Mankkaa
| Mankkaa | |
|---|---|
| Mankans | |
 Kaupungin kartta, jossa Mankkaa korostettuna. Espoon kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Espoo |
| Suuralue | Suur-Tapiola |
| Kaupunginosa nro | 26[1] |
| Pinta-ala | 5,4 km² [2] |
| Väkiluku | 8 468[3] (31.12.2023) |
| Väestötiheys | 1556,3 as./km² |
| Osa-alueet | Taavinkylä, Vanha-Mankkaa |
| Postinumero(t) | 02180, 02750 |
| Lähialueet | Henttaa, Kilo, Laajalahti, Olari, Pohjois-Tapiola, Sepänkylä |
Mankkaa (ruots. Mankans) on Tapiolan ja Kauniaisten välimaastossa sijaitseva pientalovaltainen kaupunginosa Espoossa. Sen rajana on pohjoisessa Turunväylä ja lännessä Kehä II. Idässä ja etelässä rajana ovat Mankkaanlaaksontie ja siitä erkaneva Turveradantie. Laajalahden rajalla on laaja viheralue. Mankkaan postinumeroalue 02180 on Suomen neljänneksi suurituloisin: sen täysi-ikäisistä asukkaista 54,5 prosenttia kuului vuonna 2021 Suomen hyvätuloisimpaan viidennekseen[4].
Nimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mankkaan ruotsinkielinen nimi Manckans perustuu 1500-luvulla yhden talon isännän, Nils Mancken, nimeen. Nimen vanhoja kirjoitusasuja ovat Manckeby (1540), Mankans (1551) ja Manckas (1590). Henkilönnimen taustalla on todennäköisesti joko saksalinen miehennimi Mancke tai kansanomainen muoto nimestä Magnus. Nimellä voi olla yhteys myös nykyiseen Mankkiin. Suomenkielinen vastine Mankkaa on ollut käytössä ainakin 1900-luvun alkupuolelta. Viralliseksi kylännimeksi nimipari Mankkaa – Mankas on vahvistetu vuonna 1965.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyisin Turunväylänä tunnetun Tarvontien rakentaminen alkoi vuonna 1956 ja se valmistui vuonna 1962. Mankkaan pohjoispuolella kulkeva Tarvontie oli Suomen ensimmäinen moottoritie ja se kulki Helsingin Munkkiniemestä Espoon Gumböleen. Mankkaan länsirajan muodostava Kilonväylä eli Kehä II rakentui vuonna 2000. Kehä II halkoo Smedsby–Hemtans–Dåvitsbyn kulttuurimaisemaa.[6][6]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Väkiluvun kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakennuskanta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurin osa Mankkaan rakennuskannasta on valmistunut 1970- ja 1990-lukujen välillä. Asuntokannasta suurin osa on erillisiä pientaloja. Alueella on niin omistus-, asumisoikeus- kuin vuokratalojakin.[8]
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aluetta halkoo pohjois-eteläsuuntainen Mankkaantie, joka jatkeineen (Koivuviidantie, Vanhan-Mankkaan tie) johtaa Tapiolasta Sinimäentielle lähelle Turunväylän Kauniaisten liittymää. Se oli aikaisemmin varsin vilkasliikenteinen, mutta sen liikenne on huomattavasti vähentynyt vuonna 2000 valmistuneen Kehä II:n ansiosta, joka kulkee samansuuntaisesti alueen länsilaidalla. Toinen aluetta halkova isompi tie on Turunväylän suuntainen Sinimäentie, jonka pohjoispuolella on teollisuusalue- ja toimistokortteleita sekä isoja kauppaliikkeitä.
Mankkaan kautta kulkee useita bussien seutulinjoja Helsinkiin ja Espoon sisäisiä linjoja mm. Tapiolaan ja Leppävaaraan.
Palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kauppaliikkeiden keskittymä on myös Mankkaantien varrella Mankkaanportissa, jossa sijaitsee muun muassa Espoon ensimmäinen Lidl.[9] Alueella sijaitsee myös K-Supermarket Mankkaa ja sen yhteydestä löytyvät Apteekki, Musti ja Mirri sekä muita pieniä liikkeitä. Mankkaalla toimi myös ennen posti. Mankkaanportin ostoskeskuksen paikalla sijaitsi vielä 1990-luvulla Espoon linja-autovarikko. Alueella toimii viisi päiväkotia: Taavinkylän lastentalo, Mankkaan päiväkoti, Seilimäen päiväkoti, Purolan päiväkoti ja Portängens daghem. Alueella on kaksi alakoulua, Taavinkylän koulu ja Mankkaanpuron koulu, sekä yksi yläkoulu, Mankkaan koulu. Mankkaalla on oma asukaspuisto jonka yhteydessä on Mankkaan makasiini, joka järjestää toimintaa kaiken ikäisille.
Tunnettuja mankkaalaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tim Väyrynen, jalkapalloilija[10]
- Mikki Kauste, muusikko
- Aki Tykki, muusikko
- Alexi Laiho, muusikko
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kilon turverata, Kilon rautatieasema - Mankkaan turvesuo -välille rakennettu kapearaiteinen rautatie.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Arkistoitu 28.7.2014. Viitattu 23.10.2014.
- ↑ Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
- ↑ Espoon väestö osa-alueittain 31.12.2023 (PDF) (Sivu 3) Espoon Kaupunki. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ Kuokkanen, Venla: Suomen Solsidanit. Helsingin Sanomat, 11.7.2023. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 11.7.2023.
- ↑ Ukskoski, Laura: Mankkaan nimistö Espoon kaupunki. 2016. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ a b Maatilojen Espoo, s. 23. Espoon perinneseura, 2020. ISBN 978-952-7311-10-3
- ↑ Espoon väestö iän mukaan 31.12.2023 Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. Viitattu 3.10.2024.
- ↑ Mankkaan asuntokanta 1920–2013 aluesarjat.fi. Helsingin seudun aluesarjat. Arkistoitu 22.4.2017. Viitattu 1.2.2015.
- ↑ Lidl avasi kauppansa pääkaupunki- seudulla Helsingin Sanomat. 8.11.2002. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ Tim Väyrynen osaa haistaa maalipaikat Länsiväylä. Arkistoitu 24.12.2013. Viitattu 6.10.2013.
