Espoonlahti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo kaupunginosasta. Espoonlahti on myös lahti Espoon ja Kirkkonummen rajalla.
Espoonlahti
Esboviken
Espoonlahden keskus
Espoonlahden keskus
Kaupungin kartta, jossa Espoonlahti korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Espoonlahti korostettuna.
Espoon kaupunginosat
Kaupunki Espoo
Suuralue Suur-Espoonlahti
Kaupunginosa nro 34[1]
Pinta-ala 4,8 km² [2]
Väkiluku 17 697[3] (31.12.2023)
Väestötiheys 3481,0 as./km²
Osa-alueet Ala-Kivenlahti, Espoonlahden urheilupuisto, Kivenlahti, Koulumäki, Krattivuori, Laurinlahti, Maininki, Ristiniemi, Ylä-Kivenlahti
Postinumero(t) 02320, 02321, 02360
Lähialueet Kaitaa, Nöykkiö, Saunalahti, Soukka

Espoonlahti (ruots. Esboviken) on Espoossa sijaitseva kaupunginosa numero 34, joka sijaitsee samannimisen vesistöalueen itärannalla.[4] Espoonlahti on Suur-Espoonlahti -nimiseen suuralueeseen kuuluva aluekeskus, jonka palvelut keskittyvät Espoonlahden keskukseen.[5][6] Espoonlahti on yksi Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta. Espoonlahden kaupunkikeskus sijoittuu länsimetron läheisyyteen.[7]

Espoonlahden osia ovat Kivenlahti, Laurinlahti ja Espoonlahden keskus.[8] Kaupunginosaa rajaavat lännestä alkaen Espoonlahden silta, Länsiväylä, Espoonlahden solmun pohjoispuoli, Nöykkiönkatu, Soukanväylä, Oppilaantie, Soukanreitti, Soukanpohjan ratsastuskoulu, Ristiniementie, Soukanlahden vesialue ja Espoonlahti.[9] Kaupunkisuunnittelussa ja tilastoinnissa käytetään nimeä Kanta-Espoonlahti, johon kuuluvat edellisten lisäksi myös Soukanmäki ja Soukanniemi[10][11] Alakartanontiehen asti.[10] Artikkelissa on omaksuttu tämä rajaus.

Nykyiset asukaskeskukset ja lähiöt ovat syntyneet 1970-luvulla vanhojen, pääasiassa 1800-luvun, kalastajakylien päälle. Näiden kylien nimet ovat käytössä nykyisillä asutuskeskuksilla, joista vanhin on Soukka.[6]

Nimi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahdennimeä Esboviken on käytetty 1800-luvulta lähtien ja suomenkielistä käännösvastinetta Espoonlahti ainakin 1930-luvulta alkaen. Alueennimenä nimitys on nuorempi. Nimitystä aiottiin aluekeskuksen nimeksi 1960-luvun lopulta lähtien. Vuonna 1976 tuli käyttöön virallinen kaupunginosannimi Espoonlahdenranta – Esboviksstranden. Kaupunginosan nimi muutettiin nykyiseen, lyhyempään muotoon 1980-luvun alussa.[12]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhimmat merkit ihmisistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meri rajaa Espoonlahtea kahdella suunnasta, lännessä Espoonlahti ja etelässä Suomenlahti. Maa-alue on vanhaa maankohoamisaluetta, joka on kohonnut merestä viimeisen jääkauden jälkeisinä vuosituhansina. Vanhimmat merkit ihmisen toiminnasta ovat pronssikaudella (1500–500 eaa.), jolloin alue oli saaristoa.[13] Näin varhaisia asuinpaikkoja ei täältä tunneta, mutta aikakauden hautoja, kiviröykkiöitä, tiedetään Espoonlahdessa useita. Niistä neljä sijaitsee Laurinlahden asuntoalueella.[14]

Kaksi 1500-luvun kylätonttia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1540 maakirjassa löytyy kaksi merkintää Espoonlahden alueelta: toinen koskee nykyistä Kivenlahtea ja toinen Soukkaa. Stensvikin kylätontti on sijainnut Ala-Kivenlahdessa Kivenlahdenkadun, Meripoijun ja Merivalkaman tienoilla ja maakirjan mukaan siellä sijaitsi viisi taloa.[15] Saman maakirjan mukaan Sökön kylässä oli kaksi taloa. Soukan kylätontti lienee sijainnut nykyisen Övergårdin talon luona,[16] mutta vuonna 1698 julkaistussa Samuel Broteruksen kartassa se sijaitsi samalla paikalla kuin nykyinen Soukanpohjan kartano.[17] Museovirasto teki vuonna 1995 koekaivauksia Espoonlahden koulun ja uimahallin välillä. Niiden perusteella voi päätellä, että Soukanlaakson notkossa virtaavan Soukanojan pohjoispuolella on mahdollisesti sijainnut vanha keskiaikainen kylätontti.[18][19]

