Lippajärvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lippajärvi
Klappträsk
Kaupungin kartta, jossa Lippajärvi korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Lippajärvi korostettuna.
Espoon kaupunginosat
Kaupunki Espoo
Suuralue Suur-Leppävaara
Kaupunginosa nro 62[1]
Pinta-ala 2,2 km² [2]
Väkiluku 4 525[3] (31.12.2023)
Väestötiheys n. 2100 as./km²
Osa-alueet Tienhaara, Ingas, Jänismäki, Jahtimäki, Riistaranta, Tammimäki, Vilniemi, Heiniemi
Postinumero(t) 02940, 02720
Lähialueet Viherlaakso, Järvenperä, Laaksolahti, Karvasmäki, Kauniainen

Lippajärvi (ruots. Klappträsk) on kaupunginosa Keski-Espoossa, Kauniaisten pohjoispuolella, samannimisen järven länsirannalla. Lännessä kaupunginosa rajoittuu Myllykylänjokeen. Lippajärven naapurikaupunginosat ovat Järvenperä lännessä ja pohjoisessa, Viherlaakso idässä, Laaksolahti koillisessa ja Karvasmäki lounaassa. Etelässä Lippajärvi rajoittuu Kauniaisiin.

Lippajärvi on pientalovaltaista asuntoaluetta, jossa ei ole mainittavia teollisuuslaitoksia tai yritystoimintaa. Alueen kadunnimistössä on paljon metsästykseen liittyvää termistöä muistoksi metsästysretkestä, jonka Aurora Karamzin järjesti ystävälleen keisari Aleksanteri II:lle Träskändan kartanossa vuonna 1863.

Nimi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lippajärven nimen taustalla on vanha järvennimi Klappträsk, joka on esiintynyt vanhassa muodossa Klapp Träsket (1747). Useammin on tulkittu, että "klapp" olisi pyykinpesun ääntä kuvaileva sana. Nimeä yritettiin vuonna 1970 kääntää myös muotoon Kolkejärvi. Suomenkielinen mukaelma Lippajärvi oli kuitenkin vakiintunut käyttöön. Nimipari Lippajärvi – Klappträsk virallistettiin vuonna 1972.[4]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[5] 10 000 vuotta sitten Lippajärven alueella lainehti Baltian jääjärvi. 7 000 vuotta sitten vesisyvyys oli 34 metriä ja Pitkäjärvi oli meren lahti. Lippajärvi muotoutui makeavetiseksi noin 4000 vuotta sitten.

Pieni muutaman talon Kärransin kylä sijaitsi nykyisen Heiniityn päiväkodin tienoilla jo 1500-luvun puolivälissä. Lippajärven alueella on ollut postilaitos jo 1600-luvulla. Ingaksen pappila Myllykylässä perustettiin vuonna 1699.

Ajanjaksoa noin 1780-1790 kuvaavan kartan (af Klerckerin Kuninkaan kartasto 1776-1805) mukaan asutus keskittyi Ingaksen pappilan tienoille, jossa 12 talon ryhmä muodosti Kvarnby nimisen kylän. Taloista 4 sijaitsi joen itäpuolella eli nykyisen Lippajärven alueella. Näiden lisäksi asutusta on merkitty ainoastaan Kärransin kylään. Tuolloin Lippajärven alavat rantaniityt olivat viljelyskäytössä tai laidunmaina. Kuninkaantie eli Suuri Rantatie kulki Träskändan puiston läpi ja jatkuen nykyisen Kolkekannaksen tien linjaa. Myös nykyinen Turuntie eli seututie 110 oli jo tuolloin olemassa.

Petaksen kartano asutettiin ennen 1800-luvun puoliväliä. Vuoden 1870 kartassa näkyy polku Petaksesta Ingakseen. Myös nykyisen Lippajärventien linjausta noudatteleva polku tai kärrytie Petaksesta aina Kuninkaantielle asti on kartassa esitetty. Tämän tien itäpuoli Lippajärven rantaan asti on Tamminiemeä lukuun ottamatta peltoa, tien länsipuoli Petaksen aluetta lukuun ottamatta pääosin metsää.

