kotiin.[6][5]
Poliisi sai hälytyksen tapahtumapaikalle kesken suuren harjoituksen, jossa oli tarkoitus reagoida kaupunkia uhkaavaan kuvitteelliseen vaaraan. Vaaratiedote kouluampujasta ja hänen tuntomerkkinsä luettiin paikallisessa Radio Ramonassa heti aamulla. Tiedotteessa korostettiin, että pojalla saattoi edelleen olla mukanaan ase. Viranomaisilla ei aluksi ollut tietoa siitä, mihin suuntaan koulun alueelta ampuja oli paennut. Ampujaa etsittiin poliisin, tullin, merivartioston ja rajavartiolaitoksen voimin ensin koulun ympäristöstä ja myöhemmin kauempaa. Muun muassa Raumalta Kauttualle lähtenyt tavarajuna tarkastettiin, kuten myös useita henkilö- ja linja-autoja Raumalta Poriin, Turkuun ja Tampereelle lähtevillä pääteillä. Etsinnässä käytettiin apuna myös helikopteria.[7]
Ratkaiseva vihje ampujan pakoreitistä saatiin naiselta, jonka kotiovella ampuja oli käynyt pyytämässä vettä noin kello 9.30. Vaaratiedotteen ampujasta nainen kuuli vasta myöhemmin päivällä, mutta ilmoitti tapahtuneesta heti sen jälkeen hätäkeskukseen.[7]
Poliisin koirapartio sai tekijän lopulta kiinni eräästä metsiköstä läheltä Hankkilan kylää Eurajoella, runsaan kymmenen kilometrin päästä Raumalta, samana päivänä noin kello 17. Hän ei tehnyt pidätettäessä vastarintaa. Pidätyksen jälkeen ampuja luovutettiin lastensuojeluviranomaisten huostaan.[8][6] Poliisin mukaan tekijä oli varustautunut pakomatkaansa varten makuupussilla ja kahdella reitin varrelle piilottamallaan polkupyörällä, mutta ei ollut suunnitellut pitkäaikaista piileskelyä. Ampujan etsintää vaikeutti se, että koulun muut oppilaat oli päästetty koteihinsa ennen hänen kiinnijäämistään ja epäillyn tuntomerkkeihin sopivia koululaisia liikkui eri puolilla kaupunkia.[8]
Oikeuskäsittely
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ampujan alaikäisyyden vuoksi juttu käsiteltiin oikeudessa suljetuin ovin.[8] Rauman raastuvanoikeus antoi päätöksensä asiasta helmikuun lopulla 1990. Koska tekijä oli alle 15-vuotias, hän ei joutunut rikosoikeudelliseen vastuuseen teoistaan. Hänet tuomittiin kuitenkin maksamaan yhteensä 112 000 markkaa vahingonkorvauksia uhrien perheille ja kahdelle ampumisesta selvinneelle oppilaalle sekä 20 000 markkaa oikeudenkäyntikuluja. Teko katsottiin suunnitelmalliseksi, koska ampuja oli kertonut kuulusteluissa suunnitelleensa ammutuiksi tulleiden luokkatoveriensa surmaamista jo vuotta aiemmin, minkä lisäksi hän oli etukäteen suunnitellut pakoreittinsä.[3][8][9] Mielentilatutkimuksen mukaan ampuja oli toiminut ”psyykkisessä häiriötilassa”.[3]
Kouluampumisessa kuolleiden ja kahden ampumisesta selvinneen oppilaan vanhemmat vaativat ampujalta ja tämän vanhemmilta yhteensä yli 500 000 markan korvauksia henkisistä kärsimyksistä. Oikeus hylkäsi vaatimukset, koska ne eivät perustuneet voimassa olevaan lakiin. Oikeuden mukaan ei ollut näytetty toteen, että ampujan tarkoituksena olisi ollut aiheuttaa uhrien vanhemmille aineettomaksi katsottavaa henkistä järkytystä ja kärsimystä. Tekijän vanhempien ei katsottu syyllistyneen kasvatuksellisiin laiminlyönteihin, eivätkä he siten olleet syytteessä.[9]
Jälkipuinti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Surmatöihin käytetty Mauser 7.65 -merkkinen[8] pistooli kuului tekijän ammuntaa harrastavalle isälle. Syyksi tekoihin ampuja kertoi ala-asteelta asti jatkuneen koulukiusaamisen.[10][11] Ampujalla oli ollut tekohetkellä mukanaan toinenkin sotilastyyppinen ase, yhdeksänmillinen Parabellum-pistooli, jota hän ei ollut kuitenkaan käyttänyt. Pojan isällä oli lupa kumpaankin aseeseen, ja pojan itsensä tiedettiin olleen kiinnostunut ampuma-aseista.[4]
