Tapiola
| Tapiola | |
|---|---|
| Hagalund | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Tapiola korostettuna. Espoon kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Espoo |
| Suuralue | Suur-Tapiola |
| Kaupunginosa nro | 12[1] |
| Pinta-ala | 3,5 km² [2] |
| Väkiluku | 13 617[3] (31.12.2023) |
| Osa-alueet | Itäkartano, Länsikorkee, Otsolahti, Tapiolan keskus |
| Postinumero(t) | 02100, 02120, 02110 |
| Lähialueet | Haukilahti, Niittykumpu, Otaniemi, Pohjois-Tapiola, Westend |
Tapiola (ruots. Hagalund) on kaupunginosa Espoon kaakkoisosassa. Tapiola on Suur-Tapiolan keskus ja yksi Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta. Tapiolan kaupunkikeskus sijoittuu länsimetron läheisyyteen.[4] Tapiola on Espoon merkittävin kulttuurin, tieteen ja liike-elämän keskittymä.
Nimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tapiolan alueen alkuperäinen nimi oli ensin Björnvik, joka perustui samanasuiseen lahdennimeen eli nykyiseen Otsolahteen, sekä lahden kaakkoispuolen Björnholm-nimiseen saareen ja siellä sijainneeseen Björnholm-nimiseen torppaan. Björnvikin kylän maille rakennettiin Hagalund-niminen kartano 1800-luvulla, jonka mukaan Tapiolan ruotsinkielinen vastine on saanut nimensä. Tapiola-nimi löydettiin nimikilpailun kautta 1950-luvulla nousseen uuden puutarhakaupungin nimeksi. Nimi viittaa suomalaisen muinaisuskon Tapioon, jolla on tietty yhteys myös perinteiseen karhu-aiheeseen.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Tapiolan syntyvaiheet
Valtaväylien rakentuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Autoliikenteen kasvaessa 1920-luvulla aloitettiin eteläisen tieyhteyden suunnittelua Helsingistä länteen. Helsingin kaupunki osti Lauttasaaren 1930-luvulla ja sen myötä tie päätettiin rakentaa Lauttasaaresta Jorvakseen. Tapiolan etelärajalla kulkeva Jorvaksentie, eli nykyinen Länsiväylä, avattiin liikenteelle vuonna 1937. Porkkalan palauttamisen myötä, vuonna 1956, tiestä tuli tärkeä yhteys läntiselle Uudellemaalle. Tien rakentaminen moottoritieksi aloitettiin vuonna 1961 ja tie valmistui Espoonlahdelle vuonna 1969. Tien nimeksi vakiintui tällöin Länsiväylä.[4]
Tapiolan itärajan muodostava Kehä I:n osuus Länsiväylältä Leppävaaraan rakennettiin 1960-luvulla yleiseksi tieksi.[4]
Tapiolan rakentuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tapiolan rakennutti pääosin Invalidiliiton, Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön, Virkamiesliiton, Vuokralaisten keskusliiton ja Väestöliiton vuonna 1951 perustama Asuntosäätiö[6]. Rakentaminen tapahtui1950- ja 1960-luvuilla ja tavoitteena oli luoda aikaan moderni puutarhakaupunki.
Otto-Iivari Meurman laati Tapiolan alkuperäisen asemakaavan. Asuntosäätiö teetti siihen myöhemmin huomattavia muutoksia ja antoi suunnittelun arkkitehtiryhmälle, jota johti Aarne Ervi. Kukin ryhmän jäsen suunnitteli alueen osan ja sen rakennukset. 1960-luvun puoliväliin mennessä rakennettiin asuinalue, joka nosti suomalaisen kaupunkisuunnittelun maailmanmaineeseen.
Tapiola sai nimensä Asuntosäätiön järjestämässä nimikilpailussa. Ruotsinkielinen nimi Hagalund johtuu Hagalundin kartanosta, jonka maihin nykyisen Tapiolan aluekin aikaisemmin kuului, joskin kartanon päärakennus sijaitsee nykyisen Otaniemen alueella, jonka Kehä I erottaa Tapiolasta. Alkuperäisen Tapiolan pohjoisin osa on myöhemmin erotettu omaksi kaupunginosakseen, jonka nimi on Pohjois-Tapiola.
