Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 21

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Question from Swedish Wikipedia

According to sources cited on Swedish Wikipedia, the famous Stockholm politician Yngve Larsson (sv:Yngve Larsson) received the commander rank of Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta. However, we have found no sources for the year or motivation of this. It could be assumed that the timing was during or shortly after the Second World War, as Larsson was deeply involved in Samfundet Nordens Frihet (sv:Samfundet Nordens Frihet), which worked heavily to support Finland.

If anyone at Finnish Wikipedia could offer some advice and/or sources for this, it would be greatly appreciated! Also, translations of (short versions of) the mentioned articles would be great! Pls feel free to contact me at my swedish discussion page if I could be of any assistance.

All the best / bästa hälsningar, /Urbourbo 9. lokakuuta 2009 kello 11.47 (EEST)

IP:n lähteettömät muutokset?

IP 84.248.36.214 on erityisesti viime yönä tehnyt laajoja muutoksia ja aloittanut uusia artikkeleita, mutta kaikki lähteettöminä. Artikkelit eivät ole mitään hömppäartikkeleita vaan osittain varsin kiistanalaisia. Pitäisikö kaikki kumota? Ainakin pyydän kiinnittämään niihin huomiota. edit: Minulla on epäilys että tässä on kyseessä sama käyttäjä, joka on aiheuttanut aiemmin ongelmia eri tunnuksilla (esim. Auru Aro) ja eri IP:illä. --Ulrika 17. lokakuuta 2009 kello 11.35 (EEST)

Jep, kyseessä on Auru Aron IP ja viime yönä on yksi jos toinenkin käyttäjä juossut noiden muokkausten perässä. Ulrika on silti oikeassa pyytäessään kiinnittämään noihin vielä huomiota, sillä asiasisältöön ei varmaan kukaan ole vielä kiinnittänyt huomiota, kun aika on mennyt esimerkiksi Luokka:Hopeaa sisältävät kolikot-tyyppisiä luokituksia karsiessa. --albval (keskustelu) 17. lokakuuta 2009 kello 11.47 (EEST)

Enpä huomannutkaan että oli kiinnitetty, katsoin vain hänen omaa muokkaushistoriaansa, kun huomasin juuri keskustelun alla olleen natsi-Saksa-aiheen olleen erityisenä kohteena. Pitäisköhän ne kaikki muokkaukset nyt varmuuden vuoksi kumota? --Ulrika 17. lokakuuta 2009 kello 11.55 (EEST)

Eipä sitä taida helposti huomata. Poistetut luokat yms ei näy helposti tavalliselle käyttäjälle ja juuri kukaan ei ole jaksanut valittaa tai informoida poistosta IP:n keskustelusivulla, sillä se on havaittu aiemmin jo täysin turhaksi ajan haaskaukseksi (tai minä ainakin olen nykyään vain lyönyt deleteä luokan kohdalla, enkä ole jaksanut enää selitellä). --albval (keskustelu) 17. lokakuuta 2009 kello 12.02 (EEST)

AA:n luokista kautta aikain oma suosikkini on Luokka:Ulospäin lämpiävä hiililämmitteinen sauna. Voisi olla uuden kommenttipyynnön paikka. Edellinen kommenttipyyntö velvoittaa AA:n keskustelemaan ennakolta, jos esim. luokittelu tai luodut mallineet "koskevat kymmeniä artikkeleita". Valitettavasti AA:n luokitteluista on mahdotonta ennakoida montaako artikkelia ne koskevat, ja siinä vaiheessa kun kymmeniä artikkeleita on luokiteltu, niin korjaamista onkin jo aika paljon. --Otrfan 17. lokakuuta 2009 kello 11.56 (EEST)

Eikö botti osaa poistaa luokkia automaattisesti? --ML 17. lokakuuta 2009 kello 11.57 (EEST)

Jos luokkia pelkästään lisäiltäisiin, mutta kun niitä myös poistellaan samalla, ja botti ei osaa lisätä poistettuja luokkia. --Otrfan 17. lokakuuta 2009 kello 11.59 (EEST)

Ja kun luokituksen yhteydessä voidaan artikkeleihin lisätä myös "suunnistuskenttiä" yms. niin soppa on sellainen, että ihmiselläkin on vaikeuksia palauttelussa. --albval (keskustelu) 17. lokakuuta 2009 kello 12.03 (EEST)

Ja lähteiden puuttumista AA selitti "Sylikoneella on hankala tehdä täydellisiä lähdeviitteitä mallinteiden mukaan näppäimistön vuoksi.". Kumma kun sylikoneen näppäimistö ei muuhun muokkausvauhtiin vaikuta. Jotain pitäisi keksiä. --Otrfan 17. lokakuuta 2009 kello 12.07 (EEST)

Poistin viime yönä nipun käyttäjän luomia luokkia ja olisi varmaankin pitänyt antaa myös esto, mutta edellisen eston antaneena jätin asian muiden harkittavaksi. Mielestäni vanha kommenttipyyntö riittää, sillä siinä saavutettiin harvinaisen vahva konsensus. --Jisis (keskustelu) 17. lokakuuta 2009 kello 12.12 (EEST)

Mjoo, edelliseen kommenttipyyntöön saatiin aikaiseksi paljon pulinaa. AA puhui pääsääntöisesti muiden ohi, eikä käsitykseni mukaan huomannut toiminnassaan mitään muutettavaa. Tuskin uusi kommenttipyyntö muuttaisi mitään, varsinkin kun vanhan ratkaisu oli selvä kuten Jisis sanoo. Itsekään en osaa järkevää ratkaisua ehdottaa: toisaalta tekisi mieli lyödä estoa heti, kun näkee että AA:lla pyörähtää iso pyörä pyörimään, toisaalta taas kaiken paskan seassa on helmiäkin, joiden vuoksi sitä jarruttelee. Tällaista cost-benefit -analyysiähän tää on. En vain ole vielä selvittänyt itselleni, kumpi puoli on isompi: AA:n luoma uusi sisältö vai hänen luomansa häiriö. --albval (keskustelu) 17. lokakuuta 2009 kello 12.40 (EEST)

Laskepa yhteen montako ihmistä hänen takiaan on puolen vuorokauden aikana kuluttanut aikaansa. Nyt pitäisi vielä käydä artikkelimuokkaukset läpi ja samalla harkita poistaako vai säilyttääkö. Lähteiden etsiminen niihin olisi kyllä järjetön puuhaa, ainakin ellei tiedä täsmälleen mikä lähde käy. Minusta saldon näkee enempiä miettimättä, eli kannatan estoa. --Ulrika 17. lokakuuta 2009 kello 13.01 (EEST)

Lähteettömien artikkeleiden tehtailuun lähdepyynnöistä ja huomautuksista piittaamatta on syytä puuttua, jos kerran uusiin artikkelihin lähteet pitää merkitä. Se onko "paskan seassa helmiä" on siinä sivuseikka, jos lietealtaasta tapahtuvan helmenkalastuksen lähteistys jää jonkun muun kontolle. --J 20. lokakuuta 2009 kello 10.15 (EEST)

Samaa mieltä, tosin mielestäni sellaiseen tehtailuun pitää puuttua silloinkin, kun tehtailija on rekisteröitynyt nimimerkki, eikä vain IP-kirjoittajien kohdalla. --Jmk 20. lokakuuta 2009 kello 13.38 (EEST)

Translation

Hello to evreybody,

I need a little help by translation. Can you please translate the next text into your language and put it here?:

Text (original - Serbian cyrillic):

• Уколико желите да пронађете кориснике који причају фински, претражите Категорија:Корисник fi. За остале језике, проверите Категорија:Језичке кутијице.
• Уколико сте регистрован корисник на Српској Википедији а не разумете српски, молимо вас додајте {{user sr-0}} на вашу корисничку страницу. Ова порука гласи - на српском - да не разумете српски језик, тако да ће остали корисници бити обавештени о томе.

Text (original - Serbian latin):

• Ukoliko želite da pronađete korisnike koji pričaju finski, pretražite Категорија:Корисник fi. Za ostale jezike, proverite Категорија:Језичке кутијице.
• Ukoliko ste registrovan korisnik na Srpskoj Vikipediji, a ne razumete srpski, molimo vas dodajte {{user sr-0}} na vašu korisničku stranicu. Ova poruka glasi - na srpskom - da ne razumete srpski jezik, tako da će ostali korisnici biti obavešteni o tome.

Text (version on English):

• If you want to find people who can speak Finnish, browse Категорија:Корисник fi. For other languages, check out Категорија:Језичке кутијице.
• If you are a registered user in Serbian Wikipedia but do not understand Serbian, please add {{user sr-0}} to your user page. This message says - in Serbian - that you do not understand Serbian, so the other users will be informed.

Thanks and regards,

--FriedrickMILBarbarossa • talk • 18. lokakuuta 2009 kello 12.13 (EEST)

Käännökseksi ehdottaisin:

• Jos haluat löytää suomea taitavia käyttäjiä, heitä löytyy luokastaКатегорија:Корисник fi. Muitten kielten puhujat löytyvät luokan Категорија:Језичке кутијице alaluokista
• Jos olet serbiankielisen Wikipedian käyttäjä etkä osaa serbiaa, ole ystävällinen ja laita käyttäjäsivullesi malline {{user sr-0}}. Tämä malline kertoo serbiaksi, ettet ymmärrä serbiaa. Näin muut käyttäjät eivät hämmästy kielitaidottomuuttasi. --M. Porcius Cato 18. lokakuuta 2009 kello 13.34 (EEST)

Jaaha, EtäKärppä olikin jo tehnyt tämän käännöstyön, joten turhaanpa kirjoitin. --M. Porcius Cato 18. lokakuuta 2009 kello 13.36 (EEST)

Hyvä että kirjoitit, sillä tämän sinun ehdotus oli omaani paljon parempi, ja korvasinkin sen tuolla sr-wikissä. – EtäKärppä^khihi 20. lokakuuta 2009 kello 22.36 (EEST)

Billboard

Billboardin sivusto on näköjään uudistunut ja linkit täältä sinne ovat kuolleet esim. artikkelissa Iron Maidenin diskografia linkit tulisi korjata. Sen lisäksi Bilboardista on kadonnut listasijoituksia tai ei niitä ainakaan enää löydy. Esimerkiksi Toton Africa kappale ei ole Billboardin mukaan koskaan ollut millään listalla vaikka se tosiasiassa oli ykkönen. Mahtaako sitä vanhaa järjestelmää löytyi jostain? --Makele-90 18. lokakuuta 2009 kello 20.49 (EEST)

Video i Wikipedia

Film av ett lokomotiv från Sverige.

Ursäkta att jag frågar på svenska. Någon kan säkert översätta.

Stödet för video och audio på Wikimedia Commons och i Wikipedia förbättras ständigt. Men ännu är det inte många som producerar den sortens innehåll. Under commons:Category:Videos by country hittar man 2 filer från Danmark, 1 från Finland, 3 från Island, 3 från Norge och 12+17 från Sverige. För några veckor sedan var det bara 5 från Sverige, men sedan har presskonferenserna för Nobelpriset 2009 tillkommit och jag har laddat upp 4 filer de senaste dagarna. Om man ser på det svenska innehållet så är det 20 filmer från presskonferenser, 4 med järnvägar och spårvagnar, 3 med vattenfall, 1 motorväg och 1 screencast/skärmdump. Ljud- och bildkvaliteten är genomgående låg. Det borde vara lätt att göra något som är väsentligt bättre.

Hur kan vi stimulera en ökad användning av video i Wikipedia? Genom en nordisk tävling? Det finns nu chapters av WMF i Danmark, Norge, Sverige och Finland som skulle kunna arrangera detta. Den tyska föreningen Wikimedia Deutschland har tidigare arrangerat "Foto-Workshops" vid fem tillfällen, och vi hoppas nu kunna arrangera den första internationella "Europa-Fotoworkshop" i påskhelgen (2-5 april 2010) i Sverige. Klarar vi att ordna en tävling före det, och ha prisutdelningen på workshopen? --LA2 19. lokakuuta 2009 kello 15.55 (EEST)

Just det där som vi har här. --人形/Ningyou (Lätise) 19. lokakuuta 2009 kello 18.49 (EEST)

Käännös:

Video veturista Ruotsissa.

Anteeksi, että kirjoitan ruotsiksi. Joku voi varmasti kääntää.

Liikkuvan kuvan ja äänen tuki Wikimedia Commonsissa ja Wikipediassa paranee jatkuvasti. Mutta vielä kovinkaan moni ei tuota sen kaltaista sisältöä. commons:Category:Videos by countryssä on vain 2 tiedostoa Tanskasta, 1 Suomesta, 3 Islannista, 3 Norjasta ja 12+17 Ruotsista. Muutamia viikkoja sitten siellä oli vain 5 Ruotsista, mutta olen ladannut vuoden 2009 Nobelpalkintojen jaon lehdistötilaisuuden jälkeen 4 tiedostoa viime päivinä. Ruotsinkielisestä sisällöstä 20 filmiä on lehdistötilaisuuksista, 4 rautateistä ja raitiovaunuista, 3 vesiputouksista, yksi moottoritiestä ja yksi kuvakaappaus. Äänen ja kuvan laatu on johdonmukaisesti matala. Siitä pitäisi olla helppo tehdä oleellisesti parempaa.

Kuinka voisimme innostaa videoiden kasvavaan käyttöön Wikipediassa? Pohjoismaisen kilpailun kautta? WMF:ssä on nyt vastuuhenkilöitä Tanskasta, Norjasta, Ruotsista ja Suomesta, joiden pitäisi pystyä järjestämään sellainen. Saksalainen yhdistys Wikimedia Deutschland on aiemmin järjestänyt "Foto-Workshops" viidesti ja toivomme, että nyt voitaisiin järjestää ensimmäinen kansainvälinen "Europa-Fotoworkshop" pääsiäislomalla (2.-5. huhtikuuta 2010) Ruotsissa. Onnistuisimmeko järjestämään kilpailun ennen sitä ja saisimme palkintojenjaon workshoppiin? --LA2 19. lokakuuta 2009 kello 15.55 (EEST) Käännös: --BrDead 20. lokakuuta 2009 kello 23.45 (EEST)

Alaotsikon nimeäminen

Iltoja kaikille! Tuli tuossa Johnnyn kanssa puhetta Need for Speed -artikkelissa olevien "autot" -alaotsikon korjaamista sanalla "pelin ajoneuvot". NFS:ssäsässähän on pelkästään autoja, joten itse olisin tuon alkuperäisen kannalla, mitä mieltä muut?--Hene_133- Asiaa? 19. lokakuuta 2009 kello 20.49 (EEST)

Noh, joku oli muuttanut Shift:in 'Autot' -otsikon, ja muuttanut sen 'Pelin ajoneuvot'. Mutta ei Shiftissäkään mielestäni mitään erikoisia ole... Mulle sopii, että jokaisessa voisi lukea 'Autot', mutta kyllä MW:ssäkin voi käyttää mitä ihmeellisimpiä ajoneuvoja, kunhan vain saa avattua erikoistehtävät, mutta ei niitä silti kannata laittaa siihen. Johnny Mountain 20. lokakuuta 2009 kello 08.54 (EEST)

Mistäspäin Most Wantedia löydät muita kuin autoja? Taitavat kaikki mennä epävirallisten modien puolelle.--Hene_133- Asiaa? 20. lokakuuta 2009 kello 15.32 (EEST)

Palautusoikeudet

Mitäs tuo palautustyökalu tuo normaaliin kumoamiseen verrattuna? Onko jotain "radikaalia" uutta? Mitenkäs muuten tuohon haku, nimi listan perään vain jos joskus sattuisi kiinnostamaan?--Hene_133- Asiaa? 22. lokakuuta 2009 kello 15.59 (EEST)

Kun joku tuon joskus otti puheeksi, niin mietin samaa, eli mikä se ero on teknisesti verrattuna siihen, että avaa jonkun vanhan version muokkaa-tilaan ja tallentaa. Onko siis ero se, että saman saa tapahtumaan painikkeella, ilman että avaa palautettavaa versiota muokkaa-tilaan, ja että painiketta käytettäessä tulee automaattinen yhteenveto, eikä tarvitse itse kirjoittaa yhteenvetoa?--Urjanhai 23. lokakuuta 2009 kello 11.21 (EEST)

Joo, ja palautustyökalulla kumoutuvat yhdellä kertaa kaikki saman käyttäjän perättäiset muokkaukset samassa artikkelissa. --Hrrkrr31 23. lokakuuta 2009 kello 11.26 (EEST)

Ks. meta:Help:Reverting#Rollback: suurin tekninen ero kumoamiseen tai vanhaan versioon palauttamiseen verrattuna lienee se, että palautustyökalua käytettäessä wikitekstiä ei lähetetä takaisin palvelimelle, vaan sivusta viimeisimpänä näkyvä versio oikeasti palautetaan aiempaan. Palautustyökalua on myös mahdollista käyttää edes vilkaisematta muokkauksen sisältöä – toisin kuin kumoa-toimintoa. –Ejs-80 23. lokakuuta 2009 kello 12.11 (EEST)

Tärkein ero on tietysti usean muokkauksen kumoutuminen yhdellä klikkauksella. Palautustyökalu myös merkitsee kaikki palautetut muutokset tarkastetuiksi, mikä on aivan erityisen miellyttävää etenkin jos häirikkömuokkauksia on perättäin samalta käyttäjältä vaikkapa viisi tai kymmenen. Käytännössä turboboost-kumo. Muokkausyhteenvetoa tosiaan ei voi muokata, mikä on syy siihen, että palauttaa saa vain kiistatta ala-arvoisia muokkauksia, vandalismia sekä omia mokia. Pitke 26. lokakuuta 2009 kello 09.34 (EET)

Wikipedia-artikkeli harjoitustyönä.

