Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 41

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Nimien aakkostamisesta

Onko fi:wikissä jokin yleinen käytäntö nimien aakkostamisesta koskien etuliitteitä von, de, ym. Tulisiko defaultsorteissa ottaa huomioon isojen kirjainten käyttö määrätyissä etuliitteissä tämän Standardin mukaan? Vesteri 1. elokuuta 2009 kello 20.42 (EEST)

onko sopivaa kertoa lapsen nimi ja ikä

Meillä on artikkeleita joissa kerrotaan lasten nimet ja iät, tuo ei ole paras esimerkki Kari Tykkyläinen, mutta onko sopivaa että me kerromme alaikäisten lasten nimen ja heidän syntymävuotensa.--Musamies 4. elokuuta 2009 kello 03.28 (EEST)

Kun Tykkyläinen on ilmoittanut nimet kotisivullaan, silloin en näe mitään syytä estää niiden ilmoittamista Wikipediassa. Sen sijaan lähteettömät lasten nimet ja syntymäajat pitää poistaa. --Ulrika 4. elokuuta 2009 kello 13.16 (EEST)

Pitäisin itse vielä kireämpää linjaa: lasten nimet voi mainita artikkelissa jos he ovat esiintyneet julkisuudessa. Jos lapset eivät ole julkisuuden henkilöitä en näe syytä mainita heidän nimiään Wikipediassa, oli nimet mainittu vanhempien kotisivulla tai ei. Useammastakin syystä on hyvä olla varovainen alaikäisten henkilötietojen kanssa. Terv. --Riisipuuro 4. elokuuta 2009 kello 14.46 (EEST)--

Osittain samaa mieltä. Jos,lasten nimet tms ovat ilmoitettu missä tahansa luotettavasa lähteesssä kuten blogissa,iltapäivälehden verkkosivulla niin myös Wikipediassa voi mainita. Mutta tarkojen kuvien tai videoiden julkistamisen kynnystä korkeana..D100a 4. elokuuta 2009 kello 15.24 (EEST)

Lähinna ajttelin sitä että alaikäisiltä, varsinkaan vauvoilta, ei voi kysyä saako heidän syntymävuotensa olla internetissä. Itse pitäisin poissa syntymävuodet ja jopa nimet, laittaisin vaan määrän--Musamies 4. elokuuta 2009 kello 16.40 (EEST)

Pääsääntönähän on, että elossa olevien henkilöiden tietoja ei saa julkaista ilman heidän omaa suostumustaan ja sama koskee myös esim. lehdistöstä koottuja tietoja joita ei myöskään saa edelleen julkaista ilman henkilön omaa suostumusta. Kotisuvut ym. foorumit lienevät rinnastettavissa lehdistöön. Vesteri 4. elokuuta 2009 kello 17.13 (EEST)

Mistäs tämä suostumussääntö on tullut? Kuulostaa varsin vieraalta: mihin perustuu tuo ettei edes lehdistöstä koottuja tietoja saisi julkaista ilman henkilön omaaa suostumusta? Terv. --Riisipuuro 4. elokuuta 2009 kello 20.27 (EEST)--

Henkilötietolaissa on pääpiirteet ja tietenkin löytyy vielä käytännesäännöstöt joita ainakin genealogisissa artikkeleissa ja julkaisuissa noudatetaan. Pääsääntönähän on, että esim. lasta ei tulisi voida tunnistaa tulevaisuudessakaan artikkelin peruusteella. Tästä johtuen tiedot alle satavuotta syntyneistä ihmisistä tulisi jättää artikkeleista pois ellei sille ole suostumus. Esim. lehtien kuolinilmoituksista ei saa noukkia sukulaissuhteita kuolleeseen henkilöön vaikkakin se olisi lehteen painettuna. Vesteri 4. elokuuta 2009 kello 21.07 (EEST)

Lehtien kuolinilmoitukset ovat hiukan eri asia kuin se, että henkilö X on haastattelussa kertonut lapsistaan nimet ja iät mainiten, tai hän kertoo omalla verkkosivullaan perhesuhteensa, puolisonsa ja lapset. Minulla ei ole mitään tarvetta lasten nimien ja ikien kertomiseen, mutta kun niitä kuitenkin kerrotaan, yhtenäinen käytäntö ja säännöstö sen suhteen tarvittaisiin. Juorukalenteri Wikipedian ei tietenkään pidä olla. --Ulrika 4. elokuuta 2009 kello 21.17 (EEST)

Etenkin lasten kohdalla pitäisi ola hienovaraisia, koska he eivät synny julkisuushakuisiksi vaikka osa vanhemmista niin ehkä kuvitteleekin. En näe mitään syytä henkilöstä kertovassa artikelissa mainita lapsia nimillä (elleivät hekin ole jo kuolleet) riittänee kun toteaa henkilössä olevan niitä.Vesteri 4. elokuuta 2009 kello 21.26 (EEST)

Olen hieman eri mieltä henkilötietolain soveltamisesta tässä tapauksessa. Ensinnäkin, "Tätä lakia ei sovelleta henkilörekistereihin, jotka sisältävät vain tiedotusvälineessä julkaistua aineistoa sellaisenaan" (2 § Soveltamisala). Toisekseen, arkaluontoisten tietojen osalta "suostumusta ei tarvita esimerkiksi tietojen tilastollisessa tai historiallisessa käsittelyssä" (12 § Poikkeukset arkaluonteisten tietojen käsittelykiellosta), johon Wikipediaan kirjoittaminen voidaan tulkinnanvaraisesti rinnastaa. [1] Eikä Wikipedia muutenkaan täytä laissa määritellyn rekisterin, vaan enemmänkin 17 §:n mukaisen henkilömatrikkelin tunnusmerkit. Olen samaa mieltä Ulrikan, Ryhasen ja Samulilin kanssa, että vaikka jotain voidaan tehdä, ei sitä ole pakko tehdä – tässä tapauksessa kirjata Wikipediaan. --Jaakonam 4. elokuuta 2009 kello 23.41 (EEST)

Oikeastaan tuo henkilötietolaki ei tee käytännössä paljon minkäänlaisia rajoituksia toimituksellisiin aineistoihin, joita Wikipedia-artikkelit mielestäni ovat. Mitä tulee genealogisiin artikkeleihin: ne muodostavat tavallisesti henkilörekistereitä ja ovat rajoitetumpia: myös tiedot ovat poikkeuksetta tarkempia: kaikki nimet, virallisissa muodoissaan, syntymäaika päivämäärineen, syntymäpaikka, vanhemmista yhtä tarkat tiedot. Genealogisiin artikkeleihin ja selvityksiin lupa tarvitaan, mikäli ko. selvitys julkaistaan. Toimituksellisessa työssä taas mikään laki tai edes journalistinen ohje ei vaadi lupaa henkilöltä, mikäli hän on jo julkisuuden henkilö - ei ensi- tai jatkojulkaisua varten. Tällaisia lupia eivät kysele muutkaan mediat. Mutta kuten Jaakonam sanoi, se että asia on sallittu, ei kuitenkaan tarkoita sitä että se pitäisi tehdä: en näe mitään syytä julkaista lasten nimiä, elävien tai kuolleiden, mikäli he eivät ole julkisuuden henkilöitä. Silloinkin kun he sitä ovat pitäisi asiassa olla mielummin pidättyväinen, kuten Vesteri mainitsee. Terv. --Riisipuuro 5. elokuuta 2009 kello 00.48 (EEST)--

Minusta lapsia koskevat tiedot olisi parempi jättää pois. Jossain määrin aihetta sivuaa en-wikin käytäntö en:Wikipedia:Biographies_of_living_persons, jossa todetaan: Wikipedia also contains biographies of people who, while notable enough for an entry, are not generally well known. In such cases, exercise restraint and include only material relevant to their notability, while omitting information that is irrelevant to the subject's notability. Minusta jotain tämänsuuntaista voisi tännekin ajatella, eli elossa olevien vähemmän merkittävien henkilöiden osalta keskityttäisiin vain siihen, mikä tekee heistä merkittäviä. --Ryhanen 4. elokuuta 2009 kello 20.37 (EEST)

En-wikin käytäntöjä ei voi suoraan soveltaa tänne, koska täällä toimitaan myös Suomen lakien mukaan. --Ekeb 4. elokuuta 2009 kello 20.42 (EEST)

Ovatko Suomen lait ovat ristiriidassa tämän nimenomaisen en-wikin käytännön kanssa? --Harriv 4. elokuuta 2009 kello 20.44 (EEST)

En-wiki ottaa tuossa kantaa vain merkittävyyteen, Suomen laissa on määräyksiä henkilön yksityisyydestä. Monet suomalaiset julkkikset kun esittelee jälkikasvuaan julkisuudessa. Kysymys onkin ovatko lapset tuolloin osa heidän merkittävyyttään vai eivät. --Ekeb 4. elokuuta 2009 kello 20.50 (EEST)

Minusta tuo en-wikin käytäntö vaikuttaa hyvältä: asia kerrotaan, jos sillä on merkitystä muttei turhanpäiten. Samulili 4. elokuuta 2009 kello 21.31 (EEST)

Olen myös en-wikin käytännön ja Riisipuuron kannalla. Muutenkaan lasten ja yksityiselämän käsittely ei ole kovin tyylikästä, ellei siihen ole hyvää syytä. Esim Pekka ja Veikko Vennamo -> tottakai voi mainita, Markus Hiekkanen ja Jimi Pääkallo, kyllä. Jne. Erityisesti taiteilija-artikkeleista (kuten Tykkyläinen on poliitikon uran ohella) on ollut puhetta, että artikkelin tulisi keskittyä henkilön taiteeseen, ei henkilöhistoriaan. Menee helposti juorupalstaksi, kuten Ulrika mainitsi. --BluePuddle 4. elokuuta 2009 kello 22.50 (EEST)

Lasten syntymävuodet voidaan mielestäni mainita, jos siihen on pätevä syy; esim. naisurheilijoiden uraan synnyttäminen vaikuttaa merkittävästi ja sen ajankohta on voitava mainita. Alaikäisten lasten nimiä ei pitäisi mainita, elleivät ne esiinny muutenkin jatkuvasti julkisuudessa kuten vaikkapa Beckhamin ja Jacksonin kohdalla. --Lax 5. elokuuta 2009 kello 13.35 (EEST)

Päästiinkö tässä keskustelussa jossakin kohtaa sellaiseen konsensukseen, että nimenomaan Kari Tykkyläinen artikkelissa on pakko mainita aiheeseen ja merkittävyyteen liittymätön perhe-elämä, vai miksi niiden poistaminen palautettiin?--BluePuddle 12. elokuuta 2009 kello 04.01 (EEST)

