Patmos Lähetyssäätiö
Patmos Lähetyssäätiö | |
---|---|
Tunnuslause | Evankeliumi kuuluu kaikille! |
Perustettu | 1971 |
Tyyppi | Kristillinen järjestö |
Toimiala | Lähetystyö |
Päämaja |
Patmostalo Pajuniityntie 1 Etelä-Haaga, Helsinki |
Toiminnanjohtaja | Pasi Turunen |
Aiheesta muualla | |
Sivusto |
Patmos Lähetyssäätiö on vuonna 1971 perustettu kristillinen evankelinen lähetysjärjestö. Patmos kertoo tehtäväkseen kristillisen toivon ja rakkauden sekä humanitaarisen avun välittämisen. Vuonna 2022 Patmos teki lähetys- ja avustustyötä 20 maassa neljällä eri mantereella. Patmoksen kotimaantyö keskittyy sähköiseen mediatyöhön, raamattukoulutukseen sekä kokoustoimintaan. Säätiöllä on lahjoitusvaroin toimiva Radio Patmos ja säätiö tekee Come Home -koulu- ja nuorisotyötä.[1]
Patmos Lähetyssäätiö on Suomen Lähetysneuvoston ja Suomen Evankelisen Allianssin jäsen sekä Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n perustajajäsen.[1] Patmoksen toiminnanjohtaja on Pasi Turunen. Säätiön toimisto sijaitsee Patmostalossa, Helsingin Etelä-Haagassa. Säätiöllä on yhteensä noin 25 työntekijää.[2] Lähetyssäätiö tuli 1970-luvulla tunnetuksi erityisesti toiminnanjohtaja Leo Melleristä.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sota-ajan herätys: Kuva ja Sana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saarnaaja Frank Mangsin nostattama herätys sota-ajan Suomessa johti vuonna 1942 Kuvan ja Sanan perustamiseen. Kustantamon johdossa toimi pitkään tunnettu saarnamies Ensio Lehtonen, ja se keskittyi lehtien ja kirjojen kustantamiseen. Vuonna 1948 perustettiin Nuorten Raamattukerho -lehti, joka vuonna 1953 muutettiin Kipinäksi. Kipinä ilmestyi kaksitoista kertaa vuodessa aina vuoteen 1993, jolloin julkaisutahti harveni neljään vuodessa. Lehti määritteli itsensä Suomen ainoaksi "profeetallisen sanan äänitorveksi". Lehtonen luotsasi Kipinää aina kuolemaansa vuoteen 1971 saakka, jolloin päätoimittajaksi tuli Leo Meller. Kipinä-lehti ja Kuva ja Sana -kustantamo olivat aktiivisia erityisesti ufokysymyksessä. Meller toimi Lasten Kuvalehden toimitussihteerinä ja Kipinän toimittajana jo 1960-luvun alussa, mutta oli sitten muutaman vuoden toisaalla. Mellerin palattua 1960-luvun lopulla Kipinään hänen osuutensa lehden teossa kasvoi ja päätoimittajuus Lehtosen kuoltua lankesi kuin itsestään Mellerille.[4]
Mellerin 1970-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toimittaja Harri Nykäsen mukaan säätiön toiminta oli pitkälle riippuvainen säätiön aiemman toiminnanjohtajan Leo Mellerin saarna- ja myyntimiehen taidoista. Meller tuli Patmos ry:n johtoon vuonna 1971 ja nosti yhdistyksen jaloilleen konkurssin partaalta Yhdysvalloissa opituilla keinoilla. Vuonna 1999 säätiöllä oli noin 18 000 rekisteröityä tukijaa ja se keräsi lahjoituksina noin 28 miljoonaa markkaa, joista 25 miljoonaa jaettiin erilaisiin avustuskohteisiin. Meller oli Nykäsen mukaan ensimmäisiä, jotka toivat maahan "amerikkalaistyylisen hengellisyyden ja sen myyntikeinot".[3] Meller jäi eläkkeelle Patmos Lähetyssäätiön toiminnanjohtajan tehtävästä 1. elokuuta 2010.