Mistä wikipediaan voi/kannattaa kirjoittaa? Tehtävänä on kirjoittaa wiki-artikkeli, mutta toimeksianto tuntuu melke laajalta, sillä mistäpä ei Wikipediaan jo olisi kirjoitettu? Siispä ajattelin kysyä neuvoa tai suuntaviittaa, mistä voin kirjoittaa artikkelin Wikipediaan?Kommentin jätti 62.142.174.218 (keskustelu – muokkaukset)

Artikkelitoiveita kannattaa selata, jos jotain sopivaa löytyisi. --Otrfan 23. lokakuuta 2009 kello 10.53 (EEST)

Mielestäni ei kannata sen kummemmin miettiä mistä kannattaa kirjoittaa, vaan kirjoita rohkeasti itseäsi kiinnostavasta aiheesta. Yllä mainittujen artikkelitoiveiden lisäksi voit vaikkapa selailla itseäsi kiinnostavista aiheista kertovia artikkeleita, niin huomaat, että monissa artikkeleissa on vielä paljon punaisia linkkejä, mikä siis tarkoittaa sitä, ettei aiheesta ole kirjoitettu artikkelia. --Quinn 23. lokakuuta 2009 kello 10.57 (EEST)

Minkä tahansa minityngäksi tai tyngäksi merkityn artikkelin huomattava laajentaminen kelpaa varmaan myös. Tällöin ei ainakaan yleensä tarvitse miettiä, onko valitsemasi aihe riittävän merkittävä tietosanakirjaan. --Herra Maka 23. lokakuuta 2009 kello 11.05 (EEST)

Ja vienona pyyntönä esittäisin, että ainakin tehtävän antaja lukisi Opettajalle-sivun --albval (keskustelu) 23. lokakuuta 2009 kello 18.10 (EEST)

Lisäksi suositeltavaa on, että loisit(te) itsellenne käyttäjätunnuksen, vaikka IP-osoitteen turvin muokkaaminen on sinänsä sallittua. Joka tapauksessa: tervetuloa tietosanakirjatalkoisiin! --Crash 24. lokakuuta 2009 kello 00.12 (EEST)

Ehdottaisin mieluummin olemassaolevien artikkelien korjaamista. Sivulla Wikipedia:Huomiota_kaipaavat_sivut on pitkä lista erilaisia parannus- ja korjaustoiveita, joita ei juuri kukaan ehdi vilkaista, kun on niin kiire kirjoittaa uutta. Sieltä voi valita hommia mieltymystensä mukaan: lähteiden tarkistamista ja metsästämistä, kielenhuoltoa, artikkelien rakenteen parantelua, tynkien laajentamista jne. Jo pelkästään luokassa Puutteelliset lähdemerkinnät on tarjolla 5005 sivua joten työsarkaa riittää. Ongelma-artikkeleita korjatessa paremmin huomaa, missä wikipedian toimittamisen todelliset haasteet ovat. Kyllähän uutta höttöä on helppo kirjoittaa. --Jmk 26. lokakuuta 2009 kello 12.28 (EET)

Jämsä vuonna 1918

Hei miten muutama nyt erillisenä oleva artikkelit pystyisi laittaman yhteen siistiin artikkeliin Eli Johannes From‎, Veikko Sippola,Jalmari Saari yhteiseen Jämsässä tapahtuneet "hilpeyttä" herättäneet tapahtumatD100a 23. lokakuuta 2009 kello 21.40 (EEST)

Jännää hilpeyttä? Minusta ei kannata laittaa yhteen artikkeliin kun henkilöartikkelit on olemassa. Jos haluaa jonkin Jämsän teloituksista kertovan artikkelin, pitäisi olla jokin lähteellinen nimitys tapahtumille kuten Mommilan veriteot tai Harmoisten sairashuoneen joukkomurha. --Höyhens 23. lokakuuta 2009 kello 21.45 (EEST)

Kiitos olisiko Jämsän teloitukset 1918 sopiva?D100a 24. lokakuuta 2009 kello 11.56 (EEST)

Vois käydä, jos sitä käytetään muuallakin. Siisi idea on se että Wikipedia ei luo uutta terminologiaa. Joskushan niinkin voi käydä, mutta sen ei pitäisi olla tarkoitua. --Höyhens 26. lokakuuta 2009 kello 03.53 (EET)

Apua en-wikissä

Eli pyysin en-wikissä, että joku käyttäjä voisi tarkistaa pari väitettä englannin kielisestä kirjasta, jota ei ole missään Suomen kirjastossa. Minut neuvottiin sivulle Wikipedia:WikiProject Resource Exchange. Eli tuolta saattaisi löytyä käyttäjä, jolla olisi kirja "The Smithsonian Book of North American Mammals", (ISBN 978-1-56098-845-8). Voisiko joku englanninkielen taitoinen katsoa miten voisin sieltä kysyä, että olisiko jollakin tuo kyseinen kirja? Yst. terv. – EtäKärppä^khihi 23. lokakuuta 2009 kello 23.49 (EEST)

"Tällä hetkellä" ja vastaavat

Täällä kirjoitetaan paljon muodossa "tällä hetkellä", "nykyään", "viime aikoina" tms. Kuka tietää parin vuoden päästä, mitä aikaa tarkoitettiin. Merkattu joitakin pahimpia korjattaviksi. Yrittäkää nyt keksiä joku konsti saada ihmiset kirjoittamaan muussa muodossa kuin päivälehdien uutisointien tapaan - siellä sivun reunassa on merkintä kirjoituspäivästä, mutta tämä on pysyvää tekstiä! --81.19.115.130 28. lokakuuta 2009 kello 00.28 (EET)

Vielä hankalampaa on, jos tekstissä ei ole ajan mukana muuttuvan tiedon yhteydessä minkäänlaista ajan ilmausta. Tuohon "tällä hetkellä" voi sentään suhtautua varauksella ja, jos on oikein viitseliäs, tarkistaa historiasta milloin kohta on lisätty. --Hrrkrr31 28. lokakuuta 2009 kello 00.55 (EET)

Alkanut vuosituhat tuo omat haasteensa. Kun kirjoittaa "2000-luvun alussa..." siinä on vielä aika paljon aikahaarukkaa mukana. --Crash 28. lokakuuta 2009 kello 03.29 (EET)

"Viime vuosisata" on myös mielenkiintoinen. Abessinialainen kissa tuotiin Eurooppaan Abessinian sodasta "viime vuosisadan lopussa" (?) ja Georg Schreckin (1859–1925) suunnittelema kivisilta rakennettiin "viime vuosisadan vaihteessa" (?). --Jmk 28. lokakuuta 2009 kello 11.57 (EET)

Joo, tässä voi syntyä helposti väärinkäsityksiä. Kirjoittaja saattaa vaikkapa käyttää lähteenään jotain 1900-luvulta peräisin olevaa aineistoa, jossa on puhuttu "viime vuosisadasta" tarkoittaen siis 1800-lukua ja lisääkin nyt vuonna 2009 sen kummemmin ajattelematta artikkeliin tuon saman "viime vuosisadalla"... --Quinn 28. lokakuuta 2009 kello 12.09 (EET)

Tähän asiaan (ja muihinkin vastaaviin) liittyen voisi pistää käyntiin sellaisen käytännön, että se joka bongaa jonkin tuollaisen tällä hetkellä / viime vuosisadalla -vihreen niin voisi itse korjata sen silloin kun se on selkeästi mahdollista. Asian korjaaminen sellaisen havaitessaan on a) kohteliasta kaikkia lukijoita ja muita käyttäjiä kohtaan, ja b) samalla tehokkain mahdollinen tapa saada asia oikaistua nopeasti (toisin kuin erinäiset selvennyspyynnöt, joita täällä on lätkitty lukemattomia määriä milloin kenenkin toimesta). —Tve4 ^(Gblk) 28. lokakuuta 2009 kello 13.19 (EET)

Tähän asiaan liittyen vielä sellainen kommentti, että (mahdollisen) virheen bongaaminen ja merkitseminen sinänsä on jo palvelus lukijalle, joka mahdollisesti tällöin havahtuu kyseenalaistamaan ko. tiedon ja ehkä muitakin. Esim. jos jokin numerotieto vaikuttaa epäilyttävältä, mutta ei ehdi kaivaa tilalle varmasti oikeaa, on parempi merkitä lähdepyyntö kuin jättää kokonaan sikseen; tällöin (mahdollisesti) väärä numerotieto ei ehkä menekään seuraavalle lukijalle täydestä. – Epäilemättä on myös eriäviä mielipiteitä; onhan nähty sellaisiakin näkemyksiä, että lähdepyyntöjä ei pitäisi panna ellei ole "varma" sen tarpeellisuudesta. Lähdepyynnöt kun ovat niin rumiakin ja heikentävät artikkelien uskottavuutta! --Jmk 28. lokakuuta 2009 kello 13.24 (EET)

Tilanteessa jossa ei ehdi kaivaa epäilyttävälle tiedolle lähdettä voi siitä mainita lähdepyynnössä. Mutta jos on aikaa viljellä useita lähde/selvennyspyyntöjä lyhyen ajan sisään niin siitä on loppujen lopuksi vähemmän hyötyä artikkelin nopean korjaantumisen kannalta. Mieluummin korjataan asiat sitä mukaa kun ne huomataan eikä lätkäistä välittömästi lähdepyyntöä ja siirrytä seuraavaan artikkeliin etsimään samanlaista virhettä (ja unohdeta sitä jo nähtyä virhettä!). Minusta ei ole hivenenkään uskottava selitys väittää ettei ole aikaa etsiä lähdettä, jos on aikaa esim. lätkiä kymmenittäin lähdepyyntöjä ja/tai vääntää kättä keskustelusivuilla. —Tve4 ^(Gblk) 28. lokakuuta 2009 kello 13.30 (EET)

Ajatus, että aiheellista lähdepyyntöä lisätessään pitäisi vielä erikseen pyydellä anteeksi ja selitellä, että ei ehdi kaivaa sitä lähdettä, on aika erikoinen. Eikä se jo nähty virhe mihinkään unohdu: siinähän se lähdepyyntö on jokaisen lukijan nähtävillä. Esim. jos artikkelissa on lähteettömät numerotiedot A ja B, jotka ovat keskenään ristiriidassa, on ilman muuta hyödyllistä "lätkäistä" siihen lähdepyyntö (jossa esim. huomauttaa ristiriidasta) - vaikka ei edes tietäisi, kumpi on väärä vai molemmatko. Tällöin ei sitä voi eikä pidäkään mennä noin vaan "korjaamaan" arvaamalla, että no ehkä vaikka A on oikein niin korjaan B:n sitten sen mukaiseksi. Parempi on silloin pelata varman päälle ja panna vain lähdepyyntö. – Olkoonkin, että silloin joku rupeaa mahdollisesti urputtamaan, että olisit nyt saman tien mennyt kirjastoon etsimään sen oikeankin numerotiedon. --Jmk 28. lokakuuta 2009 kello 13.37 (EET)

Jos ei ole aikaa, voi siitä mainita. Jos on aikaa, korjataan suoraan. Onko se sen hankalampaa? Suoraan korjaamalla asia korjaantuu heti, lähdepyyntö lisäämällä asian korjaantuminen pitkittyy. Jos asioiden korjaamisen pitkittäminen on sinun tavoitteesi, niin toimi sitten sen kannalta. Ja kukaan ei missään vaiheessa muuten ole käskenyt arvaamaan yhtään mitään. —Tve4 ^(Gblk) 28. lokakuuta 2009 kello 13.42 (EET)

Miksi ihmeessä pitäisi korjauspyynnössä mainita että "ei ole aikaa"? Ketä semmoinen maininta hyödyttää ja miten? – Kysymys ei ole asioiden korjaamisen pitkittämisestä, vaan siitä että asian luotettava korjaaminen vaatii usein enemmän aikaa (ja muita resursseja, esim. lähdekirjallisuutta) kuin pelkästään korjaustarpeen huomaaminen ja merkitseminen. Puolivillaisia "korjauksia" on tietenkin helppo tehdä, esim. arvailemalla. --Jmk 28. lokakuuta 2009 kello 13.48 (EET)

Jokainen Wikipedian käyttäjä ei ole kaikkien tieteiden asiantuntija. Kaikkea tietoa ei löydy verkosta, eivätkä kaikki asu vielä kaupungeissa. --Thi 28. lokakuuta 2009 kello 13.49 (EET)

Ei sun kanssas jaksa oikeasti tapella, kun ilmeisesti et edes viitsi yrittää suorittaa oikeita korjaavia toimia tuollaisten asioiden kuin "viime vuosisadan" ja "tällä hetkellä" muuttamiseksi oikeaksi vuosisataluvuksi – varsinkin kun vuosiluvut on annettu [1] vieressä, vaan intät ettei sinulla ole aikaa. Kummasti sitä aikaa näyttää olevan kaikkeen muuhun. Keskustelu asiasta sinun kanssasi loppukoon minun osaltani tähän, koska kaivat esiin vain asioita joita et ilmeisesti itse viitsi tai ole halukas tekemään, vaan tavoitteenasi on (siteeraan keskustelusivullasi olevaa ip-kirjoittajan kommenttia) "täysin mekaaninen selvennyspyyntöjen lisääminen" joka on seurausta siitä että ei ehdi, jaksa tai viitsi. Aikaa, jaksamista ja viitseliäisyyttä siis on muuhun kuin asian pikaiseen korjaamiseen. —Tve4 ^(Gblk) 28. lokakuuta 2009 kello 13.58 (EET)

Annan vielä malliesimerkin arvailukorjauksesta, jonka sijasta olisi ehdottomasti pitänyt mieluummin panna pelkkä korjauspyyntö: [2]. Käyttäjä havaitsi (mielestään) ristiriidan kahden numerotiedon välillä (kumpikin lähteettömiä) → korjasi toisen (mielestään) toisen mukaiseksi. Ei näin. (Tässä itse asiassa kumpikin tieto oli väärä, kun muualta tarkistettiin, ja alkuperäiset tiedot eivät oikeasti olleetkaan ristiriidassa keskenään, mutta se on jo pidempi tarina.) Mieluummin näin, kun huomaa ristiriidan eikä tiedä kumpi on oikea: [3] Tuodaan ristiriita esille mutta ei rynnätä suin päin "korjaamaan". --Jmk 28. lokakuuta 2009 kello 14.09 (EET)

Virheitä Wikipediassa

Löydän paljon virheellistä tietoa Wikipediasta, en halua niitä käydä korjailemaan etten saisi jäähyä, vaikka tiedän 100% varmasti joitain asioita vääriksi, joten voinko ilmoittaa esimerkiksi selvät virheet esim. johokin Wikipedian sähköpostiosoitteeseen? Kommentin jätti 80.221.231.234 (keskustelu – muokkaukset)

Moi! Voit kertoa ne virheet aina artikkelin keskusteluun. Löytyy sieltä, missä lukee Artikkeli - Keskustelu, jne.. Muista myös jotenkin todistaa tiedot, muuten niitä ei varmaan hyväksytä, jos tieto on esimerkiksi henkilökohtaista tietoa. NETTIPOLIISI 28. lokakuuta 2009 kello 03.04 (EET)

