Sm2
| Sm2 | |
|---|---|
 Sm2 6286 Tikkurilassa vuonna 2015. |
|
Perustiedot |
|
| Tyyppi | sähkömoottorijuna |
| Liikennöitsijä | VR-Yhtymä |
| Valmistaja | Valmet, Strömberg |
| Lukumäärä | 50 |
| Valmistusvuodet | 1975–1981 |
| Peruskorjattu | 2002–2011 |
| Liikenteessä | 36 |
| Hylätty | 14 |
| Romutettu | 0 |
| Museoitu | 0 |
| Numerointi | 6051/6251–6100/6300 |
| Istumapaikkoja | 200 |
| Lempinimi |
Sami Sakari-Matti |
Tekniset tiedot |
|
| Huippunopeus | 120 km/h |
| Paino | 77 t |
| Pituus | 53 250 mm |
| Vaunujen lukumäärä | 2 kpl |
| Leveys | 3 200 mm |
| Korkeus | 3 900 mm |
| Pyörästö | Bo'Bo' + 2'2' |
| Pyörästön pituus | 2 500 + 18 900 mm |
| Suurin akselipaino | 15,9 t |
| Pyörän halkaisija | 920 mm |
| Moottori | 4 × Strömberg GHAU/H 7224 |
| Moottorin teho | |
| • tuntiteho | 620 kW |
 Sm2 6056 vanhassa värityksessä Helsingin ja Pasilan välillä vuonna 2001. |
|
Sähkömoottorijunayksikkö Sm2 on VR:n paikallisjunakaluston toiseksi vanhin junatyyppi. Valmet Lentokonetehdas valmisti sitä Tampereella 50 yksikköä vuosien 1975 ja 1981 välillä. Sm1-junien poistuttua käytöstä Sm2 on VR:n paikallisjunakaluston vanhin käytössä oleva junatyyppi.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alun perin Sm1-junien hankinnan yhteydessä oli jo kaavailtu mahdollisuutta tilata kevytmetallikorisia junia ja Valmet Oy tarjosi vuonna 1970 tehdyn Sm1-lisätilauksen yhteydessä kevytmetallikorista vaihtoehtoa. Tarjotut kevytmetallikoriset junat olivat noin 10 % kalliimpia kuin teräskoriset vaihtoehdot. Valmet pyysi lisäksi 800 000 markan kertakorvausta uuden kevytmetallijunien valmistuslinjan perustamisesta, mikäli kevytkoriseen vaihtoehtoon päädyttäisiin. Asia jäi hetkeksi Rautatiehallituksen mietintöön.[1]
Erityisesti seisakeliikenteessä kevyemmän junan käyttö tarkoitti, että aikataulu pysyisi samana kuin Sm1-junilla, mutta energiankulutus vähenisi merkittäväsi. Lisäksi oli huomioitava, että kiskot, vaihteet ja pyörät kuluisivat vähemmän. Kevytmetallijunan rakenne mahdollisti lisäksi käyttökoneiston, joka salli laitteiden sijoittamisen lattian alle. Tämän ansiosta junassa oli enemmän tilaa ja istumapaikkojen määrää voitiin kasvattaa 17 paikalla, yhteensä 204:ään. Kaikkia näitä seikkoja harkittiin, kun arvioitiin, kuinka paljon enemmän kevytmetallijunasta oli kohtuullista maksaa.[1]
Pohdinnan lopputuloksena viimeistä Sm1-tilausta laadittaessa kevytkorisuus pyrittiin ottamaan yhdeksi tilauksen määritteeksi. Kevytmetallisen vaihtoehdon tarjouksen valmistelu vei kuitenkin odotettua enemmän aikaa ja ensimmäinen alustava tarjouspyyntö saatiin vasta vuoden 1971 lopussa. Samassa yhteydessä tarkistettiin läpi koko junan suunnitelma, mukaan lukien Strömbergin toimittamat sähkökoneistot, jotta ne vastaisivat uuden, kevyemmän rakenteen vaatimuksia.[1]