Voisihan tuon artikkelin kohdan muuttaa vaikkapa muotoon: Hänen puolisonsa on Marja-Leena Tykkyläinen (o.s. Saari) ja hänellä on neljä lasta. Itse poistit kokonaan maininnan sekä lapsista että puolisosta[2] perusteella "lapset eivät kai ole taiteellista tuotantoa tai politiikkaa". Vastaavantyylisellä perusteella voisi poistaa maininnat perheestä ja muut vain yksityiselämään liittyvät jutut vaikka kenenkä artikkelista (heitetään esimerkkeinä vaikkapa Saku Koivu, Paavo Lipponen, Sauli Niinistö Teemu Selänne ja Matti Vanhanen; asiat on ilmaistu vastaavaan tyyliin tuhansissa muissakin artikkeleissa). Omasta mielestäni lasten (ainakaan niiden lukumäärän) ja puolison mainitsemisen yhtäkkiseen kieltämiseen ei ole kuitenkaan syytä. --Nironen 12. elokuuta 2009 kello 05.04 (EEST)

Aihetta käsiteltiin viimeksi artikkelin Jussi Halla-aho yhteydessä. Sopivaa on mainita lasten ikä ja sukupuoli. Nimiä ei ole syytä mainita, vaikka ne olisi kerrotu blogissa tai webbisivuilla. -- Petri Krohn 12. elokuuta 2009 kello 12.51 (EEST)

P.S. - Tietenkin, jos kyseessä on Paris Hilton tai joku muu oikeesti tärkee, pitää myös koirien nimet mainita. -- Petri Krohn 12. elokuuta 2009 kello 12.52 (EEST)

Tyhjät käyttäjäsivut

Siirretty 101090ABC:n keskustelusivulta. –Ejs-80 4. elokuuta 2009 kello 19.27 (EEST)

Terve, oman käyttäjäsivun tyhjennys ei ole kielletty (tai sitten olen missannut jotain). --Harriv 4. elokuuta 2009 kello 18.51 (EEST)

Itse ainakin olen ymmärtänyt, että roskaksi merkitseminen on suositeltavampaa. 101090ABC 4. elokuuta 2009 kello 18.53 (EEST)

Ehkä suositeltavampaa, joskin käytäntö mainitsee asiasta näin: Turhanpäiväiset käyttäjäsivut: Käyttäjäsivu ei saa olla Wikipediassa vain tilaa viemässä. Siksi käyttäjäsivu ei saa olla "Ääkhhypatpat"-tyylinen. Käyttäjäsivun tyhjänäolosta ei sen sijaan ole mitään mainintaa, vaikka henkilökohtainen näkemykseni onkin että tyhjät käyttäjäsivut ovat turhanpäiviäisiä. --Eetvartti ^(Kommentoi) 4. elokuuta 2009 kello 18.57 (EEST)

Samaa mieltä. Ehkä käytäntöön tulisi lisätä "tai tyhjä" tms. 101090ABC 4. elokuuta 2009 kello 18.59 (EEST)

Eivät täysin turhanpäiväisiä, sillä muokkaushistoria on kuitenkin tallella, jos käyttäjä haluaa joskus palauttaa sieltä jotain sivulleen. --Otrfan 4. elokuuta 2009 kello 19.00 (EEST)

Kuitenkin ne vievät turhaan tilaa niin kauan kun ovat tyhjiä. Harva käyttäjä taitaa katsoa muokkaushistoriaa. 101090ABC 4. elokuuta 2009 kello 19.02 (EEST)

Vaatisi laajemmanpuoleisen keskustelun, jos käytäntöihin ryhdyttäisiin jotain lisäämään. Okei, eivät tyhjät käyttäjäsivut 100%:sesti tyhjänpäiväisiä ole, mutta muokkaushistorian tallessa pysyminen hamaan tulevaisuuteen on minusta aika hatara tarpeellisuusperuste. --Eetvartti ^(Kommentoi) 4. elokuuta 2009 kello 19.04 (EEST)

Yhtä paljon sivu vie tilaa poistettunakin. --Otrfan 4. elokuuta 2009 kello 19.05 (EEST)

Otrfan viittasikin siihen, että käyttäjä itse saattaa haluta palauttaa sieltä jotain, esim. papukaijamerkkejä, prenikoita yms. –Ejs-80 4. elokuuta 2009 kello 19.06 (EEST)

Aina, kun minä haluan poistattaa sivuni, kopioin sen sitä ennen ja tallennan omaan kirjoitusohjelmaan. Mutta olen kyllä sitä mieltä, että tyhjänä ovat turhia , eihän se poisto iso vaiva ole. –Crimson Cherry Blossom™ 4. elokuuta 2009 kello 19.09 (EEST)

Ei tyhjästä sivusta mitään haittaakaan ole. Eipähän ole ainakaan allekirjoitus punaisena. --Otrfan 4. elokuuta 2009 kello 19.14 (EEST)

Aiheesta on käyty jonkin verran keskustelua tuolla: Keskustelu Wikipediasta:Käyttäjäsivu#Sekava käytäntö. –Ejs-80 4. elokuuta 2009 kello 19.15 (EEST)

Jos haluaa allekirjoituksensa näkyvän sinisenä, saisi minun puolesta olla jotain sisältöäkin sivulla. Mistä sen muuten huomaa, että tyhjennetty sivu vie saman verran tilaa kuin poistettukin? EDIT: Tajusin lopulta itsekkin. --Eetvartti ^(Kommentoi) 4. elokuuta 2009 kello 19.17 (EEST)

Ylläpitäjänä voi selata poistettuja käyttäjäsivuja (tyhjiäkin), joten siitä voi esimerkiksi päätellä, että ne ovat edelleen tallessa palvelimella . –Ejs-80 4. elokuuta 2009 kello 19.18 (EEST)

Miksei allekirjoitus saisi olla punainen? Eihän käyttäjäsivua ole pakko olla olemassa, jos ei halua. –Crimson Cherry Blossom™ 4. elokuuta 2009 kello 19.17 (EEST)

Saa olla punainen, mutta jos käyttäjä haluaa sinistää sen tyhjällä sivulla, niin ei siinä pitäisi olla mitään ongelmaa. --Otrfan 4. elokuuta 2009 kello 19.20 (EEST)

Aah, nyt tajusin! No ei sitten minunkaan mielestäni saisi olla kiellettyä pitää tyhjää käyttäjäsivua. –Crimson Cherry Blossom™ 4. elokuuta 2009 kello 19.22 (EEST)

Käytäntö ei varmaan ole kovin selvä, mutta minä toivoisin, että sitä tulkitaan tässä kohtaa laissez-faire -henkisesti, koska tyhjästä käyttäjäsivusta ei ole mitään haittaakaan. Samulili 4. elokuuta 2009 kello 19.33 (EEST)

Ei ole ongelmia eikä haittaa, kun kerran vie saman tilamäärän poistettunakin. Jätän tyylisilmäni syrjään ja tyhjät käyttäjäsivut pysyköön. --Eetvartti ^(Kommentoi) 4. elokuuta 2009 kello 19.37 (EEST)

Samma här. Olen itsekin joskut tyhjentänyt käyttäjäsivuni ja myöhemmin kuitenkin hakenut prenikoita (jo kertaalleen deletoidusta) sivuhistoriasta. --albval (keskustelu) 4. elokuuta 2009 kello 19.42 (EEST)

Tätähän tekevät monet, jotka haluavat tyhjentää käyttäjäsivunsa muokkaushistorian. Erityisesti ylläpitäjiltä se sujuu näppärästi, kun ei tarvitse odotella muitten toimenpiteitä, eli poistetaan käyttäjäsivu ja luodaan se heti uudelleen = sivuhistoria on hävinnyt näkyvistä.--IA 5. elokuuta 2009 kello 11.00 (EEST)

Kyllä varmaan käyttäjällä pitää olla omalla käyttäjäsivullaan oikeus kumpaankin: joko poistattaa roskana tai tyhjentää sivuhistoria säilyttäen, tässä mielessä tyhjä sivu ei ole merkityksetön, vaan sivuhistorian arkisto, jonka käyttäjä saanee halutessaan vapaasti säilyttää tai olla säilyttämättä.--Urjanhai 5. elokuuta 2009 kello 12.14 (EEST)

Samaa mieltä. Aika tylyä kokemattomalle käyttäjälle alkaa esittämään kieltoja varsin tyhjän päiväisestä asiasta sen sijaan että opastettaisiin että tyhjentäminen ei poista historiaa ja sivun voi poistattaa merkitsemällä se roskaksi. --Harriv 4. elokuuta 2009 kello 20.47 (EEST)

Havaitsin, että minulla on tyhjä käyttäjäsivu. Siitä on jo muutama vuosi, kun olen viimeksi tehnyt täällä mitään. En löytänyt käyttäjäsivulleni historiaa. Mistähän voisi selvittää, onko sivullani ollut jotakin, mikä minua vielä kiinnostaa? --Matti Siivola 16. elokuuta 2009 kello 19.32 (EEST)

Ylläpitäjät voivat katsella poistettuja muokkauksia. Käyttäjäsivullasi ei näyttäisi olevan kuin yksi poistettu muokkaus, joka sisälsi IP-käyttäjän lisäämää sotkua (tarkkaan ottaen tekstin ”asdgfah”). –Ejs-80 16. elokuuta 2009 kello 19.37 (EEST)

Syntymävuoden "arvailu"

Nyt on artikkelista Juho Karppinen poistettu syntymävuosihaarukka tyyliin s. 1983/1984. Olen luonut kauttaviivalla varustettuja synnyinvuosivaihtoehtoja henkilöartikkeleihin ennenkin, taustalla on lähinnä lehdistön suosima tapa kertoa henkilön tuonhetkinen ikä, sen sijaan että viestimet kertoisivat wikipedistejä ajatellen hänen synnyinvuotensa (tai vielä mielummin syntymäpäivänkin). Tarjotut syntymävuodet luonnollisesti tulee tällaisissa haarukoissa jättää wikittämättä siihen asti, kunnes tarkka tieto on käytössä.