Länsiväylän rakentuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autoliikenteen kasvaessa 1920-luvulla aloitettiin eteläisen tieyhteyden suunnittelua Helsingistä länteen. Helsingin kaupunki osti Lauttasaaren 1930-luvulla ja sen myötä tie päätettiin rakentaa Lauttasaaresta Jorvakseen. Espoonlahden pohjoisrajalla kulkeva Jorvaksentie, eli nykyinen Länsiväylä, avattiin liikenteelle vuonna 1937. Porkkalan palauttamisen myötä, vuonna 1956, tiestä tuli tärkeä yhteys läntiselle Uudellemaalle. Tien rakentaminen moottoritieksi aloitettiin vuonna 1961 ja tie valmistui Espoonlahdelle vuonna 1969. Tien nimeksi vakiintui tällöin Länsiväylä.[7]

Aluerakentaminen 1960- ja 1970-luvulla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoossa käynnistettiin aluerakentaminen 1960-luvulla ja kunta teki useita aluerakentamissopimuksia. Sopimuksissa aluerakentajat vastasivat maa-alueiden hankinnasta, rahoituksesta ja kunnallistekniikan rakentamisesta. Vuonna 1966 Espoon valtuustossa hyväksyttiin suuri aluerakentamispaketti, jonka myötä Espoonlahden lisäksi Kurttilan ja Soukanniemen käsittänyt Lounaisrannikon lähes 1 200 hehtaaria ja 11 kilometriä rantaviivaa käsittänyt alue tuli Asuntosäätiön, Saton ja Polarin muodostamalle yhtymälle. Espoonlahdessa sijaitseva Kivenlahti nimettiin Espoon yhdeksi neljästä aluekeskuksesta kaupungin ensimmäisen yleiskaavan laatimisen yhteydessä vuosina 1966–1968.[7][20]

Laajamittainen rakentaminen alkoi Espoon ja Suomen suurimmalla aluerakentamissopimuksella, joka tehtiin Lounaisrannikosta keväällä 1966.[21] Nyt siihen oli rajattu kuuluvaksi Kivenlahti, Soukka ja Iivisniemi.[22] Asuntosäätiö, Keskus-Sato ja Polar rakensivat yhdessä Espoon kauppalan kanssa lähes miljoona kerrosneliömetriä.[23] Kaavoitus eteni Etelä-Espoossa nopeasti 1970-luvulla ja painopiste oli tällöin erityisesti Espoonlahden alueella.[7] Espoonlahden ensimmäinen osuus nousi Soukkaan ja sitten rakennettiin Kivenlahti, jota Asuntosäätiö rakensi 1970-luvulla.[24] Laurinlahden osa-asemakaavat valmistuivat kolmessa vaiheessa vuodesta 1972 alkaen. Alueella sijainneet kesähuvilat korvautuivat pääosin kaksikerroksisina, tiiviisti rakennettuina rivitaloyhtiöinä. [25]

Palvelukeskus syntyy

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kauppakeskus Lippulaiva vuonna 2014. Keskus purettiin 2017 ja tilalle rakennettiin uusi Lippulaiva.

Soukan ja Kivenlahden lähiökeskukset olivat 1970-luvun loppupuolella jo hyvin kehittyneistä ja palvelukykyisiä, kun Espoonlahden keskustaan laadittiin asemakaava. Alueen suunnittelun tavoitteet olivat puutarhakaupunkihenkisiä.[26] Palvelukeskuksen ensimmäinen kaava vahvistettiin vuonna 1974 ja vuonna 1979 vahvistettiin Espoonlahden ydinkeskustan asemakaava.[27] 1980-luvun alussa kaupunki tilasi Espoonlahden keskusta varten kehittämissuunnitelman, jonka laati arkkitehtitoimisto Simo Järvinen. Suunnitelma antoi ohjeita kaupunkikuvan kehittämistä varten sekä yleisten alueiden että korttelialueiden suhteen.[26]

Soukan ja Kivenlahden kerrostaloalueiden väliseen Soukanpohjan laaksoon rakennettiin 1970–1980-luvuilla useita kouluja, kuten Espoon(lahden) kauppaoppilaitos (1974), Espoonlahden koulu ja lukio (1975) sekä erityisoppilaita palveleva Koulumäen koulu. Sinne nousivat myös Espoonlahden päiväkoti, paloasema (1979), tekojäärata (1983), jäähalli, urheilupuisto ja uimahalli (1983). Kipparin- ja Merenkulkijankadun [28] varrelle sijoittui erilaisia liikehuoneistoja sekä arkkitehtiveljesten Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelemat ja toisiinsa sovittamat Espoonlahden kirkko (1980), Merenkulkijan päiväkoti ja Espoonlahdenrannan kulmaan noussut liiketalo Ankkuri.[29][30] Espoonlahdenkadun varrelle avattiin 1990-luvun alussa kauppakeskukset Ulappatori ja Lippulaiva. Alueen terveyskeskus rakennettiin Lokirinteeseen ja se avattiin vuonna 1995.[31] Monet syntyneen palvelukeskittymän toiminnoista palvelevat koko suuraluetta.[27]

Metron rakentamista Kivenlahteen selvitettiin jo 1980-luvulla, mutta silloin päädyttiin jatkamaan linja-autojärjestelmää.[7]

Suur-Espoonlahdessa on kaikkiaan yksitoista suomenkielistä alakoulua,[32] kuusi yläkoulua[33] ja yksi lukio, sekä yksi yhtenäinen ruotsinkielinen peruskoulu Storängens skola[34], johon yhdistyvät Mårtensbro skola ja Sökövikens skola.[35]

2000-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Amiraalinmäen asuinrakennuksia
Amiraalinpuiston korttelin rakenne vaimentaa liikenteen melua puistossa.