Ja vielä muistathan allekirjoittaa kaikki kommenttisi neljällä tildellä! Edit: Hyvä muistitkin itse! NETTIPOLIISI 28. lokakuuta 2009 kello 03.07 (EET)

Kyllä virheitä saa korjata ilman jäähyn pelkoa. Jos korjaukselle ei ole antaa lähdettä, niin kannattaa väärinkäsitysten välttämiseksi muokkausyhteenvedossa antaa joku perustelu tiedon muuttamiselle. --Otrfan 28. lokakuuta 2009 kello 03.26 (EET)

Voit myös käyttää erilaisia korjauspyyntöjä. Esim. jos epäilet jotakin yksittäistä numerotietoa virheelliseksi, mutta et löydä luotettavaa lähdettä jotta voisit korjata sen, niin voit lisätä kyseisen tiedon perään lähdepyynnön. Pyynnössä on hyvä mainita syy, miksi epäilee tietoa. (Lähdepyyntöihin ei ikävä kyllä useinkaan reagoida kovin nopeasti, mutta vaikka korjausta tai lähdettä ei ikinä tulisi, jo pelkkä lähdepyyntö on hyödyksi varoittaessaan lukijoita epäilyksenalaisesta tiedosta.) --Jmk 28. lokakuuta 2009 kello 11.47 (EET)

Sellainen pieni varoituksen sana kuitenkin, että erilaisiin korjauspyyntöihin suhtaudutaan wikipediassa toisinaan varsin nihkeästi, ellei suorastaan vihamielisesti. Korjauspyynnön laittajalle saatetaan huomautella, että olisit nyt sitten korjannut itse. – Tästä nihkeästä asenteesta huolimatta (aiheellisten) korjauspyyntöjen laittaminen on hyödyllistä, ja erityisesti silloin, jos on aihetta epäillä tietoa virheelliseksi, mutta oikeaakaan tietoa ei ole heti saatavilla, on ehdottomasti parempi panna pelkkä korjauspyyntö kuin heittää "korjausta" arvailuperiaatteella. --Jmk 28. lokakuuta 2009 kello 14.03 (EET)

Mitä Otrfan sanoo, on hyvä. Itse kannattaa korjata virheelliset tiedot, vaikkei niihin olisi lähdettä. Jos joku siitä sitten valittaa, kannattaa ottaa artikkelin keskustelusivu käyttöön, vaan ei lähteä muokkaussotaan. --Höyhens 28. lokakuuta 2009 kello 14.16 (EET)

Kirjoitin yllä siitä tilanteesta, jossa käyttäjä ei tiedä oikeaa tietoa, mutta epäilee wikipedian tietoa virheelliseksi. Ei silloin voi "itse korjata" (ellei lähde erikseen selvittämään sitä tietoa jostakin) mutta voi panna sen korjauspyynnön. Oletko eri mieltä? --Jmk 28. lokakuuta 2009 kello 14.18 (EET)

Huomautan vielä, että oma kommenttini ei ollut millään tavalla vastaväite Otrfanin kommentille, vaan se oli lisäys. Siis: Virheitä saa korjata, ja voit myös käyttää korjauspyyntöjä. --Jmk 28. lokakuuta 2009 kello 14.26 (EET)

wikipedia-rauno lehtinen

"Muisto vain jää" ei ole Rauno Lehtisen sävellys, vaan ulkomaista alkuperää (Only a fool breaks his own heart- laulanut mm. Tom Jones, Nick Lowe etc.^28. lokakuuta 2009 kello 16.34 (EET) terv. KaitschuKommentin jätti 137.163.145.226 (keskustelu – muokkaukset)

Poistettu artikkelista. --Otrfan 28. lokakuuta 2009 kello 16.36 (EET)

Tarpeettomia mallineita?

Ei kai me tällaisia tarvita: Malline:Mbox templates, Malline:Ombox/core, Malline:Ombox, Malline:Namespace detect, Malline:Documentation subpage, Malline:Infobox settlement/densdisp/doc, Malline:Infobox settlement/densdisp, Malline:Mbox/doc, Malline:Mbox, Malline:Template doc page, Malline:Infobox settlement/doc, Malline:Documentation/docname,Malline:Pp-meta, Malline:Documentation, Malline:Pp-template, Malline:Infobox settlement? Tehdään suomeksi jos tehdään. Roquai 28. lokakuuta 2009 kello 19.55 (EET)

Mallineiden luokat nyt ainakin suomalaisiin.--Hene_133- Asiaa? 29. lokakuuta 2009 kello 17.35 (EET)

Poistan nuo roskana, kun niitä ei edes käytetä missään. -- Jniemenmaa 29. lokakuuta 2009 kello 20.20 (EET)

Trends on Finnihs Wikipedia

Satuin löytämään tällaisen sivuston, jossa voi katsella tuoretta dataa mitä ihmiset hakevat ja lukevat Wikipediassa juuri nyt. Jos joku ei tiennyt, niin nyt tietää Wikipedia Trends. Asterix on kovassa nousussa ja jostain syystä sodomiakin. --qWerk 29. lokakuuta 2009 kello 11.54 (EET)

Metasivuista

Onko mitään hyötyä lisätä metasivuille kieltenväliset linkit, navigaatiomallineet, luokat ja tynkämallineet? Kyseiset tiedothan lisätään kuitenkin varsinaiselle artikkelisivulle. Lisäksi kysyisin, että onko enää mahdollista päivittää noita tilastobokseja Wikiprojektien sivujen luokissa (esim. Luokka:Fysiikkaprojektin sivut). -DragonMaster- 30. lokakuuta 2009 kello 19.15 (EET)

Te saatanan tunarit!

sanoi Kekkonenkin, kun poliitikkoja tarkoitti. Mutta minä olen surullinen, ja syystä. Te saatanan tunarit pilaatte maailman hienoimman projektin jatkuvalla riitelyllä ja pikkupolitikoinnilla! Vaikka enenää muokkaa Wikkipediaa, niin käytän sitä moneen eri taustatiedon hankimiseen. Ja en ole voinut välttyä jatkuvan riitelyn seuraamiselta. Onneksi vetäydyin aktiivista roolista, ehkä jopa liian myöhään, sillä meno täällä on vain yltynyt, tarkoitan tällätietenkin jatkuvaa riitelyä. Itselleni on annettu ohje välttää stressaantumista ja sen onneksi tein. Suosittelen sitä samaa monelle entiselle taistelutoverilleni.

Arvostan Aulis Eskolan toimintaa pistää itsensä altiiksi uusintaäänetykseen, se on minusta kansalaisrohkeutta parhaimmillaan. Tämä kuitenkin voitaisiin säätää tavaksi ja kahden vuoden välein mandaatti olisi uusittava. Se on vain yksinkertaisen helppoa. Ja mikä hienointa, voisia sanoa ennen äänestystä, että ei halua jatkaa tuossa ylläpitäjän paskahommassa!

Muistakaa ystävät rakkaat, kaikkein täkein luonnonvara on se tavallinen käyttäjä, joka muokkaa Wikipediaa omalla tavallaan. Se on minullekin käyttäjänä tärkeätä. Ylläpitäjä on vain siivooja luuttu kädessä ja hänen on se asema hyväksyttävä tai luovuttava tehtävästään. Eivät MiPe ja muut entiset ylläpitäjät ole sen huonompia kuin nykyisetkään, he ovat vain olleet realisteja oman toimintansa suhteen. Muistelen, että itse pyysyn MiPeä ylläpitäjä-äänestykseen, ja kun han luopui niin en ollut pettynyt vaan kunnioitin, ja yhäkin kunnioitan, hänen luopumispäätöstään.

Ehkä useat muutkin ylläpitäjät saisivat enemmän arvostusta tekemisellee luopumalla kuin pitämällä kynsin hampain kiinni jostain paskaduunista. Mutta eritoten toivon rauhaa ja rakentavaa työtä hienon projektinne parissa. Terveisin eläkeläin Alexius Manfelt --212.54.26.16 30. lokakuuta 2009 kello 20.13 (EET)

Samaa mieltä - energia kannattaa suunnata itselle kiinnostavan sisällön kanssa peuhaamiseen. Ihmiselle on vain vaikeaa joskus kohdata eri tavalla ajattelevia henkilöitä, saati arvostaakin niitä eri mielipiteitä. Se vaatii jatkuvaa oppimista. Joskus tosin kunnon riita voi puhdistaakin ilmaa - mutta näin tekstimedian kautta ehkäpä se on epätodennäköisempää.Tetopa 30. lokakuuta 2009 kello 20.20 (EET)

Ai niin, unohdin toki sanoa, että mukava kuulla Alexiuksesta pitkästä aikaa! Kenties vielä comeback? :-)Tetopa 30. lokakuuta 2009 kello 20.24 (EET)

No, annetaan ajan kulua ja katsotaan, samalla kuluvat ja vaihtuvat käyttäjätkin, mutta projekti jatkuu. Pitää muistaa että vaikka me Wikipedian aktiiviporukka näemme ja kiinnitämme projektin tilaan ja tuttujen hahmojen keskusteluihin ja toilailuihin paljonkin huomiota, voi olla että ns. normaalikäyttäjä on suhteellisen tietämätön koko aiheesta, eikä se häntä häiritse. Terv. --Riisipuuro 3. marraskuuta 2009 kello 01.15 (EET)--

Hienoa kuulla Alexiuksesta ja todeta että lokoisat eläkepäivät – myös Wikipediasta – sujuvat hyvin. Ranska ja ranskankielinen kulttuuri kyllä kaipaavat yhä tekijäänsä. Riisipuuron kanssa olen samaa mieltä, että tavallinen käyttäjä on riidoista tietämätön ja tietoa hakiessaan lukee vain artikkeleita, onneksi. Verenvaihto olisi tosiaan ylläpidossa kuitenkin paikallaan, mutta monelle vanhan kaartin ylläpitäjälle virasta kiinni pitäminen tuntuu olevan käsittämättömän tärkeä. A. Eskolaltakaan luopuminen ei tunnu onnistuvan kivuttomasti, vaikka hän itse pani päänsä pölkylle. Siihen asti, kunnes käyttäjiltä saadaan kannatus määräaikaisuudelle, samanlaista kansalaisrohkeutta odotetaan muiltakin. Mutta Alexius, odotamme sinua takaisin. --Ulrika 3. marraskuuta 2009 kello 07.43 (EET)

Vandaalinperkele

Vuodesta toiseen sama Itsevaltiaat-artikkeleita ja eri animaatioartikkeleiden dubbaajalistoja yms. vandalisoiva tyyppi jatkaa touhujaan kaikessa rauhassa. Kyseinen tapavandaali käyttää IP-osoitetta 212.50.195.10 ja vaihtuvia 82.141.-alkuisia, Pohjanmaan PPO Oy:n osoitteita artikkeliden vandalisointiin. Tälle on lopultakin laitettava stoppi.--J 2. marraskuuta 2009 kello 13.31 (EET)

Voisitko vähän tarkentaa? Katselin käyttäjän muokkauksia, ja siellä näytti olevan asiallisiakin, joskin toisinaan kömpelöä ja tarpeetonta seassa. Niin kauan kuin aktiviteetti rajoittuu Itse valtiaisiin, en olisi kovin huolissani. --Hrrkrr31 3. marraskuuta 2009 kello 01.09 (EET)

Aiempaa keskustelua samasta asiasta [4]. Kyseinen toiminta ei suinkaan rajoitu Iv:hen, vaan samaa lähteetöntä ja virheellistä "tietoa" tulee jatkuvasti eri animaatioartikkeleihin ja mm. suomalaisten ääninäyttelijöinä toimivien sivuille. Lisukkeena sitten nuo täysin keksityt artikkeliaiheet. Ja sama peli on jatkunut jo useamman vuoden.--J 3. marraskuuta 2009 kello 16.16 (EET)

Punaisen linkin korjaus

Voisiko ylläpitäjä muuttaa Carlyle Group-tietoaiheen punaisen United Defence-linkin siniseksi, koska yrityksen nimi kirjoitetaan United Defense, ja sillä on tietoaihe Wikipediassa. Kiitos! Kommentin jätti Pekora (keskustelu – muokkaukset)

Muutin sen. Tosin siihen ei tarvita ylläpitäjää koska ketä vain voi muokata wikipediaa. --☆Makele-90 3. marraskuuta 2009 kello 00.43 (EET)

Manner-artikkeli

Eli Manner-artikkelissa on mielestäni "hieman" ongelmia Mistä lähtien (tai siis milloin viimeksi) mantereita on ollut virallisesti 4? 80-luvulla ainakin peruskoulussa puhuttiin kuudesta mantereesta. Toisaalta lähes päällekäinen termi maanosa (joita voi laskea olevan 7, kun Euraasia katkaistaan Uralia pitkin). en-artikkelissa (Continent) käydään paremmin läpi eri laskutapoja, joiden mukaan mantereita voi olla 4, 5, 6 tai 7. Eli mitäpä mieltä tästä? --EsaL-74 3. marraskuuta 2009 kello 19.06 (EET)

Ainakin kielilinkki en:Mainland tarkoittaa eri asiaa, ja myös muut sen merkityksiset, jos niitä on. Artikkelissa Maanosa on noin nopeasti katsoen selostettu mantereen ja maanosan ero ymmärtääkseni asiallisesti, kun taas tässä on näköjään käytetty ihmeellisiä termejä "virallinen" ja "kansanomainen". Mitään "viranomaistahan" tuskin on, joka mantereet määrittelisi, koska kyseessä maantieteen tieteenalaan kuuluva (luonnon)tieteellinen luokittelu, jonka tekevät tieteilijät, eivät viranomaiset tai kansa - tai näin ainakin jos uskomme artikkelin Maanosa tekstiä (jonka toki saa lähteistää). Kun taas maanosat ovat kulttuurisia konstruktioita, sillä niin kuin artikkelissa Maanosa todetaan, niiden määrittely vaihtelee, ja siksi onkin täysin sopimuksenvaraista, että esimerkiksi Eurooppa on maanosa, mutta Kiina ja Intia eivät. Mutta tätä mantereen ja maanosan eroa ei kuitenkaan ole näköjään englannin kielessä, vaan ainoastaan vaihtoehtoisia määrittelyjä. Mutta että jokin näistä olisi jotenkin "virallinen" ja jokin "kansanomainen" on omaa tutkimusta. Ruotsin kielessä (josta varmaan suomalaiset nimitykset on omaksuttu) näkyy sen sijaan olevan erikseen käsitteet sv:Världsdelar och kontinenter, kuten suomessakin. Mutta jotta ei syyllistyttäisi omaan tutkimukseen, niin ilmeisesti pitäisi jostain maantieteellisestä teoksesta lähteistää tuo artkkelissa Maanosa esitetty, ymmärtääkseni asiallinen ja arvattavasti myös maantieteellisistä hakuteoksista löytyvä määrittelyperiaate. Eli itse ymmärtäisin (niin ikään peruskoulun maantiedon pohjalta), että mantereet ovat Uusi manner eli Amerikka, Vanha manner, Australia ja Antarktis. Tai jos halutaan, niin näiden sisällä toisaalta Pohjois- ja Etelä-Amerikka Uuden mantereen sisällä ja toisaalta Afrikka ja Euraasia vanhan mantereen sisällä ovat selviä luonnonmaantieteellisiä osakokonaisuuksia, mutta kuitenkin samaa mannerta (kun ei kerran Jyllantia ja peloponnesostakaan nimitetä saariksi). Mutta jos on erimirelisyyksiä, miten manner tulisi artikkelissa määritellä, niin ei muuta kuin lähteitä kehiin kullekin määrittelylle. Alkuun pääsee varmaan (sic!) "virallisista" nykysuomen sanakirjoista ja maantieteellisistä tietoteoksista, ja koulun oppikirjoistakin voi tietysti katsoa.--Urjanhai 3. marraskuuta 2009 kello 20.25 (EET)

Etusivun suositeltu artikkeli

Miten olisi tälläinen järjestely, että etusivulla esillä oleva suositeltu artikkeli suojattaisiin aina siksi aikaa IP-käyttäjien muokkauksilta, kun se siinä on. Herkkutatissa oli 50 viimeisestä muokkauksesta 14 jouduttu kumoamaan ja ilmeisesti kaikki olivat IP-käyttäjien. Tuskin sillä mitään hävitään, suositelut artikkelit muutenkin koluttu jo aika pitkälle loistaviksi.--Hene_133- Asiaa? 26. lokakuuta 2009 kello 15.08 (EET)

