Vuoksenlaakson metodistiseurakunta
Vuoksenlaakson metodistiseurakunta | |
---|---|
Suuntautuminen | metodismi |
Kirkkokunta | Suomen Metodistikirkko |
Perustettu | 1921 |
Pastori | Jori Brander |
Pääkirkko |
Urajärventie 21 17130 Vesivehmaa |
Jäseniä | 125 (2017) |
Aiheesta muualla | |
Sivusto |
Vuoksenlaakson metodistiseurakunta (aik. Vuoksenrannan metodistiseurakunta) on Asikkalassa toimiva metodistiseurakunta. Seurakunta on perustettu vuonna 1921. Seurakunnan toimitilat sijaitsevat Asiakkalan Vesivehmaalla Urajärventiellä. Seurakunnan pastorina toimii Jori Brander. Seurakunta kuuluu Suomen Metodistikirkko-kirkkokuntaan[1][2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoksenlaakson metodistiseurakunta perustettiin Karjalankannaksella Vuoksenrannassa vuonna 1921. Metodistiseurakunta syntyi uuden kunnan kirkon sijainnista seuranneen kiistan lopputulemana. Metodistikirkon rakennus vihittiin käyttöön vuonna 1922. Vuoksenlaakson metodistiseurakunta oli tuona aikana Suomen suurin metodistiseurakunta noin 800 jäsenellään. Myös Viipuri oli tärkeä metodistien keskus. 1920-luvulla Vuoksenrannassa pidettiin kaksi metodistien vuosikonferenssia.[3][4][5]
Sota-aikana vuoksenrantalaiset joutuivat evakkoon Pohjanmaalle ja Savoon. Tuohon aikaan seurakunan pastorina toimi Toivo Rajamaa, joka kiersi eri puolille sijoitettujen seurakuntalaisten välillä. Jatkosodan aikana metodistikirkkoa käytettiin kenttäsairaalana. Vuoksenrantalaiset palasivat vuosien 1941–1942 aikana, jonka välillä kirkosta oli kadonnut ja hävitetty irtaimistoa. Kirkko saatiin käyttöön jälleen toukokuussa 1942. Kirkkoa uusittiin vielä keväällä 1944. Tilaisuudet Vuoksenrannassa lopetettiin kuitenkin kesäkuussa 1944 ja kirkko tuhoutui 15. heinäkuuta 1944 venäläisten tykistökeskityksessä.[3][5]
Toisen maailmansodan jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sodan jälkeen vuoksenrantalaiset sijoitettiin Päijät-Hämeeseen ja moni päätyi Asikkalaan. Vuoksenlaakson metodistiseurakunta aloitti uuden kirkon rakentamisen Vesivehmaalla syksyllä 1949 ja se valmistui vuonna 1950.[3] Kirkkorakennuksen yhteyteen rakennettiin myös pappila. Vuonna 1980 Vuoksenlaakson metodistiseurakuntaa kuului noin 300 jäsentä. Seurakuntaan on kuulunut myös lahtelaisia jäseniä. Seurakunta on järjestänyt muun muassa tupaseuroja jäsenperheiden kodeissa.[6][5]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Heinonen, Jouko & Siikaniemi, Päivi: Lahden historia 2. Lahden kaupunki, 1992. ISBN 951-849-340-5
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Yhteystiedot Vuoksenlaakson metodistiseurakunta. Viitattu 5.8.2024.
- ↑ Seurakunnat Suomen metodistikirkko. Viitattu 5.8.2024.
- ↑ a b c Sodan koetteleman metodistiseurakunnan taival Karjalasta Vesivehmaalle Seutuneloset. 21.7.2017. Viitattu 5.8.2024.
- ↑ Heinonen & Siikaniemi 1992, s. 306
- ↑ a b c Kirkonpaikkakiistasta Suomen suurimmaksi metodistiseurakunnaksi - Vuoksenlaakson metodistiseurakunnan tarina Ossi Tammisto. 5.10.2020. Viitattu 5.8.2024.
- ↑ Heinonen & Siikaniemi 1992, s. 370