Aiemmin Tutkamäkenä tunnetulle ja pitkään sotilasalueena suljetulle mäelle Espoonlahden keskuksen länsipuolelle rakentui vuosina 2003 – 2005 Amiraalinmäen kerrostaloalue ja sen vierelle vuosina 2003-2006 Amiraalinpuiston suurkortteli. Sen rakennukset toimivat läheisten väylien liikenteen melua torjuvana muurina.[36][37][38]

Vuonna 1990 rakennetun kauppakeskus Ulappatorin purkaminen alkoi vuonna 2010 silmin nähtävän muutoksen Espoonlahden keskuksessa. Sen vauhditti myös kadun toisella puolella sijaitsevan Lippulaivan laajentumispyrkimyksiä Ulappatorin muutuessa asuntokortteliksi.[39] Tämä Ulappakadun varteen rakennettu asuntokortteli valmistui vuonna 2014. Korttelin korkein rakennus on 14-kerroksinen asuntotorni Tähystäjä.[40]

Hankesuunnitelma länsimetron jatkumisesta Matinkylästä Kivenlahteen valmistui toukokuussa 2012.[41] Rakennustyöt aloitettiin marraskuussa 2014.[42] Metron rakentamisen yhteydessä kaupunki otti tavoitteeksi saada noin 8 700 uutta asukasta ja 1 400 uutta työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä Espoonlahden keskuksen välittömään läheisyyteen, eli enintään noin 600 metrin päähän metroasemasta. Keskustan uusi asemakaava astui voimaan 31.8.2016.

Metrokeskus ja uusi Lippulaiva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kongsberginpuisto on nimetty ystävyyskaupungin mukaan. Kuvan keskellä matala ja tummanpuhuva kauppakeskus Pikkulaiva ja sen työmaa.

Espoonlahden keskusta kuuluu kaupungin merkittävimpiin kehittämiskohteisiin.[43] Alueen palveluja rakennettiin ensin Kipparinkadun ja Merenkulkijankadun varrelle. Kauppakeskukset Ulappatori ja Lippulaiva siirsivät kaupan painopistettä lähemmäksi Länsiväylää 1990-luvulla ja [44] Länsimetroon liittyvä uudisrakentaminen jatkaa tätä kehitystä.[45] Osa Espoonlahden keskuksen uudistusta ovat kokonaan uusi ja noin kaksi kertaa entisen kokoinen kauppakeskus Lippulaiva sekä sen yhteyteen rakennettavat metroasema ja bussiterminaali.[46] Metroasema avattiin 3. joulukuuta 2022.[47]

Metron tuleminen tarkoittaa laajoja rakennustöitä Espoonlahdenkadun ja sen lähiympäristön alueella, kun aluetta uudistetaan ja parannetaan vaiheittain vuosien 2016–2020 välillä.[45] Pitkän tähtäimen tavoitteena on rakentaa eläväinen kaupunkikeskus palveluineen ja entistä tiiviimmin rakennettuna Espoonlahdenkadun, Espoonlahdenrannan ja Höyrylaivantien rajaamalle alueelle.[45] Rakennuskaavassa esitetään rakennettavaksi myös lisää liiketiloja Kivenlahdentien ja Länsiväylän väliselle vyöhykkeelle sekä Maininkipuiston ja Espoonlahdenrannan (katu) risteyksen länsipuolelle.[48] Kaupunginhallitus hyväksyi 2013 asemakaavanmuutoksen entisen Mårtensbron (alun perin Sammalvuon) koulun kortteliin niin, että sinne on mahdollista rakentaa asumiseen painottuva suurkortteli, jonne sijoitetaan myös jonkin verran palveluita.[49] Metrokeskuksen rakentamisen yhdeydessä kaupunki rakentaa Kipparinpuiston, Espoonlahdenpuiston, Merenkulkijanpolun, Kipparinkadun ja Merenkulkijankadun. Nämä työt on tarkoitus sovittaa yhteen sekä metron että uuden kauppakeskus Lippulaivan rakentamisen kanssa.[45]

Kaupunkiympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asemakaava

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoonlahden kaavoitussuunnittelu annettiin Alvar Aallolle 1963. Hänen maisema-analyysistä liikkeelle lähtenyt ja Budapestin kaupunkirakenteesta inspiroitunut suunnitelmansa valmistui 1966.[50] Tämä ison alueen kattanut kaavoitussopimus, kuten toistakymmentä pienempää sopimusta samalta kaudelta jouduttiin purkamaan, kun huomattiin, millainen tilkkutäkki omia valtakuntiaan suunnitelleiden arkkitehtien töistä olisi tullut.[51]