Hankintasopimus Valmet Oy Lentokonetehtaan kanssa allekirjoitettiin 18. heinäkuuta 1972. Sopimukseen sisältyi 20 kevytmetallisen alumiinikorisen sähköjunan toimitus. Näiden junien moottorivaunut saivat sarjamerkin Sm2, ja ohjausvaunut nimettiin Eioc:ksi. Moottorivaunujen numerointi oli 6051–6070 ja ohjausvaunujen 6251–6270. Lisähankintasopimukset tehtiin huhtikuussa 1975, tammikuussa 1977 ja elokuussa 1978. Näillä sopimuksilla tilattiin vielä yhteensä 30 sähköjunaa, joissa Sm2-vaunujen numerot olivat 6071–6100 ja Eioc-vaunujen 6271–6300. Sm2-junat valmistuivat aikavälillä: 18. kesäkuuta 1975 – 7. joulukuuta 1981, ja yhteensä niitä valmistettiin 50 kappaletta.[1]
Tilatun Sm2-sähköjunan taarapaino oli 76 tonnia, mikä oli 18,2 tonnia vähemmän kuin Sm1-junan vastaava paino. Tämän painoeron vaikutus energiankulutukseen oli merkittävä. Esimerkiksi kiihdytettäessä asemien välillä, joiden etäisyys toisistaan oli 2 kilometriä, keskinopeuden ollessa 48,5 km/h, Sm2-junan energiankulutus oli 11 kWh per asemaväli. Vastaavassa tilanteessa Sm1-juna kulutti 13,8 kWh, jolloin sen sähkönkulutus oli 25 % enemmän kuin Sm2-junassa.[1]
Ensimmäiset Sm2-junat valmistuivat kesällä 1975, ja niiden käyttöönotto sujui aluksi ongelmitta. Kuitenkin seuraavana talvena, samoin kuten Sm1-junissa, ilmeni ongelmia lumesta johtuen. Junien päädyissä sijaitsevat Fischer-kytkimet tukkeutuivat, mikä vaikeutti junayksiköiden yhdistämistä. Aluksi lumiongelmaa yritettiin ratkaista käyttämällä suojapusseja kytkimien päällä, mutta tämä osoittautui työlääksi. Talven 1976–77 aikana testattiin ratkaisuna kytkimien sähkölämmitystä, joka toteutettiin upotetuilla vastuksilla. Tämä lämmitysratkaisu osoittautui toimivaksi, ja sittemmin kaikki Fischer-kytkimet on varustettu kyseisellä ratkaisulla.[1]
1970-luvun keskivaiheilla yhteisenä ongelmana Sm1- ja Sm2-junissa sekä Sr1-vetureissa ilmeni katolle asennettujen sveitsiläisten jännitemittamuuntajien räjähdysmäinen särkyminen. Turvallisuussyistä vetureiden katoille piti rakentaa vankat sirpalesuojat. Lopulta, kun muuntajien rakenteen parantamisessa ei saavutettu toivottuja tuloksia, kaikki jännitemittamuuntajat korvattiin toisen valmistajan tuotteilla. Tämän muutoksen myötä sirpalesuojat voitiin poistaa.[1]
Tekniikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Ulospäin näkyvin ero Sm1- ja Sm2-yksiköiden välillä on, että Sm1:ssä on kyljissä aaltopeltiä muistuttavat ”rypyt” eli rakennetta tukevat pokkaukset. Myös tuuletuslaitteiden ritilät ovat katossa eri korkeudella. Sm1- ja Sm2-yksiköitä voi kytkeä yhteen myös keskenään enintään kuuden yksikön (12 vaunun) junaksi, mutta käytännössä laiturien pituus rajoittaa määrän viiteen. Täyttä kuuden yksikön junaa käytetään kuitenkin siirtoajoissa Ilmalan varikolta Helsingin päärautatieasemalle. Sm2-junien huippunopeus on 120 kilometriä tunnissa. Junan kori on Sm1:stä poiketen kevyempää alumiinia. Telit ja jousitus ovat Sm1:tä paremmat, mikä tuntuu tasaisempana matkantekona.
