Karvasmäki
| Karvasmäki | |
|---|---|
| Karvasbacka | |
 Kaupungin kartta, jossa Karvasmäki korostettuna. Espoon kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Espoo |
| Suuralue | Vanha-Espoo |
| Kaupunginosa nro | 64[1] |
| Pinta-ala | 1,7 km² [2] |
| Väkiluku | 795[3] (31.12.2023) |
| Väestötiheys | 470 as./km² |
| Postinumero(t) | 02740[4] |
| Lähialueet | Kauniainen, Espoon keskus, Järvenperä, Karhusuo, Lippajärvi, Muurala |
Karvasmäki (ruots. Karvasbacka) on Espoon kaupunginosa. Se sijaitsee Turunväylän ja Kehä III:n risteyksessä.
Alue on tunnettu kivikautisena asuinpaikkana löydöksiensä perusteella. Löydöksinä on ollut esimerkikso kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, keramiikkaa, kvartsiesineitä ja kvartsi-iskoksia.
Karvasmäessä sijaitsee Suomen ensimmäinen Ikea-tavaratalo, joka avasi ovensa vuonna 1996.
Nimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karvasmäen ruotsinkielinen nimi Karvasbacka on todennäköisesti talonnimi, kenties Karvainen tai Karvala, joka perustuu joko erityisen karvaisen isännän lisänimeen tai ruohoista järveä tarkoittaneeseen luontonimeen. Nimen vanhoja kirjoitusasuja ovat Karwädzbacka (1492, Karpsbacka (1544) ja Karusby (1555). Nykyinen suomenkielinen vastine on mukailtu myöhemmin ja vahvistettu vuonna 1965.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suuri Rantatie eli Kuninkaantie oli keskiajalta lähtien tärkeä maantieyhteys, joka kulki Jorvaksesta Karvasmäen kautta Bemböleen. Nykyinen Glims toimi kestikievarina. Autoliikenteen kasvaessa 1920-luvulla Karvasmäen läpi kulkeva vanha Turuntie kunnostettiin ja sitä jatkettiin uudella tiellä länteen. Nykyisin Turunväylänä tunnetun Tarvontien rakentaminen alkoi vuonna 1956 ja se valmistui vuonna 1962. Karvasmäen läpi kulkeva Tarvontie oli Suomen ensimmäinen moottoritie ja se kulki Helsingin Munkkiniemestä Espoon Gumböleen.[6]
Karvasmäen läpi kulkeva Kehä III rakentui vaiheittain vuosina 1963–1968. Väylä linjattiin kulkemaan Jorvaksesta Pitkäjärven pohjoispuolen kautta Vantaalle. Bembölen alueen suuria viljelysmaita jäi Kehä III:n alle.[6]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Väkiluvun kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Arkistoitu 28.7.2014. Viitattu 27.1.2015.
- ↑ Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 27.1.2015.
- ↑ Espoon väestö osa-alueittain 31.12.2023 (PDF) (Sivu 3) Espoon Kaupunki. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ Karvasmäen postipiirit Espoon karttapalvelussa kartat.espoo.fi. Espoon kaupunki. Viitattu 27.1.2015.
- ↑ Ukskoski, Laura: Karvasmäen nimistö Espoon kaupunki. 2016. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ a b Maatilojen Espoo, s. 23. Espoon perinneseura, 2020. ISBN 978-952-7311-10-3
- ↑ Espoon väestö iän mukaan 31.12.2023 Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. Viitattu 3.10.2024.