Aallon suunnitelmaa arvioinut yleiskaava-arkkitehti Nils Erik Fager esitti tämän suunnitelmaa mukaillen Espoon asemakaavalautakunnalle tavoitteeksi, että Espoonlahteen luotaisiin merellinen kaupunki, jonka rantakaista varataan vapaa-aika- ja ulkoilualueeksi.[50] Nauhamaisena rantoja seuraava puistovyöhyke rauhoitettaisiin jalankulkijoille, se leviäisi laaksomuodostelmiin ja se jätettäisiin virkistysalueiksi. Aallon ajatuksiin kuului edelleen, että asuntokorttelit ja julkiset rakennukset sijoitetaan puistojen reunamille.[50] Vaikka Aallon suunnitelma ei sellaisenaan toteutunut, Espoonlahden keskus on siinä merkitty osapuilleen sinne, minne sitä alettiin rakentaa 1990-luvulla,[50] Espoonlahdenkadulle, Soukan ja Kivenlahden yhdistävän kokoojatien läheisyyteen.

Nimikäytäntö horjuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun asemakaava-arkkitehti Olli Parviainen laati selvityksen Espoon kauppalan aluerakenteesta, siihen sisältyi neljä osaa, joista jokaisella oli oma keskuksensa. Ne olivat Tapiola, Leppävaara, Bemböle ja Stensvik (Kivenlahti). Tämä aluejako vahvistui vuonna 1968 vahvistuneen Espoon yleiskaavaluonnoksen myötä.[52][53] Ajan muissa suunnitelmissa koko Espoonlahden itäpuolisen alueen kokoavana nimenä Lounaisrannikko.[54] Nimistösuunnittelussa Espoonlahti oli esillä aluekeskuksen nimeksi 1960-luvun lopulta lähtien ja samaa nimeä ajateltiin myös suuralueen nimeksi.[55]

Kun Etelä-Espoon seurakunta jaettiin vuonna 1975 ja uusi seurakunta nimettiin Kivenlahden seurakunnaksi. Se ei kuitenkaan kokenut tätä nimeä oikeaksi ja päätti yhtenä ensimmäisistä päätöksistään hakea nimenmuutosta Espoonlahden seurakunnaksi. Perusteluna oli, että seurakunta halusi palvella koko aluetta, eikä vain yhden kaupunginosaa.[56] Vuonna 1976 kaupunki otti käyttöön virallisen kaupunginosannimen Espoonlahdenranta – Esboviksstranden, ja Espoonlahden seudun käsittävästä suuralueesta tuli Suur-Espoonlahti – Stor-Esboviken. 1980-luvun alussa nimi muutettiin lyhempään muotoon Espoonlahti – Esboviken.[55]

Nimen Espoonlahti käyttöalue ei ole vielä 2010-luvun lopullakaan aivan vakiintunut. Vaihtelua esiintyy kaupunginosan ja suuralueen nimen välillä sekä Espoonlahden alueen rajauksessa. Esimerkiksi käyvät Espoon verkkosivut, joilla julkaistu Espoon kaupunginosaluettelo sisältää seitsemän kaupunginosaa: Leppävaara, Tapiola, Matinkylä, Espoonlahti, Kauklahti, Espoon keskus ja Pohjois-Espoo,[57] Luetteloon liittyvässä kartassa kaikki nimet viittaavat kuitenkin suuralueisiin, eivätkä kaupunginosiin.[58] Vaihteleva rajaus näkyy myös muussa materiaalissa niin kaupungin verkkosivuilla kuin erilaisissa muissa painetuissa selvityksissä ja tilastoaineistossa.[59] [60]

Palveluja ja toimintaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päiväkodit, koulut ja vanhusten palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaiskasvatus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanta-Espoonlahdessa toimivia kunnallisia päiväkoteja ovat Aallonhuippu (Aallonhuippu 2), Espoonlahti (Espoonlahdentie 6), Kastevuori (Alakartanonkuja 3), Kippari (Ruorimiehenkatu 7), Laurinlahti (Kourakuja 1), Maininki (Maininkitie 23), Merenkulkija (Kipparinkatu 10), Merivesi (Merikansantie 4 C), Saapasaukio (Merisaapas 3), Soukankuja (Soukankuja 1) ja Yläkartanonkuja (Kartanonkulma 1).[61] Näitä palveluita täydentävää ostopalveluna yksityinen päiväkoti Leikkis (Aalto 6).[62] Yksityistä päivähoitoa tarjoavat ruotsinkielinen kielikylpypäiväkoti Kissankulma (Yläkartanontie 24) sekä päiväkodit Onnenmyyrä (Maininkitie 4 C 25), Kotilo (Kivenlahdenkatu 8), Satupuu (Merivalkama 4), Laurinlahden Ankkalampi (Ankkuritie 6), Carousel Nursery School (Merenkäynti 3) ja Merikatti (Kivenlahdenkatu 5 D).[63] Yksityistä puistotätitoimintaa on tarjolla Laurinlahden leikkipuistossa lähellä Kourakujaa.[63]

Peruskoulut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Espoonlahden koulu ja lukio vuonna 2014 peruskorjauksen valmistuttua.

