Mika Lintilä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mika Lintilä
Mika Lintilä vuonna 2019.
Mika Lintilä vuonna 2019.
Suomen elinkeinoministeri
Sipilän hallitus
29.12.2016–6.6.2019
Marinin hallitus
10.12.2019–20.6.2023
Edeltäjä Olli Rehn
Katri Kulmuni
Seuraaja Katri Kulmuni
Vilhelm Junnila
Suomen valtiovarainministeri
Rinteen hallitus
6.6.2019–10.12.2019
Edeltäjä Petteri Orpo
Seuraaja Katri Kulmuni
Suomen pääministerin sijainen
Rinteen hallitus
6.6.2019–12.9.2019
Edeltäjä Petteri Orpo
Seuraaja Katri Kulmuni
Kansanedustaja
24.3.1999–
Ryhmä/puolue Keskustan eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Vaasan vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt15. huhtikuuta 1966 (ikä 58)
Toholampi
Tiedot
Puolue Suomen Keskusta
Koulutus ylioppilasmerkonomi (1992)
hallintotieteiden kandidaatti (2000)
Uskonto Suomen evankelis-luterilainen kirkko[1]
Sotilaspalvelus
Palvelusmaa(t) Suomi
Palvelusvuodet 1988-1990
Sotilasarvo vääpeli
Komentajuudet Golanin UNDOF-operaatio
Aiheesta muualla
mikalintila.fi

Mika Tapani Lintilä (s. 15. huhtikuuta 1966 Toholampi) on suomalainen keskustalainen poliitikko, joka on toiminut kansanedustajana vuodesta 1999. Lintilä nimitettiin Suomen elinkeinoministeriksi 10. joulukuuta 2019.[2] Hän toimi pääministerin sijaisena kesäkuusta syyskuuhun 2019 ja valtiovarainministerinä Rinteen hallituksessa vuoden 2019 kesäkuusta joulukuuhun.[3]

Koulutus ja työura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lintilä kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1986 ja valmistui ylioppilasmerkonomiksi 1992. Myöhemmin hän suoritti myös hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon vuonna 2000. Työurallaan Lintilä on toiminut Pouttu Oy:n talouspäällikkönä.[4] Sotilasarvoltaan Lintilä on reservin vääpeli ja hän on ollut rauhanturvaajana 1988–1990 Golanin UNDOF-operaatiossa.[5]

Poliittinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskustan sisällä Lintilä on toiminut puolueen talouspoliittisen työryhmän vetäjänä ja häntä pidetään porvarihallituksen kannattajana. Eduskuntaan Lintilä nousi ensimmäisen kerran vuoden 1999 vaaleissa Vaasan vaalipiiristä.[6] Lintilä uusi paikkansa vuoden 2003 eduskuntavaaleissa, joissa hän oli Vaasan vaalipiirin ääniharava saatuaan yli 10 000 ääntä.[7]

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Lintilän äänimäärä heikkeni jonkin verran. Kuitenkin Keskustan Keski-Pohjanmaan piiri toivoi hänestä ministeriä Vanhasen II hallitukseen, mutta tämä toive ei toteutunut.[8]

Lintilän johtama työryhmä esitti huhtikuussa 2009, että televisiovastaanottimen omistamiseen perustuvasta 224 euron televisiomaksusta luovuttaisiin, ja tilalle säädettäisiin kaikille pakollinen 175 euron mediamaksu.[9]

Sipilän hallituksessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mika Lintilä valittiin äänestyksen jälkeen Sipilän hallituksen uudeksi elinkeinoministeriksi 27. lokakuuta 2016. Keskustan puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän yleiskokouksen äänestyksessä hänen vastaehdokkaana oli Mauri Pekkarinen, jonka Lintilä voitti äänin 37–33. Lintilän ministerikausi alkoi 29. joulukuuta 2016 edeltäjänsä Olli Rehnin siirryttyä Suomen Pankkiin.[10] Lintilä kertoi myös luopuvansa Suomen Hippos ry:n hallituksen puheenjohtajan tehtävästä ministerinpestinsä vuoksi. Aiemmin keväällä hänet oli valittu viidennelle kaksivuotiskaudelle Hippoksen puheenjohtajaksi.[11]

