Siirry sisältöön

Seppo Kääriäinen

Wikipediasta
Seppo Kääriäinen
Kauppa- ja teollisuusministeri
Ahon hallitus[1]
1.8.1993–13.4.1995
Edeltäjä Pekka Tuomisto [1]
Seuraaja Antti Kalliomäki[2]
Suomen puolustusministeri
Vanhasen I hallitus[3]
24.6.2003–19.4.2007
Edeltäjä Matti Vanhanen[4]
Seuraaja Jyri Häkämies[5]
Kansanedustaja
21.3.1987–16.4.2019 [6]
Henkilötiedot
Syntynyt29. maaliskuuta 1948 (ikä 76)
Iisalmen maalaiskunta
Tiedot
Puolue Suomen Keskusta
Silloiset Suomen puolustusministeri Seppo Kääriäinen (vas.) ja Yhdysvaltain puolustusministeri Donald Rumsfeld (oik.) kesäkuussa 2006

Seppo Arimo Kääriäinen (s. 29. maaliskuuta 1948 Iisalmen maalaiskunta) on suomalainen keskustaa edustava poliitikko.[6] Hän oli kansanedustaja vuosina 1987–2019. Valtioneuvoston jäsenenä hän on ollut kolmeen otteeseen. Esko Ahon hallituksessa hän vaikutti vuosina 1993–1995 ensin kauppa- ja teollisuusministerinä ja sitten Venäjän ja muiden IVY-maiden kaupasta vastaavana ministerinä ulkoasiainministeriössä. Vanhasen I hallituksessa Kääriäinen oli puolustusministeri vuosina 2003–2007. Eduskunnassa Kääriäinen on toiminut muun muassa ensimmäisenä varapuhemiehenä vuonna 2003 ja vuosina 2007–2011.

Koulutukseltaan Kääriäinen on valtiotieteiden tohtori. Hänen väitöskirjansa Sitä niittää, mitä kylvää: Keskustan strategiset valinnat 1964-2001 ilmestyi vuonna 2002. Kääriäinen sai ministerin arvon vuonna 2017.[7]

Poliittinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seppo Kääriäisen poliittinen ura alkoi vuonna 1970.[8] Hän toimi Keskustapuolueen puoluesihteerinä vuosina 1980–1990. Hänet valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran vuoden 1987 vaaleissa ja hän toimi kansanedustajana siitä lähtien yhtämittaa vuoteen 2019. Kääriäinen oli keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja vuosina 1991–1993 ja keskustan varapuheenjohtaja vuosina 1994–2000.[6] Hän oli ehdolla keskustan puheenjohtajaksi vuoden 1990 puoluekokouksessa Porissa, mutta jäi äänestyksessä kolmannelle sijalle Esko Ahon ja Eeva Kuuskoski-Vikatmaan jälkeen.[9] Elokuussa 2018 Kääriäinen ilmoitti ettei asetu ehdolle vuoden 2019 eduskuntavaaleihin.[10][11]

Kääriäisellä oli hahmo vuosina 2001–2008 lähetetyssä poliittisessa satiirisarjassa Itse valtiaat. Hahmoa kehuttiin sympaattiseksi, ja Kääriäinen itsekin piti siitä.lähde? Hahmo puhui murteellisesti ja oli tunnettu hokemastaan "perskuta".

Kauppa- ja teollisuusministerinä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kääriäinen toimi kauppa- ja teollisuusministerinä Esko Ahon hallituksessa (1. elokuuta 1993 – 13. huhtikuuta 1995). Kääriäisen ministerikauden keskeinen kysymys oli päätös viidennestä ydinvoimalasta. Eduskunnan keskustellessa asiasta huomiota herätti Kääriäisen kannanmuutos. Aikaisemmin hän oli vastustanut ydinvoimaa, nyt hän katsoi sen yhteiskunnan kokonaisedun mukaiseksi ratkaisuksi. Kääriäinen huomautti kuitenkin pitävänsä "ydinvoimaa kivihiilen tavoin edelleen tympeänä energialähteenä".[12]

Vuonna 1994 toimiessaan ministerinä Kääriäiselle esitettiin epäluottamuslausetta Veitsiluoto Oy:n osakkeiden myynnistä Enso-Gutzeitille. Kääriäinen sai eduskunnan luottamuksen äänin 91–26.[13]

