Rallin SM-sarja
| Rallin SM-sarja | |
|---|---|
 |
|
| Luokka | ralli |
| Maa |
 Suomi |
| Ensimmäinen kausi | 1959 |
| Kuljettajien mestari | Mikko Heikkilä |
| Tallien mestari | Printsport Junior Team |
| Virallinen kotisivu | |
Rallin Suomen-mestaruussarja on Suomen kansallinen rallin mestaruussarja. Sarjaa on ajettu vuodesta 1959 lähtien, jolloin mestariksi kruunattiin Esko Keinänen. Kaudella 2023 ajetaan seitsemän osakilpailua. Hallitseva Suomen-mestari kaudelta 2022 on Mikko Heikkilä kartanlukijanaan Samu Vaaleri.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäisen kerran rallin SM-sarjaa ajettiin 1959. Kilpailuja oli neljä, joista kolme ajettiin Helsingissä: Hankiralli, 500-ralli ja Syysralli. Neljäs oli Jyväskylän Suurajot. Ensimmäinen mestari oli pari Esko Keinänen – Kai Nuortila Peugeot’lla. Vuonna 1964 rallirenkaiden määrä rajattiin kuuteen, joista neljän valmiina olleen renkaan lisäksi oli kaksi vararengasta mukana. Samoihin aikoihin SM-kilpailujen määrä nousi viiteen. 1960-luvun lopussa perustettiin 2. ryhmä. Toinen ryhmä sai nimen 1. ryhmä.
Vuonna 1976 mukaan tuli 4. ryhmä joka kuitenkin lakkautettiin kolmen kauden jälkeen. Viimeisenä mestarina oli Markku Alén. 1970-luvun ja myöhemminkin 1980-luvun kenties paras rallin SM-kuljettaja oli Kyösti Hämäläinen. Hämäläinen voitti rallin SM-kultaa kaikkiaan 13 kertaa ja vieläpä 12 kertaa peräkkäin. Ensimmäisen mestaruuden Hämäläinen voitti 1973, 1974 tuli hopeaa ja kaudesta 1975 lähtien hän ajoi mestariksi joka kerta aina vuoteen 1986 asti.
Vuonna 1982 1-ryhmässä sallittiin A-ryhmän autot. B-ryhmän lyhyt, mutta värikäs aika alkoi seuraavana vuonna. 4. ryhmä palasi myös hetkeksi. 1984 1-ryhmä lopetettiin ja sen korvasi A-ryhmä, myös 2- ja 4-ryhmä lopetettiin kauden 1986 jälkeen ja ne korvattiin B- ja N-ryhmillä (B-ryhmä tosin lopetettiin kauden 1988 jälkeen). Kaudeksi 1987 A-ryhmä jaettiin yli (iso a eli "A") ja alle (pieni a eli "a") 2000-kuutioisten ryhmiin ja luokkajako tehtiin N-ryhmälle seuraavaksi kaudeksi.
Aina kauteen 1993 asti SM-rallit olivat ns. pimeitä ralleja eli niihin ei saanut tutustua ennakkoon. Kuljettajat kuitenkin epäilivät koko ajan, että joku harjoitteli salaa rallia varten. Tämän vuoksi tutustuminen reitteihin ennakolta sallittiin. A-ryhmää hallitsi tuohon aikaan kaksi erittäin tunnettua ralliautoilijaa, serkukset Sebastian Lindholm sekä tuleva kaksinkertainen rallinmaailmanmestari Marcus Grönholm. He olivat A-ryhmässä tuolloin niin ylivoimaisia että lähes poikkeuksetta tuohon aikaan epäiltiin rallin voittajan olevan joko Grönholm tai Lindholm. Heitä verrattiin samalla tavalla kuin Ayrton Sennaa ja Alain Prostia Formula 1 -sarjassa 1980-luvun loppupuolella.
2000-luvun alussa tehtiin jälleen muutoksia sarjaan. Huoltoalue keskitettiin rallin MM-sarjan tavoin vain tiettyyn paikkaan, huoltoautokaravaanin edestakainen liikkuminen jäi rallireiteillä pois ja kilpailut ajettiin EM-sarjan Arctic Lapland Rallya lukuun ottamatta aina lauantaisin. Muutoksella pyrittiin helpottamaan median työtä sekä kilpailijoiden ja järjestäjien työskentelyä yhteistyökumppaneiden (kuten sponsorien) kanssa.
