Ragni Malmstén
Ragni Marita Malmstén-Karjalainen (o.s. Malmstén; 2. lokakuuta 1933 Helsinki – 25. toukokuuta 2002 Helsinki)[1] oli suomalainen laulaja. Hän oli Georg Malmsténin tytär, ja hänen setänsä oli Eugen Malmstén. Hänen toinen puolisonsa oli trumpettitaiteilija Erkki Karjalainen.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ragni Malmstén opiskeli Sibelius-Akatemiassa, mutta veri veti kevyen musiikin pariin. Hän teki ensimmäiset levytyksensä 1954 ja esitti aluksi lähinnä lastenlauluja. Mikki-hiiri -levytyksissä hän jatkoi tätinsä Greta Pitkäsen perinnettä. Muita tunnettuja lastenlauluja ovat muun muassa "Neljä kissanpoikaa" ja "Kissankulman kauhu, Eemeli".
1960-luvulla syntyivät muun muassa sellaiset levytykset kuin "Tuska", joka oli käännösversio Míkis Theodorákiksen tunnetusta "Kaimos"-hitistä, ja Georg-isän säveltämät "Unohtumaton Elmeri", "Aaltoskan haitariswing" ja "Riepumatto". Suuri hitti oli myös "Tango ruohikolla". Toivo Kärkeä hän levytti 20 originaalia, tyylillisesti hyvin monenlaisia, suurin osa Reino Helismaan sanoittamia: lastenlauluja kuten "Tiku ja Taku" (1961, duettona Raggenin kanssa) [2], huumorikappaleita kuten "Tango amerikkalaisittain" (1963) ja tyylikkäitä foxtroteja kuten "Olavi" (1963) [3] .
Vuonna 1975 ilmestyi pitkäsoitto Vain hetkeä mä sulta pyydän, joka oli ilmeeltään laulelmallinen ja kevyen jazzahtava, sovittajana Teuvo Suojärvi. Levyn hitti oli artistin oma sävellys "Mä laihdutan". Mukana oli myös Toivo Kärjen ja Kerttu Mustosen tango "Siks oon mä suruinen" lattarirytmissä [4].
Uinu lapsein (1983) oli kokoelma kehtolauluja ja Vardagsmorgonin (1991) Malmstén levytti äidinkielellään, ruotsiksi. Levyltä löytyy muun muassa ruotsinkielinen versio Georg Malmsténin ikivihreästä laulusta "Auringon lapset: Barn av solen".
Vuonna 1988 Malmstén palasi 22 vuoden tauon jälkeen vielä Toivo Kärjen sävellysten pariin kun hän levytti jenkan "Lieksan likka" (san. Pauli Ylitalo) ja valssin "Unelma" (san. Aappo I. Piippo). Sovitukset olivat Malmsténin miehen Erkki Karjalaisen[5] .
Vuonna 2001 studiossa Raimo Virtasen yhtyeen kanssa syntyi kolme englanninkielistä levytystä: "Too close for comfort", "Hello Dolly" ja "Long ago and far away", jotka löytyvät 2002 julkaistulta kokoelmalta Raimo Virtasen Yhtye: levytyksiä vuosilta 1958–2001.
Ragni Malmstén toimi aktiivisesti musiikin taustavaikuttajana muun muassa Solo ry:n ja Georg Malmstén -säätiön puheenjohtajana.
Hän oli myös pidetty televisioesiintyjä. Ragni Malmsténin viimeisiä suuria televisiotöitä oli pääosa TV1:n lastenohjelmien vuoden 1982 joulukalenterin lelukauppiaana (käsikirjoittaja ja toimittaja Laura Lilja-Haataja, televisio-ohjaaja Orvo Kontio).
Stadin Slangi ry valitsi Malmsténin vuoden 1997 Stadin Friiduksi Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta 1997.[6]
Albumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vain hetkeä mä sulta pyydän (1975)
- Eri esittäjiä: 16 tähteä – 16 iskelmää (1975)
- Kolme Malmstenia (1981)
- Uinu lapsein (1983)
- Vardagsmorgon (1991)
- Unohtumattomat (1999)
- 20 suosikkia: Riepumatto (2002)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Latva – Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas: 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. WSOY, 2004
- Ragni Malmsténin esitystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Helmet-verkkokirjastolähde tarkemmin?
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Laulaja Ragni Malmstén kuollut MTV Uutiset. 26.5.2002. Viitattu 28.12.2018.
- ↑ Kalervo Kärki: Sydämeni sävel - Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 496. Tampere: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-2
- ↑ Kärki 2015, s. 527
- ↑ Kärki 2015, s. 143
- ↑ Kärki 2015, s. 838
- ↑ Stadin Friidu ja Kundi. Stadin Slangi. Viitattu 13.6.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ragni Malmsténin sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Ragni Malmsténin sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- POMUS.
- Malmstén, Ragni hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
