Keskustelu Wikipediasta:Hyvät artikkelit

Arkistoidut keskustelut: Arkisto 1        Arkisto 2

Aiheesta on keskusteltu aiemmin täällä.

Artikkelin tulisi olla myös maallikolle mielenkiintoinen ja lukukelpoinen

Ehdotan että tuo kohta pitäisi poistaa hyvän artikkelin vaatimuksista tai muuttaa toiseen muotoon.

1. Mielenkiintoinen on hyvin vaikea määritellä. Toiselle on mielenkiintoinen, toiselle ei.
2. Lukukelpoinen-kohtaa käytetään siihen, että erikoisartikkelit eivät pääsisi hyviksi. Kaikilla artikkeleilla pitäisi olla mahdollisuus päästä hyviksi, aiheesta riippumatta. Mikä tahansa artikkeli on lukukelpoinen, jos tutustuu ensin aiheen perusteisiin. Lukukelpoinen on myös jossain määrin sama asia hyvän kieliasun kanssa.

Ainakin kaksi ennakkotapausta on olemassa.12 Lab-oratory 21. toukokuuta 2008 kello 12.22 (UTC)

Minusta nämä ovat keskustelun arvoisia ajatuksia. Lukukelpoisuutta yleisesti sekoitetaan artikkelin kieliasuun. Muutenkin monasti havatsee että jos artikkelin aihe ei ole jostain wikipedististä (en halua yleistää, wikipedistejä on monenlaisia) mielenkiintoinen ja se on aiheeltaan vaikea tai ns erikoisartikkeli, niin se mielletään myös lukukelvottomaksi. Tosin ilmaistaan ovelasti että se kieliasu on puutteellinen. En kuitenkaan yritä piilottaa sitä tosiseikkaa että erikoisartikkelit kaipaavat usein kieliasun muokkausta. Omatkin tuotokseni ovat aiheesta saaneet juuri vastaavaa kritiikkiä. Nämä asiat vain pitäisi saada jollain mielekkäällä tavalla eroitetuiksi.Jklak 22. toukokuuta 2008 kello 07.22 (UTC)

Jos ajatellaan toisin päin, niin artikkelia, joka ei ole maallikolle lukukelpoinen, on vaikea kuvitella hyvänä artikkelina. --ML 22. toukokuuta 2008 kello 07.33 (UTC)

Äläs vääntele ajatusta. Ei tässä ollut kysymys siitä että lukukelvottomia artikkeleita pitäisi ryhtyä hyväksymään Hyviksi artikkeleiksi. Miten maalikko määritellään? Otan esimerkiksi Endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatikografia-artikkelin. Miten kymmenvuotias wikipedisti ja 78-vuotias wikipedisti ko artikkelin ymmärtävät? Miten sen ymmärtää 14-vuotias peruskoululainen joka käyttäjäsivullaan ilmoittaa olevansa perehtynyt: lääketieteeseen, solubiologiaan, kvanttimekaniikkaan ja globaalien yritysryppäiden käytännön logistiikkaan sekä marvel-sarjakuvahahmoihin. Kyse on kriteerien muodostamisesta ja siitä että lukukelvottomuus on mielivaltainen käsite jos sitä ei perustella. Todistustaakan pitäisi olla väitteen esittäjällä. Jos esim joku äänestää: Vastustan: Arikkeli ei ole lukukelpoinen koska en sitä ymmärtänyt voi ihan hyvin tarkoittaa että väitteen esittäjän valmiuksissa tai motivaatiossa ymmärtää on toivomisen varaa. Olen samaa mieltä siitä Lab-oratory kanssa että se etti joku artikkeli ole jostakusta mielenkinntoinen esim. Verkostomarkkinointi, saisi olla syy vastustaa esitystä hyväksi artikkeliksi. Samaten lukukelpoisuus on mielivaltainen käsite jos sitä ei vastustava äänestäjä osoita. Tiedän esim ihmisiä joista TSH-trilogia on lukukelvoton, koska se on niin pitkä - eikä se yhtään kiinnosta. Toinen wikipedian ulkopuolinen esimerkki. Onko suomen rikos- ja siviililaki maalikolle lukukelvoton? Jos lakikirjasta lainataan sitaattina ote wikipedia artikkeliin tekeekö se siitä lukukelvottoman. Jklak 22. toukokuuta 2008 kello 09.55 (UTC)