Mun mielestä noin yleensäkin suositellut artikkelit voisi suojata tunnuksettomien (jopa tuoreiden tunnuksellisten) käyttäjien muokkauksilta. Miksei hyvätkin.Tetopa 26. lokakuuta 2009 kello 15.11 (EET)

Itse en sanoisi hyviä artikkeleja tuohon ryhmään. Ne ovat hyvin vähän esillä ja sisältävät silti parantamiseen varaa. Muuten kyllä kannatan kaikkien suositeltujen artikkelien suojausta.--Hene_133- Asiaa? 26. lokakuuta 2009 kello 16.03 (EET)

Mun kokemuksen mukaan etusivulla olevat ss-sivut vetävät vandalismia ihan siedettävän määrän. En kannata etusivulla olevien ss-sivujen suojaamista tai ss-sivujen suojaamista muutenkaan. Nykyiset suojauskäytännöt riittävät suojaamaan artikkeleita. Gopase+f 5. marraskuuta 2009 kello 19.39 (EET)

Tetopan ja Henen kannalla, että voisi yleensäkin ne suojata ainakin tunnuksettomien (miksei myös tuoreiden tunnuksellisten) muokkauksilta. 101090ABC 7. marraskuuta 2009 kello 16.43 (EET)

Olisiko suojauksesta jotain haittaa? --J. Sketter 7. marraskuuta 2009 kello 16.42 (EET)

IP:t eivät voisi korjata artikkeleista esim. typoja. Gopase+f 7. marraskuuta 2009 kello 16.45 (EET)

Huonoa mainosta. Wikipediaa mainostetaan vapaasti muokattavaksi tietosanakirjaksi, sitten kehutaan jotain hienoa artikkelia etusivulla, jonka avattuaan lukija näkee, ettei sitä saakaan muokata. --Otrfan 7. marraskuuta 2009 kello 16.47 (EET)

Toisaalta mistä voimme tietää, että IP:llä on puhtaat jauhot pussissa? Mielestäni Wikipedian muokkausvapautta voidaan rajoittaa SS-sivujen kohdalla koskemaan vain kirjautuneita käyttäjiä. 101090ABC 7. marraskuuta 2009 kello 16.51 (EET)

@Gopase näytäppä minulle sellainen muokkaus, jossa IP on korjannut typon suositellusta artikkelista.-Hene_133- Asiaa? 7. marraskuuta 2009 kello 16.54 (EET)

Ekasta kohdalle osuneesta ss-artikkelista [5]. Harvassa ovat, mutta niitä on. Gopase+f 7. marraskuuta 2009 kello 17.01 (EET)

Nykyisestä etusivun suositellusta löytyi suurempaakin kielenhuoltoa:[6] --Otrfan 7. marraskuuta 2009 kello 17.03 (EET)

Kannatan tämän asian suhteen nykyistä suojauskäytäntöä eli sitä, että osittainen suojaus asetetaan vain sellaisen vandalismiongelman tapauksessa, joka ei estoilla ratkea (suojataan siis vain tarpeen mukaan eikä varmuuden varalta). Mielenkiintoista muuten, että enwikin aihetta koskeva käytäntö sanoo, että etusivun suositeltu artikkeli ”suojataan osittain vain kaikkein vakavimmissa tapauksissa huolimatta lisääntyneestä vandalismista, joka aiheutuu sivun olemisesta etusivulla”. Meillä nyt etusivun artikkelien vandalisointi on kuitenkin yleensä ollut aika hillittyä todellisiin ongelmapesäkkeisiin verrattuna. –Ejs-80 7. marraskuuta 2009 kello 17.59 (EET)

Etusivun suositeltu artikkeli II

Pitäisikö tuo etusivulla lukeva "Suositeltu artikkeli" nimetä uudestaan Valtojen tyyliin "Viikon suositeltu artikkeli?" (eng. "Today's featured article"). Tuon nykyisen version voi Wikipedian uusi käyttäjä ymmärtää monella tapaa (Vain yksi suositeltu, jne.).-Hene_133- Asiaa? 5. marraskuuta 2009 kello 19.21 (EET)

En tiedä, onko pelkoa juuri tuollaisesta väärinymmärryksestä, mutta en myöskään keksi syytä, miksi nykyinen otsikko olisi parempi kuin ehdottamasi tarkempi muotoilu:  Kannatan ehdotusta. --Herra Maka 7. marraskuuta 2009 kello 10.57 (EET)

Tietysti pitää ymmärtää että englannin featured ei ole ihan sama kuin suositeltu. Ei ole koskaan tullut edes mieleen, että joku voisi ymmärtää tuon jotenkin väärin :). Mutta kuten edellä: ei ehdotus ainakaan nykyistä huonompi otsikko ole. --J. Sketter 7. marraskuuta 2009 kello 16.40 (EET)

Featuredhan on silti Valtojen vastine meidän suositellulle, eikö?-Hene_133- Asiaa? 7. marraskuuta 2009 kello 16.49 (EET)

Ihan hyvä idea, ja samalla voitaisiin poistaa tuo "Uutisissa" loota ja laittaa tilalle "Päivän hyvä artikkeli". – EtäKärppä^khihi 7. marraskuuta 2009 kello 16.58 (EET)

En kannata Uutisissa lootan poistamista, koska se kuitenkin tuottaa etusivulla olonsa ohessa Uutisarkistoa joka on vähän niinkuin koosteita tärkeistä jutuista mitä kunakin vuonna on tapahtunut. Lisäksi se on kätsy väylä ajankohtaisiin artikkeleihin. --Zache 7. marraskuuta 2009 kello 18.10 (EET)

Kyllä se Uutisissa loota tärkeämpi mielestäni on kun Suositeltu sivu tai joku "Päivän hyvä artikkeli" Toisaalta kyllä tuo hyvä artikkeli hommakin ihan kiva voisi olla mutta ei tosin yhtä kiva kun tuo Uutisissa on. --Topy 7. marraskuuta 2009 kello 18.30 (EET)

Uutisloota jätetään mielellään, mutta nuo punaiset linkit saisi poistaa. Saadaan vain runsaasti lähteetöntä moskaa ja minitynkiä niitten takia. ;-) Roquai 7. marraskuuta 2009 kello 18.34 (EET)

Uutisloota on tarpeeton, aivan turha kiistakapula josta on vain harmio. Kokoajan saa vahtia on merkittävä uutinen tai on kuva asianmukainen... voitaisiin laittaa tilalle myös loota jossa olisi kaikki vertaisarvioinnissa olevat artikkelit. – EtäKärppä^khihi 7. marraskuuta 2009 kello 21.50 (EET)

Mutta onhan siinä "Suositeltu sivu" -lootan alakulmassa: "Lisää suositeltuja artikkeleita sekä hyviä artikkeleita" Tuskin kenellekään jää enää sen jälkeen epäselväksi onko Wikipediassa suositeltu sivu vai suositeltuja sivuja. :) --Jepse 7. marraskuuta 2009 kello 21.40 (EET)

Kuitenkin :D Jos minulta kysytään, niin pitäisin nämä Wikipedian keskeiset seikat (eli "Wikipedian perustuslain") mahdollisimman yhtenäisinä.-Hene_133- Asiaa? 7. marraskuuta 2009 kello 21.44 (EET)

Tunturisusi

http://www.tunturisusi.com/ Sivusto ansaitsisi kyllä oman artikkelin. Wikipediassakin liki sataan artikkeliin on merkitty Tunturisusi alasivuineen lähteeksi. Tietääkö kukaan, kuka tai ketkä sivustoa ylläpitävät? 88.112.169.153 11. marraskuuta 2009 kello 12.59 (EET)

Sivulla ei näyttäisi olevan mitään tietoja ylläpitäjästä, mistä päätellen kyseessä vaikuttaisi olevan aihetta harrastavan yksityishenkilön sivusto. Ja vastaavasti sivuston artikkeleissa näkyy olevan merkitty Wikipediaa lähteeksi (eli tämä on nyt kai sitten sitä kierrätystä). Eli eipä taida ylittää merkittävyyskynnystä. Monellahan meistä on jostakin oman kiinnostuksen kohteesta sivusto, mutta ei niistä millään kaikista voi Wikipediaan artikkelia tehdä. Eikä tuollaista yksittäisen harrastajan sivustoa edes oikein voi pitää edes riittävän luotettavana Wikipedian lähteenäkään, kun sentään on luonnonhistoriallisia museoita ja muita luotettavaa tietoa sisältäviä sivustoja olemassa.--Urjanhai 11. marraskuuta 2009 kello 13.13 (EET)

Kierrätys, jossa Wikipedia käyttää lähteenään sivustoa, joka taas käyttää lähteenään Wikipediaa, on varsin ongelmallista. Onneksi tässä sivusto sentään kertoo asian. – Sanoma- ja aikakauslehdissähän on aivan tavallista noukkia tiedot Wikipediasta mutta lähdettä ilmoittamatta, jonka jälkeen hyväuskoinen Wikipedian muokkaaja saattaa käyttää artikkelia lähteenä, mitenkään tietämättä, että tiedot ovatkin Wikipediasta. Ei tähän taida olla patenttiratkaisua olemassakaan (ellei mennä siihen, että W:n lähteeksi kelpuutetaankin vain tieteelliset artikkelit). Mutta hyvä on W:n muokkaajien ainakin tiedostaa tämä vaara. --Jmk 11. marraskuuta 2009 kello 15.59 (EET)

Todettakoon, että esimerkiksi Heikki Saaren sinällään ansiokkaassa kirjassa Härkätie (Multikustannus 2009) Rauli Badding Somerjoen elämäkertaa selostetaan osin suoraan Wikipediasta lainatuin sanamuodoin (mutta ilman viittausta Wikipediaan lähteenä), esim. maininta kolmesta yhtäaikaisesta kuolisyystä, jonka joku sittemmin poisti Wikipediasta kommentilla, että ei voi olla kolmea yhtäaikaista kuolinsyytä, on siellä sanasta sanaan artikkelin aiemman version muodossa. - Mutta kun näistä on joskus laitettukin artikkelien keskusteluihin huomioita, niin voihan tällaisia ehkä mainita artikkelien keskustelusivulla, jos sattuu huomaamaan.--Urjanhai 11. marraskuuta 2009 kello 17.27 (EET)

Sivuston tekijän kommentti

Yritän vastata, jos en osaa teknisesti, niin etukäteen anteeksi. Olen Tunturisusi, pääharrastukseni on nettisivujen teko. Olen harrastelija, kaikki koulutus puuttuu. Teen sivuja aiheista, jotka kiinnostavat. Olen tehnyt sivujani vuoden 2001 alusta - viime vaiheessa on meneillään päivitys, joka alkoi heinäkuun 1. päivä ja jatkuu, jokainen päivä aamusta iltaan - nyt on menossa Villi Länsi. Sivujeni koko tällä hetkellä 1600 megatavua. Sivuillani on ollut noin 3 miljoonaa kävijää ja ne on mainittu noin kymmenessä kirjassa. Olin myös toinen Teema-television kotisivukisassa. Sivuistani ei missään nimessä tarvitse tehdä Wikipediaan mitään sivuja, mutta en pidä myöskään siitä, että sivujani täällä toistuvasti vähätellään ja pidetään epäluotettavina. Uskoisin niiden olevan tietojensa suhteen vähintään yhtä luotettavia, kuin Wikipediakin. Minulla on tuhansia kirjoja ja selvittelen asioita vaikkapa kyselemällä - olen suoraan kysellyt ympäri maailman, maailman kuuluisimmilta tiedemiehiltä, jotka ovat vastanneet. Samoin suomalaisilta dinotutkijoilta, yliopiston taksonomilta jne jne - susitutkijoilta, koira-alan asiantuntijoilta... Tärkeimpiä lähteitäni on myös kirjasto. Teen sivujani mahdollisimman huolella ja kunnianhimoisesti. Arvostan suuresti Wikipediaa, jota käytän kaiken aikaa. Jos sivuni alareunassa on merkintä, että lähteenä myös Wikipedia, se voi merkitä sitä, että pienimmillään sivun tiedoista on Wikipediasta suuruusluokassa 1 prosentti. Joskus enemmän. Kirjoitan myös paljon sellaista tekstiä, jota kukaan ei ole suomeksi koskaan kirjoittanut, koska tilaan maailmalta kirjoja, joista käännän. Esimerkkinä Dogs: Their Fossil Relatives & Evolutionary History, tilasin USA:sta ja jonka kirjoittajan kanssakin olen usein mailaillut - hän on vastannut. Hyvää jatkoa Wikipedian tekijöille! Teette tärkeää työtä ja Wikipedia on netin tärkeimpiä sivustoja. Kommentin jätti Teesusi (keskustelu – muokkaukset) 12.11.2009 kello 08.34

Kun keskustelu rönsyili, niin sivusi taisi tosiaan joutua tässä vähän epäoikeudenmukaiseksi sijaiskärsijäksi, koska tosiasiahan on, että paljon yksityishenkilöiden sivuja (muitakin) käytetään Wikipediassa lähteenä, ja monet niistä (kuten omasikin) ovat myös korkeatasoisia ja sisältävät tietoa, jota on vaikea muualta löytää. Kun taas periaate lähteiden luotettavuudesta on yleinen, ja sikäli sivusi osui esimerkiksi ehkä vähän epäoikeudenmukaisesti, kun keskustelu lähti rönsyilemään alkuperäisestä kysymyksestä. Eli kaikki mitä sanottiin kotisivuista yleensä, tai myöskään Wikipedian käytöstä lähteenä, ei välttämättä päde sinun sivuusi. - Samalla kun kuitenkin harvasta kotisivusta (omastanikaan, vaikka taidetaan siihenkin viitata parissa kirjassa) on artikkelia Wikipediassa. Eli samassa veneessä tässä ollaan. Mutta kun Wikipedia lähteenä, huolimatta suuresta tietomäärästään, on todella sekalainen, ja toiseksi juuri tämän kierrätysvaaran takia, niin lähteenä olisi hyvä pyrkiä käyttämään aina jotain muuta kuin wikipediaa - näin tekeminen jopa nimittäin lisää sivuston uskottavuutta lähteenä Wikipedian kannalta, koska ei tule tätä kiertoa, jossa tiedon todellinen lähde vanhan sanonnan mukaan "on epämääräisessä suunnassa tai monovastaanotossa häipyy lähes kuulumattomiin". Eli mahdollinen "vähättely" ei siis perustu sivujen sisältöön vaan kysymys on Wikipedian yleisestä periaatteesta: Koska jokainen voi esiintyä alansa asiantuntijana verkkosivulla, blogissa tai itsekustannetussa julkaisuissa, näiden ei katsota olevan luotettavia lähteitä. Kuitenkin hyvämaineisten ja luotettavien organisaatioiden, tunnettujen henkilöiden, journalistien tai tutkijoiden ylläpitämät oman alan tietoa sisältävät sivustot voidaan hyväksyä luotettavaksi lähteeksi. Eli jos kirjoittaja ei esiinny "tunnettuna henkilönä" niin luotettavuutta voi olla vaikea arvioida (vaikka lukija tietysti, nähdessään sivut netissä, pystyy jossain määrin tätä arviointia tekemään).--Urjanhai 12. marraskuuta 2009 kello 11.30 (EET)

Vielä kun oppisi muokkaamaan eli vastaamaan oikein. ;) Onkohan tähän jossakin täällä ohjeet? menen hieman toiseen asiaan. Tässä keskustelussa eräs keskustelija kertoi, että Wikipediasta lainataan paljon niin, että ei kerrota lähdettä. Kyllä tätä tehdään myös toisinpäin, eli yksi ainut pieni esimerkki:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Seriffi

Minä kirjoitin pari päivää tuota selvitystä marshalien ja seriffien määrittelystä Lännen sivuilleni tässä joku vuosi sitten. Se on täydellisesti minun kirjoittamani ja piste. Huomasin sitten, että artikkeli ilmestyi Wikipediaan - ja siinä oli merkintä, jonkun toisen laittama, että tästä puuttuu lähde. Nyt tuo merkintä on näköjään poistettu ja tekstini on ikäänkuin tyhjyydestä ilmestynyt Wikipedian tekemäksi. Puuttuu vain, että kohta joku väittää, että minä olen sen täältä ottanut ilman lähdemainintaa.

Tämä ei sinänsä haittaa minua ja teksti saa vapaasti olla täällä ja kiva, että se on täällä. Sivujani saa muutenkin halutessaan lainata tänne Wikipediaan, mitä hyvänsä niistä.