Kanta-Espoonlahdessa toimii 3 luokat 1-6 sisältävää alakoulua: Meritorin koulu, Laurinlahden koulu ja Soukan koulu.[64] Luokkia 7-9 (10) opettavia yläkouluja on yksi: Espoonlahden koulu. Näiden lisäksi alueella toimii yhtenäisiä peruskouluja, joissa opetetaan luokkia 1-9. Näitä ovat Mainingin koulu, luokat 1-9 ja erityiskoulut Koulumäen koulu ja Merisaappaan koulu.[65] Kaikissa edellä mainituissa kouluissa opetuskieli on suomi. Ruotsinkielisiä peruskoululaisia opettaa yhtenäinen peruskoulu Storängens skola. Nimi otettiin käyttöön vuonna 2015 yhdistämään alakoulu Mårtensbro skola ja Sökövikens skola -nimellä tunnettu yläkoulu.[66]

Ammattikoulutus ja aikuiskoulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoonlahden kauppaoppilaitos perustettiin vuonna 1974. Vuodesta 2012 alkaen kauppakoulun koulutilat ovat toimineet remontoitavien peruskoulujen väistötiloina.[67][68] Espoon työväenopistolla on kolme omaa toimipistettä Espoonlahdessa. Luokkatilat ovat osoitteissa Merenkäynti 3, Soukantie 4 ja nikkariverstas osoitteessa Hyljeluodontie 3.[69]

Muut julkiset palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoonlahdessa toimii kaksi aluekirjastoa: Kivenlahden kirjasto Pikkulaivassa (Ulappakatu 2), (Aikaisemmin Kivenlahden kirjasto toimi Kivenlahden ostoskeskuksessa, mutta homeongelmat ajoivat sen sieltä pois.) ja Soukan kirjasto (Soukantie 4). Näiden väliin jäävää aluetta palvelee kirjastoauto.[70]

Terveysasemat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupalliset palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Espoonlahden kaupallinen pääkatu on Espoonlahdenkatu.

Espoonlahden keskuksen yritykset edustavat voittopuolisesti vähittäiskauppaa. Palvelujen arvellaan paranevan merkittävästi kauppakeskus Lippulaivan uudistuksen myötä. [71]

Alueelle tehdyn kehittämissuunnitelman mukaisesti Espoonlahteen sijoittuu uutta työ- paikkarakentamista Länsiväylän molemmille puolille. Erikoistavarakauppaa, ja erityisesti tilaa vaativaa kauppaa, voidaan sijoittaa Länsiväylän pohjoispuolelle, lähinnä väylälle Merituulentie-Kuitinmäentie-Martinsillantie. Kivenlahden teollisuusalueelle voitaisiin rakentaa jatkossa myös toimitiloja.[72]

Teattereita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoonlahden teatteri. Esitykset Matinkylän monitoimitalossa.[73]

Improvisaatioryhmä Imropå keikkailee vaihtuvissa tiloissa.[73]

Teatteri Hyökyvuori. Esitykset kesäisin Pakkasmäen ulkoilmanäyttämöllä, osoitteessa Espoonlahdentie 10.[74]

Uskonnollinen toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoonlahden evankelisluterilainen seurakunta perustettiin vuonna 1975. Sen toimialue kattaa nykyisin Suur-Espoonlahden alueen, jossa sillä on kaikkiaan 31 614 jäsentä. Kanta-Espoonlahden alueella sijaitsevia seurakunnan toimitiloja ovat Espoonlahden kirkko ja Soukan kappeli, sekä Soukan keskuksen nuorisotilat Ykki ja Sode. Kirkon vuonna 2016 alkaneen remontin ja Soukan metroaseman rakentamisen vuoksi kirkolliset toimitukset on siirretty kesään 2017 asti Soukan kappeliin. Nuorisotila Ykki on puretaan tulevan metron tieltä ja nuorisotila Sode on muuttanut osoitteeseen Soukankuja 13.[75]

Liikunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoonlahdessa on talvisin kaksi meren rannalla olevaa avantoa talviuimareita varten: Soukassa Klobben (Soukanlahdentie 15) ja Kivenlahdessa Merivalkama 11. Molemmissa on lämpimät pukukopit miehille ja naisille, mutta ei saunaa tai suihkua. Luistinkenttiä on urheilupuiston kaukalon lisäksi 6: Ala-Soukan luistinkenttä, Soukan koulun kenttä, Koulumäen luistinkenttä, Laurinlahden koulun kenttä, Kipparin kenttä ja Marin luistelukenttä.[76] Ulkokenttien lisäksi Espoonlahdessa voi luistella tai pelata kahdessa urheilupuiston jäähallissa: kaupungin omistamassa Espoonlahden jäähallissa (Espoonlahdentie 2-4) ja Espoon kiekkoilun tuki r.y:n ylläpitämässä harjoitusjäähallissa.[77] Lähin rakennettu hiihtolatu löytyy Hanikasta.