Maallikon lukukelpoisuuteen osuu myös tämä: Artikkelin ymmärtämisen kannalta keskeisistä aiheista tulisi olla vähintään perustason artikkelit. Se on mielestäni tarpeeksi hyvä vaatimus hyville artikkeleille. Kun artikkeli täyttää tuon kohdan, jokainen voi sen ymmärtää, painamalla aina linkkiä tuntemattoman sanan kohdalla. Jos artikkelin tulee olla maallikolle lukukelpoinen, mihin tarvitaan muita artikkeleita sen ymmärtämiseksi? (Tämä mainitsemani koskee tosin ss-statuksen vaatimuksia, mutta olisihan se outoa, jos ss:iä ei tarvitse ymmärtää, mutta ha:t pitää.)Lab-oratory 22. toukokuuta 2008 kello 11.28 (UTC)

Mielenkiintoisuudesta sen verran, että suurin osa suositelluistakaan artikkeleista ei kiinnosta pätkääkään, mutta se ei ole syy hylätä niitä äänestyksessä. Lab-oratory 22. toukokuuta 2008 kello 11.28 (UTC)

Eiköhän tuo mielenkiintoisuus ole sillä edellytyksellä, että itse aihe kiinnostaa. Aihe voi olla maallikosta kiinnostava, mutta artikkeli siitä välttämättä ei, mikäli se on esim. suunnattu liiaksi pelkästään asiantuntijoille. Tuskinpa kukaan äänestää vastaan sen vuoksi, että aihe ei kiinnosta. --ML 22. toukokuuta 2008 kello 11.49 (UTC)

Sen takia mielenkiintoisuus onkin turha mainita vaatimuksissa. Lab-oratory 22. toukokuuta 2008 kello 11.54 (UTC)

Hyvä argumentti! Ja kyllä todellakin wikipediassa äänestetään myös ihan lonkalta tyyliin - jos ei kiinnosta niin vastustan. Wikipedian äänestys on vallankäytön muoto. Kun ei ääntään tarvitse perustella äänestys voi olla mielivaltainen. Maallikot eivät useinkaan innostu kirjoittelemaan erikoisartikkeleja tai jos kirjoittavat sisältö ei ole asiapitoisuudeltaan riittävä. Mutta eihän tämä ole ongelma. Jos joku äänestää artikkelia hylättäväksi olemattoman lukukelpoisuuden vuoksi niin riittää kun antaa muutaman esimerkin artikkelin kieliasussa olevista puutteista. Näin kirjoittajilla on jotain kokreettista korjattavaa. Ja äänestäjän on täytynyt ainakin lukea kerran ko artikkeli läpi. Jklak 22. toukokuuta 2008 kello 12.06 (UTC)

Asiassa saavutettiin selvä konsensus ja kohta poistetaan vaatimuksista, koska mitään suoranaista vastalausetta ehdotukselle ei ilmennyt. Lab-oratory 30. toukokuuta 2008 kello 18.50 (UTC)

Vastustan ehdotusta. Kyllä artikkelin pitää olla lukukelpoinen. Moönlnrlsnsohi9h5nm 30. toukokuuta 2008 kello 18.53 (UTC)

Sori myöhästyit, ja artikkelin pitääkin olla lukukelpoinen. Voit ehdottaa sellaisen lisäystä sääntöihin. Lab-oratory 30. toukokuuta 2008 kello 18.55 (UTC)

Miten niin myöhästyi? Kerrotko, miten keskustelussa käytäntöjen kehittämisestä voi myöhästyä? Joko Wikipedia tuli valmiiksi?

