Aarne Ervi
| Aarne Ervi | |
|---|---|
 Aarne Ervi selittää elementtirakentamisen syntyä Suomessa. Kuva on vuodelta 1961. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. toukokuuta 1910 Forssa |
| Kuollut | 26. syyskuuta 1977 (67 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | arkkitehti |
| Puoliso |
Naemi Inkeri Hänninen Rauni Luoma |
| Muut tiedot | |
| Merkittävät teokset | Tapiola Porthania Turun yliopisto |
| Tyyli | funktionalismi |
Aarne Adrian Ervi (vuoteen 1935 Elers; 19. toukokuuta 1910 Forssa – 26. syyskuuta 1977 Helsinki)[1] oli yksi sotien jälkeisen ajan merkittävimmistä suomalaisista arkkitehdeista.
Ervi valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1935. Valmistumisensa jälkeen hän työskenteli Alvar Aallon ja Toivo Paatelan arkkitehtitoimistoissa kunnes perusti oman toimiston vuonna 1938.[1] Ervi toimi vuonna 1938 Helsingissä järjestetyn kansainvälisen ilmailunäyttelyn arkkitehtina, jossa pääpaikka oli Messuhalli.[2]
Merkittävimmät ja tunnetuimmat työnsä Ervi teki toisaalta sodan jälkeisellä jälleenrakennuskaudella ja myöhemmin 1950-luvulla varsinaisen rakennusteollisuuden kehittyessä. Ervi käytti betonielementtejä jo vuonna 1949 suunnitellessaan Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksen.[1]
Jälleenrakennuskaudella Ervi suunnitteli Oulujoki Oy:lle ja Imatran Voima Oy:lle vesivoimalaitoksia ja niihin liittyviä työntekijöiden asuinalueita.[1] Pyhäkosken voimalaitoksen ja sen lähellä sijaitsevan Leppiniemen asuinalueen suunnitelma on näistä mittavin.
Tunnetuin Ervin töistä on Tapiolan keskustasuunnitelma. Ervi voitti keskustan suunnittelukilpailun ehdotuksellaan Don Hertzenin kylä.[1] Keskustan asemakaavan lisäksi monet rakennukset, kuten keskustorni, uimahalli ja ostoskeskus, ovat hänen suunnittelemiaan.
Vuosina 1967–1969 Ervi oli Helsingin kaupungisuunnittelutoimiston päällikkö. Hän sai professorin arvonimen 1967. Vuonna 1968 hänestä tuli Stuttgartin yliopiston tekniikan kunniatohtori.[3]
Aarne Ervin toinen puoliso (vuodesta 1957) oli näyttelijä Rauni Luoma.[3] He asuivat Villa Ervissä, Helsingin Kuusisaaressa.[4]
Suunnittelutöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Espoo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- KOP:n lomakylä ja ravintola Keilaranta (1951)[3][5]
- Tapiolan keskustasuunnitelma – suunnittelukilpailun voitto (1954)[6]
- Mäntytorni (1954)[6]
- Kino Tapiola (1955)
- Tapiontorin ostoskeskus (1959–1961)
- Tapiolan keskustorni (1961)[1][6]
- Tapiolan keskusallas (1962)[6]
- Tapiolan uimahalli (1965)[1][6]
- Heikintori (1968)[1][6]
Helsinki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lauttasaarentie 9, nyk. 7 (1939)[1]
- ravintola Kestikartanon sisustus (1946, purettu)[3]
- Villa Ervi (1950)[3]
- Voimatalo (1952)[3]
- Helsingin yliopiston Porthania-rakennus (1957)[1][7]
- Ravintolakoulu Perho (1957)
- Myllytie 3 (1961)[3]
- Töölön kirjasto (1970)[1][8]
Oulujoki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pyhäkosken vesivoimalaitos ja Leppiniemi, Muhos (1942–1951)[9]
- Jylhämän vesivoimalaitos ja asuinalue, Vaala (1946–1950)[9]
- Nuojuan vesivoimalaitos ja asuinalue, Vaala (1946–1950)[9]
- Pällin vesivoimalaitos ja asuinalue, Muhos (1949–1954)[9]
- Montan vesivoimalaitos, Muhos (1951)[9]
Tampere
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ristinarkun koulu ja Messukylän lukio (1962)[10]
