Niittysaaret
| Niittysaaret | |
|---|---|
| Maantiede | |
| Muut nimet | Iso Niittysaari, Pieni Niittysaari, Ängesholmarna, Stora Ängsholmen, Lilla Ängsholmen |
| Sijainti | |
| Merialue | Suomenlahti, Itämeri |
| Pinta-ala | 0,1 km² |
| Valtio | |
| Valtio | Suomi |
| Maakunta | Uusimaa |
| Kunta | Espoo |
Niitysaaret on kahden saaren muodostama kokonaisuus Espoon itäosassa. Espoon virallisessa kaupunginosajaossa Niittysaaret kuuluvat Westendiin; saarten ja Westendin manneralueen välinen etäisyys on pari kilometriä.[1]
Nimensä mukaisesti Niittysaaret lienevät olleet verraten niittymäisiä vielä 1900-luvun puolivälissä. Saarten rakennukset edustavat eri aikakausia, ne sijaitsevat pääosin Isolla Niittysaarella; Pienellä Niittysaarella on muutama rakennus.[2] Saarilla on asuttu pitkään, ja niiden kasvillisuus on voimakkaan kulttuurivaikutteista.[3]
Maantiede, flora ja fauna
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Niittysaaret sijaitsevat Miessaarenselän merialueella nelisen kilometriä Haukilahden venesatamasta itään ja noin kilometrin Koivusaaren venesatamasta lounaaseen.[1] Niittysaarten metsät ovat melko kuivaa, havupuuvaltaista kangasmetsää. Alavien paikkojen kosteiden tervalepikoiden seassa kasvaa jonkin verran koivuja. Kulttuurivaikutteita voi havaita saarten kasvillisuudessa. Saarilla on edelleen niittymäisiä alueita, joilla kasvaa muun muassa mäkikauraa ja valkolehdokkia. Aluskasvillisuutta leimaa kielon runsaus. Lehtomaisilla alueilla kasvaa muun muassa tervaleppiä ja tuomia. Saarten varpuslinnusto on monipuolinen, ja myös kolopesijöitä on tavattu.[2]
Niittysaarten välissä virtaa muutaman kymmenen metrin levyinen suojaisa salmi. Espoon ja Helsingin välinen raja kulkee Pienen Niittysaaren itäpuolitse kapeaa salmea, jonka kaakkoispuolella on Helsingin hallinnolliseen alueeseen kuuluva Mäntysaari. Westendin Korkeasaari puolestaan sijaitsee Ison Niittysaaren länsipuolella.[1]
Niittysaarten lähisaaria ovat Korkeasaaren ja Mäntysaaren ohella muun muassa Tvijälp, Vehkasaari ja Käärmesaari. Saarten eteläpuolella on useita lintuluotoja.[1]
Arkkitehtuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Niittysaaret ovat pääosin huvilakäytössä ja niillä sijaitsevat kiinteistöt rajoittuvat rantaan.[4] Rakennushistoriallisesti arvokkaita huviloita on kaksi. Ison Niittysaaren itärannalla sijaitsee taitekattoinen hirsirunkoinen huvila, jonka kerrotaan olevan Valter Thomén käsialaa ikkunoiden kaariteemoineen ja klassistisine detaljeineen. Saaren länsirannalla sijaitsee Villa Vestanvik. Pienellä Niittysaarella sijaitsee pittoreski puuhuvila, jota on laajennettu useasti. Huvilan paikalla oli todennäköisesti kalastajamökki; se näkyy vuoden 1872 kartassa.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Härö, Erkki: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisemat : Byggnadskulturen och kulturlandskapet i Esbo. (Toinen, tarkistettu painos) Helsinki: Espoon kaupunginmuseo/Esbo stadsmuseum, 1991. ISBN 951-857-182-1
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Niittysaaret Espoon opaskartalla
- ↑ a b Espoon kaupunki Saariston osayleiskaava Luontoselvitys 2011 (pdf) (Niittysaaret (kartta 2, 7)) Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 4/2012. 23.11.2011. Espoo: Espoon kaupunkisuunnittelukeskus. Arkistoitu 3.10.2017. Viitattu 27.4.2018.
- ↑ a b Härö, s. 213–215
- ↑ Mia Ylikangas & Seija Lonka: Emätilatarkastelu saariston osayleiskaavatyötä varten 16.11.2009 (pdf) (Niittysaaret) Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B94:2009. 16.11.2009. Espoo: © Espoon kaupunki. Arkistoitu 2.5.2018. Viitattu 27.4.2018.