Luolajan Kajastus

Luolajan Kajastus on hämeenlinnalainen lentopalloseura, jolla on takanaan maineikas historia. Seura on perustettiin vuonna 1921 Luolajan työväentalolla silloisessa Vanajan kunnassa Luolajan kivityömiesten toimesta.

Luolajan Kajastus tänään

Kajastus on urheiluseura, joka keskittyy nykyisin miesten ja poikien lentopallotoimintaan. Seuran jäsenmäärä on n. 200 henkilöä ja runsas puolet heistä on mukana aktiivitoiminnassa tavalla tai toisella. Juniorijoukkueiden määrä on ollut viimevuosina kasvussa ja sarjoihin tai turnauksiin osallistuu vuosittain 4-6 juniorijoukkuetta. Miesten joukkue on pelannut viime vuosina enimmäkseen 2-sarjassa, mutta ei osallistu sarjoihin kaudella 2021-2022 lähinnä koronan aiheuttamien vaikeuksien takia. Arvokasta työtä tekeviä valmentajia ja muita joukkueiden taustahenkilöitä on sopivasti harrastajamäärään nähden. Urheilutoiminta keskittyy Hämeenlinnan koulujen liikuntasaleihin ja Loimua Areenalle. Seuran hallitus kokoontuu n. 10 kertaa vuodessa. Tavoitteena on, että junioritoimintaa voidaan edelleen kehittää ja laajentaa sekä saada miesten joukkue mukaan kilpailutoimintaan. Kajastus on aktiivisesti mukana kouluyhteistyössä ja tekee yhteistyötä myös muiden paikallisten liikunta-alan järjestöjen kanssa.

Historia

1920-luku

Luolajan Kajastuksen syntysanat lausuttiin Luolajan työväentalolla 31.8.1921 lähinnä työläisnuorison toimintatarpeen tyydyttämiseksi. Seuran nimeksi valittiin V- ja U- seura Luolajan Köntys. Nimen valinta johtui siitä, että seuran tulevat puuhamiehet olivat ammatiltaan kivityömiehiä ja he pitivät itseään köntyksinä. Seuran lajeina olivat kesällä yleisurheilu ja talvella hiihto ja voimistelu. Seuran nimen muuttaminen tuli ajankohtaiseksi vuonna 1928, kun varsinkaan seuran nuoret voimistelijatytöt eivät pitäneet siitä, että heitä kutsuttiin köntyksiksi. Järjestettiin nimikilpailu, jonka seurauksena uudeksi nimeksi valittiin Luolajan Kaiku. Uusi nimi astui voimaan vuoden 1929 alusta. Uusina lajeina tulivat mukaan paini, nyrkkeily ja pesäpallo.

1930-luku

Vuoden 1931 keväällä kävi Janakkalan nimismies naulaamassa Luolajan työväentalon ovet kiinni ja takavarikoi Luolajan Kaikun asiakirjat. Vuonna 1932 Kaiku lopullisesti lakkautettiin oikeusistuimen päätöksellä kommunistilakien perusteella. Toimintaa jatkettiin Länsi-Vanajan työväenyhdistyksen alaisena. Vuonna 1934 päätettiin seuran toiminnan jatkamisesta entisiä periaatteita noudattaen. Pantiin toimeen uusi nimikilpailu. Ehdotuksia tuli 42 kpl. Nimeksi hyväksyttiin äänestyksen jälkeen: Länsi-Vanajan työväenyhdistyksen voimistelu- ja urheiluseura Kajastus. Vuodesta 1935 alkaen seura itsenäistyi ja jatkoi toimintaa nimellä Luolajan Kajastus. Tässä vaiheessa seura liittyi myös TUL:n jäseneksi. Vuonna 1939 puhjennut talvisota katkaisi seuran toiminnan.

1940-luku

Sota-aikana Luolajan työväentalo oli sotilaiden majoituspaikkana. Kajastuksen kalustokaappi oli Luolajan työväentalolla ja sotilaat hävittivät kaiken; kaapin, kaluston, kaikki urheiluvälineet ja puvut. Sotien jälkeen toimintaa päätettiin jatkaa ja lajeina olivat voimistelu ja yleisurheilu. Toiminta oli vaikeaa ilman omaa tilaa, sillä seura heitettiin ulos Luolajan työväentalolta. Uutena lajina tuli 1947 mukaan lentopallo, kun demokraattisten nuorten lentopallon harrastajat liittyivät Kajastukseen. Ensimmäiseen joukkueeseen kuuluivat Erkki Ahlbom, Matti Kukkonen, Paavo Kukkonen, Yrjö Kukkonen, Ahti Mölsä ja Väinö Roisko. Kajastus sai toimitilan juuri valmistuneen Kansantalon suojista. Kajastuksen lentopallon isänä voidaan pitää Ahti Mölsää.

1950-luku

Kajastus keskittyi 1950-luvulla ensisijaisesti lentopalloon. Muita urheilulajeja pidettiin yllä lähinnä harrastus- ja kuntoilumielessä. Kajastus pelasi seuraotteluita sekä otti osaa piirin- ja TUL:n mestaruuskilpailuihin. Kajastus sijoittui miesten SM-sarjassa neljänneksi vuosina 1957 ja 1958. Pelaajat olivat nuoria. Uusina pelaajina tulivat mukaan Erkki Mattila ja Heikki Varjonen sekä toimintaan Eino Virtanen ja Olavi Ruusunen. Myös naisten joukkue tuli mukaan kuvioihin ja voitti piirin mestaruuden 1959. Myös junioritoiminta oli menestyksekästä ja 15-vuotisten sarjassa kajastus voitti TUL:n mestaruuden 1959. Joukkueessa pelasivat muun muassa Heikki Heino, Mauno Paavilainen ja Kalevi Roisko. Seuran jäsenistössä oli myös 9 henkilöä, joilla oli erotuomarikortti. Heikki Varjonen oli Kajastuksen edustajana liiton lentopallojaostossa. Pääasiallisena kotisalina toimi 1950-luvulla Tuomelan koulu.