Kuitenkin monista historiallisista henkilöistä nimenomaan synnyinvuosi esitetään arvauksena, jonka haarukka saattaa olla vielä suurempi kuin kaksi peräkkäistä vuotta. Muun muassa taiteen parissa esiintyy myös henkilöitä, jotka imagosyistä ovat halunneet kertoa muutettua tietoa iästään. Jotkut taas ovat väärentäneet ikänsä välttääkseen asepalveluksen tai muita ikäviä yhteiskunnallisia velvoitteita - tämän takiahan silloisen Neuvostoliiton ikäihmeisiin mm. Gruusiassa tuli suhtautua skeptisesti.

Eli miten tarkka synnyinvuositieto vaaditaankaan? --Crash 10. elokuuta 2009 kello 18.13 (EEST)

Kyllä minä olen joskus laittanut syntymäaikoja samalla tavalla samasta syystä. Eihän kyseessä ole arvaus, vaan lähteistetty tieto. --Otrfan 10. elokuuta 2009 kello 18.18 (EEST)

Kannatan perusteltua arvausta, mutta vinoviivaa parempi olisi sana "tai", joka olisi yksiselitteinen. Jos ikähaarukka on laajempi kuin kaksi vuotta, sen voisi merkitä "noin 1983–1985". --Ulrika 10. elokuuta 2009 kello 18.46 (EEST)

Itsekin olen käyttänyt ristiriitaisten syntymävuosien ja syntymäpaikkojen kohdalla sanaa tai. Gopase+f 10. elokuuta 2009 kello 18.49 (EEST)

Omasta puolestani olen edustanut kantaa, että syntymävuosi nykyaikaisen väestökirjanpidon piirissä olevista henkilöistä joko on tiedossa tai ei ole, ja jos se ei ole tiedossa, niin sitä ei merkitä. Tietysti epätarkoista lähteistä, jollaisia esim. suomalaisten sanomalehtien sinällään varmasti yleensä luotettavista ikätiedoista haarukoidut mahdolliset syntymävuodet väistämättä aina ovat, saadun syntymävuosihaarukan voisi merkitä nuoli-huutomerkki-tagien väliin, että se olisi sieltä tarvittaessa nähtävissä. Sen sijaan arvioituja syntymäaikoja voi ja pitääkin esittää kaukaisemman historian tai heikomman väestökirjanpidon alueiden henkilöistä, joista tarkkaa tai varmaa syntymäaikatietoa ei kerta kaikkiaan ole, mutta ei sellaisista, joista tieto vain sattuu muokkaajalta puuttumaan. Mutta tämä nyt vain omana mielipiteenäni, jota itse pidän perustelluimpana.--Urjanhai 10. elokuuta 2009 kello 23.11 (EEST)

Olen eri mieltä. Luotettavassa lähteessä esitetty ikä on aivan yhtä tarkka tieto kun lähteessä esitetty syntymävuosi. -- Petri Krohn 12. elokuuta 2009 kello 13.00 (EEST)

Ikätieto on toki tarkka, mutta oikeasta ja tarkastakin vuoden tarkkuudella ilmoitetusta ikätiedosta johdettu syntymävuositieto on valitettavasti aina epätarkka. Miten sen merkitsemisen kanssa sitten toimitaan, on tietenkin toinen asia ja valintakysymys. --Urjanhai 12. elokuuta 2009 kello 13.45 (EEST)

Arvailu ei kuulu Wikipediaa, syntymäpäivä ja -vuosi pitää tietenkin jättää arvaamatta, jos niitä ei tiedetä. --Mpadowadierf 13. elokuuta 2009 kello 18.20 (EEST)

Arvata ei tietenkään saa, mutta jos lähde ilmoittaa iän, niin siitä laskettu syntymävuosi ei ole arvaus. --Otrfan 13. elokuuta 2009 kello 18.24 (EEST)

Ei iästä saa laskettua syntymävuotta kuin kahden vuoden tarkkuudella, siihenkin kuuluu vielä arvaus siitä, missä vaiheessa teoksen tekemistä ikä on laskettu, lopputuloksena voidaan yleensä puhua arvauksesta. --Mpadowadierf 13. elokuuta 2009 kello 18.40 (EEST)

Jos esim. kuolinuutinen ilmoittaa kuolinpäivän ja iän, niin eipä siinä paljon arvailulle jää tilaa. Onko olemassa joku pykälä, joka määrää millä tarkkuudella syntymäaika on ilmoitettava? --Otrfan 13. elokuuta 2009 kello 18.44 (EEST)

Mikäli kyseessä ei ole arvaus, kyseessä ei tietenkään ole arvaus. --Mpadowadierf 13. elokuuta 2009 kello 18.56 (EEST)

Arvaushan perustuu aivoituksiin ilman perusteita (tai lähdetietoja tässä tapauksessa). Ikähaarukka mallia 1934-1935 ei ole arvaus, jos se voidaan perustella (lähdetiedolla). ahden vuoden tarkkuudella ja jopa viiden vuoden tarkkuudella annettu arvio paljon hyödyllisempi artikkelin lukijan kannalta kuin ei tietoa lainkaan. Voitaisiinhan tässä mennä vielä pidemmällekin ja todeta, että vain vuoden tarkkuudella annettu syntymäaika on liian epäspesifi. Ei artikkelin käyttäjän kannalta ole paljoakaan väliä sillä, onko joku syntynyt vuonna 1983 vai 1984. Tiedon — etenkin lähteellisen — poistaminen tällaisin perustein on mielestäni naurettavaa. Pitke 8. syyskuuta 2009 kello 10.54 (EEST)

Kysymyshän on vain artikkelin tämänhetkisestä tilasta: monista artikkeleista puuttuu monia tietoja. Ja epätarkan tiedonhan voi jättää vaikkka sinne tagien sisään. Mutta tuollainen epätarkka tieto esille pantuna antaa koko teoksesta kökkön ja huolimattoman vaikutelman. Eli ikään kuin epämääräinen tiedonsirpale olisi tärkeämpi kuin yhtenäinen esitystapa, mitä se kuitenkin käytännössä on vain erittäin harvoin.--Urjanhai 8. syyskuuta 2009 kello 11.12 (EEST)

Wikisanakirja lähteeksi

Eli kelpaako Wikisanakirja lähteeksi? Katsokaas kun pari tyyppiä haluaa artikkelissa persoonapronomini välttämättä lähteistää tiedon, joka on jokaiselle suomenkieliselle itsestäänselvyys. --Juhko 11. elokuuta 2009 kello 18.25 (EEST)

Ei kelpaa. --Otrfan 11. elokuuta 2009 kello 18.27 (EEST)

Lisäsin sinne lähteet, mutta jos lisäät tekstiä, etsi vaikka koulun suomen kielioppi tai tutki toista lähteeksi laittamaani linkkiä (Iso suomen kielioppi). --Ulrika 11. elokuuta 2009 kello 18.40 (EEST)

Henkilökohtaisen tiedon poistaminen

Kirjoitin vuosia sitten Wikipediaan kuvauksen eräästä paikallisperinteestä tuttaviltani kuulemani perusteella. Poistin sen itse myöhemmin, vuosia sitten, koska en pitänyt sitä enää Wikipedian vaatimustason mukaisena. Sittemmin olen saanut tietää, että kuvaus ei ole ollut mieleen ihmisille, jotka asuvat lähellä paikkaa, jota perinne koskee: heitä häiritsi asian saama huomio.

Kuvaus on kuitenkin yhä olemassa artikkelin historiassa, ja periaatteessa luettavissa sieltäkin. Vaikka jutun kaivaminen esiin on vaikeaa, minua häiritsee tämä asia, koska olen itse siihen syypää, että tämä kuvaus on ylipäätään Wikipediaan kirjoitettu, ja siten häirinnyt paikallisia asukkaita. Olisiko kuvaus mahdollista poistaa myös muokkaushistoriasta? Jos olisi, kenelle ja miten voisin yksityisesti kertoa, mikä artikkeli ja mitkä artikkelin versiot ovat kyseessä? En halua kertoa sitä yleisesti juuri kertomastani syystä. Tuohirulla 14. elokuuta 2009 kello 12.09 (EEST)

Auttaisivatkohan häivyttäjät? --MiPe ^(wikinät) 14. elokuuta 2009 kello 19.01 (EEST)

Jos ja todennäköisesti kun perusteita häivytykselle ei ole, ylläpitäjillä taitaa olla muitakin konsteja poistaa historiasta palasia ihan kaiken kansan näkyviltä. Häivitys on voimakas operaatio rajumpiin yksityisyyttä ja kunniaa loukkaaviin tilanteisiin, jossa tiedot hävitetään ylläpitäjiltäkin näkymättömiin. Ylläpitäjät voivat joissakin tilanteissa piilottaa pätkiä muutoshistoriasta niin, että peruskäyttäjät eivät näe muutoksia (muutoshistoria jää edelleen kaikkien ylläpitäjien näkyville).

Mitenkäs näihin mekanismeihin liittyvät käytännöt menivätkään, muisti pätkii, auttakaas nyt ylläpitäjät... --Aulis Eskola 15. elokuuta 2009 kello 00.10 (EEST)

Onko asiasta mitään virallista käytäntöä? Jos käyttäjä pyytää oman muokkauksensa piilottamista ylläpitotyökaluilla, niin ei sitä ainakaan mikään lisenssiehto kiellä. Ongelmaa voi tulla siitä, jos tieto on ollut pitkään sivulla, ja joudutaan piilottamaan muittenkin käyttäjien muokkauksia. Häivyttäjillä on varmaan tieto asiaan liittyvistä mahdollisista käytännöistä ja muista kommervenkeistä. Kaikki fi-wikin häivyttäjät ovat myös ylläpitäjiä, eli voivat varmaan itse päättää kummilla työkaluilla poisto kannattaa tehdä, mikäli siihen on perusteita. --Otrfan 15. elokuuta 2009 kello 00.23 (EEST)

Ei taida olla käytäntöä suomeksi, mutta enlanniksi on en:Wikipedia:Selective deletion. --Jisis (keskustelu) 15. elokuuta 2009 kello 00.34 (EEST)

Juteltuani asiasta IRC-kanavalla päädyin siihen, että asia on niin mitätön Wikipedian osalta, että häivytykselle ei ole tarvetta. Tuohirulla 15. elokuuta 2009 kello 20.36 (EEST)

Miksi vuosiartikkeleita ei merkitä tynkämallineilla?

