Westend
| Westend | |
|---|---|
| Westend | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Westend korostettuna. Espoon kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Espoo |
| Suuralue | Suur-Tapiola |
| Kaupunginosa nro | 13[1] |
| Pinta-ala | 8,4 km² [2] |
| Väkiluku | 3 323[3] (31.12.2023) |
| Postinumero(t) | 02160 |
| Lähialueet | Haukilahti, Niittykumpu, Otaniemi, Tapiola |
Westend on Suomenlahden rannalla sijaitseva Espoon kaakkoinen kaupunginosa. Alue sijaitsee Tapiolan eteläpuolella noin kymmenen kilometriä Helsingin keskustasta länteen. Lähin moottoritie on Länsiväylä, joka kulkee Westendin pohjoispuolitse. Westend on Suomen suurituloisin postinumeroalue: sen täysi-ikäisistä asukkaista 59,9 prosenttia kuului vuonna 2021 Suomen hyvätuloisimpaan viidennekseen.[4][5]
Westend kuuluu yhdessä Haukilahden, Laajalahden, Mankkaan, Niittykummun, Otaniemen, Pohjois-Tapiolan ja Tapiolan kanssa Suur-Tapiolan suuralueeseen.
Nimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Westendin nimi syntyi 1930-luvulla, kun alueelle valmistui asemakaava Lauttasaaren sillan valmistuttua. Aluetta mainostettiin Helsingin läntisenä esikaupunkina ja sitä alettiin kutsua Westendiksi. Nimeen otettiin mallia ulkomailta. Nimen voi nähdä muodostuvan englannin kielen sanoista West eli länsi ja end eli loppu tai pääty.[6]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurin osa Westendin alueesta on merta ja saaristoa. Manner-Westend rajoittuu pohjoisessa Tapiolaan ja Keilaniemeen, joka on Otaniemen osa-alue. Idässä ja etelässä Westendin manneralue rajoittuu Suomenlahden Linholmsfjärdeniin ja lännessä Haukilahteen. Luoteessa Westendillä on noin 200 metriä rajaa Niittykummun kanssa. Westendin manneralueeseen kuuluu myös Hanasaari ja Karhusaari. Ne sijaitsevat koillisessa. Merialue mukaan luettuna Westend rajoittuu idässä Lauttasaaren merialueeseen ja etelässä Matinkylän merialueeseen.[7]
Westendin saaria ovat muun muassa Käärmesaari, Niittysaaret ja Vehkasaari idässä sekä Varsasaari ja Tvijälp lännessä. Westendin laajimmat lahdet ovat Hirböleviken, Konungsviken ja Bredviken, jota jakaa Bredvikskobben. Se on pieni saari, jonne on rakennettu kävelysilta mantereelta. Osalla saarista, kuten Vehkasaarella, on melko tiheään pientaloja. Osa on puolestaan melko luonnontilaisia, kuten Käärmesaari.[7]
Westendin manneralueen viheralueita ovat Mustikkamäki, Linnake, Westendinpuisto ja Westendinmäki. Bredvikenin rannalla sijaitsee viheralue uimarantoineen ja Karhusaaressa sijaitsee Karhusaarenpuisto. Manneralueen korkeimmat kohdat ovat noin 25 metriä merenpinnan yläpuolella. Saarten korkeimmat kohdat ovat puolestaan noin 15 metriä mpy.[7]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Westendin suunnittelun lähtökohta oli luoda Espoon eteläiseen osaan korkeatasoinen merellinen huvilakaupunki. Ympäristön suunnitteluun ja viihtyisyyteen panostettiin tavallista enemmän.
Ainakin 1600-luvulta asti alueella on ollut Otnäsin kylään kuulunut Hirböle-niminen kylä. Myöhemmin Hirböle-nimelle muodostettiin suomenkielinen vastine Hiirala ja se on jäänyt elämään muun muassa kadunnimissä (Hiiralantie, Hirbölevägen). Westendin ja Haukilahden rajalla on ensimmäisen maailmansodan aikaiseen linnoitusketjuun kuuluvia juoksuhautoja.