Puolustusministerinä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Kääriäinen oli puolustusministerinä Vanhasen I hallituksessa (24. kesäkuuta 2003 – 19. huhtikuuta 2007). Hänestä tuli puolustusministeri, kun Anneli Jäätteenmäki joutui eroamaan pääministerin paikalta ja pääministeriksi nousi siihenastinen puolustusministeri Matti Vanhanen. Kääriäinen korosti puolustusministeriön ohjaavaa vaikutusta mm. Puolustusvoimain laitosten hajasijoittamiseen sekä puolustuslaitoksen sopeuttamiseen kalustohankintapainotteiseen suuntaan, mikä on tarkoittanut ikäluokkien ja sodanajan reservin vähenemisestä johtuen varuskuntien uudelleen järjestelyä ja lakkauttamisia.lähde?

Puolustusvaliokunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalikaudella 2011–2015 Kääriäinen toimi eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtajana. Puolustusvaliokunnan puheenjohtajana toimi perussuomalaisten Jussi Niinistö.

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kääriäinen on ollut naimisissa vuodesta 1975, ja hänellä on vuonna 1986 syntynyt poika.[6] Kääriäinen asuu nykyään lapsuudenkodissaan Iisalmen Kirman kylän Kääriälässä.[8][14]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Ahon hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Arkistoitu 14.5.2011. Viitattu 23.6.2010.
  2. ↑ Lipposen hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Arkistoitu 14.5.2011. Viitattu 23.6.2010.
  3. ↑ Vanhasen hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Arkistoitu 14.5.2011. Viitattu 23.6.2010.
  4. ↑ Jäätteenmäen hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Arkistoitu 14.5.2011. Viitattu 23.6.2010.
  5. ↑ Vanhasen hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Arkistoitu 14.5.2011. Viitattu 23.6.2010.
  6. ↑ a b c d Seppo Kääriäinen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  7. ↑ Ilkka Kanerva, Seppo Kääriäinen ja Matti Ahde saivat ministerin arvonimen Verkkouutiset Kotima. Verkkouutiset. Viitattu 16.6.2017.
  8. ↑ a b Haapala, Timo: Eduskunnan jättävä Seppo Kääriäinen ei aio erakoitua: ”Valitettavasti kosto elää politiikassa” Ilta-Sanomat. 25.8.2018. Viitattu 25.8.2018.
  9. ↑ Astikainen, Arto: Esko Aho ponkaisi keskustan johtajaksi, Kuuskoski-Vikatmaa suosikki vielä ensi kierroksella Helsingin Sanomat. 17.6.1990. Viitattu 25.8.2018.
  10. ↑ SEPPO KÄÄRIÄINEN:¨SE ON NYT TÄSSĨ, 13.8.2018 seppokaariainen.com. 13.8.2018. Viitattu 13.8.2018.
  11. ↑ Eduskunnan jättävät konkarit ryöpyttävät politiikan pinnallistumista: ”Politiikkaa hoidetaan solvauksilla”, ”pentujen tarha”, ”väärin ymmärtäminen nyppii” iltalehti.fi. Viitattu 5.9.2018.
  12. ↑ Rautio, Paavo: Uutta ydinvoimalaa puollettiin ja vastustettiin työllisyyssyillä. Eduskunta aloitti keskustelun siitä, tuleeko Suomeen rakentaa viides ydinvoimala. Kääriäinen luonnehti takinkäännöstään "ydinvoimakannan tietyksi tarkistamiseksi". Helsingin Sanomat, 22.9.1993. Artikkelin verkkoversio (maksullinen). Viitattu 17.2.2008.
  13. ↑ Eduskunnan pöytäkirja 101/1994 eduskunta.fi. 21.10.1994. Viitattu 7.9.2018.
  14. ↑ http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/seppo-kaariainen-nukkuu-samassa-huoneessa-jossa-syntyi/1200234 (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Seppo Kääriäinen.
Edeltäjä:
Pekka Tuomisto 		Suomen kauppa- ja teollisuusministeri
1992–1993 		Seuraaja:
Antti Kalliomäki
Edeltäjä:
Matti Vanhanen 		Suomen puolustusministeri
2003–2007 		Seuraaja:
Jyri Häkämies
Keskustapuolueen ja Suomen Keskustan kansanedustajat
Pohjois-Savon vaalipiirin kansanedustajat 2007–2011
Pohjois-Savon vaalipiirin kansanedustajat 2011–2015
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Seppo_Kääriäinen&oldid=22847822”