Olen merkinnyt joitain vuosia käsitteleviä artikkeleja, joissa ei ole lainkaan tietoa, minityngiksi, jotta joku löytäisi niitä ja lisäisi niihin tietoa. Käyttäjä Juhoko paljasti minulle kuitenkin, että vuosiartikkeleja ei merkitä tynkämallineilla. Miksi näin? Voisiko tämän mainita myös artikkelissa Wikipedia:Tynkä? --85.23.6.84 16. elokuuta 2009 kello 13.46 (EEST)

Täsmennyssivu vai kaikki saman artikkelin alle?

kraftwerkin kappaleesta Das Modell on oma sivunsa, mutta niin on myös Rammsteininkin versiosta . Mikä vastaavissa tapauksissa on ollut käytäntönä? Laitetaan samalle sivulle kaikki versiot, kuten on toimittu esim. enkku-wikissä, vai pidetäänkö jokainen omana artikkelinaan ja luodaan täsmennyssivu? – Duluz 20. elokuuta 2009 kello 22.04 (EEST)

Antaa olla kaksi eri artikkelia, kun on kerran kaksi eri asiaakin. {{Tämä artikkeli}} vaan alkuun, niin löytyy tuo kappalekin. --albval (keskustelu) 20. elokuuta 2009 kello 22.07 (EEST)

Molemmissa tavoissa on hyvät puolensa. Erillisissä artikkeleissa tulee pakostakin päällekkäistä asiaa, mutta toisaalta kaikkien covereiden käsitteleminen samassa artikkelissa saa aikaan melko sekavan vaikutelman. Kannattaa miettiä tapauskohtaisesti. --Otrfan 20. elokuuta 2009 kello 22.18 (EEST)

Mutta tulisiko alkuperäisen olla ilman täsmennettä ja coverin täsmenteellä?--Urjanhai 20. elokuuta 2009 kello 23.29 (EEST)

Ilman muuta. Samulili 21. elokuuta 2009 kello 11.01 (EEST)

Kyllä. Siirsin tuon ja korjasin suurimman osan wikityksistä (nyt on siis Das Modell ja Das Modell (Rammstein)). Osa jäi ehkä vielä tekemättä, kun {{Rammstein}}-mallineen päivittyminen ei vielä äsken näkynyt viittauksissa enkä viitsinyt käydä turhaan kaikkia läpi. --albval (keskustelu) 21. elokuuta 2009 kello 14.44 (EEST)

Ristiriitaisuuksia lisenssiehtojen osalta

Käytäntöteksteissä on nyt on ristiriitaisuuksia lisenssiehtojen osalta: Wikipedia:Tekijänoikeudet viittaa GFDL-lisenssiehtoihin. Wikipedia:Lehdistölle kertoo että kaikki Wikipediassa julkaistava teksti on yleisön käytettävissä GNU Free Documentation Licensen (GFDL) ehtojen mukaisesti. Joka sivun alareunasta sen sijaan löytyy määrite CCA/SA-lisenssiin. Ilmeisesti asia johtuu äskettäisestä siirtymisestä CCA/SA:n käyttöön. En ole oikein lisenssijuttuihin perehtynyt, joten en viitsi noita räpistellä. Korjatahan nuo pitäisi mitä pikemmin, muitakin vastaavia varmaan on ja käyttäjät saavat ristiriitaista tietoa. Terv. --Riisipuuro 23. elokuuta 2009 kello 12.28 (EEST)--

Ei avoimia välityspalvelimeja käytännön kumoamainen

Wikipedia:Ei avoimia välityspalvelimia

Siis minusta pitää kumota kielto avoimista välityspalvelimien välityksellä tehdyistä muokkauksiasta. Syy on hyvin yksinkertainen monissa maissa kuten Kiinassa ei pystytä käyttämään tai muokkaamaan wikipediaa jos avoin välityspalvelimia blokataan automaaatisesti tai sattuman varaisesti. Monilla työpaikoilla on myös erilaisiatai eri tasoisia estoja. Itse aikoinaan hoidin pankkiasioinin proxyn kautta kun se oli estetty palomuurin kautta.. Kommentin jätti D100a (keskustelu – muokkaukset)

Olen samaa mieltä. Siitä ei luulisi olevan ylläpidolle mitään haittaa ehkä päin vastoin. Kannatan lämpimästi asiaa. --Jaska 31 23. elokuuta 2009 kello 23.43 (EEST)

Avoimien välityspalvelimien kautta tulee paljon vandalismia, joten vastustan ainakin pelkkää kumoamista. Pääasiassa kaikki avoimet välityspalvelimet jotka olen havainnut on ollut vandalismikäytössä. Havaintoa tietenkin vääristää se seikka että asiallisten muokkaajien tekemisiä ei ole syytä tarkistaa, mutta yhdellä timpurin käden sormilla voi laskea ne löytämäni avoimet proxyt joista on tullut sekä vandalisointia että asiallisia muokkauksia. Kiina-tapaus ja muut vastaavat lienee irrelevantteja suomenkielisen Wikipedian kannalta nykyisessä yhteiskuntajärjestyksessä, mutta se että työpaikoilla estettäisiin Wikipedia mutta sallittaisiin epämääräiset anonyymit proxyt kuulostaa oudolta. --Harriv 23. elokuuta 2009 kello 23.56 (EEST)

"Kiinalaisen demokratia-aktivistin argumentti" on esitetty jo 2004 ja Jimbo Wales kumosi sen.[3] Jos olet sellaisessa tilanteessa että Wikipedian editoiminen vaarantaisi sinut, on parempi jättää editoimatta Wikipediaa.

Viitsisikö ehdotuksen esittäjä perehtyä niihin syihin, miksi anon-proxyt on kielletty. Perustelu tähän on esitetty käytäntösivun alareunassa linkatuissa sähköpostiviesteissä. Miten esimerkiksi estetään yhtä innokasta pakkoruotsin vastustajaa tuhoamasta kaikkia Wikipedian sivuja Torin kautta toimivalla skriptillä. --Mikko Paananen 23. elokuuta 2009 kello 23.58 (EEST)

Näin off-topicina, niin pankkiasioiden hoito avoimen proxyn kautta ei ole kovin järkevää, ellet sitten luota proxyn ylläpitäjään yhtä paljon kuin pankkiisi. --Otrfan 24. elokuuta 2009 kello 01.58 (EEST)

Paanasen ja Harriv:n kanssa samaa mieltä. 101090ABC 24. elokuuta 2009 kello 02.34 (EEST)

Njet, njet, huono ehdotus. --Joonasl (kerro) 24. elokuuta 2009 kello 09.26 (EEST)

Mutta todellakin sen että kuka tahansa haluaa käyttää avoimia palvelimia hyväksen muokatekseen Wikipediaa niin sitä ei saisi estää jos tapahtuu kaiken sääntöjen mukaisesti.D100a 24. elokuuta 2009 kello 12.28 (EEST)

Yritä nyt pliis ymmärtää, että avointen välityspalvelimien sallimisessa oli enemmän haittaa kun hyötyä. Jos ne sallitaan, wikipedia varmastikin tulivisi vandaalintekijöitä. 101090ABC 24. elokuuta 2009 kello 12.32 (EEST)

Mielestäni avoimilla välityspalvelimien kanssa pitäisi myös pystyä muokkaamaan. FI-Wikissä on riittävästi ylläpitäjiä, ja tuoreiden muutosten vahtijoita. Wikipediassahan ei ole mitään anonymiteettisuojaa, vaan kaikki ip osoitteet julkaistaan täällä. Mielestäni se on väärin. Ylläpitäjille ip osoitteiden näkyminen on ok, kuten netissä yleensä on. Lisäksi hieman oftopikkia ja kritiikkiä. Suuresti ihmetyttää, miksei käyttäjätunnusta saa poistettua itse, vaikka niin tahtoisi. Henkilötietolaissa (10§, 19§, 26§, 28§, 29§ ja 30§) ainakin sanotaan, että kaikki henkilöä itseään koskevat rekisteritiedot tulee poistaa, mikäli ko. henkilö sitä tahtoo. --Sts 24. elokuuta 2009 kello 12.53 (EEST)

Ip:t eivät ole nähtävissä kenelle tahansa, tietääkseni vain osoitepaljastajille. Lisäksi tiedot poistetaan säännöllisin väliajoin, etteivät edes osoitepaljastajat näe niitä. 101090ABC 24. elokuuta 2009 kello 12.57 (EEST)

Mitä horiset? Esim. copy/pastessa (ero) (historia) . . p Antoine de Saint-Exupéry‎; 12.57 . . (-5) . . Ejs-80 (keskustelu | muokkaukset) (Käyttäjän 212.226.141.129 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän RibotBOT tekemään versioon.) jutskassa ip näkyy aivan selvästi. --Sts 24. elokuuta 2009 kello 14.21 (EEST)

Niin yleensäkään mitään muokkaamista ilman rekisteröintiä ei pitäisi sallia. Ja ip:eet eivät saisi näkyä muille kuin ylläpitäjille...D100a 24. elokuuta 2009 kello 13.05 (EEST)

Jos käyttäjä ei ole rekisteröitynyt, niin IP näkyy kaikille. Rekisteröityneen käyttäjän IP ei näy, ja kun käyttäjä lakkaa käyttämästä tunnustaan, niin muutaman kuukauden kuluessa siihen liittyvät IP-tiedot poistuvat automaattisesti. Eli on käyttäjän oma valinta haluaako paljastaa IP-osoitteensa vai ei. --Otrfan 24. elokuuta 2009 kello 13.07 (EEST)

D100a: "yleensäkään mitään muokkaamista ilman rekisteröintiä ei pitäisi sallia". Ip -osoitteiden kielto sotisi vahvasti wikipedian periaatteita vastaan. Niiden mukaan kaikilla tulee olla mahdollisuus muokata Wikipediaa. 101090ABC 24. elokuuta 2009 kello 13.11 (EEST)

Niimpä niin mutta kun viranomaset taas katsovat sitä että ip:t eivät saa näkyä muille kuin viestin lähtettäjälle tai vastaanottajalle. Ei kaikille minä voin saada tietoon kuka tälläkin hetkellä muokkaa jotakin artikkelia se ei ole tarkoitus..D100a 24. elokuuta 2009 kello 15.57 (EEST)

Rekisteröintikäytännön muuttamiseksi kannattaa ottaa yhteyttä Wikimedia-säätiöön. Kukaan muu ei sitä voi yksin mennä muuttamaan. --Joonasl (kerro) 24. elokuuta 2009 kello 15.59 (EEST)

No sinun tehtäväsi ottaa yhteyttä sinne ei minun. Vai pakoiletko vastuutasi? Olet antamassa bannia pienestäkin syystä mutta kun tulee velvoite tehdä jotain muuta kuin sitä niin alkaa vastuun pakoilu D100a 24. elokuuta 2009 kello 17.41 (EEST)