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanta-Espoonlahden väestömäärä oli vuoden 2015 päättyessa lähes 90 % suurempi kuin vuonna 1975, josta verkosta saatavat tilastot alkavat.[78] Selkein kasvupyrähtys ajoittuu kymmenvuotisjaksoon 1975–1985, joka näkyy erityisen selvänä Espoonlahden keskuksen alueella. Vuonna 1975 siellä oli 121 asukasta ja vuonna 1980 2 349. Kasvu jatkui nopeana vielä vuoteen 1990 asti, jolloin alueen asukasluku oli 3 820.[78] Vuoden 2015-2016 vaihteessa Espoonlahden keskuksessa asui 4470 henkeä.[79]

Vuodenvaihteessa 2015–2016 sekä Kanta-Espoonlahden 24 403 henkilön väestöstä että Espoonlahden keskuksen 4 470 henkilön väestöstä suurin osa oli työikäisiä 25–64-vuotiaita. Heitä edusti noin puolet espoonlahtelaisista. Molemmilla alueilla on myös suhteessa saman verran alle kouluikäisiä lapsia ja peruskoulua tai toisen aseen kouluja käyviä nuoria. Yli 65-vuotiaita on kuitenkin Espoonlahden keskustassa noin 4,5 prosenttia enemmän kuin Kanta-Espoonlahden alueella yleensä.[79] Tämän taustalla lienee Espoonlahden keskuksessa sijaitseva vanhusten palvelukeskus Puistokartano, joka valmistui 2013.[80] Vauvoja on vuosien 1998 ja 2015 välillä syntynyt Kanta-Espoonlahden alueella keskimäärin 283 vuodessa ja vaikka Espoonlahden keskustan ja Kanta-Espoonlahden alueiden huippu- ja laskuvuodet rytmittyvät hiukan eri tavoin, lapsia syntyy keskimäärin saman verran molemmilla alueilla.[81]

Kanta-Espoonlahti, väestön ikäjakauma vuodenvaihteessa 2015–2016[82]
0–5 6–15 16–24 25–34 35–44 45–54 55–64 65–74 75–84 85+ Kaikki
1607 2523 2415 3045 3179 3389 3032 3342 1454 417 24403
7 %  10 % 10 % 12 % 13 % 14 % 12 % 14 % 6 % 2 % 100,00 %

Väkiluvun kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Espoonlahden keskuksen ja Kanta-Espoonlahden väestökehitys 1975–2015.[78]
Espoonlahden väestönkehitys 1975–2020
Vuosi Asukkaita
1975
  
 6 545
1980
  
 9 824
1985
  
 13 453
1990
  
 14 441
1995
  
 15 126
2000
  
 15 950
2005
  
 15 730
2010
  
 16 030
2015
  
 16 342
2020
  
 16 562
Lähde: Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat.[83]

Virkistys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Retkeily

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merenrannan rantaviivaa pitkin kulkee Espoon rantaraitti, joka ulottuu aina Helsingin vastaiselta rajalta Kirkkonummen rajalle.[84] Espoonlahden alueella sijaitsee kaksi luonnonmuistomerkkiä. Martin mänty sijaitsee Espoonlahdentien itäpuolella ja on iältään noin 300-vuotias. Puu on nimetty kaupungininsinööri Martti Tieahon mukaan ja rauhoitettu vuonna 2003. Markuksen mänty sijaitsee Ristiniementien viereisellä puistoalueella ja on iältään noin 300-vuotias. Puu on nimetty katupäällikkö Markus Rönnyn mukaan.[85]