Tuon käsittämättömän asenteen lisäksi itse asiasta: taustalla on mielestäni hyvä ajatus siitä, että artikkelia ei saa kirjoittaa niin, että sen ydinsisällön ymmärtävät vain asiaan vihkiytyneet, koska Wikipedia on yleistietosanakirja eikä fakkitietosanakirja. Muotoilu vain oli onneton. Samulili 30. toukokuuta 2008 kello 19.31 (UTC)

Joo-o, vetäkääs tytöt ja pojat nyt käsijarrusta, että kelkka oikenee pientareen puolelta taas tien suuntaan: kahden henkilön yhtenevä mielipiden kolmen henkilön keskustelussa ei ensinnäkään ole konsensus, se on vain 66,6% enemmistö. Toiseksi, ja Samulilin sanoin: ei tässä nyt ihan vielä valmiita olla. Kolmanneksi: koska "hyvä artikkeli" ei millään muotoa ole käytäntö, ihan hyvin voidaan suurpiirteisesti todeta, että artikkelin oltava mielenkiintoinen, lukukelpoinen ja vaikkapa kaupan päälle, että se ei saa olla luotaantyöntävä. Vrt. siis tyyliopas tai ohje vs. käytäntö). --Jaakonam 30. toukokuuta 2008 kello 19.41 (UTC)

Vastustan ehdotusta. Lukukelpoinen ei terminä ole kovin onnistunut, mutta artikkelin kelvollinen luettavuus, selkeä rakenne ja sitä myötä mahdollistuva asian ymmärrettävyys on ydinasia, jota ilman tätä hommaa on täysin turha tehdä. Asia olisi mielestäni syytä olla vielä korostetumminkin esillä.--Riisipuuro 31. toukokuuta 2008 kello 04.52 (UTC)--

) Hienoa, että vihdoin sain keskustelua aikaan. Harmi että se piti tehdä tällä tavalla. :( Kyseessä ei ollut kuitenkaan mielenosoitus. Lab-oratory 31. toukokuuta 2008 kello 12.03 (UTC)

Hauska kuulla että saavutit häiriköinnilläsi tavoitteesi. Mikäs on seuraava projektisi? Vaikka ketä se muka oikeasti kiinnostaa. Parempi vain vaieta kuoliaaksi. Moönlnrlsnsohi9h5nm 31. toukokuuta 2008 kello 12.14 (UTC)

HA-statuksen arvo

Nyt kun täällä ei ole ollut pitkään aikaan uusia ehdokkaita, niin ottaisin puheeksi sen, että voitaisiinko Hyvän artikkelin statusta nostaa jotenkin, esimerkiksi A-luokan sivujen yläpuolelle? Artikkeleita laitetaan SS-äänestykseen, vaikka ne kelpaisivat paremmin hyviksi, ja osasyynä tähän on varmaankin se, että ainakin satunnaiset lukijat arvostavat suositeltuja niin paljon enemmän kuin hyviä. --Juusomoro 7. heinäkuuta 2008 kello 11.13 (UTC)

Hyvien artikkeleiden arvoa ei saa mielestäni missään nimessä nostaa, koska muuten ne ovat kohta samalla tasolla suositeltujen sivujen kanssa. --Johney 7. heinäkuuta 2008 kello 11.16 (UTC)

Jos arvokkuutta pyritään keinotekoisesti nostamaan, niin koko statuksella ei ole mitään mieltä. Nykyisilläänkin HA-artikkelilta vaaditaan jo aika paljon. --qWerk 7. heinäkuuta 2008 kello 11.18 (UTC)

Ehdottomasti samaa mieltä. Suositellut sivut ovat todella pro kamaa, mutta Hyvien artikkelien tulee olla tasoltaan sellaisia, että artikkelista pystyy kohtuullisella työllä tekemään sellaisen. Jos kriteerejä tiukennettaisiin vielä entisestäänkin, se ei enää kannustaisi wikipedistejä työstämään artikkeleista hyviä. Omasta mielestäni tavoitteena voisi olla, että jossain vaiheessa kaikki Wikipedian artikkelit täyttäisivät Hyvän artikkelin statuksen vaatimukset. --Elena 7. heinäkuuta 2008 kello 14.01 (UTC)