Ylläpitäjien tehtävät ja velvollisuudet kerrotaan täällä. Siellä ei käsittääkseni puhuta mitään puhemiehen tehtävistä säätiön suuntaan, erityisesti kun en ole lainkaan vakuuttunut, että ehdottamasi kaltainen muutos on tarpeellinen. --Joonasl (kerro) 24. elokuuta 2009 kello 17.53 (EEST)

Ei se niin ole.. Vaan kaikki muokkausista ja allekirjoutuksista näkyy ip jos käyttäjä ei ole reggannut omaa nikkiä tänne. Muutenkin reggaus käytänttö on sanotaanko ihmeelinen koska tarvittaessa ylläpidon pitää antaa esim poliisille tiedot käyttäjästä...Nyt ainakin minun vaadittiin reggata oma nikki ilman mitään henkilökohtisia tietoja joka on oikea nimeni ja osoite jne.. D100a 24. elokuuta 2009 kello 13.13 (EEST)

Velvollisuus antaa tiedot poliisille on, mikäli tiedot vielä tallella ovat, mutta tietojen säilytysvelvollisuutta (lisäys: tai keruuvelvollisuutta) ei sivuston ylläpidolla ole. Tietojen säilytysvelvollisuus on ainoastaan operaattoreilla (muistaakseni 2 vuotta). --Otrfan 24. elokuuta 2009 kello 13.18 (EEST)

Ei se niin mene vaan ylläpidolla tulee olla kaikista muokkaajista rekisteri jonka sen on säilytettävä koko toiminnan ajan. Eli nykyinen reggaus pitää uusia niin että kaikkien vakikäyttäjien tulee olla tiedossa..D100a 24. elokuuta 2009 kello 13.23 (EEST)

Ei tuohon mikään laki velvoita - pikemminkin kieltää. Ota yhteyttä Wikimediasäätiöön, jos haluat muuttaa rekisteröintikäytäntöä. --Otrfan 24. elokuuta 2009 kello 13.27 (EEST)

Olisiko parasta että muutamme itse ennen kuin joku viranomainen vaatii? Se on teidän tehtävänne kun vastaatte niistä viranomaiisin päin. Itse en ottaisi sitä vastuuta kun joku viranomainen alkaa kyselemään kuka vastaa tämän FI-wikin tietoturva asioista :) D100a 24. elokuuta 2009 kello 16.04 (EEST)

Emme vastaa (mikäli viittaat ylläpitäjiin). Wikipedian suhteita viranomaisiin hoitaa vain ja ainoastaan Wikimedia-säätiö, ei kukaan yksittäinen käyttäjä. --Joonasl (kerro) 24. elokuuta 2009 kello 17.30 (EEST)

Osoitepaljastajat voivat tarvittaessa kertoa poliisille myös rekisteröityneen käyttäjän Ip:n, ja poliisit voivat sitten Ip:n avulla löytää kyseisen henkilön. Osoitepaljastijille henkilön katuosoite ei selviä. 101090ABC 24. elokuuta 2009 kello 13.20 (EEST)

Miten voi oman tunnuksen poistaa? Sekin pitäisi Henkilötietolain mukaan olla mahdollista. En ole poistamassa tunnustani, mutta kyllä FI-Wikissäkin voitaisiin mennä Suomen lain osoittamalla tavalla. --Sts 24. elokuuta 2009 kello 13.25 (EEST)

Käyttäjätunnus ei ole henkilötieto, ja siihen liitetyt IP-osoitteet (jotka useissa EU-maissa luokitellaan henkilötiedoiksi) poistuvat tietokannasta automaattisesti. --Otrfan 24. elokuuta 2009 kello 13.37 (EEST)

Ei saisi poistua automaattisesti vaan pitää säilyttää tietyn ajan .Eli tässä tai täällä kuten myös D100a 24. elokuuta 2009 kello 15.47 (EEST)

Kaikkein tärkein laki meinasi unohtua D100a 24. elokuuta 2009 kello 18.14 (EEST)

Mutta miksei sitä voi poistaa, jos jostaan syystä kyllästyy muokkaamasta Wikipediaa? Yleensä kaikissa foorumeissa, ja jopa Naamakirjassa sen pystyy poistamaan. Miksei siis täällä? --Sts 24. elokuuta 2009 kello 13.43 (EEST)

Mitä siinä tunnuksen poistossa itse asiassa häviäisi? Tunnuksen vanhat kirjoituksethan jäisivät kuitenkin ennalleen allekirjoituksineen. Kaikki tunnuksella tehty teksti on GFDL/CC -lisensioitua. --Otrfan 24. elokuuta 2009 kello 13.54 (EEST)

Ei siinä kai mitään häviäisi. Mutta tunnus kuitenkin lakkaisi olemasta. Jäähän jokaiseen foorumiinkin vanhat jorinat, jos tunnuksen poistaa. No lisäksi ihmetyttää että jotkin wikin käyttäjät saa poistaa tunnuksensa, ja keskustelusivunsa, kuten A. Manfelt. No A. M:n menetys wikistä ei ollut hyvä, mutta erivapauksia hänellä kuitenkin oli. --Sts 24. elokuuta 2009 kello 13.59 (EEST)

Ei A. Manfeltin tunnusta ole poistettu - tunnuksen poistaminen ei ole teknisesti mahdollista. Keskustelusivu poistettiin siinä vaiheessa, kun käytännöistä asian suhteen oli vielä epäselvyyttä. Eikös sitä sitten ole palautettu - pitää tsekata. Edit: on palautettu myöhemmin [4] --Otrfan 24. elokuuta 2009 kello 14.02 (EEST)

Näköjään löytyy sittenkin. Hyvä, että se on palautettu, mutta hyvä ei ole se, että ko. käyttäjä lopetti muokkaamisen. Päätetään keskustelu tältäosin tähän. --Sts 24. elokuuta 2009 kello 14.14 (EEST

...ja jos käyttäjätunnus oliskin henkilötieto, toimija ei ole Suomessa. Että jotta se siitä henkilötietolaista. Vai miltä osin ja millä tavoin käyttäjärekisteri on Suomen lain piirissä? --Aulis Eskola 24. elokuuta 2009 kello 20.44 (EEST)

Ei pitäsi olla haittaa vaikka palvelu olisi Hollannissa ja käyttäjät suomessa. Suomen lakeja pitää noudattaa. Tosin nämä tietosuojalait ovat eu:n tasolla määrättyjä joten siksin on vaikea luistaa velvollisuuksista. Eli FI-WikiPalvelu kiinni ja ylläpito siivoomaan logeja jne. Reggaus vaaditulle tasolle, muut lain vaatimukset asian mukaiseen järjestykseen sitten voimme taas jatkaa.. :D D100a 24. elokuuta 2009 kello 22.03 (EEST)

Nämä lienevät joka tapauksessa kysymyksiä, jotka ratkaistaan Wikimedia-säätiön ja sen elinten toimesta, ei meidän. -- Piisamson 24. elokuuta 2009 kello 22.07 (EEST)

Noh noh tämä ratkaistaan täällä ja suomen viranomaiset varmaan tulevat ottamaan yhteyttä jos tieto tästä puuteeesta leviää. Tosin kaikki muutkin Wikipedian projektit ympäri eurooppaa joutuvat miettimään uudestaan koko toiminnan D100a 24. elokuuta 2009 kello 22.10 (EEST)

Epäilemättä sinä haluaisit että tämä ratkaistaisiin tässä ja nyt, mutta käsittääkseni meillä ei ole edes teknistä mahdollisuutta puuttua siihen, mitä tietoja tallennetaan ja mitä ei. Jos epäilet Wikipedian tai Wikimedian rikkovan joitakin lakeja, siitä vain tutkintapyyntöä poliisille rustailemaan. Sillä välin täällä on tarkoitus tehdä sanakirjaa. -- Piisamson 24. elokuuta 2009 kello 22.15 (EEST)

No no eipäs aleta kuumenenmaan mutta jos sanakirjan tekeminen rikkoo mitä tahansa lakia niin olemme vaikeuksissa jos emme toimi mitä lait määrää tämäkin laki saattaa tulla kyseeseen kun me tehdään "sanakirjaa" :D D100a 24. elokuuta 2009 kello 22.29 (EEST)

Eiköhän tämä riitä tästä asiasta. --Joonasl (kerro) 24. elokuuta 2009 kello 22.50 (EEST)

Miten niin? D100a 25. elokuuta 2009 kello 10.48 (EEST)

Tuotemerkkien merkittävyydestä

Poistokäytännön suuntaviivoissa sanotaan, että yksittäiset tuotemerkit eivät yleensä ole merkittäviä. Meillä on kuitenkin runsaasti erilaisia karkki-, energiajuoma- ym. artikkeleja (ks. Luokka:Elintarvikealan tuotemerkit, Keskustelu:Biora, Luettelo energiajuomista. Nämä ovat usein luonteeltaan mainoksia ja lähteettömiä, jotkut vanhentuneita (tuote poistunut markkinoilta). Pitäisikö jonkinlaista siivousta harkita? Jokin Koskenkorvan viina on tietenkin merkittävä, mutta tuskin nämä kaikki. --Hrrkrr31 25. elokuuta 2009 kello 09.29 (EEST)

Järkevästi ajateltu. Yksittäiset tuotteet luetellaan valmistajaa käsittelevässä artikkelissa. Erityisen merkittävät ja iäkkäät tuotteet, joista on myös muuta kerrottavaa kuin että on olemassa, voisivat saada oman artikkelin, mutta siis artikkeli ei ole perussääntö vaan poikkeus, joka on perusteltava, muutenkin kuin että "äää, toikin sai, pyääh". --Ulrika 25. elokuuta 2009 kello 09.46 (EEST)

Rajanveto siitä mikä on merkittävää ja mikä ei on hyvin vaikeaa. Asiaa vaikeuttaa se, että tuotemerkkejä löytyy runsaasti muista wikeistä. Siksi en kannata systemaattista artikkelien poistamista. Se että artikkelit ovat nyt mainosmaisia ja ilman lähteitä ei myöskään ole poistoperuste, vaan artikkeleita tulisi poiston sijaan parantaa. --Limentti 25. elokuuta 2009 kello 09.58 (EEST)

Laajennan samaan syssyyn aihetta vähän. Jos tuotemerkit eivät ole merkittäviä niin miten on asian laita yksittäisten automallien kanssa? Eri autovalmistajien yksittäisistä automalleista on todella paljon artikkeleja ja käytännössä nekin ovat ainoastaan liikeyrityksen valmistamia tuotteita siinä missä vaikka maalit ja energiajuomatkin. --Limentti 25. elokuuta 2009 kello 09.58 (EEST)