Yhteen Sm2-junayksikköön kuuluu kaksi vaunua. Sm2 on varsinaisesti junayksikön moottorivaunun tyyppimerkintä. Junayksikön toista vaunua kutsutaan ohjausvaunuksi ja sen tyyppimerkintä on Eioc. Sekä moottori- että ohjausvaunussa on ohjaamo, joten junaa voidaan kääntämättä ajaa kumpaan suuntaan tahansa, mikä on paikallisliikenteessä suuri etu veturivetoisiin juniin verrattuna.
Liukkailla keleillä liikkeellelähtöä haittaa hiekoituslaitteiden puuttuminen. Tämän takia junien on ollut etenkin syksyisin toisinaan hankalaa pysyä lähiliikenteen tiukoissa aikatauluissa. Uudempia sähkömoottorijunia huomattavasti pienempi huippunopeus estää myös junien käytön esimerkiksi R-linjan liikennöinnissä, sillä kiihtyvyys ja nopeus eivät riitä aikataulussa pysymiseen.
Sarjan yleisin lempinimi on Sami, mutta joskus myös Sakari-Matti. Sarjan yksiköillä on omat yksilönumerot, joista nämä voidaan tunnistaa. Numerot ovat kohonumeroina junan molemmissa päissä ohjaamon sivuikkunoiden alapuolella ja lisäksi maalattuina junan helmaan. Numerot ovat 6051/6251–6100/6300 (Sm2-vaunun numero / Eioc-ohjausvaunun numero).
Saneeraus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sm2-sarja saneerattiin vuosina 2002–2011 VR:n Hyvinkään konepajalla. Saneerauksessa junat purettiin lähes kokonaan ja uudelleenrakennettiin. Vain tekniikka ja runko säilyivät. Kaikkien yksiköiden sisusta ja penkit uudistettiin kokonaan, ja lisäksi junat maalattiin VR:n silloisen yritysilmeen mukaisesti punavalkoisiksi. Nykyään kaikki Sm2-yksiköt on saneerattu, viimeisen eli rungon 6056/6256 valmistuttua vuoden 2010 lopussa.[2]
Syksyllä 2013 VR solmi yhteistyösopimuksen ulkomainontayritys JCDecaux’n kanssa, jolloin muutamien Sm2-junien kyljet mainosteipattiin vuoden 2014 ajaksi. Teipatut junayksiköt olivat 6056/6256 (Oululainen), 6059/6259 (Danone), 6061/6261 (Isku) sekä 6097/6297 ja 6099/6299 (Viking Line). Ensimmäisenä teipattuun yksikköön 6061/6261 vaihdettiin teippauksen yhteydessä istuinten verhoilut sekä lattiamatot. Lisäksi yksikkö maalattiin teippausta varten muista poiketen kokovalkoiseksi, joten mainoskampanjan loputtua juna sai ensimmäisenä Sm2-yksikkönä VR:n uuden yritysilmeen mukaisen vihreävalkoisen värityksen.
Vuonna 2020 aloitettiin liikenteeseen jäävien Sm2-junien uudistaminen. Uudistuksessa junien sisätilat uusitaan ja junat saavat vihreän värityksen.[3] Vuonna 2020 yksiköt 6069/6269, 6071/6271, 6074/6274, 6081/6281, 6085/6285, 6086/6286, 6087/6287 ja 6088/6288 saivat vihreän värityksen.[4][5] Vuonna 2021 vihreän värityksen saivat yksiköt 6051/6251, 6055/6255, 6056/6256, 6059/6259, 6060/6260, 6064/6264, 6077/6277, 6093/6293, 6094/6294 ja 6100/6300.[6][7][8] Vuonna 2022 vihreän värityksen saivat yksiköt 6062/6262, 6065/6265, 6066/6266, 6067/6267, 6072/6272, 6078/6278, 6079/6279, 6083/6283, 6097/6297 ja 6098/6298.[9][10][11][12] Lisäksi ainoa jo ennestään vihreä yksikkö, 6061/6261, uudistettiin muiden lailla.lähde? Vuonna 2023 yksikkö 6096/6296 sai vihreän värityksen[13] ja yksikkö 6091/6291 uudistettiin, mutta se ei saanut vihreää väritystä.[14] Ilman vihreää väritystä ovat 6073, 6090 ja 6091.