Länsiväylän rakentuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Autoliikenteen kasvaessa 1920-luvulla aloitettiin eteläisen tieyhteyden suunnittelua Helsingistä länteen. Helsingin kaupunki osti Lauttasaaren 1930-luvulla ja sen myötä tie päätettiin rakentaa Lauttasaaresta Jorvakseen. Westendin pohjoisrajalla kulkeva Jorvaksentie, eli nykyinen Länsiväylä, avattiin liikenteelle vuonna 1937. Porkkalan palauttamisen myötä, vuonna 1956, tiestä tuli tärkeä yhteys läntiselle Uudellemaalle. Tien rakentaminen moottoritieksi aloitettiin vuonna 1961 ja tie valmistui Espoonlahdelle vuonna 1969. Tien nimeksi vakiintui tällöin Länsiväylä.[8]
Westendin rakentuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Westendin alueen omisti ja kaavoitutti Hagalundin kartanon isäntä, lääketieteen lisensiaatti ja tennismestari Arne Grahn,[9] jonka mukaan on nimetty puistotie. Kaavoitustyön teki Ragnar Gustafsson vuonna 1934.[10] Westendin katuverkko on nykyisinkin lähes identtinen Gustafssonin 1930-luvun kaavan kanssa. Westendin uudisrakentaminen on paljolti edennyt vanhaa rakennuskantaa purkamalla jolloin alkuperäinen kaava on säilynyt.
Westendin kehitys liittyy läheisesti yhteen sen pohjoispuolelle rakennetun Tapiolan puutarhakaupungin synnyn kanssa. Grahn teetti vuonna 1945 Otto-Iivari Meurmanilla vastaavanlaisen suunnitelman Hagalundin maille rakennettavaksi n. 12 000 asukkaan "kaupungiksi" ja 1950-luvun alussa hän myi alueen Väestöliitolle, joka osti sen perustettavan säätiön (Asuntosäätiö) lukuun. Westendin rakenne perustui Meurmanin ideaaliin englantilaisesta puutarhakaupungista kun taas Tapiolaa alettiin kehittää Asuntosäätiön johtajan Heikki von Hertzenin ja nuoremman arkkitehtipolven (Aarne Ervi, Viljo Revell, Markus Tavio) johdolla kohti uudenlaista kaupunkinäkemystä.
Westendin aluetta rakennettiin 1930-luvulta lähtien. Grahn rakennutti kaksikenttäisen Westendin tennishallin johon liittyi 8 massaulkokenttää.[11] Halli toimi Helsingin Olympialaisten 1952 miekkailun kisapaikkana. Grahn myi hallin 1949 Maataloustuottajien Keskusliitolle, jolla se oli muun muassa koulutuskäytössä. Olympialaisten jälkeen valmistui MTK:n koulutuskeskus ja Tennishalli palautui alkuperäiseen käyttöönsä. 1960-luvun lopussa tennishalli oli Espoon kauppalan kansakoulukäytössä. Halli paloi vuonna 1967.[9] 1970-luvulla Westendiin muutti varakkaita ihmisiä, ja siitä kehkeytyi yksi Suomen kalleimmista asuma-alueista.lähde? Westendiin valmistui eniten asuntoja 1970–1990-luvuilla. Alueen asunnot ovat jakautuneet melko tasaisesti eri talotyyppien välille, yleisimmän tyypin ollessa erilliset pientalot.[12]
Aluerakentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Espoossa käynnistettiin aluerakentaminen 1960-luvulla ja kunta teki useita aluerakentamissopimuksia. Sopimuksissa aluerakentajat vastasivat maa-alueiden hankinnasta, rahoituksesta ja kunnallistekniikan rakentamisesta. Vuonna 1966 Espoon valtuustossa hyväksyttiin suuri aluerakentamispaketti, jonka myötä Westendin alue tuli Hakalle.[13]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Westendin väkiluku oli vuodenvaihteessa 2023/2024 noin 3 300. Noin neljä viidesosaa asukkaista puhui äidinkielenään suomea. Ruotsinkielisten osuus väkiluvusta oli noin kymmenesosa. Kummankin kotimaisen kielen osuus ylittää Espoon keskiarvot.[3]
Väkiluvun kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arkkitehtuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Westendin talojen arkkitehtuuri vaihtelee jugendtyylisistä kartanoista viime vuosien moderneimpaan arkkitehtuuriin. Alkuvuosina rakennuksia suunnittelivat Westendiin muuttaneet suunnittelijat kuten Georg Wigström sekä tilaustöitä toteuttavat arkkitehdit.