Elinkeinoministeriksi noustuaan Lintilä arvioi, että hallitus saattaa keväällä 2017 joutua tekemään lisäleikkauksia, jotka eivät kuitenkaan hänen mukaansa olisi merkittävän suuria. Suomen talouskasvun Lintilä arvioi nousevan vuonna 2018 valtiovarainministeriön ennustetta korkeammalle.[12]

Alun perin pääministeri Juha Sipilän vastuulla olleet valtion omistajaohjausasiat siirrettiin elinkeinoministeri Lintilälle keskustan ministerinsalkkujen muutosten yhteydessä keväällä 2017.[13]

Rinteen ja Marinin hallituksissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kevään 2019 eduskuntavaaleissa Lintilä keräsi Vaasan vaalipiirissä kaikkiaan 6 003 ääntä ja uusi paikkansa kansanedustajana.[14]

Lintilä toimi Rinteen hallituksessa pääministerin sijaisena kesäkuusta syyskuuhun 2019 ja valtiovarainministerinä vuoden 2019 kesäkuusta joulukuuhun.[3]

Rinteen hallituksen erottua Lintilä nimitettiin sitä seuranneeseen Marinin hallitukseen Suomen elinkeinoministeriksi 10. joulukuuta 2019.[2] Uudeksi valtiovarainministeriksi tuli keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni.

Hakkerointitapaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lintilä oli 9. helmikuuta 2023 illallisella Fortumin edunvalvontajohtaja Esa Hyvärisen kanssa[15], kun hänen puhelimestaan lähetettiin keskustan WhatsApp-keskusteluryhmään meemikuva, jossa pilailtiin pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja kansanedustaja Matias Mäkysen (sd.) kustannuksella.[16] Lintilä väitti, että hänen WhatsApp-tilinsä oli kaapattu. Seuraavana päivänä Lintilä oli kuitenkin jo saanut tilinsä takaisin. Lintilä epäili tietomurron tapahtuneen Afrikan-matkalla edellisviikolla.[17] Myöhemmin Lintilä kertoi, että eduskunnan suorittaman tietoturvaselvityksen mukaan tiliä ei kuitenkaan ollut kaapattu.[18]