Saattaa olla, että Wikipedian kirjoittajat arvostavat enemmän SS-sivuja, mutta satunnainen lukija tuskin arvostaa suositeltuja sivuja enemmän – satunnainen lukija kun ei tiedä, mitä eroa hyvillä ja suositelluilla on. Tuskinpa tietää edes, mitä eroa on suositellulla ja tavallisella artikkelilla. --Cuprum 7. heinäkuuta 2008 kello 13.25 (UTC)

No ei nyt kannata aliarvioida "satunnaista lukijaa". Eiköhän suositellun sivun perusidea avaudu melko monelle ilman esitietojakin. --ML 9. heinäkuuta 2008 kello 09.55 (UTC)

Pointtini on, että artikkelien kastiluokitus palvelee enemmän Wikipedian kirjoittajia kuin lukijoita. Useimmat satunnaiset lukijat tulevat Googlen kautta suoraan johonkin artikkeliin tai sitten he hakevat itseään kiinnostavaa tietoa Wikipedian omalla haulla. Jotkut vilkuilevat etusivuakin, mutta suurin osa lukijoista ei ole kuullutkaan tynkä-, hyvä artikkeli- tai suositeltu artikkeli -statuksista. Myös ns. oikeiden tietosanakirjojen verkkoversioissa on suositeltu artikkeli -toiminto, ja luultavasti lukijat olettavat, että Wikipedian suositellut ovat samanlaisia nostoja tasalaatuisesta artikkelivalikoimasta kuin muissakin tietosanakirjoissa. Wikipedian hyvien artikkelien kannalta ongelmana on, että niiden olemassaolosta satunnaisella lukijalla ei välttämättä ole aavistustakaan, koska etusivulta ei ole linkkiä hyviin artikkeleihin, kuten Miihkali alla toteaa. Linkitystä on etusivulle joskus ehdotettukin, ja mielestäni hyviä artikkeleita voisi esitellä samassa laatikossa suositeltujen kanssa. Kummatkin ovat käyneet läpi jonkinlaisen valintaprosessin ja vertaisarvioinnin, joten ei ole paljon väliä sillä onko ”featured article” Wikipedian sisäiseltä statukseltaan hyvä vai suositeltu. Etuna tässä järjestelyssä olisi, että hyvät artikkelit nousisivat paremmin esiin ja että etusivulla voitaisiin paavien ja formuloiden ohella esitellä muitakin aiheita. --Cuprum 9. heinäkuuta 2008 kello 11.45 (UTC)

Rimaa ei pidä nostaa. Hyviltä artikkeleilta vaaditaan nykyiselläänkin jo melko paljon. Jos hyviltä artikkeleilta vaaditaan suositellun tasoa, on koko HA-status turha. Kuten jo todettiin, suositellut sivut ovat Wikipedian "huippuartikkeleita", hyvät artikkelit eivät samaan tasoon yllä mutta ovat selkeästi parempia kuin "perus-artikkelit" ja antaa hyvät valmiudet parantaa hyvästä artikkelista suositeltu sivu. Mielestäni on tehtävä selvä raja hyvän artikkelin ja suositellun sivun välille; toki hyvän artikkelin on oltava hyvätasoinen, mutta siltä ei saisi vaatia samaa tasoa kuin suositellulta sivulta. --Mr. Showman 7. heinäkuuta 2008 kello 14.08 (UTC)

Jos yhteisön "laadukkaaksi" äänestämän kaman arvoa halutaan jotenkin nostaa, oikea konsti olisi ehkä lisätä "Wikipedia suosittelee" tms. nappula navigaatiovalikkoon, joka avaisi sivun jossa olisi vaikka etusivun suositeltu sivu, joku hyvä sivu sekä linkit kumpaankin luokkaa. Näin ihmiset löytäisivät kyseiset luokat. Mahtaakohan moni Wikipediaa pelkästään lukeva edes tietää hyvistä sivuista kun niitä ei mainosteta etusivulla? --Miihkali ^artikuloi 7. heinäkuuta 2008 kello 14.15 (UTC)

Kiinankielisestä Wikipediasta löysin viimeinkin sen, mitä tavoittelin. Etusivulle voisi lisätä linkin suositellun lisäksi myös hyvään artikkeliin. --Juusomoro 28. heinäkuuta 2008 kello 15.19 (UTC)