Tilanteen silminnäkijöiksi joutuneiden ampujan luokkatoverien mukaan tapauksen henkinen jälkihoito epäonnistui täysin.[3] Heidän mukaansa tapahtunutta ei käsitelty koulussa kovinkaan pitkään. Sen sijaan Rauman kouluampuminen nostatti kiivaan keskustelun koulukiusaamisesta muun muassa sanomalehtien yleisönosastoissa.[8] Luokkatoverit kertoivat ampujan joutuneen silloin tällöin sanallisen kiusaamisen kohteeksi, mutta he eivät pystyneet vahvistamaan, että juuri ampumisen uhreiksi joutuneet pojat olisivat kiusanneet tekijää.[4] Tapausta seuranneessa julkisessa keskustelussa syytettiin yleisesti televisiota väkivaltaisten käyttäytymismallien levittämisestä.[3] Koulun rehtori kiisti väitteet, joiden mukaan ampujan kokemaan kiusaamiseen ei ollut puututtu. Hänen mukaansa mitään sellaiseen viittaavaa ei ollut tullut koulun henkilökunnan tietoon.[3]
Tapauksen johdosta tuoreeltaan haastateltu kouluhallituksen pääjohtaja Erkki Aho myönsi, että koulukiusaaminen oli 1980-luvun aikana valtakunnan tasolla lisääntynyt. Vaikka Aho piti Rauman koulusurmia yksittäistapauksena, hän toivoi yleisesti laajempaa puuttumista koululaisten mielenterveysongelmiin vastaavien tapausten ennaltaehkäisemiseksi koulukuraattorien ja -psykologien virkoja lisäämällä.[12][13]
Iltalehden tietojen mukaan kouluampuja on sittemmin muuttanut asumaan ulkomaille.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Satakunnan Kansa 26.1.1989. — Helsingin Sanomat 26.1.1989.
- ↑ Satakunnan Kansa 26.1.1989.
- ↑ a b c d e f g h i Sampsa selvisi hengissä Suomen ensimmäisestä kouluammuskelusta - Kun 14-vuotias poika surmasi kaksi luokkatoveriaan, aikuiset pakottivat lapset kokemaan helvetin uudelleen 24.1.2019 Iltalehti
- ↑ a b c d Toinenkin vakavasti loukkaantunut poika kuoli – Rauman ampuja kertoi syyksi koulukiusaamisen. Helsingin Sanomat 27.1.1989, s. 5.
- ↑ a b Juha Numminen: Luokan pienin ja pilkatuin suisti kaupungin raiteiltaan. Iltalehti 26.1.1989, s. 4–5.
- ↑ a b Anneli Tukia: Poika ampui koulussa kahta toveriaan. Helsingin Sanomat 26.1.1989, s. 7.
- ↑ a b Hyttinen, Kati: Poliisi pääsi kouluampujan jäljille, kun janoinen poika meni pyytämään vettä karkumatkalla – tuore kirja kertoo uutta tietoa Suomen ensimmäisestä kouluampumisesta 18.10.2021. MTV Uutiset.
- ↑ a b c d e f Silvander, Lauri: Koulupoika kaivoi yhtäkkiä kesken aamunavauksen Raumalla kassista aseen ja ampui – silminnäkijä kertoo tragediasta, jonka vuoksi hän ei enää näe unia 24.1.2019. Ilta-Sanomat.
- ↑ a b Kaksi koulutoveriaan ampunut koulupoika tuomittiin korvauksiin. Satakunnan Kansa 28.2.1990, s. 5.
- ↑ Lindfors, Jukka: Raumanmeren koulusurmat 1989 Elävä arkisto. 8.11.2007. Yle. Viitattu 26.2.2016.
- ↑ Mustranta, Maria: Koulukiusaamisen lyhyt historia Ylioppilaslehti. 27.1.2006. Viitattu 26.2.2016.
- ↑ Koivunen, Salli: Suomen ensimmäisestä koulusurmasta tulee tänään kuluneeksi 30 vuotta – kiusaaminen vähentynyt viime vuosikymmenen aikana 25.1.2019. Yle Pori.
- ↑ Yleisradion TV-uutiset 26.1.1989.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kormilainen, Mikko: Sampsan vieressä istunut koulupoika otti kesken aamunavauksen pistoolin repustaan ja ampui kaksi koulukaveriaan – Suomen ensimmäinen kouluampuminen on seurannut miestä 30 vuotta MTV Uutiset. 25.1.2019. Viitattu 27.1.2019.
- Männikkö, Meeri: Suomen ensimmäisen kouluampumisen kokeneet oppilaat käskettiin näyttelemään traagiset tapahtumat uudelleen – nuorisopsykiatrian professori tyrmää: ”En osaa arvioida, mitä sillä on haettu” 25.1.2019. MTV Uutiset.
- Grönholm, Pauliina: Sampsa Simpanen tietää, mitä kouluampumiseen joutuneet kokevat – hänelle painajaiset tulivat 11 vuotta myöhemmin 4.4.2024. Helsingin Sanomat. Viitattu 26.12.2024.