Seurakuntien pidättyvyys antaa tiloja herätysliikkeille johti siihen, että Patmos perusti Helsingin Kristillinen Keskuksen Helsingin Kallioon Harjukadulle. Sittemmin Patmos järjesteli toimintojaan uudelleen ja perusti Savenvalajan paja -nimisen kokoustoiminnan keskuksen Helsingin Sörnäisiin ja Studio24/Kristillinen mediakeskus -nimisen studion video- ja äänitallenteiden tuottamiseen. Helsingin Sörnäisten osoitteessa toimii myös Taivas TV7:n toimitus, Ristin Tuki ry ja Lighthouse Network Ltd Oy.lähde?
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ohjelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Patmos Lähetyssäätiöllä on oma radiokanava Radio Patmos, jolla on jatkuvia ja tilapäisiä yleisradiolähetyslupia. Patmos Lähetyssäätiöllä seuraavat ohjelmat Radio Deissä: Taivaan ja maan väliltä, Radiokirkko, Patmosradio, Raamatturadio sekä Ristitulta. Taivas TV7 -kanavalla Patmos Lähetyssäätiö on lähettänyt seuraavia ohjelmia: Leo Meller ja ystävät, Patmos maailmalla, Come Home ja Come Home Kids sekä AlfaTV-kanavalla Studio24.
"Come Home" koulu- ja nuorisotyö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]"Come Home" koulu- ja nuorisotyön kautta tavoitetaan kymmeniä tuhansia ala- ja yläastelaisia koululaisia eri puolella Suomea sekä vanhempia vanhempainilloissa. Riku Rinteen johtama toiminta on muodostunut yhdeksi Suomen mittavimmista nuorisotyön muodoista. "Come Home" -ohjelmat näkyvät ja kuuluvat viikoittain TV7-kanavalla ja Radio Deissä.[5]
Kuva ja Sana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varoja toimintaansa Patmos saa omilla keräyksillä yksityisiltä lahjoittajilta sekä Kuva ja Sana Oy:n (virallisesti Kustannus Oy Kuva- ja Sanatuotanto) tuloksen kautta. Kuva ja Sana Oy on Patmos Lähetyssäätiön omistama kristillinen kustantaja.
Kuva ja Sana toimii Patmos Lähetyssäätiön osoitteessa Helsingin Etelä-Haagassa. Yrityksen vuosittainen liikevaihto on ollut viime vuosina runsaat 600 000 euroa. Rahaa Patmos kerää myös hengellisissä kokouksissa myymällä mm. Leo Mellerin kymmeniä teoksia ja satoja saarnaäänitteitä.
Yrityksen vastuuhenkilöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pekka Haapasaari, toimitusjohtaja
- Marja Rantanen, hallituksen puheenjohtaja
- Heikki Ketola, hallituksen jäsen
- Leo Meller, hallituksen jäsen
Kansainvälinen toiminta-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Avainhenkilöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Toiminnanjohtaja Pasi Turunen
- Hallintojohtaja Pekka Haapasaari
- Kenttäkehitysjohtaja Pirkko Säilä
- Tutkimusjohtaja Juha Ahvio
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tätä on Patmos Patmos Lähetyssäätiö. Viitattu 11.8.2022.
- ↑ Henkilökunta Patmos Lähetyssäätiö. Viitattu 11.8.2022.
- ↑ a b Helsingin Sanomat 17.9.2000. Taivaan sisäpiirikauppias Saarnaaja Leo Meller on yhdelle Jumalan voideltu, toiselle lähes piru.
- ↑ Kananen, Marko. 1997. Ancient Astronaut -teorioiden tulo Suomeen. Tampereen yliopisto. Yleisen historian pro gradu -tutkielma.[1][vanhentunut linkki]
- ↑ Patmos Lähetyssäätiö [2] (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Patmos Lähetyssäätiön kotisivut
- Kuva ja Sana kotisivut
- Nieminen, Jiri: ”Suomen kristillinen oikeisto – Patmos-lähetyssäätiön poliittinen diskurssi”. Politiikasta.fi-sivusto 17.5.2016, ISSN 2323-7090.