Turku

Eikö tuo Turku pitäisi siirtaa hyvien maantieteen artikkeleiden listasta listaan hyvistä artikkeleista joista on tullut suositeltu sivu, vai? --Pisces 25. heinäkuuta 2008 kello 15.49 (UTC)

No mikset siirrä? --Juusomoro 25. heinäkuuta 2008 kello 15.54 (UTC)

Olen sen verran kehno wikipedian käyttäjä (en hallitse teknisesti kaikkea, että olen tehnyt pyhän päätöksen olla koskematta näihin yleissivuihin (mitä nyt joskus laitan artikkelin monen kommelluksen kautta poistoäänestykseen tai ehdotan uusia juttuja tiesitkö että... osioon mutta muuten en koske) En ole esimerkiksi varma osaisinko tuon aikajanan etsiä oikein artikkelin perään... --Pisces 25. heinäkuuta 2008 kello 15.58 (UTC)

Ajatus esiintuomisesta

Voiskos yrittää etsiä "Tiesitkö että..." knoppeja erityisesti hyvistä artikkeleista ? Ns. satunnainen lukija saattaa selailla yllättäviä artikkeleja noiden knoppilinkkien kautta (Lokilaskurin mukaan kaikki etusivulle linkatut artikkelit olivat luetuimpien joukossa) ja minusta olisi hyvää mainosta, jos linkkien takaa löytyisi hyviä artikkeleja. (Jälkimmmäinen sana "hyvä" ei tarkoita välttämättä hyiksi äänestettyjä) --Tappinen 23. kesäkuuta 2009 kello 23.06 (EEST)

Hyvä artikkeli-statuksen poistaminen

Onko olemassa äänestyksiä, joissa ehdotetaan hyvä artikkeli-statuksen poistamista, ihan kuten suositelluilta sivuilta? --August-54 1. heinäkuuta 2009 kello 20.00 (EEST)

Luulenpa, ettei taida ollakaan. Laittakaa tähän sellaisia kommentteja siitä, että jotkut sivut eivät ehkä sopisi hyviksi artikkeleiksi. Ainakin voidaan äänestää suositeltu sivu-statuksen poistoa. –August-54 (jätä kommenttia) 2. elokuuta 2009 kello 13.10 (EEST)

Punaiset linkit

Viime aikoina on esitetty kritiikkiä sille vaatimukselle, ettei hyvissä artikkeleissa saa olla liikaa punaisia linkkejä. Välillä minustakin tuntuu, että jotkut käyttäjät vaativat jokaisen linkin sinistämistä. ML poistikin omapäisesti maininnan: "Artikkelissa saa olla jonkin verran punaisia linkkejä, mutta ne eivät saisi hallita ulkoasua." Lause ei välttämättä vastaa aivan tällä sivulla vuonna 2007 eistettyjä mielipiteitä, ja yhteisön kanta asiaan on saattanut muuttua, joten aloitan uuden keskustelun: Mitä hyviltä artikkeleilta vaaditaan punaisten linkkien suhteen vai vaaditaanko mitään? --Nro92 20. huhtikuuta 2010 kello 20.06 (EEST)

Mielestäni punaiset linkit ovat hieno ja paras tapa hankkia uusia käyttäjiä: nykyinen linjaus tappaa tämän. – EtäKärppä¹³ 20. huhtikuuta 2010 kello 20.27 (EEST)

SS-kriteereissä mainitaan "Artikkelin ymmärtämisen kannalta keskeisistä aiheista tulisi olla vähintään perustason artikkelit." olen tulkinnut tuon niin, että jopa SS-tasolla saa olla punaisia linkkejä jos ne eivät ole ymmärtämisen kannalta keskeisiä aiheita (toisaalta myös niistä keskeisistä pitäisi olla enemmän kuin lähteetön minitynkä). HA:han sanoisin että keskeisistä vähintään se tynkä. Esimerkki: Artikkelissa Serengeti on mielestäni kaikki keskeiset linkit sinisinä ja kaikki siniset linkit keskeisiä. --Tappinen 20. huhtikuuta 2010 kello 20.34 (EEST)