Olen varma, että olen voinut joskus myös lainata jotakin Wikipedian tekstiä niin, että en ole muistanut mainita lähdettä. Mutta kyllä tätä näinkin päin tapahtuu. Olisi mielenkiintoista tietää, onko tuon tekstini tänne tuonut henkilö edelleenkin tekemässä Wikipediaa, ja mikä on hänen selityksensä. Koska tekstihän on Copy-pastella otettu juuri tarkkaan kopioiden.

http://www.tunturisusi.com/wildwest/seriffit.htm

Tuo muokkaus näkyy tulleen IP:ltä 217.112.249.156 (keskustelu · muokkaukset) eli osoitteesta ap156.adsl.tnnet.fi - Kyse on ilmeisesti Jyväskyläläisen TNNet Oy:n jaettu langaton tukiasema. -- Petri Krohn 12. marraskuuta 2009 kello 15.14 (EET)

Tarkkaan ottaen teksti tupsahti tänne jo vähän aiemmin. Kronologisessa järjestyksessä: 30. tammikuuta 2007 rekisteröitynyt käyttäjä Kilgoretrout lisäsi tekstin lähdettä ilmoittamatta (mikä rikkoo räikeästi Wikipedian lähde- ja tekijänoikeuskäytäntöjä). Jo pari tuntia myöhemmin Anchjo poisti tekstin perusteella "copyvio" (tekijänoikeusrikkomus – ei tuollaista tekstiä saa noin vain tänne kopioida kysymättä lupaa tekijältä, eli tässä tapauksessa Tunturisudelta). Tästä välittämättä IP-muokkaaja palautti tekstin 15. maaliskuuta, sentään nyt lähteetön-merkinnällä varustettuna. Tapauksesta on nyt kulunut noin 2,5 vuotta ja siellä se lähteetön-merkintä yhä keikkuu. – Wikipediassa on hienoja käytäntöjä, joiden mukaan lähteet olis hyvä olla ja tekijänoikeusrikkomuksiakaan ei sais tehdä, mutta käytäntöjen toteutuminen on sitten toinen juttu. --Jmk 12. marraskuuta 2009 kello 15.52 (EET)

Niin tämähän kyllä pätee sekä tekijänoikeuksien noudattamiseen että sisältöön. Eli hurjaa skarppaamista vaadittaisiin juuri myös nimenomaan Wikipedian puolella. (Oikein joskus sääliksi käy noita toimittajia, mitä pellejä he itsestään tekevät, kun lainaavat wikipediaa - ja sitten Wikipedistit parhaimmillaan lainaavat nuo teemmykset lähdeviitteiksi Wikipediaan takaisin, varsinkin jos toimittaja ei ole maininnut lähdettä.) Pitäisikö tästä ehkä liittää jokin osuus toimittajien koulutukseen? Wikipedian muokkaajathan aina muistavat toisiaan muistuttaa että "Wikipedia ei ole lähde", mutta tämä olisi vielä jotenkin saatava yleiseenkin tietoisuuteen. Etenkin itseäni on ruvennut huolestuttamaan asioiden ja käsitteiden määrittely Wikipediassa, joita täällä asioita tuntemattomat harrastajat (itseni mukaan lukien) usein vääntävät likimain hatusta, ja suurella virhemahdollisuudella, kuinka nämä sitten kiertävät netissä. Eli kaikkia tosiaan pitäisi muistuttaa, että Wikipedia ei ole yhtään sen luotettavampi kuin Suomi24.fi-keskustelu. - Vaikka sitä voikin käyttää (ja asiantuntijatkin kuulemma käyttävät) lähteistetyn tiedon etsintään. Ja siinähän se voi kehittyäkin hyväksi, jos jokainen artikkeli samalla sisältää (niin kuin sen ilman muuta tulisi sisältää) tärkeimmät linkit siitä, mitä aiheesta netissä on ja mitä kirjallisuutta aiheesta on. Mutta kun Wikipediaa alkuun vuosi pari tuotettiin periaatteella, että lähteetönkin tieto käy, niin sitä siellä nyt on (ja tulee joskus vielä itsekin lisättyä).--Urjanhai 12. marraskuuta 2009 kello 17.09 (EET)

Suomenkielinen Wikipedia on mielestäni saavuttanut aika hyvän tason lähteistyksessä uuden sisällön suhteen. Erityisen hyvää on {{Kirjaviite}} ja {{Lehtiviite}} mallineiden käyttö. Englanninkieliseen Wikipediaan tuotetaan paljon enemmän lähteetöntä tai huonosti lähteistettyä sisältöä. -- Petri Krohn 12. marraskuuta 2009 kello 17.19 (EET)

Tuokin on varmaan totta. Pienen kielialueen wikin eräs ongelma on epätasaisuus, mutta toisaalta joiltain osin on myös onnistuttu tuottamaan jopa mallikelpoista jälkeä.--Urjanhai 12. marraskuuta 2009 kello 17.25 (EET)

Wikiyhdistys

Olen jostain kuullut tai antanut itselleni kertoa, että on perustettu yhdistys Wikipedian tueksi, avuksi ja propagoimiseksi? Siis onko näin? Ja mitä yhdistyksessä tapahtuu ja missä tapahtumista tiedotetaan? Ihan vaan kysyn? --Anna v. F. 12. marraskuuta 2009 kello 13.42 (EET)

fi.wikimedia.org--Joonasl (kerro) 12. marraskuuta 2009 kello 13.51 (EET)

Yhdistyksen säännöt. 101090ABC 12. marraskuuta 2009 kello 20.08 (EET)

Tuoreet muutokset

Mitäs tuoreet muutokset -sivulla tapahtui, kun kielilinkit menneet aivan sekaisin?-Hene_133- Asiaa? 12. marraskuuta 2009 kello 20.39 (EET)

Sama myös täällä. – EtäKärppä^khihi 12. marraskuuta 2009 kello 20.42 (EET)

Ilmeisesti jotain teknisiä ongelmia Wikimedialla. Kielilinkit eivät toimineet millään sivuilla, mutta nyt näyttäisi toimivan taas. --Crt 12. marraskuuta 2009 kello 20.44 (EET)

Tynkämalline

Tein tälläisen tynkämallineen murhaajia koskeviin artikkeleihin. Onko tuossa kaikki OK ja voidaanko lisätä artikkeleihin, vai pitääkö jotain vielä muuttaa? Itselläni ensimmäinen tynkämalline kokeilussa, joten vähän hakusessa ;)-Hene_133- Asiaa? 11. marraskuuta 2009 kello 15.08 (EET)

Olisikohan tuollainen malline lainkaan tarpeen? Eikös se vaikuta vähän aiheen glorifionnilta? Voisin jopa harkita sen merkittävyyden kyseenalaistamista.--Urjanhai 11. marraskuuta 2009 kello 17.11 (EET)

Mielestäni tynkämallineita on muutenkin jo aivan liikaa. Moneenko artikkeliin tämä yleensäkään sopisi (varsinkin kun usein kai tapaukset voivat olla merkittäviä, vaikkeivät tekijät olisikaan)? --albval (keskustelu) 11. marraskuuta 2009 kello 17.46 (EET)

Tuntuu vain naurettavalta luokitella taskuvaras sekä sarjamurhaaja saman mallineen alle.-Hene_133- Asiaa? 11. marraskuuta 2009 kello 18.32 (EET)

Silloin saattaa ehkä olla luontevampi ratkaisu harventaa tynkäluokitusta ylöspäin kuin tihentää sitä alaspäin.--Urjanhai 11. marraskuuta 2009 kello 19.53 (EET)

Ei meillä varmaan ihan kauhean monta nimenomaan taskuvarasta käsittelevää tynkäartikkelia liene? ;) Jos on wikimerkittävä ensisijaisesti rikollisuuttaan, kai se tuonne vakavampiin rikoksiin tuppaa painottumaan... Rikollistynkäluokassa on 93 artikkelia – ei vielä välttämättä kuulosta niin lavealta, että täytyisi alkaa pilkkoa osiin. – Haltiamieli 11. marraskuuta 2009 kello 21.29 (EET)

Vaikuttaa varsin sopivalta tynkäluokan koolta. Pilkkominen melkein enemmän huonontaisi käytettävyyttä (ja olisi ei-muokkaavalle lukijalle ehkä groteski).--Urjanhai 11. marraskuuta 2009 kello 21.45 (EET)

Samaa mieltä, pari-kolme sataakaan artikkelia tynkäluokassa ei minusta ole paha juttu, ne kun on kai tarkoitettu vain helpottamaan lyhyiden artikkelien löytymistä. Mitä iloa tynkäluokittelusta yleensä muuten edes on, mä en ole enää aikoihin jaksanut tynkämerkintöjä laitella (pl minityngät) --albval (keskustelu) 11. marraskuuta 2009 kello 22.21 (EET)

Tynkäluokittelun hyöty, suhteessa kaikkeen tyngittelystä aiheutuvaan vaivaan (ja välillä riitelyynkin), on aika olematon. Joutaisi poistaa kaikki tynkäluokat. --Otrfan 11. marraskuuta 2009 kello 22.35 (EET)

Erotellaanko murhaajat tappoon syyllistyneistä ja kuolemantuottamuksen aiheuttajista? Pitäisikö puhua henkirikollisista? Tai surmaajista? --Crash 11. marraskuuta 2009 kello 21.49 (EET)

Onkohan tynkämallineiden kuvista jotain hyötyä jollekulle? Varsinkin lyhyissä kuvattomissa artikkeleissa huomio kiinnittyy ensimmäisenä tynkämallineen kuvaan, joka on yleensä artikkelin kannalta täysin epäoleellinen, joskus jopa harhaanjohtava. Esimerkkeinä huonosti sopivista kuvista vaikkapa viirikkö (panssarivaunun kuva) ja Lada Reka (urheiluauton kuva). Ja jonkin yksittäisen rikollisen kuva rikollistyngässä ei kuulosta sekään hyvältä. --Ryhanen 11. marraskuuta 2009 kello 23.29 (EET)

Edelleen olen sitä mieltä, että koko mallineista ei ole mitään hyötyä. Satunnainen muokkaaja näkee artikkelin lyhyyden otsallaankin ja muokkaajille lyhyiden artikkeleiden löytämiseen riittää (piilotettu) luokka. Pitäisköhän pistää pystyyn keskustelu tynkämallineiden poistamisesta kokonaan? Editcounttiaan noilla kasvattavat voisivat toki pistää pahasti kampoihin:-) --albval (keskustelu) 12. marraskuuta 2009 kello 21.50 (EET)

En näe minäkään koko mallineista mitään hyötyä, ja minusta(kin) ne voisi poistaa. Eniten niissä tökkivät silmään kuvat, mutta kyllä ne muutenkin tuntuvat turhilta. --Ryhanen 13. marraskuuta 2009 kello 07.05 (EET)

Pois vain mutta miten ilmoitetaan että artikkeli tarvitsee laajennusta? Kuten Hut 8 D100a 13. marraskuuta 2009 kello 07.14 (EET)

Käytännössä jokainen artikkeli tarvitsee laajennusta/kuvitusta/lähteistystä, joten kyseessä on lähinnä itsestäänselvyys. Tuo Hut 8 ei enwikissäkään ole tynkää kummempi ja voisi olla parempi koota nuo "mökit" Bletchley Park -artikkeliin, kun niistä erillisinä tuskin kovin pitkiä tulee ja ne muutenkin enemmän olivat vain kokonaisuuden osia.--J 13. marraskuuta 2009 kello 07.27 (EET)

Voihan nuo piilotetut tynkäluokat silti artikkeleihin jättää, vaikka näkyvä malline poistettaisiinkin. En tosin tiedä tuovatko nekään suurta etua. --albval (keskustelu) 13. marraskuuta 2009 kello 09.41 (EET)

Aloitin konsensuskeskustelun tynkämallineista luopumiseksi käytäntökahvihuoneessa --albval (keskustelu) 13. marraskuuta 2009 kello 09.53 (EET)

Luettelo Mikseri.net -artisteista

Pitäisikö nämä Mikseri.net -palvelussa olevat artistit jotenkin listata? Iänikuinen riesa on tuo IP:iden tapa tehdä artikkeleja niin Mc Manesta kuin Hullustatiedemieshestä. Tämän voisi ratkaista tekemällä artikkelin Luettelo Mikseri.net sivustolla XXX fania omaavat artistit. Itse suosisin tuota 1000. fanin rajaa (Tietämättömille; Mikserissä rekisteröityneet käyttäjät voivat "faniutua" hyväksi pitämilleen artisteille). Nuo Mc Manet ynnä muut voisi laittaa vaikka ohjauksiksi, jos niitä vielä ilmestyy. Tämä kuitenkin toivottavasti ainakin vähentäisi näitä epämerkittävistä artisteista tehtyjä artikkeleja.-Hene_133- Asiaa? 12. marraskuuta 2009 kello 16.56 (EET)

 Vastustan Yksittäisen verkkopalvelun sisäiset tilastot eivät mielestäni ole missään tapauksessa tietosanakirjamerkittäviä. Ne vaihtelevat, niitä voi manipuloida, ne saa tietää kyseisistä verkkopalveluista ihan itsekin sekä luotettavammin että ajankohtaisemmin... Pitke 12. marraskuuta 2009 kello 19.50 (EET)

Ehdotin tälläistä joskus eikä se saanut järin hyvää vastaanottoa. Ihme ku ei bännätty moisen idean takia :) Noh, ottamatta vielä kantaa siihen oisko tää hyvä idea, niin "Luettelo tunnetuista Mikseri.net:n artisteista" tai "Luettelo Mikseri.net:n kautta tunnetuista artisteista" vastaa joitakin muita luetteloita joita täällä on ja vois siten teoriassa säilyä. Tunnettuvuus tuossa tietty tarkoittaa nykytyylin mukaisesti sitä, että tunnettuvuus voidaan selvittää luotettavista sekundäärilähteistä. :) --Zache 12. marraskuuta 2009 kello 20.05 (EET)

"ne saa tietää kyseisistä verkkopalveluista ihan itsekin sekä luotettavammin että ajankohtaisemmin". Mahtaisiko herralta löytyä linkkiä kyseiseen luetteloon? Omiin silmiini ei ole vielä osunut -.-'

Rekisteröityessä kysytään henkilötietoja (Etu- että sukunimeä sekä kaikkea muuta jänskää), enkä usko että joku vaarantaa musiikkinsa julkaisun palvelussa (Kyllä, useammista tunnuksista kaikki poistetaan) vain päästäkseen Wikipediaan. Emmehän voi myöskään tällöin luottaa artikkeleihin joiden lähteenä on Hesari, koska Hesarin toimittajat voivat olla naamioituneita avaruusolioita.-Hene_133- Asiaa? 12. marraskuuta 2009 kello 20.37 (EET)

...herralta? Tietääkseni en ole vielä(kään) mies enkä jumaluus ;) No joo, siis jos Wikipediaan luotaisiin luettelo, jossa olisi jollain sivustolla olevia yksiköitä (bändejä, piirtäjiä, poliitikkoja) sivuston sisäisen fanitusmäärän perusteella, niin totta maar tuollainen luettelo pitäisi lähteistää, ja silloin ei lähteeksi kävisi mikään kuin tuo sivuston oma tilasto. Käytännössä tilasto siis vain kopioitaisiin tänne. Jos Mikseri.netissä ei ole mitään linkkiä tai alasivua, josta voisi tsekata että kenellä rimpauttajalla on tällä hetkellä eniten fanittaja, niin ei sitten ole. Kyse on sekä merkittävyydestä että luettelon ylläpidettävyydestä (jatkuvasti, teoriassa vaikka joka viides minuutti muuttuva tieto).