Kaluston käyttö nykyään
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2017 kesällä Sm2-junia käytettiin viidellä taajamajunareitillä: Riihimäen ja Lahden välillä, Lahden ja Kouvolan välillä, Kouvolan ja Kotkan sataman välillä, Riihimäen ja Helsingin välillä, ja Riihimäen ja Tampereen välillä. Väleillä Riihimäki–Lahti, Lahti–Kouvola, Kouvola–Kotkan satama, Riihimäki–Tampere käytettiin yhtä yksikköä (paitsi 4 kertaa vuorokaudessa kulkevissa Z-junissa Helsingistä Kouvolaan, joissa 2 tai 3 yksikköä). Riihimäen ja Helsingin välillä käytettiin neljää yksikköä. Loppuvuodesta 2019 alkaen Sm2-junia on käytetty lisäksi Tampereen seudun lähiliikenteen M-junissa Nokian ja Toijalan välillä[15].
Vuonna 2024 junia käytetään Tampereen M-junien lisäksi ruuhka-ajan R-junissa, T-junissa, G-junissa, D-junissa, Helsingin ja Kouvolan välisissä Z-junissa sekä Lahden, Kouvolan ja Kotkan sataman välisissä O-junissa.[16] Sm2-junia on liikenteessä 36 yksikköä, joiden lisäksi kolme junaa on varaosalähteenä.[9]
Tulevaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Sm1-junien hylkäykset alkoivat vuonna 2009, ja sarja poistettiin kokonaan käytöstä huhtikuussa 2016, kun toisen tilaussarjan Sm5-junia (FLIRT) oli tullut tarpeeksi liikenteeseen.[17] Koska Sm5-junien tilaus päätettiin kasvattaa lopulta 81 junayksikköön, Sm2-sarja voidaan poistaa liikenteestä Sm1-sarjan jälkeen ainakin osittain. Helsingin seudun liikenteen eli HSL:n tavoitteena oli poistaa Sm2-sarja kokonaan pää- ja rantaradan HSL-liikenteestä viimeisen Sm5-yksikön tultua liikenteeseen kesällä 2017.[18][19] Tämän jälkeen tarvittavaa määrää jäljellä olevia Sm2-yksiköitä käytetään ruuhka-ajan D-juniin, jotka ajetaan kesäkuusta 2017 alkaen Sm2-kalustolla, koska veturivetoinen Eil-kalusto tarvitsee enemmän henkilökuntaa sekä yöaikaan kulkeviin T-juniin. Mahdollisesti myös Kouvolan veturivetoiset, Kouvolaan jatkavat Eil-kalustoiset Z-junat ajetaan kesäkuusta lähtien Sm2-kalustolla. Maaliskuussa 2016 osa pääkaupunkiseudun liikenteen Sm2-yksiköistä siirrettiin jo liikennöimään Riihimäki–Lahti–Kotka-taajamajunareitille ja tammikuusta 2017 alkaen myös yksi vuoropari Riihimäeltä Tampereelle on ajettu Sm2-kalustolla, mutta näillä reiteillä on kerrallaan korkeintaan viisi yksikköä liikenteessä.[17] Mikäli kaikki Eil-junat korvataan Sm2-kalustolla, saattaa suurin osa Sm2:ista olla käytössä vielä 2020-luvullakin. Ensimmäistenkin Sm2-yksiköiden romutus ajoittunee 2020-luvulle, koska tällä hetkellämilloin? on voimassa liikenneministeriön asettama romutuskielto.