Funktionalismia edustavia rakennuksia ovat esimerkiksi Olavi Nummisen 1938 suunnittelema Liinasaarentie 5 ja Matti Finellin 1936 suunnittelema Villa v. Heiroth, Mansikkatie 2 sekä Aulis Kalman kuvanveistäjä Gunnar Elfgrenille suunnittelema Länsilinnake 12 v 1939.
1940-luvun tyyliä edustavat esimerkiksi Viljo Revellin 1945 suunnittelema Ollonqvist (Westenditie 71), Dag Englundin 1947 huvilasuunnitelma (Westendintie 53) sekä Matti Finellin 1950 piirtämä Vill H. Schlüter (Westendintie 55). Näiden rakennusten toteutuksessa käytettiin ajalle tyypillistä liuskekiveä ja detaljeja. Muita näyttäviä taloja ovat klassisen tradition kulminaatio Villa Blumberg (Ankkurisaarentie 6, 1948), 1940-luvun lopulla rakennettu moni-ilmeinen P. Lausten suunnittelema Villa Kihlström Hiiralantie 5:ssä sekä johtaja Kaarlo Forsmanin itsensä suunnittelema talo Lyökkiniemi 5:ssä.
1950-luvusta lähtien on päädytty yhä monipuolisempiin ratkaisuihin. Aikansa modernismia edustaa arkkitehti Eero Eerikäisen vuonna 1954 Hiiralankaari 3:een suunnittelema ennennäkemättömän suoraviivainen Grönhagenin talo. 1960-luvun alussa valmistui Kristian Gullichsenin suunnittelema Villa Ulfves (Kuninkaanniemi 2), joka edusti bungalow-tyyppiä atriumpihan ympärille kiertyvine tiloineen. Erkki Kairamon 1970-luvun alkupuolelta lähtien Westendiin suunnittelema rakennusten sarja oli uutta ja luovaa, mutta samalla perinnetietoista arkkitehtuuria, kuten Lyökkiniemi 6 paritalot (1980-luvun lopulla), Liinasaarenkujan japanilaishenkiset valkeat kuutiomaiset paritalot ja Liinasaarentie 3 rivitalot, joiden parvekkeille on sijoitettu liikuteltavat säleiköt.[15]
Nähtävyyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Westendin läpi kulkee Espoon Rantaraitti, jonka varrella useimmat Westendin hiekkarannoista sijaitsevat. Nähtävillä on myös hyvin säilyneitä Krepost Sveaborgiin eli Helsingin maa-ja merilinnoitukseen kuuluneita ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitusrakennelmia.