Automalleissa taitaa olla se erityisyys, että ne ovat kohtuullisen arvokkaita, ovat markkinoilla kohtuullisen pitkään (toki vuosittaisin pienin muutoksin) ja ne kulutushyödykkeinä kestävät melko pitkään (ainakin muutamat harrastajien ylläpitämät yksilöt). Kait nämäkin automallien ominaisuudet jotenkin vaikuttavat käsitykseen artikkeliaiheen merkittävyydestä? --Aulis Eskola 25. elokuuta 2009 kello 20.40 (EEST)

Yllä olevan lisäksi automalleista on saatavissa hyvin paljon ulkopuolisia lähteitä, toisin kuin jostain kaupan oman brändin keksimerkistä. --Harriv 25. elokuuta 2009 kello 21.56 (EEST)

Se että rajanveto on vaikeaa, ei ole peruste säilyttää roskaa. Rajanveto on joka aiheen alalla vaikeaa, muilla aiheilla vain on luotu poistoperusteet, karkkien ja limsojen kohdalla ei – vielä. --Ulrika 25. elokuuta 2009 kello 10.01 (EEST)

Ymmärtääkseni ainoa tapa selkeyttää rajanvetoa on viedä joitain "rajatapauksia" poistoäänestykseen ja selkeyttää rajankäyntiä. Coca-Cola on varmasti merkittävä, Pirkka Tivoli -keksi ei varmaankaan ole. Jossain tuossa välissä se merkittävyysraja sijaitsee. --Joonasl (kerro) 25. elokuuta 2009 kello 10.08 (EEST)

Mielestäni tuotteen poistuminen markkinoilta ei tee siitä automaattisesti epämerkittävää (Ford Model T). Kannatan rajojen etsimistä; monet tuotemerkit voisivat olla uudelleenohjauksia valmistajaan. Valmistus- ja myyntiorganisaatiosta riippumaton lähde on yksi oiva kriteeri. Kaikki automallit joille on oma enthusiast club ja kokoontumisajo, voi säilyttää... =). --Tappinen 25. elokuuta 2009 kello 10.18 (EEST)

Riippumattomat lähteet ovat käytännön mukaan merkittävyyden mittari. Joissain aihepiireissä (esim. musiikki ja urheilu) on käytännön syistä vähän vedetty mutkia suoraksi ja luotu omia merkittävyyskriteerejä, mutta tuotemerkkien suhteen se ei oikein onnistu. Eli jos ei riippumattomia lähteitä, niin ei merkittävyyttä. Kyllä jotain lehtijuttuja luulisi löytyvän vähänkin merkittävistä tuotteista. Tuotteen poistuminen markkinoilta ei merkittävyyttä vähennä millään muotoa. Ei täältä kuolleita ihmisiäkään poisteta. --Otrfan 26. elokuuta 2009 kello 09.20 (EEST)

Tuolla vanhentumisella tarkoitin lähinnä tuotteita, jotka olivat vain hetken markkinoilla ja häipyivät sitten. Tietenkin jos merkittävyyttä on ennen ollut, se ei häviä mihinkään. Entäs sellaiset tuotteet kuten Kofola, joista ei Suomessa tiedetä yhtään mitään. Tässä tehdään kuitenkin suomenkielistä tietosanakirjaa, pitäisikö vai ei olla Suomi-näkökulma? --Hrrkrr31 26. elokuuta 2009 kello 16.21 (EEST)

Ainakin enkkuwikiä lukaisten Kofola vaikuttaa kyllä merkittävämmältä (ja mielenkiintoisemmalta) kuin yksikään suomalainen kolajäljitelmä. Jos merkittävyyttä mitattaisiin suomalaisten tietoisuudella asioista, muutama kiinalainen miljoonakaupunkikin katoaisi wikistä sen siliän tiän. :P – Haltiamieli 26. elokuuta 2009 kello 17.41 (EEST)

Tämä on nimenomaan suomenkielinen Wikipedia, ei Suomen Wikipedia, joten millään Suomi-linjalla ei mennä.--Silenzio 27. elokuuta 2009 kello 16.34 (EEST)

No onpa hyvä, että Tšekin suomalaisvähemmistöäkin palvellaan. :-) --Hrrkrr31 27. elokuuta 2009 kello 17.15 (EEST)

Ei tarvinne olla Tšekissä asuva suomalainen, että Kofolasta voi syystä tai toisesta (tai syyttä) haluta lueskella. Ehkä Suomeen tullut tšekkivaihtari mainitsee juomasta opiskelutoverilleen, tai ehkä Prahan-reissulla matkailija näki moista kaupanhyllyssä ja kiinnostui, tai kenties Erkki on ylipäätään kiinnostunut erilaisista virvoitusjuomista... tai ehkä Liisa vain klikkasi "Satunnaista artikkelia" ja yllättyi iloisesti. Tuntemattomat mutta moninaiset ovat tiedontarpeiden tiet. :) – Haltiamieli 27. elokuuta 2009 kello 23.29 (EEST)

Riippumattomia lähteitä tarvitaan, mutta toisaalta on eroteltava artikkelin nykytila ja sen potentiaali. Tämä on toisinaan vaikeaa, koska on mahdotonta tietää tarkkaan mitä kaikkia lähteitä onkaan löydettävissä. No, on tietysti melko helppoa arvata, minkälaisia lähteitä Pirkka Tivoli -kekseistä on löydettävissä. -- Piisamson 28. elokuuta 2009 kello 13.16 (EEST)

Minusta tuotemerkkejä voitaisiin aika surutta ohjata TuoteWikiin kun kerran sellainenkin on olemassa ja merkittävät poikkeustapaukset säilyttää täällä --Zache 28. elokuuta 2009 kello 11.03 (EEST)

Tuohan on hyvä ajatus, siellä voi esitellä suklaapatukoita ja energialimsoja ilman että kukaan rutisee. --Ulrika 28. elokuuta 2009 kello 13.04 (EEST)

Entisen kunnan mainitseminen

IP:llä esiintyvä käyttäjä poistelee toistuvasti mainintoja entisisistä kunnista luokassa Luokka:Kauhavan kylät ja muissa eteläpohjalaisissa kuntaliitoskuntien kylissä. Mielestäni tieto entisestä kunnasta ainakin tuoreitten kuntaliitosten jälkeen on mille tahansa maantieteelliselle kohteelle tarpeellinen tieto, jota ei ole syytä ehdoin tahdoin hävittää. Mikä mahtaa olla yhteisön mielipide?--Urjanhai 28. elokuuta 2009 kello 16.15 (EEST)

Kyllä paikan nimen mainitseminen on olennaista siinä, vaikka se olisikin entinen. Kuten tässä, koska se on tarkentava maantieteellinen sijainti kuten kaupunginosan tai muun sellaisen ilmoittaminen. --Makele-90 28. elokuuta 2009 kello 16.28 (EEST)

Omasta mielestä entisen kunnnan mainitsiminen on turhaa,koska se ei ole kieliopillisesti oikein esim Alahärmässä kauhavalla kuulostaa mielestäni typerältä. --[Käyttäjä:Oulanka|Oulanka]]85.156.63.117 28. elokuuta 2009 kello 17.41 (EEST)

Nämä pitäisi muotoilla mielestäni näin: Voltti on kylä Kauhavan kaupungissa entisen Alahärmän kunnan alueella, eikä esim. Voltti on kylä Alahärmässä Kauhavalla. Itse tieto on tietysti tärkeä ja mainitsemisen arvoinen.--IA 28. elokuuta 2009 kello 17.46 (EEST)

Tuo muotoilu on minusta varsin onnistunut. Tieto entisestä kunnasta on muutoinkin tärkeää tuoda esille tekstissä niiden historian valottamiseksi - valitettavasti näiden kylien kokoomaluokkana toiminut entinen kunta on jo hävitetty. --Care 28. elokuuta 2009 kello 17.51 (EEST)

Samaa mieltä IA:n kanssa, tuo on paras muotoilu. Minusta entinen kunta on ehdottomasti syytä mainita, sillä olisihan se melkoista historian uudelleenkirjoittamista, jos vaikkapa tässä Voltin artikkelissa ei puhuttaisi sanaakaan Alahärmästä, johon kylä kuitenkin on kuulunut iät ja ajat. Sehän olisi vähän niinku Vuonna 1984 -kirjassa, että "Oseania on sodassa Euraasian kanssa, Oseania on aina ollut sodassa Euraasian kanssa" (vaikkei vielä viikko sitten olisikaan ollut). --Quinn 28. elokuuta 2009 kello 17.54 (EEST)

Korjasin Närvijoki-artikkelin johdannon muodosta .. Jurvassa Kurikassa.. muotoon ..on kylä nykyisin Kurikan kaupunkiin kuuluvassa Jurvassa... Siitä voineekin päätellä, että kannatan entisen kunnan mainitsemista. Uuden kunnan keskuksessa eivät välttämättä tiedäkään, mitä kaikkia kyliä heidän kuntaansa on liitetty... --Lax 28. elokuuta 2009 kello 18.17 (EEST)

Ylläoleviin kommentteihin ei oikeastaan ole lisättävää: tieto lienee paras ilmaista mieluummin yksiselitteisesti kuin turhaa lyhyttä tavoitellen (tai neologismeilla, mutta se keskusteluhan on jo käyty). Ja itse tieto on joka tapauksessa on tarpeellinen (jo siksikin että sekä painetuissa hakuteoksissa että sähköisissä julkaisuissa, jotka ovat ilmestyneet ennen kuntaliitosta, kohteet kuitenkin käsitellään entisen kunnan mukaan, ja niitä käytettäessä tieto entisestä kunnasta on puhtaan teknisesti tarpeellinen tieto).--Urjanhai 28. elokuuta 2009 kello 18.29 (EEST)

Niin, tosin kannattaa tähän hivenen tapauskohtaisuutta varata. Tuoreimmissa kuntaliitoksissa entinen kunta lienee varsin luontevaa mainita jo alkuun, ja vanhemmissakin voi epäilemättä vanha kunta jäädä enemmän tai vähemmän virallisena jakoluokkana elämään. Mutta on johdantokappaleessa tilaa aloituslauseen jälkeenkin, joten kannattaa punnita mikä on sitä olennaisinta tietoa ja kokonaisuutta selkeimmin ynnäävää. Kylät ovat luonnollisesti kiinni kuntarakenteessa ja siksi niiden kohdalla vanhan kunnan mainitseminen on ymmärrettävän olennaista, sitten taas esimerkiksi joissain luontokohteissa se ei välttämättä ole aivan merkittävintä. :) – Haltiamieli 28. elokuuta 2009 kello 18.23 (EEST)

Joo, toki riippuu tapauksesta, mutta aina on kuitenkin tuo tekninen tiedonintressi, kun vanhemmissa (eli esim. viime vuoden) lähteissä (kuten sähköisissä julkaisuissa tai painotuotteissa) kohde on vanhan kunnan mukaan, niin silloin tiedosta voi kuitenkin olla teknisesti hyötyä, vaikka se ei ehkä olisi tyylillisesti niin keskeinen. --Urjanhai 28. elokuuta 2009 kello 18.46 (EEST)

Kannatan IA:n ehdottamaa muotoilua. Vanhat kunnat on syytä lähes poikkeuksetta mainita kertaalleen artikkelissa, koska ne ovat usein hyvin olennainen osa paikan historiaa. –Aulis Eskola 28. elokuuta 2009 kello 19.28 (EEST)

Mitä tarkoittaa kansallisuus?