Tapiola nimettiin Espoon yhdeksi neljästä aluekeskuksesta kaupungin ensimmäisen yleiskaavan laatimisen yhteydessä vuosina 1966–1968.[4]
Tulevaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tapiolan liikekeskustaa on huomattavasti uudistettu rakentamalla sinne liike- ja toimistorakennuksia alkuperäisestä Tapiolasta poikkeavaan tapaan ja purkavan täydennysrakentamisen periaatteisiin perustuen. Liikekeskuksen kehittäminen jatkuu edelleen.lähde? Uutta tilaa asumiselle, kulttuurille ja palveluille saadaan, kun pysäköinti ja huolto siirretään maan alle 3 000 auton pysäköintilaitokseen. Myös kaupunginteatteri siirtyy uusiin tiloihin liikekeskustan tuntumaan. Uudistus liittyy Länsimetroon, jonka 2017 käyttöön otettu Tapiolan metroasema sijaitsee kalliopysäköintiluolan alapuolella.
Myös Tapiolan asuntokantaa ja ympäristöä korjausrakennetaan. Tärkeimpinä peruskorjaamishankkeina ovat Mäntyviidan julkisen kaupunkitilan ilmeen parantaminen ja nykyisen asuntokannan peruskorjaaminen.
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Väkiluvun kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tapiolan keskustassa on monipuolinen liikevalikoima, mutta palveluvalikoima on takavuosiin verrattuna suppeampi. Tapiolassa on kolme kauppakeskusta (vuonna 1968 avattu Heikintori, vuonna 2013 avattu Ainoa ja vuonna 2021 avattu Länsituuli) sekä Ainoassa toimiva Stockmannin Tapiolan tavaratalo. Tapiolassa on myös ruokakauppoja (K-Supermarket, S-Market), kirjakauppa (Akateeminen ja Suomalainen), Alko, posti, pankkien konttoreita, pesuloita, vaatekauppoja, urheiluliikkeitä, valokuvausliikkeitä, parturi-kampaamoja sekä muita pienehköjä kauppaliikkeitä.
Julkisia palveluita alueella ovat muiden muassa Tapiolan terveysasema sekä kirjasto. Aikaisemmin Tapiolan keskustassa toimivat myös Kela ja maistraatti, mutta näiden toimipisteet on suljettu ja maistraatin rakennus purettiin vuonna 2017.
Oppilaitokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tapiolassa toimii kolme suomenkielistä peruskoulua, joista Aarnivalkean ja Jousenkaaren koulut ovat alakouluja ja Tapiolan koulu on yläkoulu. Alueella on myös ruotsinkielinen alakoulu Vindängens skola. Lisäksi Tapiolassa toimii kolme lukiota: Tapiolan lukio, Etelä-Tapiolan lukio ja Espoon aikuislukio. Aivan Tapiolan naapurissa Otaniemessä toimii Aalto-yliopiston insinööritieteiden, kemian tekniikan, perustieteiden ja sähkötekniikan korkeakoulut.
Liikuntapalvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tapiolan keskustassa sijaitsevat Tapiolan uimahalli, sekä keilahalli. Keskustan tuntumassa on lisäksi Tapiolan tennispuisto. Tuulimäen väestönsuojassa voi harrastaa painia, judoa, ammuntaa (ilma-aseet ja jousi), pöytätennistä, telinevoimistelua ja miekkailua. Väestönsuojassa on myös skeittihalli ja kuntosalin yhteydessä on nyrkkeilykehä. Läntisessä Tapiolassa sijaitsee Tapiolan urheilupuisto, jossa on muun muassa jääkiekkoseura Kiekko-Espoon kotihalli Espoo Metro Areena sekä palloilu- ja kuntoilukeskus Esport Center.
Rakennukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tapiolan keskustan keskusallas ympäristöineen on suurelta osin Aarne Ervin suunnittelemaa. Ervin käsialaa ovat 1960-luvun aikana valmistuneet Tapiolan uimahalli ulkoaltaineen, Heikintori, Tapiolan keskustorni ja sen viereinen Tapiontorin ostoskeskus, sekä vuonna 1974 valmistunut Tapiola Garden -hotelli.[8]
Tapiolaan valmistui eniten asuntoja 1950- ja 1960-luvuilla. Alueen asunnot ovat enimmäkseen asuinkerrostaloja.[9] Puistokaupunkina maineensa luoneesta Tapiolasta löytyy myös useita viheralueita, kuten Tapiolan keskuksesta pohjoiseen sijaitseva Silkkiniitty, laaja ruohokenttä, joka ulottuu Pohjois-Tapiolaan asti. Keskustan itäpuolella Otsolahden pienalueella on myös viheralueita sekä venesatama.
Itäkartanon alue Tapiolan keskuksesta itään on kuuluisa 1950-luvulla rakennetuista kerrostaloistaan, joihin arkkitehdit ympäri maailman käyvät tutustumassa. Itäkartanon osakeskus toimi koko Tapiolan keskuksena ennen nykyisen keskusalueen rakentamista. Tästä muistona alueen pääkadun Mäntyviidan varrella on edelleenkin muun muassa elokuvateatteri Kino Tapiola ja liikehuoneistoja. Alue kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen luetteloon. Alueen korkein ja vanhin talo on 11-kerroksinen, valkoinen Mäntytorni. Liikekeskustan itäpuolella sijaitsee myös vuonna 1965 valmistunut Tapiolan kirkko.
Tapiolan keskustan länsipuolella sijaitsee Länsikorkee, joka voidaan edelleen jakaa Hakalehdon ja Jousenkaaren pienalueisiin. Hakalehdon alueella on 1960-luvulla rakennettuja kerrostaloja ja matalia atriumtaloja. Jousenkaaressa sijaitsevat muun muassa Viljo Revellin suunnittelemat, vuodesta 1959 vuoteen 1961 valmistuneet taskumattitalot. Jousenkaaressa on myös matalampia asuintaloja sekä pieni Oravannahkatorin ostoskeskus.
Tapiolassa sijaitsevat muun muassa Metsä Groupin sekä LähiTapiolan pääkonttorit. Etelä-Tapiolaan Länsiväylän varrelle valmistui syksyllä 2005 Euroopan korkein puurakenteinen toimistorakennus, Modular-officeksi nimetyn rakennuksen ensimmäisenä käyttäjänä toimi Finnforest vuoden 2012 loppupuolelle, jolloin Sito-yhtiöt Oy siirtyi käyttäjäksi.
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tapiolan liikennettä palvelevat pääosin Kehä I, Länsiväylä sekä lukuisat pienemmät pääkadut itse Tapiolassa.
Tapiola sijaitsee marraskuussa 2017 valmistuneen Länsimetron varrella. Tapiolan metroasema palvelee Tapiolan keskustaa ja Urheilupuiston metroasema läntistä Tapiolaa. Aiemmat Espoon suorat Länsiväylää kulkevat seutulinjat korvautuivat eri puolille Espoota päättyvillä liityntälinjoilla. Samalla myös Tapiolan keskustan läpi kulkevia kevyen liikenteen väyliä parannetaan uusilla pyöräily- ja kävelyteillä.
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tapiola on Espoon kulttuurinen keskus, sillä Espoon kulttuurikeskus (jossa muun muassa Tapiola Sinfonietta toimii), Espoon kaupunginmuseo (WeeGee-talossa) sekä Espoon Kaupunginteatteri sijaitsevat Tapiolassa. Kulttuurikeskuksen yhteydessä toimii Tapiolan kirjasto.
