Suomen Metodistikirkko
| Suomen Metodistikirkko | |
|---|---|
 |
|
| Suuntautuminen | protestantismi |
| Teologia | metodismi |
| Hallinto | episkopaalinen |
| Johtaja | Christian Alsted |
| Yhteistyötahoja |
Suomen vapaakristillinen neuvosto Suomen ekumeeninen neuvosto |
| Toiminta-alue | Suomi |
| Perustettu | 1892, 1925 |
| Seurakuntia | 9 |
| Jäseniä | 1 415 (2015) |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
| Osa artikkelisarjaa |
| Metodismi |
|---|
 |
| Kristilliset kirkkokunnat Suomessa |
|---|
Suomen Metodistikirkko on Suomessa toimivien metodistiseurakuntien emäkirkko ja kristillinen rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta[1]. Kirkkoon kuuluu yhdeksän seurakuntaa: Helsinki, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vuoksenlaakso[2]. Jäseniä on yhteensä noin 1 400[3].
Suomen Metodistikirkko kuuluu samaan piispanalueeseen muun muassa muiden Pohjoismaiden metodistikirkkojen kanssa. Suomen Metodistikirkkoa johtaa Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteinen piispa, tanskalainen Christian Alsted[4]. Häntä edelsi norjalainen Øystein Olsen.
Suomen ensimmäinen metodistiseurakunta perustettiin Vaasaan vuonna 1881 ja ensimmäinen suomenkielinen seurakunta Poriin vuonna 1887. Kirkko julkaisee Rauhan Sanomia -lehteä, joka on perustettu vuonna 1894.
Metodistikirkko on jäsenenä sekä Suomen vapaakristillisessä neuvostossa että Suomen ekumeenisessa neuvostossa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Metodismi levisi Suomeen 1850- ja 1860-luvuilla lähinnä merimiesten ja Amerikan-siirtolaisten kautta. Toiminta painottui ruotsinkieliselle Pohjanmaalle. Ensimmäinen virallinen metodistiseurakunta perustettiin Vaasassa 1881.[5] Metodistit järjestäytyivät omaksi uskontokunnakseen vuonna 1892 silloisen eriuskolaislain nojalla[6].
1800- ja 1900-lukujen taitteessa metodismi alkoi levitä myös suomenkielisten keskuuteen sekä Sisä-Suomen kaupunkeihin ja teollisuusyhdyskuntiin. Vuonna 1911 Suomen metodistit itsenäistyivät Ruotsin metodistikirkosta ja perustivat oman itsenäisen vuosikonferenssinsa. Uskonnonvapauslain tultua voimaan vuonna 1923 joutuivat metodistit järjestäytymään uudelleen[6]. Uuden lain nojalla rekisteröitiin Suomen Piispallinen Metodistikirkko vuonna 1925. Siihen kuului myös ruotsinkielinen Suomen Metodistikirkon ruotsalainen osasto. Myöhemmin tämä itsenäistyi nimellä Finlands svenska metodistkyrka.[5]
Ylämaan metodistiseurakunta liitettiin Lappeenrannan metodistiseurakuntaan vuonna 1988[7]. 2010-luvulla Pirkkalassa toiminut metodistiseurakunta on sittemmin lakkautettu[8][9]. Kokemäellä toiminut Jokilaakson seurakunta lakkautettiin vuonna 2023[10].
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen Metodistikirkko on saanut vuosina 2018–2023 opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustusta rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien toimintaan yhteensä noin 36 000 euroa. Keskimääräinen vuosittainen tuki on ollut noin 5 500 euroa.[11]
Seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Etelä-Karjala
- Pirkanmaa
- Pohjois-Pohjanmaa
- Pohjois-Savo
- Päijät-Häme
- Satakunta
- Uusimaa
- Varsinais-Suomi
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Luettelo Suomen metodistiseurakunnista (nykyiset ja entiset)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomen Metodistikirkon vuosikirja 2011
- ↑ Seurakunnat Suomen Metodistikirkko. Viitattu 21.2.2021.
- ↑ Väestö uskonnollisen yhdyskunnan mukaan 2000–2015 Tilastokeskus. Viitattu 21.2.2021.
- ↑ Bishop Christian Alsted The United Methodist Church. Viitattu 21.2.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Heino, Harri: Mihin Suomi tänään uskoo, s. 76. Helsinki: WSOY, 1997. ISBN 951-0-21197-4
- ↑ a b Murtorinne, Eino (päätoim.): Kristinuskon historia 2000, s. 181. (3. osa) Porvoo: Weilin+Göös, 2000. ISBN 951-35-6516-5
- ↑ Juhlavuosi Lappeenrannan metodistiseurakunta. Arkistoitu 11.9.2021. Viitattu 11.9.2021.
- ↑ Metodismi Suomessa Suomen Metodistikirkko. Viitattu 11.9.2021.
- ↑ Seurakuntamme on päättänyt toimintansa Pirkkalan metodistiseurakunta. Arkistoitu 11.9.2021. Viitattu 11.9.2021.
- ↑ Suomen metodistikirkon vuosikirja 2023. Suomen Metodistikirkko.
- ↑ Yleisavustus rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien toimintaan Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 26.11.2023.