HSL ilmoitti 8. kesäkuuta 2017, että viimeisetkin HSL-alueen Sm2-lähijunat vaihtuvat FLIRT-kalustoon 19. kesäkuuta 2017 alkaen, jolloin Sm2-yksiköt siirtyvät muihin tehtäviin.[20]
VR on ilmoittanut suunnittelevansa uuden matalalattiaisen taajamajunakaluston tilaamista, jonka tarkoituksena olisi korvata Sm2-junat. VR on ehdottanut uusien junien mahdollisesti olevan kaksikerroksisia ja huippunopeudeltaan jopa 200 km/h. VR:n tavoitteena olisi saada uusi kalusto liikennöimään 2024 alkaen Etelä-Suomen taajamajunaliikenteessä.[21]
Tammikuussa 2022 uutisoitiin VR:n neuvottelevan Sm2-junien myymisestä Turun seudulle lähijuniksi. Kauppa koskisi 14 liikenteestä poistettua yksikköä.[22] Ostaja aikoo kunnostaa junat ja uusia niiden tekniikan.[23]
Syyskuussa 2022 VR ilmoitti Sm2-junien myymisestä Suomen Lähijunat Oy:lle. Kauppa koskee 11 liikenteestä poistettua yksikköä.[24] Kauppa toteutui marraskuussa 2023.[25]
Tekniset tiedot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perustiedot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Sm2 | Sm2 + Eioc | |
| Valmistaja | ||
| Valmistusvuodet | ||
| Lukumäärä | ||
| Numerot | 6051–6100 | 6051/6251–6100/6300 |
| Istumapaikkoja | 102 | 200 |
| Pituus | 25,9 metriä | 53,25 metriä |
| Nopeus | ||
| Moottori | ||
| Moottoriteho | ||
| Paino työkunnossa | 47 tonnia | 77 tonnia |
| Akselijärjestys | Bo'Bo | Bo'Bo + 2'2' |
Valmistusvuodet (numerot)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1975 (6051–6060)
- 1976 (6061–6072)
- 1977 (6073–6080)
- 1978 (6081–6086)
- 1979 (6087–6090)
- 1980 (6091–6096)
- 1981 (6097–6100)
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Helsingin seudun lähijunaliikenne
- Tampereen seudun lähijunaliikenne
- Riihimäki–Lahti-lähijunaliikenne
- Lahti–Kouvola–Kotka-lähijunaliikenne
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Eonsuu, Honkanen, Pölhö: Suomen veturit osa 2. Moottorikalusto. Elokuvan Maailma ay, 1995. ISBN 952-5060-02-0
- Pölhö, Eljas & Pykälä-Aho, Mia: Suomen juna- ja raitiovaunukuvasto / Finnish Motive Power 1.1.1996. Malmö: Frank Stenvalls förlag, 1996. ISBN 91-7266-133-X Suomi/Englanti
- Suomen raitiotieseura: VR-Lähiliikennekalusto (Arkistoitu – Internet Archive)
- Rytsä, Paavo: Sähköjuna tulee Suomeen Yle Elävä arkisto. 30.3.2007.
- Eil-vaunujen korvaaminen Sm2-kalustolla
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Valtionrautatiet 1962-1987, s. 406-408. Rautatiehallitus, 1987.
- ↑ Toukola Markku: Sähköjunat Sm2 on nyt kaikki saneerattu. Viimeinen saneerattu juna 6056/6256 on koeajolla. Kuva otettu 30.12.2010, juna odottelee Hämeenlinnan asemalla lähtölupaa paluumatkalle Hyvinkäälle ja edelleen Ilmalan varikolle. 31.12.2010 13:30. vaunut.org. Viitattu 16.5.2021.