Kaudeksi 2009 SM-sarjan luokat kokivat suuria muutoksia, mm. uusien R-ryhmän autojen myötä. Ison A-ryhmän (yli 2000cm3) kalustolla ei ollut enää SM-arvoa, vaan Suomen-mestaruudesta kamppailtaisiin uusissa SM1- ja SM2-luokissa.[2] SM1-luokka mukailisi edelliskausien ison N-ryhmän teknisiä säädöksiä N-ryhmän yli 2000cm3- ja Super 2000 -autojen kamppaillessa SM-tittelistä. SM2-luokka taas mukailisi vanhoja pienen n-ryhmän sääntöjä sillä erotuksella, että mukaan hyväksyttäisiin myös uusien R2-, R3-, sekä kotimaisen FIN R (alle 2000cm3 -luokitusten mukainen kalusto. SM-sarjan osakilpailuiden yhteydessä ajettaisiin myös Suomi Cupin osakilpailut, joihin voi osallistua SM-sarjan säännöt täyttämättömillä autoilla, kuten ison A-ryhmän nelivedoilla tai F-ryhmän kalustolla. Kaudeksi 2011 SM1-luokassa sallittiin myös R4-luokan kalustolla kilpaileminen ja Juha Salo käyttikin tilaisuuden välittömästi hyväkseen ajaen Suomen-mestariksi uudella Mitsubishi Lancer Evo X R4 -autollaan. Kausina 2009-11 sarjassa käytettiin Pirellin yksityyppirenkaita.[3] Kaudeksi 2012 renkaat "vapautettiin" jälleen, sillä kilpailutuksesta huolimatta ei kilpailijoiden etua tyydyttävää ratkaisua löytynyt.[4]
Kaudeksi 2012 SM-sarjan luokat kokivat jälleen pienen uudistuksen kun kaksivetoisten SM2-luokka jaettiin kahtia. Uuteen SM3-luokkaan voisivat tästä kaudesta eteenpäin osallistua R1- ja enintään 1600cm3 R2 -luokituksen omaavat autot. Luokkajaosta huolimatta SM2- ja SM3-luokissa kilpailevat kamppailisivat samoista kaksivetoisten SM-mitaleista. Myös SM1-luokassa koettiin pieni muutos, jonka myötä SM-mitaleista voisi kilpailla myös kansallisen FIN R 4WD -luokan säännöt täyttävillä autoilla.[5]
Kaudelle 2024 junioreiden sarja (RSJM) uudistui ja kilpailut ajetaan muiden luokkien ohella. Juniorit voivat ajaa nuoteista ja autoluokissa SM1-SM5 sekä SC1. Juniorit voivat ajaa myös yleiskilpailun mestaruudesta.[6]
Pistelaskujärjestelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luokat SM1, SM2, SM3, SM4 ja SM5
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaudella 2022 luokat olivat:[7]
- SM1: Rally2, FIA Rally2/R5 -autot
- SM2: Production4, N-ryhmän autot
- SM3: Rally3, FIA Rally3 -autot
- SM4: Rally4, FIA Rally4 ja FIA Rally5 -autot
- SM5: V1600, kansallisen V1600 -luokan autot
Ensimmäisessä ja viimeisessä osakilpailussa jaettavat pisteet ovat korkeammat kuin niiden välissä ajettavissa kilpailuissa:[7]
| Sijoitus | 1. | 2. | 3. | 4. | 5. | 6. | 7. | 8. | 9. | 10. | 11. | 12. | 13. |
| Pisteet | 34 | 25 | 20 | 16 | 13 | 11 | 9 | 8 | 6 | 5 | 4 | 3 | 2 |
Pisteet 2.–5. kilpailussa:[7]
| Sijoitus | 1. | 2. | 3. | 4. | 5. | 6. | 7. | 8. | 9. | 10. | 11. | 12. | 13. |
| Pisteet | 25 | 18 | 15 | 12 | 10 | 8 | 7 | 6 | 5 | 4 | 3 | 2 | 1 |
Suomi Cup
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomi Cup ajetaan samoissa kilpailuissa kuin SM-sarja kahdessa luokassa: SC1 ja SC2. SC1-luokassa voivat ajaa kansallisen tason nelivetoiset autot, joille homologaatio on vanhentunut. SC2-luokassa voivat ajaa F-ryhmän autot.[7]
Luokissa SC1 ja SC2 jaettavat pisteet riippuvat osallistujamäärästä sekä kilpailijan sijoituksesta. Neljä parasta tulosta kauden aikana lasketaan mukaan mestaruuteen ja kauden kaksi alinta tulosta pudotetaan pois. Pisteet lasketaan seuraavan kaavan mukaan:
Tapahtuman kerroin on 34 ensimmäisessä ja seitsemännessä kilpailussa ja 25 näiden välissä olevissa kilpailuissa.[7]
Kilpailut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo rallin SM-sarjan kilpailuista
Kaudella 2024 on mukana seitsemän osakilpailua:[8]
- 12.–13. tammikuuta: SM Riihimäki-Ralli, Riihimäki
- 1.–3. helmikuuta: 59. Arctic Lapland Rally, Rovaniemi
- 8.–9. maaliskuuta: SM Tuuri Ralli, Alavus
- 24.–25. toukokuuta: SM Länsirannikon Ralli, Turku
- 14.–15. kesäkuuta: SM Pohjanmaa Ralli, Seinäjoki
- 23.–24. elokuuta: SM Ralli Lahti, Lahti
- 4.–5. lokakuuta: SM Ralli Kitee, Kitee
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Marko Mäkinen, Samuli Rauhala - Elämää suuremmalla vaihteella, AKK 2001
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rauhala, Vesa: Mikko Heikkilä ralliautoilun suomenmestariksi kaudella 2022 3.10.2022. Ralli-SM. Viitattu 11.1.2023.
- ↑ AKK Motorsport - Rallin SM-sarjasäännöt 2009, viitattu 11.1.2013.
- ↑ AKK Motorsport - Rallin SM-sarjan yksityyppirenkaat 2009-2011, viitattu 11.1.2013.
- ↑ AKK Motorsport - Ralli SM 2012 - Sarjasäännöt julkaistu, viitattu 11.1.2013.
- ↑ AKK Motorsport - Ralli SM - Sarjasäännöt 2012, viitattu 11.1.2013.
- ↑ Rallin Suomen Juniorimestaruussarja rallism.fi. Viitattu 19.8.2024.
- ↑ a b c d e Ralli SM Regulations 2022 (PDF) rallism.fi. Viitattu 7.3.2023. (englanniksi)
- ↑ Osakilpailut rallism.fi. Viitattu 6.3.2023.