Olennaista ei pitäisi olla punaisten linkkien määrä sinänsä, vaan se kertovatko ne artikkelin kannalta jostakin olennaisesta. J.K Nakkila 20. huhtikuuta 2010 kello 20.39 (EEST)

Hyvin tiivistetty, samaa mieltä. --Tappinen 20. huhtikuuta 2010 kello 20.52 (EEST)

HA-kriteereihin voisi kopioida suoraan tuon kohdan SS-kriteereistä. Siihen on helppo yhtyä - artikkelin pitää olla ymmärrettävissä. Sen sijaan kaikkien punaisten linkkien sinistys on aivan turha vaatimus. Monesti se johtaa tehtailemaan aiheen kannalta täysin epäoleellisia artikkeleita. --ML 20. huhtikuuta 2010 kello 20.53 (EEST)

Testi: jotta artikkeli Oulun Kärpät saisi SS-statuksen, täytyykö minun sinistää jokainen nais-pelaaja, josta ei ole artikkelia? – EtäKärppä¹³ 20. huhtikuuta 2010 kello 20.55 (EEST)

Mielestäni ei; en pidä nykyisiä punaisia linkkejä ymmärtämisen kannaltaoleellisina. Toinen esimerkki: Vietnam meni 100%:lla läpi vaikka siinä on punainen linkki. --Tappinen 20. huhtikuuta 2010 kello 20.59 (EEST)

Kärpissä punaisia linkkejä on 10. – EtäKärppä¹³ 20. huhtikuuta 2010 kello 21.03 (EEST)

Suositelluksi äänestetyt

Olisiko mikään mahdoton idea jakaa tuota listaa kahdelle palstalle?-Henswick~^{Lautakuntavaalit} 24. syyskuuta 2010 kello 23.27 (EEST)

Vertaisarviointi

Nykyäänhän artikkelin voi laittaa hyvä artikkeli -äänestykseen ilman että se kulkee vertaisarvioinnin läpi. Tämä on mielestäni ok. Mutta olisiko paikallaan muuttaa käytäntöä siten, että artikkelin voi laittaa suoraan äänestykseen jos se on jo ennestään lupaava? Tämä perustuu siihen, että lupaavat artikkelit katsotaan siltä osin läpi, että lähteistys on aukoton, artikkelissa on oleelliset mallineet ja kieli jokseenkin ok. Tämä käytäntö vähentäisi sitä, että artikkeli töksähtäisi HA-äänestyksen aikana joihinkin perusasioihin. Äänestyksessä voitaisiin sen sijaan keskittyä itse artikkelin sisältöön ja laajuuteen. Olisi helpompi ja selvempi sekä tekijöiden että arvostelijoiden kannalta, kun voisi olettaa, että äänestykseen mennyt artikkeli on perusasioiden puolesta kunnossa. --Gwafton 28. marraskuuta 2010 kello 20.39 (EET)

Ainakin usein LA:n ja HA:n välillä tehdään huomattavaa laajennusta, jolloin artikkelin sisältö LA-arvioinnin aikana voi poiketa paljonkin sisällöstä HA-statusta haettaessa.--Urjanhai 28. marraskuuta 2010 kello 20.51 (EET)

Jep, sisältö toki kehittyy matkan aikana. Mutta mielestäni juuri siksi artikkelin tulisi käydä ensin joko LA-tarkastelussa tai vertaisarvioinnissa, ettei enää HA-äänestyksen aikana tarvitsisi takertua puuttuviin lähdeviiteisiin, mallineisiin tai huonoon kieliasuun, vaan voisi keskittyä sisällön kehittämiseen. LA-artikkelihan tarkoittaa sitä, että siinä on hyvä pohja edetä eteenpäin. Säästyisi kirjoittajaltakin ylimääräistä työtä, kun voisi luottaa siihen että artikkelin raamit ovat varmasti kunnossa ja että siinä on hyvä pohja, jota voi lähteä viemään eteenpäin. --Gwafton 28. marraskuuta 2010 kello 23.47 (EET)

