Siirry sisältöön

Ville Keynäs

Lisää linkkejä
Wikipediasta
Ville Keynäs
Ville Keynäs Helsingin kirjamessuilla 2015.
Ville Keynäs Helsingin kirjamessuilla 2015.
Henkilötiedot
Syntynyt6. maaliskuuta 1960 (ikä 64)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti kääntäjä

Ville Keynäs (s. 6. maaliskuuta 1960 Helsinki) on suomalainen kääntäjä.[1] Hänet tunnetaan ranskalaisen kirjallisuuden, erityisesti kirjallisen leikittelyn ja verbaalisen runsautensa takia "mahdottomana käännettävänä" pidetyn kirjallisuuden suomentajana. Lisäksi hän on yksi Aku Ankan kääntäjistä.[2]

Keynäs valmistui filosofian kandidaatiksi yleisestä kirjallisuustieteestä Helsingin yliopistosta 1992 ja on toiminut siitä lähtien päätoimisena suomentajana.[1] Hän on saanut työstään useita tunnustuksia. Vuonna 2007 Keynäs palkittiin Georges Perecin teoksen Elämä: Käyttöohje suomennoksesta.[3] Keynäs sai vuonna 2009 yhdessä Annikki Sunin kanssa Arts et Lettres -ritarikunnan ritarimerkit työstään ranskalaisen kirjallisuuden suomentajina.[4] Vuonna 2010 hänelle myönnettiin Mikael Agricola -palkinto François Rabelaisin teoksen Pantagruelin kolmas kirja suomennoksesta.[5] Kirjallisuuden valtionpalkinnon hän sai 2022.[6]

Ville Keynään puoliso on suomentaja Anu Partanen, jonka kanssa hän on tehnyt myös yhteisiä käännöksiä. Keynään isä oli yritysjohtaja ja Autismisäätiön perustaja Pentti Keynäs[7] ja isoisä karjalaisaktivisti Vasili Keynäs[8].

Valikoituja käännöksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Perec, Georges: Tiloja / Avaruuksia (Espèces d’espaces). Loki-kirjat 1992.
  • Flaubert, Gustave: Valmiiden ajatusten sanakirja (Dictionnaire des idées reçues). Loki-kirjat 1997. Suomennos yhdessä Mirja Halosen kanssa.
  • Bauby, Jean-Dominique: Perhonen lasikuvussa (Le scaphandre et le papillon), WSOY 1997. Suomennos yhdessä Anu Partasen kanssa.
  • Lévi-Strauss, Claude: Tropiikin kasvot (Tristes tropiques, 1955). Loki-kirjat 1997.
  • Perec, Georges: Elämä Käyttöohje (La vie mode d’emploi). Loki-kirjat 2006.
  • Houellebecq, Michel: Mahdollinen saari (La possibilité d’une île). WSOY 2006.
  • Littell, Jonathan: Hyväntahtoiset (Les Bienveillantes). WSOY 2008.
  • Rabelais, François: Pantagruelin kolmas kirja (Le Tiers livre). WSOY 2009.
  • Rabelais, François: Pantagruelin neljäs kirja (Le Quart livre). Siltala 2014.
  • Céline, Louis-Ferdinand: Linnasta linnaan (D’un château l’autre). Siltala 2016.
  • Perec, Georges: Häviäminen. (La disparition ) Teos, 2023. ISBN 9789523633612
  • Céline, Louis-Ferdinand: Sota (Guerre). Siltala 2024.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Ville Keynäs 375humanists.helsinki.fi. Helsingin yliopisto. Viitattu 15.10.2015. (englanniksi)
  2. ↑ Huttunen, Heta: Aku Ankan suomentajat Helsingin Sanomat. Arkistoitu 8.2.2009. Viitattu 11.8.2009.
  3. ↑ Marttila, Hannu: Ville Keynäs palkittiin Perecin suomennoksesta Helsingin Sanomat. 28.9.2009. Arkistoitu 7.6.2008. Viitattu 11.8.2009.
  4. ↑ Annikki Suni ja Ville Keynäs saivat ranskalaiset kunniamerkit 27.10.2009. Ranskan Suomen-suurlähetystö (Bienvenue sur le site de l’Ambassade de France en Finlande). Viitattu 7.11.2009.[vanhentunut linkki]
  5. ↑ Natasha Vilokkinen ja Ville Keynäs saivat suomentajien palkinnot, Hs.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Taike jakoi 15 valtionpalkintoa ansioituneille taiteilijoille ja taideyhteisöille 13.12.2022. Taiteen edistämiskeskus. Viitattu 21.12.2022.
  7. ↑ Kankaanpää, Juho: "Heijala vatitata huh hah huh", paidattomat miehet huusivat lavalla Yle Kuusi kuvaa. 8.10.2021. Viitattu 17.5.2023. (Isää ei suoraan nimetä, mutta puhutaan Kemin Veitsiluodosta Helsinkiin muutosta 1965 ja autistisesta pikkusiskosta.)
  8. ↑ Peksujeff, Kai: Keskustelua karjalaisuudesta ja Karjalan Sivistysseuran taustoista 8.10.2014 Karjalan Sivistysseura. 2014. Viitattu 17.5.2023.[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ville_Keynäs&oldid=22866066”