No tuo rekisteröitymis-/tunnusjuttu muuttaa mielikuvaani Mikseri.netistä. En tiennyt siitä mitään ja kirjoitin siltä ajatuspohjalta, että se olisi hieman kuin Aukea.net mutta musiikille. Mikä saattaa itse asiassa olla totta @_@ Haluan kuitenkin selventää, että oli sivusto millainen tahansa, vastustan periaatteesta tämänkaltaisia artikkeli- tai luetteloideoita. --Pitke 12. marraskuuta 2009 kello 22.03 (EET)

Itse olen toiminut hieman samalla tavalla, olen luonut sivun Käyttäjä:Petri Krohn/Kansallisbiografian suku-artikkelit. Seuraamalla punaista linkkiä suvun nimelle ja katsomalla Tänne viittaavat sivut-toiminnosta, näen heti, onko suku tai sukunimi wikimerkittävä. Mielestäni siis tuollaisen listan voi tehdä, ja se on erittäin hyödyllinen. Sen ei kuitenkaan tarvitse sijaita artikkeli-nimiavaruudessa. -- Petri Krohn 13. marraskuuta 2009 kello 15.03 (EET)

Tarkoitatko listan tekemistä käyttäjäsivun alasivulle?-Hene_133- Asiaa? 13. marraskuuta 2009 kello 15.17 (EET)

Ainakin tuo Petri Krohnin lista on mahdottoman hyödyllinen käyttäjäavaruudessakin, ja muistakin aiheista (kuten juuri tämä Mikseri) vastaavia listoja voisi hyvin sijoittaa käyttäjäsivujen alle. Erikseen voitaisiin sitten katsoa, sopiiko joku artikkeliavaruuteen, ja onhan esim. luettelo suomalaisista Wikeistä Wikipedia-avaruudessa jossain muualla kuin artikkeleissa. Oikeastaan tuo Krohnin lista hyvinkin rinnastuu siihen, koska siitä voi Wikipedian muokkauksessa olla apua.--Urjanhai 13. marraskuuta 2009 kello 15.52 (EET)

Ei kannata turhan takia alkaa tuollaista listaa tekemään tänne, koska se todennäköisemmin poistettaisiin epämerkittävänä. Omalle alasivulle voi tietenkin jos siitä jotain hyötyä (mitä?) on. –☆Makele-90 13. marraskuuta 2009 kello 18.57 (EET)

Seuraavaksi luettelo Facebookin käyttäjistä joilla on yli 100 kaveria? Eli ei ainakaan tuolla kriteerillä. --Harriv 13. marraskuuta 2009 kello 21.38 (EET)

 Vastustan Wikipediaan ei minkäänlaisia listoja Mikseri.netistä! EI MERKITTÄVÄ. --Jepse 13. marraskuuta 2009 kello 21.48 (EET)

Eli siis luettelo merkittävimmistä epämerkittävistä artisteista? Ei kiitos. --Otrfan 13. marraskuuta 2009 kello 21.58 (EET)

Älä vertaa Mikseriä Facebookkiin; se ei ole mikään "spämmi tähän sähköpostiin ystäväpyyntöjä", vaan musiikin levitykseen tarkoitettu sivusto.-Hene_133- Asiaa? 13. marraskuuta 2009 kello 22.05 (EET)

Pohjimmiltaan kuitenkin molemmat ovat verkkoyhteisöjä joissa feimiä saa muiden ihmisten toimien kautta. Web 2.0 jne. --Harriv 14. marraskuuta 2009 kello 11.01 (EET)

Puhumaan monikielisestä oppimateriaalituotannosta

Välitän viestiä Nordens institut i Finlandin puolesta kutsun pohjoismaiseen oppimateriaaliseminaariin 1.12. klo 10-14 Helsingissä. Jos olet kiinnostunut edustamaan Wikiyhteisöä puolen tunnin ajan, lähetä viestiä minulle mahdollisimman pian. Tilaisuudessa voi puhua suomeksi. Nifin toivoo, että seminaarissa olisi puhumassa henkilö, jolla on 1) kokemusta kansainvälisestä wiki-työstä 2) ehkä jopa pedagogista taustaa, mutta tärkeintä on, että tilaisuuteen saadan joku. Tämä viesti on välitetty myös Wikiopiston kahvihuoneeseen, mutta osallistujan ei ole pakko itse olla wikiopistolainen. Samulili 14. marraskuuta 2009 kello 12.15 (EET)

Kutsu:

Uusi digitaalinen tekniikka tarjoaa jännittäviä mahdollisuuksia pohjoismaiselle yhteistyölle eri alueilla. Yhä useampi internetsivu julkaistaan esimerkiksi useilla pohjoismaisilla kielillä kuvamateriaalin ja layoutin ollessa samat. Minkälaisia yhteistyömahdollisuuksia Pohjoismailla voisi olla oppimateriaalien tuottamisen saralla? Voimmeko löytää uusia muotoja pohjoismaisessa yhteistyössä tällä alueella, ja siten hyötyä toistemme ideoista ja kokemuksista kehittäessämme tulevaisuuden oppimateriaaleja?

Seminaarissa 1. joulukuuta 2009 saamme kuulla oppimateriaaliasiantuntijoiden puheenvuoroja eri Pohjoismaista sekä perehtyä siihen, miten pohjoismaiset organisaatiot tänä päivänä toteuttavat yhteistä markkinointia usealla pohjoismaisella kielellä.

Seminaarin järjestää Pohjoismaiden Suomen instituutti (Nifin). Yhteistyössä mukana Svenska kulturfonden, Föreningen Konstsamfundet, Lisi Wahls stiftelse för studieunderstöd sekä Svenska folkskolans vänner.

Tänään sain lisätiedon, että puhujalle maksetaan matkat ja puhujapalkkio (200 euroa). Vielä voi ilmoittautua huomiseen puoleen päivään asti. Samulili 18. marraskuuta 2009 kello 13.47 (EET)

Hyvän artikkelin uudelleenäänestys

Voidaanko hyvä artikkeli-statuksesta äänestää nykykäytäntöjen mukaan uudestaan? Simpsonit ei omasta mielestäni kelpaa nykyisellään hyväksi, äänestetty 2007. Miten tulisi menetellä?-Hene_133- Asiaa? 14. marraskuuta 2009 kello 14.42 (EET)

Toki voi. Miksei voisi? Siitä vain perustamaan statuksenpoistoäänestystä. Ei tuota artikkelia kyllä tarvitsisi paljoa parannella, että sopisi hyväksi. Pitke 14. marraskuuta 2009 kello 15.25 (EET)

Yhtään hyvän artikkelin statuksenpoistoäänestystä ei tosin ole tähän mennessä aloitettu, eikä sivulla Wikipedia:Hyvät artikkelit myöskään ole tällaisesta mahdollisuudesta mainintaa. Keskusteltukaan tästä ei tätä ennen ole erityisemmin taidettu; sivulla Keskustelu Wikipediasta:Hyvät artikkelit#Hyvä artikkeli-statuksen poistaminen eräs käyttäjä koitti herättää keskustelua aiheesta, mutta kukaan muu ei ole kommentoinut. Mutta joo, on selvä, että mahdollisuus hyvä artikkeli -statuksen poistoonkin on oltava. Loogisesti ajatellen, kun suositelluus-statuksen poistoäänestys on käytännössä toisinto normaalista suositeltu sivu -äänestyksestä (kahden viikon äänestys, rajana SS-statuksen säilytykselle 80 prosentin kannatus), niin hyvä artikkeli -statuksen poiston kanssa olisi hyvä olla samanlainen juttu. Eli viikon äänestys, jonka aikana artikkelin on saatava vähintään 66,7 prosentin kannatus, jotta HA-status säilyisi, muussa tapauksessa status poistuisi; toisinto normaalista HA-äänestyksestä. Vertaisarviointikaan ei olisi pakollista, kuten ei normaalissakaan HA-äänestyksessä, mutta toki suositeltavaa. --Nironen 14. marraskuuta 2009 kello 15.56 (EET)

Tällaisia äänestyksiähän on ollut ennenkin. Sitten pitää vain muistaa että "Kannatan" tarkoittaa statuksen säilyttämistä ja "en kannata" tarkoittaa sen poistoa (eikös se näin ollut?).--Urjanhai 14. marraskuuta 2009 kello 15.55 (EET)

Niin, korjaan, siis ss-statuksen poistoäänestyksiä on ollut. Mutta varmaan kannattaa myös etukäteen miettiä perusteita ja kriteerejä, kun äänestys on kumminkin raskas menettely. (Olen vielä vähän flunssassa, ja sen takia näköjään jatkuvasti kirjoittelen mitä sattuu.)--Urjanhai 14. marraskuuta 2009 kello 16.06 (EET)

Pitäisikö tuo harkitsemani äänestys siis laittaa nimellä "Wikipedia:Äänestys/Simpsonit 2"`?-Hene_133- Asiaa? 15. marraskuuta 2009 kello 17.55 (EET)

Kuten SS-sivuissakin, niin Wikipedia:Ehdokkaat hyviksi artikkeleiksi alle otsikko "Ehdotukset statuksen poistamiseksi". Sinne. --albval (keskustelu) 15. marraskuuta 2009 kello 17.59 (EET)

Niinpä tietenkin! :)-Hene_133- Asiaa? 15. marraskuuta 2009 kello 18.01 (EET)

Laitetaanko tuo äänestys siis hae -mallineella, vai laitetaanko se pelkästään tuon yllämainitun "ehdotukset statuksen poistamiseksi" -osion alle. Miten artikkelissa pitäisi tuo tiedottaa?-Hene_133- WTF? 16. marraskuuta 2009 kello 16.04 (EET)

Käyttäjäsivu ja lainaukset

:) saako täällä pistää omalle käyttäjäsivulle lainauksia? Banaanikärpästutkimuksesta mielellään laittaisin... --~~ Kommentin jätti J. Sketter (keskustelu – muokkaukset)

Saa laittaa, kunhan käyttäjäsivusta ei tule kotisivun kaltaista. Käyttäjäsivun pitäisi oikeastaan sisältää vain Wikipediaan liittyviä asioita, mutta aika monella on kaikkea pientä hauskaa käyttiksillä. Pitke 17. marraskuuta 2009 kello 15.34 (EET)

Ehkä pitää kysyä päivystävältä banaanikärpästutkijalta (joka toivotttavasti ymmärtää huulenheittoa, kun joutuu aina esimerkiksi Wikipediassa olevasta harvinaisen erityisalan asiantuntijasta).--Urjanhai 17. marraskuuta 2009 kello 15.38 (EET)

Arto ja Linda -tietokantojen vapaa hakukäyttö 2010

Tulipa vastaan blogikirjoitus siitä, että yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindan ja kansallisen artikkelitietokannan Arton käyttö avataan kokeilun vuoksi kaikelle kansalle vuoden 2010 ajaksi. --Zache 18. marraskuuta 2009 kello 10.09 (EET)

Tiedotus tietoja vääristelevästä vandaalista

Siltä varalta että joku ei vielä tiennyt. Eräs vandaali on tänä syksynä lisännyt lukuisia hölynpölytietoja esim. suomalaisia muusikoita ja näyttelijöitä käsitteleviin artikkeleihin ja kirjoittanut huuhaa-artikkelit mm. Anssi Kelan isästä (Kelan kommentti) ja Ville Keynäsistä. Vandaali käyttää 87.93- ja 87.95-alkuisia iipeitä ja Peimarin kuntaverkoston osoitteita kuten Käyttäjä:195.236.119.231. Vandaali näyttää harjoittavan erityisesti keksittyjen sukulaisuussuhteiden lisäämistä ja syntymäaikojen ja nimien vääristelyä. Mikäli näistä osoitteista tulee tämänkaltaisia muutoksia, kannattaa ne kumota saman tien, ja osoitteista luotavat artikkelit jostain vähemmän tunnetuista henkilöistä poistaa heti. Lisää aiheesta: Keskustelu käyttäjästä:MikkoM. --ML 8. marraskuuta 2009 kello 11.52 (EET)

Pitänee ottaa tiukempi linja lähteettömään tietoon, taikka pikemminkin entisestään skarpata sen seurantaa etenkin elävien henkilöiden artikkeleissa.--Urjanhai 8. marraskuuta 2009 kello 14.36 (EET)

Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä, tuota voisi noudattaa myös. En-wikissä ongelma on todettu jo kauan sitten ja tuollainen käytäntö on luotu. --Harriv 11. marraskuuta 2009 kello 11.59 (EET)

Tuossa esseessä (muistetaanhan muuten, että sivulle osoittavista linkeistä tulee selvitä, että kyseessä on essee) esiintyy ilmaus "velvollisuus osoittaa väitteensä paikkansapitävyys", vähän samaan tapaan kuin WP:Tarkistettavuus sanoo "velvollisuus ilmoittaa lähde on tiedon lisääjällä, ei poistajalla". – Tuo "velvollisuus" on vähän erikoinen sana tässä, sillä eihän kukaan oikeasti pysty täällä ketään velvoittamaan tietojen perustelemiseen. Tietojen lisääjä voi halutessaan yksinkertaisesti ignoroida kaikki perustelupyynnöt, ja mitäs sitten? Ei mitään. Perustelematon tieto voidaan toki poistaa, mutta tiedon lisääjä ei joudu mitään tekemään jollei halua. Ehkä tuossa tarkoitetaan jonkinlaista moraalista velvollisuutta, jonka noudattaminen on omantunnon varassa. --Jmk 11. marraskuuta 2009 kello 12.14 (EET)

Kannattaa lukea en-wikin juttu josta tuo on saanut kauan sitten alkunsa. Homman ydin: "unsourced or poorly sourced—whether the material is negative, positive, or just questionable—should be removed immediately and without waiting for discussion" --Harriv 11. marraskuuta 2009 kello 12.17 (EET)

Jostain syystä suomenkielisessä esseessä vain kielteiset lähteettömät lisäykset ovat välittömästi poistettavia. Ilmeisesti esseen kirjoittaja ei pidä lähteettömiä "myönteisiä" tai neutraaleja lisäyksiä niin isona ongelmana. --Jmk 11. marraskuuta 2009 kello 13.31 (EET)

Veikkaisin että joku tai jotkut muokkaukset on saanut MikkoM:n tuon alunperin nopeasti kirjoittamaan, eikä sitä ole sen jälkeen pahemmin mietitty, koska asiaa ei ole suurena ongelmana tähän asti koettu täällä. --Harriv 11. marraskuuta 2009 kello 21.48 (EET)

Toinenkin

Tähän sopisi ehkä toinenkin tapaus, joka voi olla osittain epävarma, mutta jonka mahdollinen luonne käy ilmi keskusteluista Keskustelu:Kuntaliitos Suomessa ja Keskustelu luokasta:Lähiöt sekä ylläpitäjien ilmoitustaululle lisäämästäni viestistä. Tapaus muistuttaa yllä kuvattua, ja jos kyseessä on vandalismi, niin vandalismi on hyvin taitavasti naamioitua ja vandalismintorjujien tarkkaamattomuuden varaan harkitusti laskevaa.--Urjanhai 9. marraskuuta 2009 kello 16.41 (EET)

Yleistä pohdintaa

Yleisesti nämä herättävät ajatuksia myös vandaalien tarkoitusperistä: voi hyvinkin olla, että vandalismia ei harjoiteta vain huvikseen, vaan jopa esimerkiksi tutkivaa journalismia tai tutkimusta varten tai Wikipedian virheidenkorjauskyvyn testaamiseksi tai huomion kiinnittämiseksi Wikipedian vedätettävyyteen tai miten ikinä. Eli jollakin voi hyvin olla vaikkapa vakaumus, että Wikipedian epäluotettavuutta on syytä kokeellisesti demonstroida. Ja niinpä tämä varmaan onkin aivan aito haaste, jota on syytä miettiä monelta kantilta, kuten esimerkiksi lähteistyskäytännöt tai niiden entistäkin tarkempi noudattaminen tai valvonta ja terve skeptisyys.--Urjanhai 9. marraskuuta 2009 kello 16.41 (EET)