Äänestysajan pidennysehdotus

Ehdotan että hyvän artikkelin äänestysaikaa pidennetään kahteen tai kolmeen viikkoon. Nyt se on vain yksi viikko. Näin lyhyestä äänestysajasta seuraa monia ongelmia: arvioijat ehtivät tutustua artikkeliin vain pintapuolisesti, artikkelia ei ehditä parannella ennen kun torjuntaääniä on jo annettu, ja monelta aktiivlta jää äänestys kokonaan huomaamatta. Tiettyinä aikoina vuodesta artikkeleita ei edes kannata laittaa arvioitavaksi kun wikipedistiyhteisö viettää joulua tai muuta vapaata. Nykyisin täällä on myös vähemmän aktiivisia muokkaajia kuin ennen, jolloin tarvittava äänimäärä ei aina täyty, ja viikon yhteistyöartikkelikin on lakkautettu. Artikkelien pitäisi syntyä yhteistyön tuloksena, ja laatuäänestys on nykyisin käytännössä ainoa tapa saada monta hyvää muokkaajaa puuhaamaan yhden artikkelin parissa: siksi arvioinnissa pitäisi varata nykyistä enemmän aikaa artikkelin paranteluun. Ehkä äänestys voisi alkaa vasta toisella viikolla, ja ensimmäinen arviointiviikko olisi aina vain oikolukua, parannuskeskustelua ja siitä seuranneita toimenpiteitä varten. --Savir (keskustelu) 17. joulukuuta 2013 kello 13.47 (EET)

Toisaalta kukaan ei estä aloittamasta vaikka ensin keskustelua artikkelin keskustelusivulla aiheen laadusta ja lisäksi vertaisarviointihan on muutenkin artikkelin arviointiin tarkoitettu väline. Jos pelkää vertaisarvioinnin byrokraattisuutta, niin tosiaan epävirallinen keskustelu artikkelin keskustelusivulla voi olla hyvä tapa saada kommentteja artikkelista. Tietysti olet oikeassa siinä, että yksi viikko on melko lyhyt aika äänestykselle, mutta onneksi huomattavan harvoin artikkeli saa "liian vähän" ääniä. Suurempi ongelmahan on se, että artikkelin äänestykseenviejä ei välttämättä saa kovin paljon aikaa reagoida huomioihin. --PtG (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 10.43 (EET)

Kuolleet poliitikot

Kuuluvatko kuolleet presidentit ja muut poliitkot historiaosioon vai politiikkaosioon? Nyt ne ovat historiassa, mutta muissa osioissa on kuolleita ihmisiä ja jopa historia-aiheisia artikkeleita, jotka on luokiteltu aihepiirinsä mukaisesti. --Savir (keskustelu) 18. huhtikuuta 2016 kello 20.55 (EEST)

Yksiselitteisiä kategoriointejahan ei ole - yksi vaihtoehto olisi kategoroida sama artikkeli useampaankin osioon... tähän asti on kategoroitu vain yhteen.Tetopa (keskustelu) 18. huhtikuuta 2016 kello 21.26 (EEST)

Minun mielestäni kaikki kuolleet henkilöt saisi luokitella oman alansa kategoriaan, ja historiaan pitäisi luokitella vain menneet tapahtumat. Luokittelisin siis presidentit poliitikoiksi, sillä poliittinen historiahan on vain yksi historian ala, kuten esimerkiksi taidehistoria ja urheiluhistoriakin. --Savir (keskustelu) 18. huhtikuuta 2016 kello 21.43 (EEST)

En pysty enää muistamaan, mutta jossain keskustelussa "päätettiin", että ennen toista maailmansotaa toimineet poliitikot ovat historiaa ja uudemmat politiikkaa. --PtG (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 23.53 (EEST)

Löyty: lupaavien keskustelusta. --PtG (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 23.55 (EEST)

Ydinvoima: luonnontieteitä vai tekniikkaa

Artikkeli Ydinvoima on laitettu luokkaan Luonnontieteet. Eikö se sopisi paremmin luokkaan Tekniikka, alaotsikolla Energiatekniikka? --TuomoS (keskustelu) 25. marraskuuta 2018 kello 15.50 (EET)

Sopisi ja siirsin. --PtG (keskustelu) 25. marraskuuta 2018 kello 22.38 (EET)