Törmäsin tuoreisiin kansallisuudesta oleviin erilaisiin käsityksiin. Sehän on eri selvästi eri asia kuin kansalaisuus, mutta miten määritellään henkilön tai muun toimijan (organisaatio, yhtiö yms) kansallisuus?

Jos sanotaan "suomalainen", koska se tarkoittaa kansallisuutta ja koska kansalaisuutta?

Onko asiasta selvää käytäntöä, miten kansallisuus merkitään ja millaisia ilmaisuja siitä käytetään? Entä kansalaisuus?

Jos asia on käsitelty / määritelty jossakin, pyytäisin linkkiä. Olisin kiinnostunut myös mahdollisista perusteellisista vanhoista keskusteluista aiheesta - haulla löysin lähinnä vain lyhyitä ajatuksenvaihtoja asiasta ja ristiriitaisia käsityksiä. Asiaan on kyllä useasti törmätty artikkeleja kirjoitettaessa. --Aulis Eskola 28. elokuuta 2009 kello 23.23 (EEST)

MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0 antaa seuraavat määritykset

* kansalaisuus: henkilön jäsenyys valtiossa. Saada Suomen kansalaisuus.

* kansallisuus: henkilön kuuluvuus johonkin kansaan tai kansakuntaan. Ruotsin kansalainen, joka on kansallisuudeltaan turkkilainen.

Sinänsä asiaa vain pintapuolisesti pohtien voisi sanoa myös että kansallisuutta voisi kuvata henkilön etniseksi taustaksi

* etninen: kansaa, rotua tai heimoa koskeva, kansallinen. Väestön etniset piirteet. Etninen ruoka (eksoottisten maiden) kansallisruoista. Etninen ryhmä perinteittensä, rotunsa, uskontonsa, kielensä tms. seikkojen perusteella muusta väestöstä erottuva ryhmä. Etniset puhdistukset jnk etnisen ryhmän väkivaltaisesta karkottamisesta t. tuhoamisesta. Terv. --Riisipuuro 29. elokuuta 2009 kello 01.46 (EEST)--

Miten tulkitaan tuo kuuluminen kansaan tai kansakuntaan? Onko tuolle kuulumiselle jotakin ajallisia rajoja vai mitataanko sitä paremminkin toiminnan mukaan?

Koska kuuluu mahdollisesti moneen kansaan? --Aulis Eskola 31. elokuuta 2009 kello 13.21 (EEST)

Törmäsin myös kansallisuusongelmiin kirjoittaessani artikkeleita 1800-luvulla (tai aikaisemmin) eläneistä eurooppalaisista. Itsenäisiä valtioita oli erilainen joukko kuin nykyään, ja ihmiset vielä sattuivat muuttamaan paikasta toiseen. Ei kai auta muu kuin kirjoittaa sen mukaan, mitä lähteissä kerrotaan. Jos lähteissä ei kerrota henkilön kansallisuudesta mitään, niin ei kai tietoa voi artikkeliin itsekään keksiä. --Ryhanen 29. elokuuta 2009 kello 09.08 (EEST)

Minusta vanhoista eurooppalaisista kirjoitettaessa kansallisuuksia voisi käyttää aika vapaasti ja monimuotoisesti, jos vain jonkinlaista vihjettä löytyy. Artikkelista Michał Kleofas Ogiński on IP-tunnuksella haluttu väkisin poistaa liettualaisuus. Poistaja ehkä on puolalaisjuurinen :), mutta artikkelin perusteellisesti tehneen käyttäjän mukaan kummassakin nykymaassa pyritään Michał Kleofas Ogińskia omimaan omaksi, joten molemmat kansallisuudet on syytä mainita. Kun luonnehditaan saksanturkkilaiseksi, ruotsinsuomalaiseksi tai liettualais-puolalaiseksi, saadaan kaikki näkökulmat mukaan, vaikka siinä joku pahoittaisikin mielensä. --Ulrika 29. elokuuta 2009 kello 09.44 (EEST)

Viitteistä

Pitäisikö kyseisellä tavalla merkityt viitteet korjata, josko ne kaikki on enää järkevällä työmäärällä edes korjattavissa. Muutenkin mielestäni lähdemateriaalin ymppääminen viitteisiin ei ole kovin järkevää niiden huonon luettavuuden takia, vaikkakin se näyttää olevan lähes käytäntönä wikipediassa. Vesteri 30. elokuuta 2009 kello 13.17 (EEST)

Varmaankin olisi hyvä korjata nuo yhtenäisyyden vuoksi, ettei tapa ainakaan yleisty. Näyttäisi, että artikkeleita on muutamia kymmeniä. --Jisis (keskustelu) 30. elokuuta 2009 kello 13.30 (EEST)

Vaikuttaa aika ongelmalliselta tavalta. Saattaahan tuo toimia aikansa, mutta jos tuonne lisätään uusia viitteitä väliin ja ibid-viittaukset jätetään ennalleen (kuten väistämättä käy jossain välissä), silloinhan ibid-viittaukset osoittavat aivan vääriin teoksiin.–Jm00 30. elokuuta 2009 kello 13.32 (EEST)

Samaa mieltä. Tuon esimerkin historiasta näkee, että sivu on käännetty en-wikistä, ja viitteet tuotu tarkistamatta sieltä. --Tappinen 30. elokuuta 2009 kello 13.37 (EEST)

Itse asiassa huomasin että toisena ongelmana on nyt näiden ibidemien kanssa, että tosiaan ne on pääosin tuotu tuolta en-wikistä ja niiden oikeilla paikoilla olohan pitäisi nyt käytännössä tarkistaa en-wikistä. Esim. tämä Azerit-artikkelin ibidemit voisi poistaa kokonaan, kun itse asiassa oikeat kohdat johon niiden tulisi viitata ovat ilmeisesti jossain en-wikin sivuhistorian syövereissä. Vesteri 30. elokuuta 2009 kello 14.35 (EEST)

Poistomallineiden poistelu

Olisiko syytä kirjata käytäntöihin, että uudet käyttäjät eivät saisi poistaa roska- ja merkittävyysmallineita? Nykyään kun artikkelin kyseenalaistaa, niin se on pakko laittaa tarkkailulistalle, sillä mallineilla on ikävä taipumus tulla poistetuksi ilman perustelua. Joskus löytyy artikkeleita, joista mallineen poistoa ei ole huomattu. Nykyään väärinkäyttösuodatin tagaa poistot, mutta jos käytäntöä muutettaisiin, niin sen voisi laittaa estämään ne. Lokin mukaan toukokuun huhtikuun 26. päivän jälkeen mallineita on poistettu uusien ja rekisteröitymättömien käyttäjien toimesta 180 kertaa, ja ilmeisesti kaikki poistot on jouduttu palauttamaan: [5]. --Otrfan 3. syyskuuta 2009 kello 08.21 (EEST)

Kannatettava ajatus, olen huomannut saman poistoinnon. Wikipedia on osoittautunut merkittäväksi markkinointikanavaksi ja uusien yritysten profiilinnostopaikaksi. --Ulrika 3. syyskuuta 2009 kello 08.36 (EEST)

Mielestäni kannatettava lisäys, joka helpottaa työtaakkaa ja koituu vielä projektin parhaaksi. Poistolle on hyvä aina kirjoittaa perustelu, myös vakikäyttäjien tekemille.--Khaosaming 5. syyskuuta 2009 kello 16.02 (EEST)

En kannata asiaa. Olkoon kaikilla sama oikeus tai kennelläkään D100a 5. syyskuuta 2009 kello 16.03 (EEST)

Kannatan ehdottomasti. --Ville Siliämaa 5. syyskuuta 2009 kello 16.07 (EEST)

Kannatan. Uusilla käyttäjillä ei (ymmärrettävästi) ole usein selvää kuvaa Wikipedian merkittävyyskäytännöistä. --Quinn 5. syyskuuta 2009 kello 16.10 (EEST)

 Kannatan –Crimson Cherry Blossom™ 5. syyskuuta 2009 kello 16.20 (EEST)

Sekä {{Merkittävyys}}- että {{Roskaa}}-mallineissa on jo nyt näkyvissä perusteluvaatimus. Eivätkö mallineiden ohjeet ole merkittävyys- ja poistokäytäntöjen käytännön sovelluksia, joita pitäisi joka tapauksessa noudattaa ilman, että käytäntöjä tarvitsee täsmentää? Mielestäni suodattimen ruuvaus pitäisi sellaisenaan riittää. --Jaakonam 5. syyskuuta 2009 kello 17.30 (EEST)

Hyvä asiasta olisi mainita käytännössäkin, niin ei tule ihmettelyä asiasta. Estäviä suodattimia ei kovin montaa ole tällä hetkellä käytössä. Tosin nyt huomasin, että tällä hetkellä suodatin ei edes huomauta käyttäjää - sen voisi kyllä laittaa päälle vaikka saman tien. --Otrfan 5. syyskuuta 2009 kello 17.43 (EEST)

180 on sen verran iso luku puolessa vuodessa, että käytäntöihin voisi tehdä ehdotetun muutoksen. --OM 6. syyskuuta 2009 kello 00.10 (EEST)

Tämäkin nostaisi jälleen Wikipedian tasoa. Kannatetaan. – EtäKärppä^{äl' yli päästä perhanaa} 6. syyskuuta 2009 kello 00.16 (EEST)

Ehdotus välityskäytäntöön

Siirretty sivulta Wikipedia:Välityslautakunta/Äänestys 2009/Keskustelu ehdokkaasta Joonasl. –Ejs-80 7. syyskuuta 2009 kello 11.03 (EEST)