Keskusrikospoliisi tutki epäiltyä tietomurtoa. Lintilän puhelimesta ei löytynyt haittaohjelmia, WhatsApp-tiliä ei ollut käytetty muualta kuin Lintilän omasta puhelimesta ja Lintilän WhatsAppia oli lokitietojen mukaan käytetty Lintilän puhelimella, kun kuvaviesti oli lähetetty. Lintilän mukaan hän ei ”tietoisesti tiedosta lähettäneensä viestiä”.[19][20]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lintilän Aaro-isä toimi silloisen maalaisliiton ja myöhemmin keskustapuolueen kansanedustajana vuosina 1962–1972.[6] Naimisiin Lintilä meni vuonna 1993 farmaseutti Pirjo Pikkukankaan kanssa. Lintilällä on kaksi lasta.[21][22] Lintilä oli yksi syytetyistä vuonna 2008 eduskunnassa paljastuneessa laajassa seksuaalisen häirinnän tapauksessa, jossa 30 eduskunnassa työskennellyttä naista syytti eräitä mieskansanedustajia seksuaalisesta ahdistelusta. [23]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Vaasan vaalipiiri: Mika Lintilä (KESK) Vaalikone 2015. 2015. Yle Uutiset. Arkistoitu 7.6.2019. Viitattu 7.6.2019.
  2. ↑ a b Suomi on saanut uuden hallituksen, pääministeri Sanna Marin: ”Nyt on katsottava eteenpäin” – suora lähetys tiedotustilaisuudesta noin kello 17.15 Helsingin Sanomat. 9.12.2019. Viitattu 10.12.2019.
  3. ↑ a b Katri Kulmunista pääministerin ensimmäinen sijainen Valtioneuvosto. 12.9.2019. Viitattu 13.9.2019.
  4. ↑ Mika Lintilä Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  5. ↑ Tanhuanpää, Asko: Golanilla palvellut kansanedustaja Mika Lintilä: "Kuntoutusasia kuntoon" Rauhanturvaaja. 1.7.2013. Viitattu 22.1.2017.
  6. ↑ a b Kinnunen, Pekka: Mika Lintilä – Hevosmies ministeriksi yle.fi. 27.10.2016. Yle Uutiset. Viitattu 21.1.2017.
  7. ↑ Viisi keskipohjalaista läpi Vaasan vaalipiiristä - Lintilä ääniharava kp24.fi. 16.3.2003. Keskipohjanmaa. Viitattu 21.1.2017.[vanhentunut linkki]
  8. ↑ K-P:n piiri haluaa Mika Lintilän ministeriksi 7.4.2007. Keskipohjanmaa. Arkistoitu 26.5.2007. Viitattu 7.4.2007.
  9. ↑ Työryhmä: YLEn rahoitukseen 175 euron mediamaksu yle.fi. 23.4.2009. Yle Uutiset. Viitattu 21.1.2017.
  10. ↑ Korkki, Jari: Mika Lintilä on uusi elinkeinoministeri yle.fi. 27.10.2016. Yle Uutiset. Viitattu 10.11.2016.
  11. ↑ Runsten, Kaijaleena: Ministeriksi nouseva Lintilä luopuu Hippoksen puheenjohtajuudesta 27.10.2016. Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 21.1.2017.
  12. ↑ Mika Lintilä nimitettiin elinkeinoministeriksi mtv.fi. 29.12.2016. MTV Uutiset. Arkistoitu 2.2.2017. Viitattu 21.1.2017.
  13. ↑ Sipilä luopuu omistajaohjauksesta – siirtää tehtävät Mika Lintilälle is.fi. 27.4.2017. Ilta-Sanomat. Viitattu 12.1.2020.
  14. ↑ Vaasan vaalipiiri
  15. ↑ Tietoturva | Ministeri Lintilän kanssa illastanut yritysjohtaja: ”En huomannut hänen edes räpeltäneen kännykkäänsä” Helsingin Sanomat. 13.2.2023. Viitattu 14.4.2024.
  16. ↑ Tällainen Sanna Marinia rienaava kuva lähti Lintilän Whatsapp-tililtä – Väittää tiliä kaapatuksi www.iltalehti.fi. Viitattu 14.4.2024.
  17. ↑ https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009384635.html
  18. ↑ Ministeri Mika Lintilä kertoo, ettei Whatsapp-tiliä vietykään: ”Kaappaus-sanan käyttö oli ehkä liian vahvaa ylireagointia” Yle Uutiset. 16.2.2023. Viitattu 11.3.2023.
  19. ↑ Lintilä kommentoi WhatsApp-tutkintaa. Ilta-Sanomat, 27.2.2024. Artikkelin verkkoversio.
  20. ↑ Mika Lintilä | Marin-viesti lähti Lintilän omasta puhelimesta: näin hän kommentoi Helsingin Sanomat. 27.2.2024. Viitattu 14.4.2024.
  21. ↑ Mika Lintilä (arkistoitu versio) web.archive.org. 14.3.2017. Eduskunta. Arkistoitu 14.3.2017. Viitattu 21.3.2023.
  22. ↑ Mika Lintilä Mika Lintilä. Viitattu 21.3.2023.[vanhentunut linkki]
  23. ↑ Ahdistelusta syytetyt kansanedustajat tyrmistyivät www.iltalehti.fi. Viitattu 23.9.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjä:
Olli Rehn
Katri Kulmuni 		Suomen elinkeinoministeri
2016–2019
2019–2023 		Seuraaja:
Katri Kulmuni
Vilhelm Junnila
Edeltäjä:
Petteri Orpo 		Suomen valtiovarainministeri
2019 		Seuraaja:
Katri Kulmuni
Suomen Keskustan kansanedustajat
Vaasan vaalipiirin kansanedustajat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mika_Lintilä&oldid=22859573”