Autoliikenteen kasvaessa 1920-luvulla Lippajärven läpi kulkeva vanha Turuntie kunnostettiin ja sitä jatkettiin uudella tiellä länteen.[6]

1920-1930-luvuilla Lippajärvi oli edelleen pääosin peltoa ja metsää. Vuoden 1932 kartassa näkyvät edelleen Ingaksen pappilan, Petaksen kartanon ja Kärransin rakennukset. Uusina rakennuksina Lippajärvelle ovat ilmestyneet Tamminiemen kaksi huvilaa ja Villnäsin maatila (Vilniemi). Myös Aurora Karamzinin ajalta peräisin oleva Träskändan kartanon puistonvartijan talo Träskändan puistotien varrella, lähellä Auroran kappelia, löytyy kartasta. Petaksen ja Kuninkaantien välinen tie on muodostunut ja noudattaa nykyisen Lippajärventien linjausta.

Seuraavien vuosikymmenten aikana rakennuskanta kasvoi voimakkaasti. Heiniemeen muutti väkeä jo 1930-luvulla. Vuoden 1950 kartassa Heiniemi on rakennettu täyteen taloja, Lippajärventien molemmat reunat Auroran puistoa lukuun ottamatta ovat täynnä omakotitaloja, Lippajärven rannoilla ja Tamminiemessä on kesähuviloita, Petaksen kartanon maat on kaavoitettu ja palstoitettu. Turuntie on päällystetty, Lippajärvellä on kauppa, kansakoulu toimii Petaksen kartanon yhteydessä, joukkoliikenne toimii hyvin. Maanviljelystä harjoitettiin Riislan maatilalla Vilniemessä (Villnäsin tila) ja Petaksen kartanossa.

1950-luvun jälkeen rakentaminen on jatkunut. 1950-luvun tontit (joista tuolloin käytettiin nimitystä tila) olivat isoja ja niiden rakennusoikeutta lisäämällä on lisärakentaminen mahdollistunut. Pientalojen lisäksi on rakennettu rivi- ja kerrostaloja, ensimmäiset 1970-luvulla. Viljelysmaat ja omenapuutarhat ovat hävinneet. Pusikot ja ryteiköt ovat, ainakin kartalla, muuttuneet puistoiksi.

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väkiluvun kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lippajärven väestönkehitys 1975–2020
Vuosi Asukkaita
1975
  
 1 252
1980
  
 2 499
1985
  
 3 134
1990
  
 3 351
1995
  
 3 516
2000
  
 3 752
2005
  
 4 094
2010
  
 4 221
2015
  
 4 120
2020
  
 3 998
Lähde: Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat.[7]

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: Huonosti lähteistetty

Lippajärven kaupallisia palveluja ovat pikapaino ja K-Market, jossa on myös asiamiesposti.

Perusopetusta Lippajärvellä tarjoaa Auroran koulu. Päiväkoteja on neljä: Heiniemen päiväkoti, Lippajärven päiväkoti, Auroran päiväkoti ja ruotsinkielinen Fågelsångens daghem. Lippajärven ja Auroranniityn päiväkodeissa annetaan esiopetusta.

Perhe- ja sosiaalipalveluja alueella ovat kiireellistä sijoitusta tarvitseville alle 13-vuotiaille lapsille tarkoitettu Auroran vastaanottokoti ja ikääntyville asumispalveluja tarjoava Esperi hoivakoti Jänismäki. Lippajärvi kuuluu Viherlaakson terveysaseman palvelualueeseen, omaa terveysasemaa ei ole. Jorvin sairaala sijaitsee aivan Lippajärven naapurissa.

Lähin kirjasto sijaitsee Viherlaaksossa. Kirjastoautolla on useita pysäkkejä Lippajärvellä.

Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvan Espoon Tuomioseurakunnan palveluihin kuuluu Auroran kappeli, jossa järjestetään joka perjantai-ilta klo 18-23 nuorille tarkoitettu yökahvila Luja Kallio.

Lippajärveltä löytyy pieni uimaranta, joka sijaitsee aivan Vilniemen pallokentän vieressä Lippajärven rantapuistossa. Uimaranta ei ole Espoon kaupungin virallinen uimaranta, vaan sitä ylläpitää Lippajärveläiset ry.[8] Vilniemen kentän lisäksi Auroran koululla on urheilukenttä, josta talvisin jäädytetään luonnonjääkenttä.

Alueellisia paperinkeräyspisteitä on kaksi, Lippajärventie 2:ssa ja Kolkekannaksentien ja Heiniemenpolun risteyksessä. Lippajärventie 2:ssa on myös tekstiilien keräys. Näiden lisäksi Riistatie 2:ssa on kierrätyspiste kartongille, lasille, metallille, paperille ja tekstiileille.[9]

Alueella on Espoon kaupungin vuokra-asuntoja.[9]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lippajärven kautta ajavia bussilinjoja ovat Espoon sisäiset linjat

  • 227 Leppävaara - Jorvi
  • 236(V) Leppävaara - Serena
  • 236B Leppävaara - Vanhakartano
  • 239 Leppävaara - Kalajärvi
  • 533 Järvenperä - Hyljelahti
  • 549 Tapiola (M) - Jorvi

ja seutulinjat

Lähimmät taksiasemat sijaitsevat Järvenperässä (Auroranportti) ja Bembölessä (Jorvin sairaala). Lippajärven eteläosan poikki itä-länsi suunnassa kulkee Turuntie eli seututie 110.

Luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginosalle nimensä antanut, luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu[10] rehevä Lippajärvi sijaitsee kaupunginosan itäpuolella. Lippajärven rantaviivaa kaupunginosan alueella on noin 2 km.

Pohjoisessa kaupunginosa rajoittuu noin puolen kilometrin matkalla Pitkäjärveen. Pitkäjärvestä alkava Espoonjoen itäinen haara Myllykylänjoki eli Glimsinjoki (Kvarnbyån, Glimsån) virtaa kaupunginosan länsirajalla. Eteläsuomalaisittain poikkeuksellisen luonnontilainen ja monimuotoinen Glimsinjoki on valtakunnallisesti arvokas virtavesikohde ja yksi Espoon arvokkaimmista luontokohteista [11].

Glimsinjoki virtaa vuonna 1961 perustetun Träskändan luonnonsuojelualueen halki. Suurin osa luonnonsuojelualueen 31 hehtaarista sijaitsee Lippajärven kaupunginosassa. Träskändan kartanon rakennukset ja pääosa puistosta ovat Järvenperän puolella, Lippajärven puoleinen osuus on enemmän luonnontilaisen metsän kaltaista aluetta.

Alempana Glimsinjoen varressa, kaupunginosan läntisimmässä kolkassa, sijaitsee rauhoitettu Ingaksenmetsä. Ingaksenmetsä on pitkään hakkaamattomana säilynyt pääosin kuusta kasvava metsä [12].

Lippajärven, Träskändan luonnonsuojelualueen ja Ingaksenmetsän lisäksi kaupunginosassa on neljäs rauhoitettu alue, Lippajärven rannalla sijaitseva vuonna 2003 rauhoitettu[13] Tammimäen jalopuumetsä. Pinta-alaltaan 2,7 ha metsässä kasvaa noin 90 tammen lisäksi mm. lehmuksia, vaahteroita ja tervaleppää [14].

Lippajärvellä on useita yksittäisiä luontokohteita:

Tilastotietoa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ulkomaalaisten osuus väestöstä 2,9 prosenttia[15] , 2006 (Huom! Lippajärvi ja Viherlaakso yhteensä)
  • Työttömyysaste kuusi prosenttia[15], 2006 (Huom! Lippajärvi ja Viherlaakso yhteensä)
  • Tulot 36 793euroa tulonsaajaa kohti[15], 2006 (Huom! Lippajärvi ja Viherlaakso yhteensä)
  • Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta 30,2 prosenttia[15], 2006 (Huom! Lippajärvi ja Viherlaakso yhteensä)
  • Äänestysaktiivisuus vuonna 2006 oli 30,9 prosenttia[15], 2006 (Huom! Lippajärvi ja Viherlaakso yhteensä)

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lippajärveläiset ry on Lippajärven alueen asukasyhdistys. Heidän web-sivuillaan on luettavissa ja ladattavissa Lippajärveläiset ry:n 50-vuotis-historiikki, jossa on esitelty Lippajärven historiaa satojen vuosien ajalta.[16]

Lippajärveen voi tutustua kulkemalla Lippispolun joko jalan tai pyörällä.[17]

Lippajärven läpi kulkee muinainen Turun ja Viipurin välinen Kuninkaantie eli Suuri Rantatie.

Vaikka Helsinki-Vantaan lentoaseman varsinainen Lden>55 dB:n lentomelualue ei ulotu Lippajärvelle alentaa lentomelu jonkin verran alueen asumisviihtyvyyttä. Alueen asukasyhdistykset julkaisivat lentomelukannanoton vuonna 2008[18]. Lentomeluhaitat vähenivät selvästi vuonna 2010 Helsinki-Vantaan lentoasemalla käyttöön otetun uuden laskeutumistavan ansiosta[18]. Melutilanne paranee edelleen, kun Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöluvan edellyttämä meluisimpien koneiden lentokielto klo 00.30-05.30 astuu voimaan maaliskuussa 2013[18][19].

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lippajärvi&oldid=22701630”