Kylpylähotellihanke
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Westendin uimarannan ja Länsiväylän väliin jäävälle alueelle, osin entiselle huoltoasematontille suunnitellaan kylpylähotellia, jonka hotelliosa olisi 18-kerroksinen torni. Hotellin nimeksi ollaan suunniteltu Marriott Westend Helsinki. Yleinen uimaranta jää nykyiseen käyttöönsä. Hotellin ja meren välin jää varaus Espoon merenrantoja kiertävälle rantaraitille.[16][17] Kaavamuutos hotellia varten tehtiin vuonna 2009 ja sen rakentamisen on tarkoitus alkaa vuonna 2012, jonka jälkeen hotellin avaamisen olisi tarkoitus tapahtua vuonna 2014.[18] Hanke kylpylähotellin rakennuttamisesta on viivästynyt, sillä marraskuussa 2013 missinäkin tunnettu Heini Wathén kanteli hankkeesta Euroopan komissiolle. Hänen mukaansa kongressikeskuksen saapuminen suunnitellulle paikalleen rikkoisi Euroopan unionin luontodirektiiviä.[19]
Tunnettuja westendläisiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Camilla Al Fayed, seurapiirihenkilö
- Mohamed Al-Fayed, miljardööri
- Jyrki Järvilehto, Formula 1 -kilpailija
- Juha Kankkunen, rallikuski
- Tapani Kansa, laulaja
- Mikko Leppilampi, näyttelijä ja televisiojuontaja
- Jorma Ollila, Shellin hallituksen puheenjohtaja
- Kirsti Paakkanen, yrittäjäneuvos
- Pekka Perä, Talvivaaran kaivoksen toimitusjohtaja
- Jaakko Rauramo, vuorineuvos
- Martin Saarikangas, vuorineuvos[20]
- Alexander Stubb, Suomen tasavallan 13. presidentti
- Roger Talermo, Olympiakomitean puheenjohtaja
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maija-Liisa Kaistila, Aapo Kirvesniemi, Pirkko Sillanpää & Esko Uotila: Maatilojen Espoo. Espoon perinneseura, 2020. ISBN 978-952-7311-10-3
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www.espoo.fi/download/noname/%7B93C01BB3-655D-43CC-8985-F650B5842D65%7D/30523 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
- ↑ a b Väestö (Aluesarjat / Väestö / Väestörakenne / Osa-alueittain (Pääkaupunkiseutu)) Stat.hel.fi. Arkistoitu 13.10.2004. Viitattu 11.5.2024.
- ↑ Honkanen, Veera: Suomen rikkaat ja köyhät asuvat Espoossa 7.7.2014. Taloussanomat. Viitattu 28.8.2014.
- ↑ Kuokkanen, Venla: Suomen Solsidanit. Helsingin Sanomat, 11.7.2023. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 11.7.2023.
- ↑ Ukskoski, Laura: Westendin nimistö Espoon kaupunki. 2016. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ a b c Espoon karttapalvelu : Westend kartat.espoo.fi. Viitattu 8.9.2023.
- ↑ Espoon perinneseura 2020, s. 23
- ↑ a b Rahikainen, Lauri: Kauan, kauan, kauan, sitten Otaniemessä, Polyteekkari 7/2002
- ↑ Katsaus Westendin historiaan (s. 3) (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 28.4.2013.
- ↑ http://www.marsky.fi/eu/megaevents/MESSUHALLI.htm[vanhentunut linkki]
- ↑ Westendin asuntokanta 1920–2013 aluesarjat.fi. Helsingin seudun aluesarjat. Arkistoitu 1.2.2015. Viitattu 1.2.2015.
- ↑ Espoon perinneseura 2020, s. 24–25
- ↑ Espoon väestö iän mukaan 31.12.2023 Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. Viitattu 3.10.2024.
- ↑ Erik Gillberg, Asko Siukosaari, Sirkka Paikkala ja Timo Tuomi: Westend - Huvilakaupunki, Espoon kotiseutusarja 1. Museovirasto, 1990.
- ↑ Espoo varasi Westendistä tontin kylpylähotellille. Helsingin Sanomat 13.6.2007 A12 HS Arkisto (maksullinen)[vanhentunut linkki]
- ↑ Westendin kylpylähotellin soveltuvuus alueelle tutkitaan , Helsingin Sanomat 31.1.2008, HS Arkisto, maksullinen[vanhentunut linkki]
- ↑ Ultivista: Marriott kongressi- ja kylpylähotelli Westendiin (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Westendin tornihotellista kantelu Euroopan komissiolle (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/207995-martin-saarikangas-ehdottaa-johtajille-palkka-alea (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Näin hulppeasti tunnetut suomalaiset asuvat Iltasanomat.fi. 15.7.2012. Sanoma Media Finland. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 19.7.2014.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Espoon Kaupunginmuseon julkaisu: Westend Huvilakaupunki
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Länsiväylä: Marriott-hotelliketju rantautuu Westendiin (Arkistoitu – Internet Archive)