En ole kauhean syvällisesti perehtynyt Wikipedian filosofiaan ja toivon, että toisaalla esittämääni kommenttia Wikin luotettavuudesta ei tulkita liian tuomitsevasti. Se oli ehkä enemmän hetken turhautumisen tulos Minua kuitenkin mietityttää edelleen ajatus siitä, onko täällä anonyyminä toimiminen kauhean järkevää. Tiedän, että on maita joissa ihminen riskeeraa paljonkin ilmaistessaan mielipiteensä omalla nimellään, mutta jokin vaihtoehto voisi silti olla olemassa. Ovatko Wikipedian säännöt samat joka maassa vai voiko niitä muokata maittain? Suomi on kuitenkin tässä suhteessa aika turvallinen maa, ja onhan sanomalehdissäkin sellainen käytäntö, että anonyymiys suodaan eri toivomuksesta, esim. jos työntekijä kirjoittaa työnantajastaan tai ihminen tuntee pelkäävänsä viranomaisten kostotoimia. Silloin päätäntävastuu lankeaisi ylläpitäjille. Ehdottaisin kuitenkin (en tiedä minne tällaisia ehdotuksia voi tehdä), että tätä harkittaisiin Suomen Wikipedian osalta. Olen itsekin jossakin vaiheessa riemuinnut (kuin pikkulapsi - tunnustettakoon!) mahdollisuudesta kirjoitella netissä nimimerkin suojissa vaikka mitä (en Wikipediassa, vaan joissakin foorumeissa), mutta kyllästyin pian, koska tunsin että vastassani oli myös pelkkiä keinotekoisia naamareita. Se oli vain leikkiä. Luotettavuuden takana on viime kädessä miehen/naisen sana. En voi tuntea luottamusta nimimerkin tai numerosarjan lähettämään tietoon. Se on mielestäni Wikipedian suurin heikkous. Entisajan tietosanakirjoissa ja ensyklopedioissa (joiden seuraajaksi Wiki selvästkin havittelee) jokaisella artikkelilla oli kirjoittajansa, joka asettui sanojensa taakse. "Tieto" on ideaalitapauksessa objektiivista, mutta subjektiivisten olentojen kirjoittamaa. Nimimerkin tai numerosarjan taakse kätkeytyminen on sama kuin leikkisi jumalaa. Oman nimen ilmoittaminen on oman erehtyväisyyden tunnustamista. (Ehkä tuollaisessa kätkeytymisessä onkin jotakin hyvin suomalaista: "enhän mä nyt mikään ole...") Ville Keynäs Kommentin jätti Vkeynas (keskustelu – muokkaukset) 11. marraskuuta 2009 kello 00.59

Ei niihin nimimerkkeihin tai numerosarjoihin ole tarkoituskaan luottaa, vaan tietojen tarkistettavuus pyritään Wikipediassa saavuttamaan luotettavien lähteiden ja niiden merkitsemisen avulla. Uskoisin, että pakollinen oman nimen käyttö vähentäisi kyseenalaisilla motiiveilla muokkaavien taipumusta väärinkäytöksiin ja esimerkiksi muihin käyttäjiin kohdistuneisiin henkilökohtaisiin hyökkäyksiin. Fakta on kuitenkin se, että ei meillä edes olisi resursseja tuollaista käytäntöä valvoa, joten siinä mielessä kysymys on teoreettinen. –Ejs-80 11. marraskuuta 2009 kello 01.13 (EET)

Englannin kielellä on olemassa oikeat nimet vaativa wiki Citizendium, eikä se ole menestynyt kovin hyvin. Nimen vaatiminen vähentää muokkaajia. Sen sijaan olisi toivottavaa, että muokkaamiseen tai muokkausten näkymiseen vaadittaisiin edes käyttäjätunnus, mikä helpottaisi sotkijoiden jäljittämistä. Täällä suomiwikissä ei tosiaan voida päättää juuri mistään itse. --ML 11. marraskuuta 2009 kello 11.38 (EET)

m:Flagged Revisions on yksi apuväline IP-vandalismia kohtaan. Tämän käyttöönotosta voi päättää täällä. --Harriv 11. marraskuuta 2009 kello 11.53 (EET)

Tuon vois kyllä ottaa käyttöön. Tuo toimisi ihan pätevänä kapineena etusivuartikkelien suojaamisessa mitä joku aikaisemmin kaipaili sekä hieman pidemmällä aikavälillä antais mahdollisuuden siirtyä sokeasta lähteistyksestä vertaisarviointiin keinona taata artikkeleiden luotettavuus. --Zache 11. marraskuuta 2009 kello 12.25 (EET)

Millähän tavalla tuon käyttöönotossa pitäisi edetä? Ilmeisesti pitää järjestää yleinen äänestys? --ML 11. marraskuuta 2009 kello 13.57 (EET)

Samalla tavalla kuin muutkin Wikipedian konffauksen muutokset, eli ensin tehdä ehdotus, jonka takana on yhteisön tuki, ja sen jälkeen Bugzillaan tieto että tämmöistä nyt halutaan. eli käytännössä pitäisi lähteä siitä että hahmotellaan millä tavalla ominaisuutta käytetään ja mitkä ovat parametrit (liikaa valinnanvaraa), sen jälkeen järjestää joku hyväksymis keskustelu/äänestys ja jos merkittävää vastusta ei ole bugzillaan tiedot ja sitten odotellaan. --Harriv 11. marraskuuta 2009 kello 21.48 (EET)

"Saksan malli" voisi tosiaan olla hyvä uudistus tännekin; itse kannattaisin. Asiasta on keskusteltu aiemmin muun muassa sivulla Wikipedia:Kahvihuone_(uutiset)/Arkisto_6#Totta_vai_tarua,_vapaus_ohi?. --Nironen 11. marraskuuta 2009 kello 14.19 (EET)

Tuo keskustelu meni muistaakseni sivuraiteille tai asia ymmärrettiin jotenkin väärin. Joka tapauksessa itse kannatan flagged reviä. --Otrfan 11. marraskuuta 2009 kello 14.40 (EET)

Pitää ilmeisesti ensin perustaa esseesivu, jossa idea esitellään suomeksi ja jossa siitä voi keskustella.--ML 11. marraskuuta 2009 kello 14.46 (EET)

Tuollainen kannattaisi ilman muuta tehdä, sillä muuten keskustelu menee varmasti ohi aiheen, mikä ei luonnollisestikaan palvele tarkoitusta, oli asiasta mitä mieltä tahansa. –Ejs-80 11. marraskuuta 2009 kello 14.48 (EET)

Saman koulun entisenä oppilaana saatoin todeta, että esimerkiksi ip-osoitteen 87.93.30.191 merkitsemät syntymäpäivät ja -paikat artikkeleissa Risto Paananen ja Jarmo Leivo ovat väärin, samoin kuin J. Leivon toinen etunimikin. (Syntymävuosi on kyllä oikein.). Löysin kyllä oikeat tiedot koulun matrikkelista, mutta jo nykyisen henkilötietosuojalain vuoksi heiltä itseltään lienee kysyttävä lupaa, ennen kuin voin merkitä ne tänne. Ilman sitäkin on virheelliset tiedot tietysti poistettava. Se matrikkeli sen sijaan oli laadittu ennen nykyisen tietosuojalain säätämistä, eikä sitä ole yleisissä kirjastoissa. -213.214.155.10 11. marraskuuta 2009 kello 16.54 (EET)

Hyvä, että korjasit. Saman käyttäjän tekosia olivat nuokin; samalla IP:llä hän oli muun muassa aloittanut artikkelin Markku Heikkilästä väärillä tiedoilla (artikkelin alkuperäinen versio [7], nykyinen versio [8]). --Nironen 11. marraskuuta 2009 kello 18.16 (EET)

Wikipedia:Merkityt versiot on pantu alulle. Katsotaan mihin tämä johtaa. Toivon aktiivista osallistumista laajennoksen käyttöönottamista kannattavilta, ja toki vastustajatkin saavat osallistua ja perustella miksi ei. --Harriv 11. marraskuuta 2009 kello 22.13 (EET)

Kannatan kaikkia uudistuksia, joilla puristusotetta IPioottien pillistä kiristetään. Olisko mahdollista laskea 24 tunnin ajalta vandaalitapausten määrä, IP-osoitteiden osuus niistä ja toisaalta IP-muokkausten kokonaismäärä samassa ajassa? --Crash 11. marraskuuta 2009 kello 23.50 (EET)

Aloitin luonnoksen mielipidetiedusteluksi: Käyttäjä:ML/Mielipidetiedustelu merkittyjen versioiden käyttöönotosta --ML 14. marraskuuta 2009 kello 14.47 (EET)

Olenko vainoharhainen?

Anu Kaipainen -artikkeliin on lisätty tieto artikkelin kohteen pojan ammatista. Mielestäni tieto pojan ammatista ei edes ole merkittävä. Kirjailijan poika ei ole kuuluisa henkilö, vaikka Google hänen olemassaolonsa vahvistaa. Google tuntee kuitenkin useita muitakin Petri Kaipaisia, eikä mikään yhdistä Petri Kaipainen -nimistä kielenkääntäjää Anu Kaipaiseen. Lisäyksen tekijä myös poisti artikkelista Katri Tapola tiedon tämän pojasta. Google ei tosin hänen poikaansa tunnekaan. Mistä tässä nyt tietää, mikä tieto on totta ja mikä ei? Väärien tietojen lisäily on yleistynyt (viimeksi eilen poistin sellaista artikkelista aikakone ja laajensin keksitystä filosofista kirjoitetun artikkelin Friedrich Kaiser artikkeliksi todellisesta kirjailijasta). Siksi olen näistä huolestunut. En tietenkään väitä, että kaikki lähteettömät lisäykset ja poistot olisivat vandalismia. Osa kuitenkin on, ja siksi niihin kaikkiin pitää suhtautua riittävällä vakavuudella. --Quadriplegia 13. marraskuuta 2009 kello 12.24 (EET)

"Mistä tässä nyt tietää, mikä tieto on totta ja mikä ei?" – Olet nyt kohdannut Wikipedian perusongelman. --Jmk 13. marraskuuta 2009 kello 12.58 (EET)

Jos tieto on lähteistetty, se on arvioitavissa, jos se ei ole, niin se ei ole. Tämä ja vain tämä voi nostaa Wikipedian luotettavuudessa Suomi24.fi-keskustelun ohi.--Urjanhai 13. marraskuuta 2009 kello 13.11 (EET)

Olen täysin samaa mieltä. Mutta kaikki eivät jaa näkemystä lähteiden välttämättömyydestä. --Jmk 13. marraskuuta 2009 kello 13.26 (EET)

Tässä muutama lohdutuksen sana lähteettömien tietojen totuusarvoa tuskaileville: (1) Suurin osa Wikipedian tiedoista on kumminkin totta, eikös se riitä? (2) Virheet korjataan kumminkin yleensä nopeasti. (3) Edellisistä seuraa: Jos tieto on Wikipediassa, se on todennäköisesti totta. (4) Jos tieto on todennäköisesti totta, niin ei sitä kannata mennä poistamaan Wikipediasta. – Jos joku näkee edellisessä ironiaa, niin sillehän minä en mahda mitään :-) --Jmk 13. marraskuuta 2009 kello 13.38 (EET)

Pitäisiköhän Huonojen vitsien ja muun höpöhöpön ohella perustaa Wikipedian faktakokoelma: Köyliönjärvi laskee Kokemäenjokeen, graafikontyönsä ohella Herbie Kastemaa on ristimänimellään tuottanut myös laajan kriitikontuotannon, jne., jne.--Urjanhai 13. marraskuuta 2009 kello 13.46 (EET)

Huhhuh, taitaisi materiaalista tulla runsaudenpula. Omia suosikkejani on eksplementtikulma-termi, jonka kehitti Steve Wells vuonna 1999 ja joka levisi tuolloin käsittämättömän nopeasti yleiseen käyttöön. Jopa retroaktiivisesti 1800-luvun taulukkokirjoihin. --Jmk 13. marraskuuta 2009 kello 14.13 (EET)

Ei se niin uusi termi ole. Mainitaanhan tuossa artikkelissakin, että se esiintyi jo vuonna 1910 painetussa tietosanakirjassa. -KLS 17. marraskuuta 2009 kello 13.28 (EET)

No niin mainitaan kun minä sen sinne kirjoitin. Mutta katso artikkelin vanhempaa versiota ja hämmästy. – Täytyy myöntää, että tuossa ongelmana ei ollut lähteettömyys. Kyllähän "keksitty vuonna 1999"-humpuukille oli lähde, ei vaan kovin luotettava sellainen. --Jmk 17. marraskuuta 2009 kello 13.49 (EET)

Ei mutta voitais vähän laajemmin ruveta pohtimaan miten taata wikipedian oikeellisuutta. Esimerkiksi vaikka täällä vannotaan lähteistyksen nimeen, niin ei sekään vandalismia estä. Aikaansaapa vandaali vaan heittää lähteeksi jotain mikä kuulostaa oikealta ja on validi lähde, mutta on vaikea tarkistaa. Tyyliin vaikka joku 70-luvun paperilehti jonka tarkistaminen vaatii kirjastossa käyntiä. Esimerkiksi jos siirrytään flagged revisionien käyttöön ja niissä myös quality revisioneihin, niin artikkeleista voisi olla versiot joiden kaikki faktat on tarkistettu ja seuraavan liputtamisen yhteydessä sitten joudutaan vain tarkistamaan muuttuneet tiedot, koska voidaan luottaa aikaisempien tietojen olevan oikeita. --Zache 13. marraskuuta 2009 kello 14.28 (EET)

Tottahan se on, että lähteitäkin voi väärentää. (Ja tietenkin tieto voi olla myös lähteessä väärin.) Mitä revision-systeemissä sitten tehdään kun vandaali heittää "lähteeksi" 70-luvun paperilehden? Roikkuuko uusin versio tarkastamattomana niin kauan kunnes joku oikeasti käy sen lehden tarkastamassa? Käykö joku? Ja mitä tehdään kun lähde osoittautuu tekaistuksi – heristetään vähän sormea? – Kaikessa tällaisessa tietojen ja lähteiden tarkastamisessa on perusongelmana, että himphampun kirjoittaminen on helppoa ja nopeaa, kun taas sen tarkastaminen hidasta ja vaivalloista, joten se jää käytännössä tekemättä. --Jmk 13. marraskuuta 2009 kello 14.40 (EET)

Hmm, quality revisioineissa uusi versio täpätään kehiin vasta sitten kun auki olevat ongelmat on tarkistettu. Eli annetusta 70-lukulta peräisin olevasta lähteessä joku käy tiedon tarkistamassa joko annetusta lähteestä tai jostain muualta, jos tietoa ei pystytä varmistamaan niin se poistetaan. Mutta jos voidaan tietoa pitää vertaisarvioidusti luotettavana niin sen voi pitää. Tavallisissa revisioneissa imho riittää kun seuraillaan epäilyttävien käyttäjien tekemiä muutoksia eli pitkäaikaisten wikipedistien tekemät muutokset menevät automaagisesti tarkistetuiksi. --Zache 13. marraskuuta 2009 kello 14.54 (EET)

On varmaan syytä olla erittäin skarppina. Onko esimerkiksi henkilöartikkeleissa syytä suvaita lainkaan lähteettömiä perhetietoja (kuuluisimmista henkilöistähän tiedot kyllä löytyvät helposti julkaistuista lähteistäkin)? Tätä puoltaisi kaksikin syytä, sillä lähteetön tieto voi olla joko a) väärä tai b) sellainen, jota artikkelin kohdehenkilö ei halua julkisuuteen. Nämä ovat molemmat aika vahvoja vastaindikaatioita. Samoin myöskään sitä ei ole syytä suvaita, että jos jollakin henkilöllä esimerkiksi tiedetään olevan jonkin niminen perheenjäsen, että googlaamalla arvuutellaan, olisiko joku samanniminen henkilö juuri tämä; tällainen on silkkaa pelleilyä; eli pitää olla lähde, ja jos sitä ei ole, niin ei ole ja myöskään tietoa ei ole (tästähän on esimerkkinä muualla kuin Wikipediassa netissä kiertänyt tieto, että laulaja J. Karjalainen olisi Ragni Malmsténin poika, kun Ragnin puoliso sattui olemaan nimeltään Karjalainen, ja J. Karjalaisen pyöreä naama ehkä vähän muistuttaa näöltään Georg tai Eugen Malmsténia - eli "aukoton" päättely oli valmis). Tai päinvastaisena esimerkkinä se, kuinka, joku oli taannoin tykönään arvuutellut, että Yrjö Länsipuroja on kolme: uutispäällikkö, kirjeenvaihtaja ja diplomaatti, ja tämäkin epätosi tieto ehti komistaa Wikipediaa useita kuukausia.--Urjanhai 13. marraskuuta 2009 kello 13.08 (EET)

Petri Kaipainen -nimistä kääntäjää ei ole Kansalliskirjaston luettelon mukaan. Ainoastaan Petri Kaipainen on kääntänyt Valituille paloille yhden verenpainetta koskevan kansantajuisen kirjan. Joko eri tai (luultavasti) sama Petri Kaipainen on julkaissut vuonna 1991 runokirjan Ihmistarha. Nämä tiedot ovat niin vähäisiä ja hataria että katsoisin riittävän, kun artikkelissa mainitaan nimi, syntymäajankaan mainitseminen ei voine olla välttämätön, koska sille ei ole lähdettä. Tosin syntymäaika voi löytyä vanhasta Kuka kukin on -kirjasta, mutta on toistaiseksi lähteetön. --Abc10 13. marraskuuta 2009 kello 13.16 (EET)