- Raatihuoneen restaurointi ja laajennus (1964–1965)[11][12]
- Kauppa-Häme (1965)[11]
- Keskusvirastotalo (1967, laajennus 1975)[13]
Muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Heinolan Liike Oy:n talo, Heinola (1939[3], purettu)
- Kurikan Lakkitehdas ja omistajien yksityiskodit (1938–1941)
- Kurikan yläkoulu (1945 ja 1955)
- Lohjan seurakuntakeskus (1950)[14]
- Villa Iloniemi, Tuusula, muutostyöt (1952)
- Lohjan Yhteislyseon lukio (1954)
- Pieksämäen vesitorni (1956)[15]
- Turun yliopisto, Yliopistomäen kampuksen rakennukset (1956–1959)[16]
- Someron yhteiskoulu (1957)
- Naantalin voimalaitos ja asuinalue (1959–1960)
- KOP:n (nyk. Nordea) konttori, Oulu (1962)
- Kemin kaupungintalon laajennus (1967)
- Kemin uimahalli (1967)
- Vantaanpuiston ostoskeskus (1967)
-
Mäntytorni Tapiolassa -
Kemin kaupungintalo -
Pieksämäen vesitorni
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt: Pohjois-Pohjanmaa
- Suomen rakennustaiteen museo – Tapiolan keskus (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k Aarne Ervi (Arkkitehtiesittely) Suomen arkkitehtuurimuseo. Viitattu 4.10.2014.
- ↑ Ilmailua Malmilla ja Messuhallissa 1.8.2008. Uusi Suomi (us.fi). Arkistoitu 29.11.2018. Viitattu 29.11.2018.
- ↑ a b c d e f g h Timo Tuomi: Ervi, Aarne Biografiskt lexikon för Finland. Svenska litteratursällskapet i Finland. Viitattu 10.12.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Architect Aarne Ervi - Exhibition at the Museum of Finnish Architecture from 1 Dec 2010 to 20 Feb 2011 Suomen arkkitehtuurimuseo. Arkistoitu 20 joulukuu 2016. Viitattu 10.12.2016. (englanniksi)
- ↑ Keilaranta 9, s. 3. Issuu.com. Viitattu 16.10.2022.
- ↑ a b c d e f Tapiola Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Helsingin yliopiston rakennukset (keskustakampus) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Taka-Töölön kerrostaloalue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ a b c d e Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Ristinarkun koulun historiaa Tampere: Ristinarkun koulu. Viitattu 22.3.2018.
- ↑ a b Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012: Liite 2 – Modernin rakennuskulttuurin kohteet (PDF) kortti 3: Kauppa-Häme. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 22.3.2018.
- ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 45. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1
- ↑ Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012: Liite 2 – Modernin rakennuskulttuurin kohteet, kortti 1: kaupungin virastotalo. Viitattu 22.3.2018.
- ↑ Lohjan kirkko ympäristöineen Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Pieksämäen Keskuskatu Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Turun yliopisto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Johansson, Eriika & Lahti, Juhana & Paatero, Kristiina (toim.): Aarne Ervi – tilaa ihmiselle. (Näyttely 1.12.2010–20.2.2011, Suomen rakennustaiteen museo) Helsinki: Suomen rakennustaiteen museo, 2010. ISBN 978-952-5195-35-4
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aarne Ervi Wikimedia Commonsissa
- Tuomi, Timo: Ervi, Aarne (1910–1977) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.6.2003. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Rytsä, Paavo: Elementtirakentamisen esiinmarssi 1961 Yle Elävä arkisto. 23.10.2007.
- Sommar, Heidi: Arkkitehtien lauteilla Yle Elävä arkisto. 9.12.2010.
| ||||||||||||||||||||||