Kuvia Espoonlahdesta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kauppakeskus Lippulaiva, julkisivu länteen 2005.
    Kauppakeskus Lippulaiva, julkisivu länteen 2005.
  • Espoonlahdenkadun ja Lokirinteen risteys 2005, suunta kohti Espoonlahdenrantaa. Taustalla Ulappatorin rakennuksia.
    Espoonlahdenkadun ja Lokirinteen risteys 2005, suunta kohti Espoonlahdenrantaa. Taustalla Ulappatorin rakennuksia.
  • Uudistuva Ulappatorin kortteli vuonna 2014.
    Uudistuva Ulappatorin kortteli vuonna 2014.
  • Kivenlahden rantatorni vuonna 2011. Taustalla amfitalot.
    Kivenlahden rantatorni vuonna 2011. Taustalla amfitalot.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Arkistoitu 28.7.2014. Viitattu 23.10.2014.
  2. ↑ Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
  3. ↑ Espoon väestö osa-alueittain 31.12.2023 (PDF) (Sivu 3) Espoon Kaupunki. Viitattu 1.10.2024.
  4. ↑ Espoon karttapalvelu kartat.espoo.fi. Viitattu 4.3.2017.
  5. ↑ Espoon kaupungin verkkosivusto, Asuminen ja ympäristö, Kaupunginosat (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ a b Esteettömyyskartoitus, s. 17.
  7. ↑ a b c d e Maatilojen Espoo, s. 23–25. Espoon perinneseura, 2020. ISBN 978-952-7311-10-3
  8. ↑ Espoonlahti – Esboviken www.espoo.fi. Arkistoitu 1.4.2017. Viitattu 11.3.2017.
  9. ↑ Espoon karttapalvelu, Aluejaot, Kaupunginosat, Espoonlahti
  10. ↑ a b Esteettömyyskartoitus, s. 14.
  11. ↑ Lehtinen 2016, s. 83.
  12. ↑ Suviranta, Sami: Espoonlahden nimistö Espoon kaupunki. 2008. Viitattu 1.10.2024.
  13. ↑  Pekkanen-Heininen 2015, s. 11.
  14. ↑ Espoo, kiviröykkiöt Muinaisjäännöstekisteri. Arkistoitu 16.10.2013. Viitattu 4.3.2017.
  15. ↑ Museovirasto, Muinaisjäännösrekisteri/Espoo/Asuinpaikat/Stensvik (Kivenlahti) [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. ↑ Museovirasto, Muinaisjäännösrekisteri/Espoo/Asuinpaikat/Sökö (Soukka) Pohjoinen.[2][vanhentunut linkki]
  17. ↑ Koivisto 2009, s. 7.
  18. ↑ Koivisto 2009, s. 7.
  19. ↑ Museovirasto, Muinaisjäännösrekisteri/Espoo/Asuinpaikat/Sökö (Soukka) Eteläinen. [3] (Arkistoitu – Internet Archive)
  20. ↑ Hurmeranta 2014, s. 14.
  21. ↑ Luoto 2004, s. 133 ja s. 149.
  22. ↑ Luoto 2004, s.138.
  23. ↑ Luoto 2004, s. 149.
  24. ↑ Uusi merikaupunki Kivenlahteen (Yrityksen historia, 1970-luku) Asuntosäätiön kotisivut. Viitattu 14.4.2017.
  25. ↑ Lehtonen 2014, s. 26.
  26. ↑ a b Lehtonen 2014, s. 33.
  27. ↑ a b Esteettömyyskartoitus, s. 21.
  28. ↑ Kipparin- ja Merenkulkijankatu (Kadun nimi vaihtuu Espoonlahden kirkon ja Merenkulkijan päiväkodin välissä.) kartat.espoo.fi. Viitattu 14.4.2017.
  29. ↑ Esteettömyyskartoitus, s. 5.
  30. ↑ Espoon kotikaupunkipolut, versio 30.9.2014, kohde 3, s. 4.
  31. ↑ Esteettömyyskartoitus, s. 4.
  32. ↑ Alakoulut www.espoo.fi. Arkistoitu 15.2.2017. Viitattu 14.2.2017.
  33. ↑ Yläkoulut www.espoo.fi. Arkistoitu 14.3.2017. Viitattu 14.2.2017.
  34. ↑ Storängens skola www.esbo.fi. Arkistoitu 15.2.2017. Viitattu 14.2.2017. (ruotsi)
  35. ↑ Hanna Rundell: Mårtensbro och Sökövikens skola slås ihop 20.03.2015. Svenska Yle. Viitattu 17 helmikuuta, 2017.
  36. ↑ Lehtonen 2014, s. 48.
  37. ↑ Viikon nimi 50/2014: Amiraalinmäki – Amiralsbacken www.espoo.fi. Arkistoitu 20.3.2017. Viitattu 18.3.2017.
  38. ↑ Espoon kotikaupunkipolut, versio 30.9.2014, kohde 17, s. 7.
  39. ↑ Nurmi Klaus: Espoonlahden keskus kasvaa vauhdilla jyräten. Länsiväylä, 05.01.2011.
  40. ↑ Espoon kotikaupunkipolut, versio 30.9.2014, s.4.
  41. ↑ Hankesuunnitelma Matinkylä-Kivenlahti Länsimetro.fi. 22.5.2012. Arkistoitu 13.2.2017. Viitattu 19.3.2017.
  42. ↑ Sammalvuoren ja Finnoon asukastilaisuudet 13. ja 19.11. Uutisia Länsimetrosta. 7.11.2014. Länsimetro.fi. Arkistoitu 20.3.2017. Viitattu 19.3.2017.
  43. ↑ Espoonlahti - merellistä, monimuotoista elämää www.espoo.fi. Arkistoitu 2.4.2017. Viitattu 14.4.2017.
  44. ↑ Viikon nimi 13/2016: Ulappatori – Fjärdtorget www.espoo.fi. Arkistoitu 20.3.2017. Viitattu 11.3.2017.