En ota toistaiseksi kantaa Joonasl:n Wikipediapanokseen, muuten kuin toteamalla, että se koostuu suurimmaksi osaksi kovasta kehitystyötä. Samoin kuin Ulrikan kohdalla. He ovat olleet kuitenkin keskinäisen kiistan osapuolia. Odotukseni hyvän tahdon suhteen ei ole horjunut ainakaan henkilökohtaisesti kummankaan osalta, enkä välttämättä uskoisi kummankaan käyttävän potentiaalisesti asemaansa väärin. Kuitenkin, vastaisuuden varalle ja yleisen oikeudenmukaisen sekä tasa-arvon ilmapiirin edistämiseksi ehdotan byrokraattista, mutta tasapuolista ja jääväävää sääntöä, joka estäisi välityspyyntökäsittelyssä kiistan osapuolina mukana olleiden käyttäjien asettumisen ehdokkaaksi seuraaviin välityslautakuntaäänestyksiin, oli lautakunnan suosittelu/ratkaisu ollut mikä hyvänsä. Tämä siis koskisi kuluvissa vaaleissa Joonasl:n lisäksi myös käyttäjiä Ulrika, Watti ja Klassikkomies. --Ukas 7. syyskuuta 2009 kello 02.51 (EEST)

Tuo ehdotuksesi on hyvin kannatettava, --Anna v. F. 7. syyskuuta 2009 kello 03.20 (EEST)

En kannata. Jäsenet valitaan äänestyksessä, ja kai äänestäjät osaavat harkita kenelle äänensä antavat. --Otrfan 7. syyskuuta 2009 kello 07.13 (EEST)

Minäkään en kannata. ”He ovat olleet kuitenkin keskinäisen kiistan osapuolia.” Niin, mitä sitten? Ei se tarkoita että he (edit:en viittaa tällä kehenkään) olisivat välttämättä rikkoneet käytäntöjä tai hyvää henkeä, ja täten eivät olisi soveliaita välityslautakuntaan muiden riitoja sopimaan. --Makele-90 7. syyskuuta 2009 kello 08.11 (EEST)

Ehdotus on hyvä, ja kannatan sitä. Minua on useamman käyttäjän voimalla pyydetty ehdokkaaksi, mutta olen (edelleen) kieltäytynyt. Pääasiallinen syy on että katson voivani hyödyntää Wikipediaa paremmin muuten, mutta myös se, että aika ajoin joudun helposti napit vastakkain jonkun toisen käyttäjän kanssa. Kannatan välityslautakuntaan rauhallisia, tasapuolisia henkilöitä, joilla ei ole taipumusta kiistelyyn eikä varsinkaan oman profiilinsa nostoon. --Ulrika 7. syyskuuta 2009 kello 10.47 (EEST)

Mutta jos Wikipedian käyttäjät äänestyksessä haluavat välityslautakuntaan kiistelyyn taipuvaisen, epätasapuolisen, rauhattoman, profiiliaan nostavan jäsenen, niin kai heillä (meillä) on siihen oikeus? Jos sellaista ei haluta, niin sitten voi äänestää muita ehdokkaita. Ei ehdokkaaksi asettuminen tarkoita automaattista valintaa. --Otrfan 7. syyskuuta 2009 kello 11.06 (EEST)

Paitsi jos ehdokkaita on viisi tai vähemmän. :-) –Ejs-80 7. syyskuuta 2009 kello 11.09 (EEST)

Samaa mieltä kuin Otrfan. Vaalikelpoisuutta ei saa demokratiassa missään tapauksessa rajoittaa, äänestäjät päättäkööt. --Hrrkrr31 7. syyskuuta 2009 kello 11.10 (EEST)

 Kannatan ehdottomasti. –Crimson Cherry Blossom™ 7. syyskuuta 2009 kello 10.58 (EEST)

Vastustan ainakin tuossa muodossa. Tuollainen käytäntö mahdollistaisi (ainakin teoriassa) potentiaalisten ehdokkaiden blokkaamisen järjestämällä näennäisen kommenttipyynnön ennen vaaleja. Vähän sama kun eduskunnassa sovittaisiin, että aktiivisen oppositiopolitiikan harjoittajat eivät saa osallistua seuraaviin vaaleihin. :) Gopase+f 7. syyskuuta 2009 kello 11.08 (EEST)

Minusta tämä on kuitenkin kaukana poliittisesta hallitus-oppositioasetelmasta. Muotoilu on semanttinen kysymys, ottaen huomioon Ortfanin vähän alempana esittämä osuva perustelu.--Ukas 7. syyskuuta 2009 kello 17.04 (EEST)

Minusta tämä on hieman outo ehdotus ottaen huomioon, että kuka tahansa, joka vie minkä tahansa asian välityslautakuntaan on lähtökohtaisesti osapuoli. Tällainen käytäntö nostasisi aivan tarpeettomasti jo muutenkin korkeaa kynnystä viedä asoita välityslautakunnan päätettäväksi. Muutenkaan en ymmärrä jatkuvasti halutaan asettaa rajoituksia ehdokkuudelle - eiköhän äänestäjät osaa valita ehdokkaista parhaaksi katsomansa henkilöt ilman erityistä esikarsintaakin. --Joonasl (kerro) 7. syyskuuta 2009 kello 11.11 (EEST)

Käyttäjä Gopase kertoi juuri pähkinänkuoressa minunkin mielipiteeni joten vastustan ehdotusta. --Nvidia 7. syyskuuta 2009 kello 11.12 (EEST)

Olen samoilla linjoilla kuin Gopase ja vastustan ehdotusta. Tällainen ehdotus johtaisi helposti likaiseen peliin ennen välityslautakunnan äänestyksiä. Luottaisin mieluummin sekä ehdolle asettuvien omaan harkintakykyyn että yhteisön kykyyn valita parhaat mahdolliset edustajat lautakuntaan.--Cuprum 7. syyskuuta 2009 kello 11.47 (EEST)

Varovaisesti kannattaisin ehdotusta, kunhan vaan voitaisiin jotenkin estää ettei Gopasen mainitsemia tilanteita tulisi. --Velma 7. syyskuuta 2009 kello 11.26 (EEST)

Ukasin ehdotuksessaan luettelemien käyttäjien lisäksi myös käyttäjät 101090ABC, Ejs-80, Höyhens ja MPorciusCato ovat olleet osapuolina välityslautakunnan käsittelemissä tapauksissa, eli ehdotuksen mukaisesti myöskään he eivät saisi asettua ehdolle. --Otrfan 7. syyskuuta 2009 kello 11.34 (EEST)

Osapuolet voi tarkistaa sivuilta Wikipedia:Välityspyynnöt/Watin ja Klassikkomiehen välinen kiista ja Wikipedia:Välityspyyntö/Ulrikan ja Joonasl:n toiminta Wikipediassa. Kaikille ei ilmeisesti ole selvillä se, että välityskäsittelyssä osapuolena oleminen ei välttämättä merkitse sitä, että käyttäjä on kiistellyt kovasti, vaan pelkkä asian vieminen välityskäsittelyyn (ts. välityspyynnön tekeminen) riittää osapuoleksi nimeämiseen. –Ejs-80 7. syyskuuta 2009 kello 11.46 (EEST)

Joo, vähän sama kuin kaikilta oikeuteen joutuneilta (olivatpa sitten syyllisiä, syyttömiä, asianomistajia tai peräti syyttäjiä) vietäisiin kansalaisluottamus. En kannata. --Silvonen 7. syyskuuta 2009 kello 14.53 (EEST)

Aivan. Äänestäjät varmasti osaavat perehtyä näissä tapauksesissa välityslautakunnnan päätöksiin ja tehdä niiden pohjalta päätöksen siitä miten osapuolet ovat toimineet.--Joonasl (kerro) 7. syyskuuta 2009 kello 14.56 (EEST)

Vastustan, "Yleisen oikeudenmukaisen sekä tasa-arvon ilmapiirin edistäminen" ei ole riittävä perustelu. Jo ihan turhan byrokratian takia ei ehdokasasettelua kannata rajata säännöillä, joilla ei ole mitään oikeaa tarkoitusta. --ML 7. syyskuuta 2009 kello 15.15 (EEST)

Vastustan. "Osalliset" eivät välttämättä ole syyllistyneet yhtään mihinkään. Ja vaikka olisivatkin, en näe syytä rajoittaa yhteisön vapautta valita itse suosikkinsa. Muutos saisi lautakunnan päätökset näyttämään rangaistuksilta, mikä ei ole tarkoituksenmukaista. Terv. --Riisipuuro 7. syyskuuta 2009 kello 16.42 (EEST)--

Vastustan, osapuoleksi joutuminen ei ole mikään rangaistus. Jokainen voi toki soveltaa omassa äänestyskäyttäytymisessään haluamiaan sääntöjä. --Harriv 7. syyskuuta 2009 kello 16.56 (EEST)

Höh. Miksi osapuolena jo käsitellyissä kiistoissa oleminen saisi aiheuttaa jääviyden ratkaista kaikkia tulevia kiistoja? Jääviys ratkaistakoon jokaisessa kysymyksessä erikseen eikä rajoittamalla ehdokkuutta. Juhantalokin sai mennä takaisin eduskuntaan, ja siinä oli sentään paljon pahemmasta kyse... --Lax 7. syyskuuta 2009 kello 17.04 (EEST)

Vastustan ehdotusta. Mahdoton ajatus, että wikipediassa käyttäjä voitaisiin tuomita menettämään äänioikeuden tai ehdokasoikeuden. --Pentti Repo 7. syyskuuta 2009 kello 17.13 (EEST)

Vastustan selvästi ehdotusta. Emme varmaankaan vieläkään ala rajata ehdolle asettumisen ja äänestämisen oikeutta aktiiveilta toimivilta wikipedisteiltä. --Aulis Eskola 8. syyskuuta 2009 kello 21.01 (EEST)

Tulos: ei konsensusta

Eiköhän tämä riitä. Keskustelussa on tullut selväksi, että ehdotusta vastustetaan niin paljon, ettei konsensusta sen lisäämiseksi välityskäytäntöön ole. --Jisis (keskustelu) 7. syyskuuta 2009 kello 17.18 (EEST)

Jatkava jäsen Aulis Eskola

Käytäntöjen kahvihuoneelle kuulumaton keskustelu siivottu tänne --Aulis Eskola 8. syyskuuta 2009 kello 08.42 (EEST)