- ↑ Tasoristeys 2/2020 Resiina-lehti. Viitattu 26.2.2021.
- ↑ Tasoristeys 3/2020 Resiina-lehti. Viitattu 26.2.2020.
- ↑ Tasoristeys 4/2020 Resiina-lehti. Viitattu 26.2.2021.
- ↑ Tasoristeys 2/2021 Resiina-lehti. Viitattu 29.8.2021.
- ↑ Tasoristeys 3/21 Resiina-lehti. Viitattu 28.11.2021.
- ↑ Tasoristeys 4/2021 Resiina-lehti. Viitattu 21.1.2022.
- ↑ a b Tasoristeys 1//2022 Resiina-lehti. Viitattu 29.7.2022.
- ↑ Tasoristeys 2/2022 Resiina-lehti. Viitattu 29.7.2022.
- ↑ Tasoristeys 3/2022 Resiina-lehti. Viitattu 15.12.2022.
- ↑ Tasoristeys 4/2022 Resiina-lehti. Viitattu 11.4.2023.
- ↑ Tasoristeys 1/2023 Resiina-lehti. Viitattu 11.4.2023.
- ↑ Tasoristeys 2/2023 Resiina-lehti. Viitattu 9.9.2023.
- ↑ Roope Prusila: Sm2 -moottorijuna Nokialla (jpg) vaunut.org. Viitattu 3.5.2020.
- ↑ Julia - Junaliikenteen havaintojärjestelmä juliadata.fi. Viitattu 16.10.2024.
- ↑ a b Tasoristeys 2/2016 – Resiinalehti.fi
- ↑ Sm5-lähijunakaluston lisätilaus 17.11.2015. HSL. Arkistoitu 27.1.2016. Viitattu 21.1.2016.
- ↑ Tasoristeys 1/2016 Resiina-lehti. Viitattu 14.3.2016.
- ↑ HSL-junaliikenne kokonaan FLIRT-aikaan (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Taajamajunilla nykyistä nopeammin perille? VR aikoo uusia kalustoaan 250 miljoonalla eurolla Yle Uutiset. Viitattu 27.6.2020.
- ↑ Iittala, Hanna: TS: VR neuvottelee vanhojen Sm2-junien myymisestä Turkuun lähijuniksi Ilta-Sanomat. 13.1.2022. Viitattu 19.1.2022.
- ↑ Ahtokivi, Ilkka: TS: Turun seudulla kaavaillaan yksityistä lähijunaliikennettä Verkkouutiset. 14.1.2022. Viitattu 19.1.2022.
- ↑ VR Group myy 11 junayksikköä Suomen lähijunat Oy:lle Turun Sanomat. 7.9.2022. Viitattu 12.9.2022.
- ↑ Suomen Lähijunat osti VR:ltä 11 lähijunaa – Liikenne alkaa mahdollisesti Turun seudulla Turun Sanomat. 30.11.2023. Viitattu 2.8.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sm2 Wikimedia Commonsissa
- Seisake.netin artikkeli Sm2:sta
- Suomen raitiotieseura: VR-Lähiliikennekalusto (Arkistoitu – Internet Archive)
| Dieselveturit ja ‑moottorijunat |
| ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Sähköveturit ja ‑moottorijunat |
| ||||||
| Höyryveturit | A1 · A2 · B1 · C1 · Hr1 · Hv1 · Hv2 · Hv3 · Hv4 · Pr1 · Tr1 · Tr2 · Tk3 · Tv1 · Vr1 · Vr2 · Vr3 · Vr4/Vr5 · Vk4 | ||||||
| Ratatyökoneet ja pienveturit | Tve1 · Tve2 · Tve3 · Tve4 · Tve5 · Tka6 · Tka7 · Tka8 · Tka9 · Ttm1 · Ttr1 51 · Ttr | ||||||
| Koeveturit ja ‑kiskobussit | Dr15 · Sv1 · Dm10 · Dm11 |