  45. ↑ a b c d Espoonlahden keskusta parannetaan www.espoo.fi. Arkistoitu 1.3.2017. Viitattu 6.3.2017.
  46. ↑ Espoonlahden keskusta parannetaan www.espoo.fi. Arkistoitu 1.3.2017. Viitattu 6.3.2017.
  47. ↑ Karppi, Tiina: Länsimetron jatkeen liikenne alkaa joulukuussa – metro pitenee viidellä pysäkillä, seitsemällä kilometrillä ja saa 78-metriset liukuportaat Yle Uutiset. 13.10.2022. Viitattu 15.10.2022.
  48. ↑ Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirja 22.04.2015, § 65 (pdf) Espoon kaupunki. Arkistoitu 15.4.2017. Viitattu 14.4.2017.
  49. ↑ Espoon kaupunginhallitus: Pöytäkirja 05.12.2016, § 382 (pdf) Espoon kaupunki. Viitattu 19.3.2017.
  50. ↑ a b c d Itkonen 1992, s. 93.
  51. ↑ Luoto 2004, s. 119.
  52. ↑ Itkonen 1992, s. 82.
  53. ↑ Lehtonen 2014, s. 22.
  54. ↑ Pekkanen-Heininen 2013, s.199.
  55. ↑ a b Näkökulmia nimistöön, Espoonlahti.
  56. ↑ Hans-Christian Daniel: Espoonlahden seurakunnan historia Kirkko Espoossa. 2008. Arkistoitu 20.3.2017. Viitattu 4.3.2017.
  57. ↑ Kaupunginosat ja niiden kehittäminen www.espoo.fi. Arkistoitu 23.4.2020. Viitattu 6.3.2017.
  58. ↑ Espoon kaupunginosat kartalla espoo.fi.
  59. ↑ Esteettömyyskartoitus, s. 5 ja s. 14.
  60. ↑ Luoto 2004, s. 138: "...Lounaisrannikkosopimus, joka alue käsitti nykyisin Espoonlahdeksi kutsuttavan alueen (Iivisniemi, Soukka, Kivenlahti)."
  61. ↑ Kunnalliset päiväkodit, Espoonlahti www.espoo.fi. Arkistoitu 20.3.2017. Viitattu 18.3.2017.
  62. ↑ Varhaiskasvatuksen toimipaikat, Ostopalvelut, Espoonlahti Espoo.fi. Arkistoitu 20.3.2017. Viitattu 18.3.2017.
  63. ↑ a b Espoonlahden yksityinen vahaiskasvatus Espoo.fi. Arkistoitu 20.3.2017. Viitattu 18.3.2017.
  64. ↑ Alakoulut www.espoo.fi. Arkistoitu 14.3.2017. Viitattu 18.3.2017.
  65. ↑ Yläkoulut www.espoo.fi. Arkistoitu 14.3.2017. Viitattu 18.3.2017.
  66. ↑ Hanna Rundell: Mårtensbro och Sökövikens skola slås ihop. Svenska Yle, 20.03.2015.
  67. ↑ Espoon kotikaupunkipolut, versio 30.9.2014, kohde 13, s. 7.
  68. ↑ Länsiväylä: Kouluevakoista paisuu espoolaisille jättilasku (Arkistoitu – Internet Archive)
  69. ↑ Espoonlahti, Merenkäynti 3. Työväenopiston toimipisteet, Omnia.fi. Arkistoitu 20.3.2017.
  70. ↑ Espoon kirjastoautot kirjastoauto.espoo.fi. Arkistoitu 20.3.2017. Viitattu 19.3.2017.
  71. ↑ http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaupunginosat/Espoonlahti (Arkistoitu – Internet Archive)
  72. ↑ Espoon elinkeinovyöhykkeiden kehityskuva, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B98:2010| [4] (Arkistoitu – Internet Archive), sivu 19.
  73. ↑ a b ESPOONLAHDEN TEATTERI espoonlahdenteatteri.fi. Viitattu 27.4.2020.
  74. ↑ Visit Espoo, Espoo guide 2016, s. 24.[5][vanhentunut linkki]
  75. ↑ Tervetuloa Espoonlahden seurakuntaan! (Espoonlahden seurakunnan kotisivut) Kirkko Espoossa -sivusto. Arkistoitu 25.6.2013. Viitattu 27.3.1017.
  76. ↑ Ulkoliikuntakartta ulkoliikunta.fi. Viitattu 19.3.2017. (englanniksi)
  77. ↑ Jäähallit www.espoo.fi. Arkistoitu 20.3.2017. Viitattu 19.3.2017.
  78. ↑ a b c Taulukko: Espoonlahden väestö Aikasarjat. Tilastokeskus. Arkistoitu 27.3.2017. Viitattu 26.3.2017.
  79. ↑ a b Arja Munter: Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2015/2016 (pdf) (Tietoisku 5/2016) espoo.fi. Arkistoitu 21.9.2016. Viitattu 26.3.2017.
  80. ↑ Palvelukeskus Puistokartano elpy.fi. Viitattu 26.3.2017.
  81. ↑ Väestörakenne espoo.fi. Arkistoitu 26.3.2017. Viitattu 26.3.2017.
  82. ↑ Arja Munter: Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2015/2016. (Tietoisku 5/2016) Espoon kaupunki, 2016. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.3.2017). (Arkistoitu – Internet Archive)
  83. ↑ Espoon väestö iän mukaan 31.12.2023 Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. Viitattu 3.10.2024.
  84. ↑ Rantaraitti Espoon kaupunki. Viitattu 1.10.2024.
  85. ↑ Luonnonmuistomerkit Karpalo-palvelussa Metsähallitus. Viitattu 30.9.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Espoonlahti.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Espoonlahti&oldid=22672580”