Voitaneen olettaa, että esimerkiksi Kuka kukin on-teoksessa olevat maininnat henkilöiden perheenjäsenistä ovat heidän itse ilmoittamiaan, joten se kelvannee lähteeksi, mikäli näiden tietojen mainitsemista ylipäänsä pidetään tarpeellisena. -KLS 13. marraskuuta 2009 kello 13.20 (EET)

Mielestäni perheenjäsenten nimien (saati syntymäaikojen tai ammattien) mainitseminen artikkelissa on tarpeen vain jos nämä ovat itse merkittäviä. --Hrrkrr31 13. marraskuuta 2009 kello 13.26 (EET)

Biograafinen kirjallisuus pääsääntöisesti mainitsee perheenjäsenet. Tässä joudumme seuraamaan lähteitä. Lähteiden merkittävinä pitämien seikkojen pois jättäminen olisi omaa tutkimusta. -- Petri Krohn 13. marraskuuta 2009 kello 14.57 (EET)

Höpöhöpö. Lähteistä on saatavissa rajaton määrä detaljitietoja. Wikipediassa ei ole tarkoitus kertoa kaikkea tietoa, joka on jostain lähteestä löydettävissä. --Jmk 13. marraskuuta 2009 kello 15.03 (EET)

No ei se kyllä millään tavalla uutta tutkimusta ole. Erilaisia lähteitä on kirjoitettu eri lähtökohdista ja eri tarpeisiin ja Wikipedia-tietosanakirja-artikkelia kirjoitettaessa pitää pohtia mikä on oleellista. "Vaikka jokin tieto olisi tarkistettavissa, ei Wikipedia ole välttämättä oikea paikka sen julkaisemiseksi". (Wikipedia:Tarkistettavuus)--Joonasl (kerro) 13. marraskuuta 2009 kello 15.07 (EET)

Siis näkeehän sen Sokea Reettakin otsaluullaan, että jos Anu Kaipaisella on Petri-niminen poika, ja jos joku Petri Kaipainen on tehnyt jotain, julkaissut runokirjan, tehnyt käännöksiä tai mitä ikinä, niin näiden tietojen yhdistäminen on omaa tutkimusta, ja luotettavuudessaan sitä paitsi höpsismin luokkaa; niin monta täsmennyssivua täällä sentään on samannimisistä henkilöistä, joista vielä ilman mitään etsimistä lisäksi löytyy useita, joilla on esimerkiksi sama syntymävuosi (esim. Väinö Tanner), sama tai samantapainen ammatti (esim. Tellervo Koivisto, Heikki Kastemaa), jne.--Urjanhai 13. marraskuuta 2009 kello 13.29 (EET)

Quadriplegia: en vain tajua, mitä tekemistä ihmisten lasten nimillä on täällä. Varsinkin jos ovat alaikäisiä eivätkä missään määrin osallisia vanhempiensa uraan. Toiseksi: Kuka kukin on -teoksen tiedot ovat käsittääkseni asianosaisten itsensä ilmoittamia. Ehdottaisin edelleen, että vain rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä tietoa. Tietenkin sitä tultaisiin kiertämään tekaistuilla nimimerkeillä, mutta uskoisin että hetken mielijohteesta tehtävät lisäykset vähenisivät. Rekisteröimättömille voisi tehdä postilaatikon, jonne lähettävät muutosehdotuksia. -Ville Keynäs.

Jäsentelin artikkelia ja poistin lasten nimet säveltäjää lukuun ottamatta. Erityisesti elävien ihmisten henkilötietoja ei ole syytä kirjata mikäli nämä eivät ole julkisuuden henkilöitä, lasten sukupuoli ja syntymävuodet riittävät. Asiasta on keskusteltu mm. täällä. Terv. --Riisipuuro 17. marraskuuta 2009 kello 09.33 (EET)--

Ehdotus

Ehdotan, että rekisteröityneet käyttäjät poistavat muokkaamistaan Wikipedian artikkeleista kaikki lähteettömät tiedot lähteistävät muokkaamansa artikkelit 1. kesäkuuta 2010 2011 mennessä. Lähteettömiin aloituslauseisiin voidaan laittaa lähdepyyntömalline. --Thi 13. marraskuuta 2009 kello 15.38 (EET)

Olen muistaakseni muokannut n. 35000 eri artikkelia, joten en ehdi tuossa aikataulussa. --Otrfan 13. marraskuuta 2009 kello 15.41 (EET)

Muokkasin rakentavamman ehdotuksen. Pääasia, että on jokin aikataulu jollekin. --Thi 13. marraskuuta 2009 kello 15.45 (EET)

Sitten Otrfanin pitäisi läpikäydä tästä hetkestä kesäkuuhun 2011 mennessä joka päivä yli 50 artikkelia. Jos joka päivä ei ehdi, suurentuu kerralla läpikäytävien artikkelien määrä. Voipi syödä wikimotivaatiota moinen määräys. --Kulmalukko 13. marraskuuta 2009 kello 15.53 (EET)

Artikkelien luokissa on usein alle 50 artikkelia. Luokittain etenemällä voitaisiin seurata tilannetta ja jakaa tehtäviä Wikiprojektien kesken. --Thi 13. marraskuuta 2009 kello 15.56 (EET)

Jospa paloiteltaisiin tehtävää niin, että otettaisiin ensiksi käsittelyyn elävien henkilöiden artikkelit. Niissä kuitenkin pulma on akuutein ja syntyvä vahinko myös luultavasti suurinta.--Urjanhai 13. marraskuuta 2009 kello 15.59 (EET)

Noista voisi tehdä toolserverin tai botin avulla varmaan listan helpottamaan elämää. Eli lasketaan vaikka lähdeviitteet jokaisesta henkilöartikkelist ja otetaan ensimmäisenä työn alle ne joissa summa on 0? --Harriv 13. marraskuuta 2009 kello 17.16 (EET)

En kannata mitään aikarajaa. Olen käynyt pelkästään aloittamiani artikkeleita läpi, ja tuokin homma on ollut ihan helevetin hidasta. Urjanhain ehdotus yllä on hyvä, mutta pelkään että homma toimii yhtä hyvin kuin Wikiprojekti Lähteet tai Laatupajakin (eli hiipuu aika nopeasti) --albval (keskustelu) 13. marraskuuta 2009 kello 16.01 (EET)

Hatunnosto :) Ennemmin omalla kohdalla pitäisi tarkistaa, onko varmasti lainannut lähteitä aina oiken... mutta se on eri juttu. Joitain käännösartikkeleja on sellaisenaan todella työläs tarkistaa (ja joitain melkein mahdotonta). --J. Sketter 13. marraskuuta 2009 kello 16.54 (EET)

Entäs jos tehtäisiin piiloluokka artikkeleille, joiden lähteistys on kunnossa, eli kaikilla lähdettä kaipaavilla tiedoilla olisi viite. Jatkossa näiden artikkelien kanssa voitaisiin olla sitten vähän tarkempia niihin lisätyn uuden tiedon suhteen. --Otrfan 13. marraskuuta 2009 kello 17.29 (EET)

Suhtaudun vähän skeptisesti siihen, että lähteistys saataisiin jollain kertaharppauksella kuntoon, jos ei puututa niihin rakenteisiin, jotka tuottavat tänne lähteetöntä huttua. Ei lähteistäminen voi olla sen varassa, että muutama lähteistämisprojektilainen juoksee kirjastossa ja kaivaa hiki hatussa lähteitä lähteettömälle tekstille, jota toiset samaan aikaan tuottavat lisää. Kyllä kai velvollisuus lähteiden merkitsemiseen pitäisi olla tiedon lisääjällä itsellään. Jostain syystä näin ei kuitenkaan käytännössä ole. Onko tähän ehdotuksia? --Jmk 16. marraskuuta 2009 kello 11.25 (EET)

Ei ehkä kertaharppauksella, mutta kyllähän lähteistys on koko ajan parantunut viime vuosien aikana. Eikö tämä ainakin jotenkin viittaa siihen, että mainitsemiisi rakenteisiin ja ennenkaikkea asenteisiin on jo puututtu? --Joonasl (kerro) 16. marraskuuta 2009 kello 11.42 (EET)

On toki. Kysymys onkin siitä, onko niihin puututtu riittävästi. Jos lähtötaso on alhainen, niin on helppo näyttää komeita kasvulukuja (etenkin jos mittarit valitaan sopivasti – ei mitata sitä, monessako artikkelissa on lähteet kunnossa, vaan monessako on ainakin yksi lähdemerkintä). Toisaalta on edelleen täysin tavallista tuoda Wikipediaan uutta lähteetöntä huttua. Kuka ne kaikki kerkeää tarkastaa? Vanhatkin lähdepyynnöt roikkuvat vuosikausia kenenkään ehtimättä tehdä niille mitään. Harvoin varsinkaan tiedon lisääjä reagoi lähdepyyntöön. Vaikka käytäntö onkin, että velvollisuus ilmoittaa lähde on tiedon lisääjällä, niin käytäntö on toinen. --Jmk 16. marraskuuta 2009 kello 11.54 (EET)

Tosia asia on, että vaikka (lähes) kaikki säännöllisesti artikkeleita muokkaavat ("wikipedistit", if you will) lähteet lisäävätkin, satunnaiset tai aloittelevat kirjoittajat eivät tule niin tekemään jo yksinkertaisesti siitä syystä, että viitteiden lisääminen vaatii kohtalaisesti opiskelua. Tästä syystä "uutta lähteetöntä huttua" tulee tulevaisuudessakin Wikipediaan ja meidän wikipedistien tulee pyrkiä parhaamme mukaan lisämään lähteitä, vaikka se ei ehkä käytännön hengen mukaista olekaan. --Joonasl (kerro) 16. marraskuuta 2009 kello 11.59 (EET)

Viitteiden lisääminen vaatii kohtalaisesti opiskelua, jos haluaa muotoilla ne viimeisen päälle tyylikkäästi (esim. Kirjaviite-mallineella). Tämän käyttäminen tekosyynä sille, ettei millään tavalla mainitse, mistä on arvokkaan tiedonjyväsensä poiminut, olisi epärehellistä. Helpompiakin tapoja on (vaikka ei niin tyylikkäitä). Käytännössä lähteitä ei ilmoiteta, koska sitä ei vaadita. --Jmk 16. marraskuuta 2009 kello 12.05 (EET)

Muokkausnäkymässä pitäs olla esillä painostus viitteiden lisäämiseen ja defaulttina selkeesti näkyvillä tärkeimmät viitemallineet, vaikkapa kirjaviite- ja verkkoviite-nappulat. Em. viitemallinepohjien täyttämisen ei luulisi olevan vaikeaa. --Kulmalukko 16. marraskuuta 2009 kello 12.58 (EET)

Olen samaa mieltä, jonkinlainen, "muista merkitä lähteet" -muistutus olisi hyvä lisätä muokkausnäkymään. --Joonasl (kerro) 16. marraskuuta 2009 kello 13.01 (EET)

Siinä lukee jo nyt: "Lisäämäsi sisältö ei saa rikkoa tekijänoikeuksia, ja sen pitää olla tarkistettavissa." Teksti on tuossa muokkausikkunan ja Tallenna-nappulan välissä ja linkit ovat boldilla. Mahtaako tehota? Pannaanko lisää muistutuksia? --Jmk 16. marraskuuta 2009 kello 13.43 (EET)

Olisiko esim. "Lisäämäsi sisältö ei saa rikkoa tekijänoikeuksia. Muista myös lisätä tiedon lähteet." informatiivisempi aloittelijoille? --Joonasl (kerro) 16. marraskuuta 2009 kello 13.48 (EET)

Todennäköisesti kyllä. Tarkistettavuus on Wikipedia-slangia eikä välttämättä sano yhtään mitään uudelle muokkaajalle. (Ehkä mieluummin "merkitä" kuin "lisätä".) --Jmk 16. marraskuuta 2009 kello 13.52 (EET)

Jep. Päivitin tekstin. --Joonasl (kerro) 16. marraskuuta 2009 kello 13.58 (EET)

Niinkö? Missä se päivitys näkyy? Täällä näkyy sama vanha "ja sen pitää olla tarkistettavissa". --Jmk 23. marraskuuta 2009 kello 14.20 (EET)

En oo ite ennen tätä hetkeä edes huomannut tuota suorakulmiota, jossa tarkistettavuusteksti on. Lieneekö uudetkaa käyttäjät kiinnittää siihen mitää huomiota. Ehkä se lähdevaatimus pitäisi ilmasta jotenki selkeemmällä värillä ja heti lähdevaatimuksen perässä ois "käytä vaik näitä viitepohjina" viitamallinenappuloita. --Kulmalukko 16. marraskuuta 2009 kello 14.14 (EET)

En minäkään usko, että tuolla tekstillä on kovin paljon vaikutusta (niin kauan kun lähteettömyyttä käytännössä suvaitaan), mutta onhan sekin yksi yritys "tehdä edes jotain". --Jmk 23. marraskuuta 2009 kello 14.20 (EET)

Kyllä tuo tarkistettavuus käsitteenä nyt varmaan Wikipedian ulkopuolellakin esiintyy, jos ei vielä peruskoulussa niin melko todennäköisesti ainakin jo lukiossa (tai miten lienee, muistaako joku, jolla on lukionkäynti lähempänä?). Ainakin yliopistossa tai varmaan ammattikorkeassakin opiskelleille se lienee peruskamaa.--Urjanhai 16. marraskuuta 2009 kello 18.11 (EET)

Käsitteenä joo, mutta kiteytynyt termi tarkistettavuus (tai tarkistettavissa) on kyllä erittäinkin omintakeinen wikihokema (samaan tapaan kuin "ei uutta tutkimusta", "pov" ja "pointtailu"). Ihan turha kuvitella, että termin wikimerkitys aukenisi ummikkomuokkaajalle. Muualla puhutaan yleensä lähteistä ja viitteistä. --Jmk 17. marraskuuta 2009 kello 10.53 (EET)

Samaa mieltä; useita kertoja on keskustelusivuilla kokematon käyttäjä inttänyt, että on nää tarkistettavissa, tuossa on puhelinnumero josta voitte soittaa kyseisen julkkiksen luokkakaverin tyttärelle joka muistaa... --Tappinen 17. marraskuuta 2009 kello 10.56 (EET)

Mielestäni kaikki asiat joita wikipedia-artikkeliin laitetaan pitäisi olla lähteistettyä, jollei ole, niin ne poistetaan piste. Jos on niin saamatonta porukkaa ettei kykene edes merkitsemään lähdettä mistä tieto on peräisin niin on se ihme. Lähteiden merkitseminen pakolliseksi . –16. marraskuuta 2009 kello 11.51 (EET)–☆Makele-90

Aika turhan tuntuista keskustelua wiki-todellisuuteen verrattuna. Esimerkiksi lähteettömän lisäilyn ennätysmies näkyy taas saaneen myllynsä pyörimään, ja samaa estotonta ja lähes täysin lähteetöntä pakinaa tulee rännin täydeltä. Maistiaisia voi nauttia mm. artikkeleissa Kalle-Kustaa Korkki ja The Blues Brothers (elokuva).

»Takaa-ajo Bobin autolla tosin päättyy kolariin veljeksiä kauppakeskuksessa vainonneen poliisiauton ja vesipostin kanssa - hienot lehmipoikapuvut rähjääntyvät pahoin! Poliisit ovat todella kiukkuisia bluesveljesten karattua taas heiltä kun lehmipojat kohelsivat tielle: »Nyt pojat olette tosi pahassa pulassa!»»

--J 16. marraskuuta 2009 kello 17.56 (EET)

Kävin lukemassa tuon Kalle-Kustaa Korkin - ja siellä oli moite, että "mainosmaista hehkutusta". Minusta teksti oli todella hienoa ja tehty juuri Kalle-Kustaa Korkin hengessä - eikä kuivasti ja tietosanakirjamaisesti. Ilmeisesti tyyli ei kaikkia miellytä, mutta minusta se oli hyvä. Näin varmaan on aina yksittäisestä lukijasta kiinni, että miten hän jonkin tekstin kokee. Itse olen aikanaan kuunnellut Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailuja radiosta aikana ennen televisiota - ja tuossa tekstissä välittyy hyvin ajan henki ja Kalle-Kustaa Korkin arvomaailma.

Teesusi eli Tunturisusi.Kommentin jätti Teesusi (keskustelu – muokkaukset)