Museovirasto määritteli inventoinnissaan vuonna 2009 Tapiolan yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[10] Uudenmaan liiton maakuntahallitus valitsi Tapiolan vuoden uusmaalaiseksi kyläksi 1990. Tapiola on myös yksi ympäristöministeriön vuonna 1994 valitsemasta Suomen 27 kansallismaisemasta.[11]
Kirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tapiolan kirkot ovat valmistuneet kaupungistumisen myötä. Evankelis-luterilainen Tapiolan kirkko valmistui vuonna 1965 ja sitä laajennettiin 1992. Kirkon arkkitehti oli professori Aarno Ruusuvuori. Rakennus on yksi Tapiolan keskustan 1900-luvun modernia arkkitehtuuria edustavista asemakaavalla suojelluista rakennuksista. Kirkon yhteydessä sijaitsee Tapiolan uurnalehto. Kirkkorakennus ja uurnalehto yhdessämuodostavat Tapiolan kulttuurimaisemassa sekä kirkollisen että maisemallisen kokonaisuuden.[12][13] Tapiolan ortodoksinen kirkko on rakennettu vuosina 1997–1998 ja sen on suunnitellut arkkitehti Paul Hesse.[14]
Virkistys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Retkeily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Merenrannan rantaviivaa pitkin kulkee Espoon rantaraitti, joka ulottuu aina Helsingin vastaiselta rajalta Kirkkonummen rajalle.[15] Tapiolan alueella sijaitseva luonnonmuistomerkki on Kontiontien lapinkuusi, joka sijaitsee Kontiontiellä kerrostalon pihassa. Noin 22 metriä korkea puu muistuttaa kapeaa lapinkuusta, sillä sen keskiosan oksat ovat rungonmyötäisiä. Puu on rauhoitettu luonnonmuistomerkiksi vuonna 1980.[16]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
WeeGee-talo, jossa toimii muun muassa modernin taiteen museo EMMA. -
-
Valkoposkihanhiparvi Silkkiniityllä, taustalla Aarnivalkean koulu. -
-
Tapiolan bussiterminaali
.jpg)
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Arkistoitu 28.7.2014. Viitattu 23.10.2014.
- ↑ Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
- ↑ Espoon väestö osa-alueittain 31.12.2023 (PDF) (Sivu 3) Espoon Kaupunki. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ a b c d Maatilojen Espoo, s. 23–24. Espoon perinneseura, 2020. ISBN 978-952-7311-10-3
- ↑ Ukskoski, Laura: Tapiolan nimistö Espoon kaupunki. 2016. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ Tutustu Asuntosäätiön historiaan Asuntosäätiö. Viitattu 4.7.2024.
- ↑ Espoon väestö iän mukaan 31.12.2023 Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. Viitattu 3.10.2024.
- ↑ Espoo.fi, Asianro 161 / 503 / 2002, Suunnittelualue ja nykytilanne (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Tapiolan asuntokanta 1920–2013 aluesarjat.fi. Helsingin seudun aluesarjat. Arkistoitu 1.2.2015. Viitattu 1.2.2015.
- ↑ Tapiola Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Kansallismaisemat www.ymparisto.fi. 11.7.2014. Suomen ympäristökeskus SYKE. Viitattu 22.4.2020.
- ↑ Tapiolan kirkko: arkkitehtuuri Espoon seurakuntayhtymä . Viitattu 2.10.2024.
- ↑ Tapiolan uurnalehto Espoon seurakuntayhtymä . Viitattu 2.10.2024.
- ↑ Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkko Helsingin ortodoksinen seurakunta. Viitattu 2.10.2024.
- ↑ Rantaraitti Espoon kaupunki. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ Luonnonmuistomerkit Karpalo-palvelussa Metsähallitus. Viitattu 30.9.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tapiola Wikimedia Commonsissa
- Tapiolan keskus
- YLE Elävä arkisto: Espoon Tapiolan puutarhakaupunkia rakennetaan (1953)
- Muistelmia puutarhakaupungista ja sen ihmisistä, Tapiola 1960-luvulla (Arkistoitu – Internet Archive)