1960-luku

1960-luku muodostui Kajastuksen nousukaudeksi. A-pojat voittivat SM-hopeaa 1961, SM-kultaa 1962 ja SM-pronssia 1963. Miesten edustusjoukkue nousi SM-sarjaan 1965. Joukkue voitti SM-pronssia 1967, SM-hopeaa 1968 ja SM-kultaa 1969. Mestarijoukkueessa pelasivat Heikki Heino, Reino Heino, Toivo Laakso, Erkki Mattila, Mikko Mäkinen, Jukka Palomäki, Markku Palomäki, Kalevi Roisko ja Jouko Siira. Pelinjohtajana toimi Erkki Mattila ja huoltajana Olavi Ruusunen. Ratkaisevassa ottelussa oli 1167 katsojaa. Parhaina palkittiin Heikki Heino, Jukka Palomäki ja Jouko Siira. Suomen Cupin voittoja tuli 1968 ja 1969. Myös kansainväliset ottelut tulivat mukaan kuvioihin ja Kajastus pelasi kotonaan italialaista, neuvostoliittolaista ja tšekkoslovakialaista joukkuetta vastaan. Kajastus vieraili Tallinnassa vuosina 1966, 1968 ja 1969. Myös ikämiehet olivat asialla ja voittivat SM-pronssia 1968. Kajastuksen ansiokkaana puheenjohtajana toimi Olavi Ruusunen vuosina 1961–1970. Seuran sihteereinä toimivat 1960-luvulla Eino Virtanen ja Eero Björklund. Naiset pelasivat 1960-luvulla lähinnä TUL:n sarjoissa. 1960-luvun lopulla Kajastuksen naiset osallistuivat piiri- ja SM-sarjan väliin perustettuun 2-sarjaan ja samalla alkoi tehokas valmennus Reijo Saarisen johdolla. Kotisalina toimi 1960-luvun alussa valmistunut Hämeenkaari.

1970-luku

Kajastuksen urheilullinen menestys oli suurinta 1970-luvulla. Miehet voittivat SM-kultaa vuosina 1970, 1971 ja 1972. SM-hopeaa tuli vuosina 1973 ja 1974 sekä SM-pronssia 1974. Lisäksi tuli Suomen Cupin voitto 1972. Naisten joukkue sai SM-pronssia kolmena vuotena, 1974, 1978 ja 1979. Lisäksi naiset voittivat Suomen Cupin 1977. Myös juniorijoukkueet menestyivät, sillä sekä A-tytöt että C-pojat voittivat SM-kultaa 1972 ja B-pojat vuorostaan 1978. Myös muita mitalisijoja tuli. Menestystä riitti ikämiehillekin, sillä he voittivat SM-kultaa vuosina 1978 ja 1979. Seuran puheenjohtajina toimivat 1970-luvulla Eero Björklund, Erkki Mattila, Tero Laine ja Matti Mäkelä. Sihteereinä toimivat muun muassa Marjatta Toivonen ja Seija Peltola. Valmennusasioista vastaavina olivat Erkki Mattila, Heikki Heino, Reijo Saarinen ja Teuvo Mölsä. Etenkin miesten otteluissa riitti katsojia ja katsojien määrä oli enimmillään jopa 1180 henkilöä ratkaisuotteluissa. Pääsylipputulojen vähennyttyä ajautui seura 1970-luvun lopulla taloudellisiin vaikeuksiin.

1980-luku

1980-luvulla seuran toiminta jatkui vilkkaana. Miesten joukkue pelasi ykkössarjassa ja oli karsimassa noususta SM-sarjaan 1984. Sen jälkeen alkoi alamäki ja miesten joukkue putosi 2-sarjaan 1986. Naisten joukkue jatkoi 1980-luvulla pelaamistaan SM-sarjassa. Joukkue putosi ykkössarjaan 1989 ja hajosi pian sen jälkeen. Parhaiten menestyivät 1980-luvulla juniorijoukkueet, joiden ansiokkaina valmentajina toimivat mm. Heikki Heino ja Kalevi Roisko. Heikki Heinon valmentama ryhmä voitti 1980-luvulla SM-kultaa D-, C- ja B-pojissa sekä SM-hopeaa A-pojissa. Myös ikämiesten joukkue saavutti 1980-luvulla useita Suomen mestaruuksia. Heikki Heino valittiin vuoden erotuomariksi 1982. Samana vuonna hän voitti SM-kultaa sekä junioreiden valmentajana että ikämiesten joukkueen pelaajana. Seuran puheenjohtajana toimivat 1980-luvulla mm. Airi Leino, Jouko Uschanoff, Mauno Pirinen, Martti Lähdesmäki, Paula Mutta ja Juhani Manninen. Sihteerinä toimi mm. Seija Peltola. Seuran toiminta oli laajaa ja eri sarjoihin osallistui enimmillään yhteensä 15 Kajastuksen joukkuetta. Muusta toiminnasta kannattaa mainita seuran järjestämät tanssit ja osallistumiset erilaisiin talkoisiin. Niiden avulla kerättiin rahaa urheilutoimintaa varten.

1990-luku

Kajastuksen naisten toiminta hiipui 1990-luvun alkupuolella. Miesten ja poikajuniorien toiminta oli erittäin aktiivista. Miesten joukkue nousi takaisin 1-sarjaan kaudeksi 1993-1994 ja menestyi kohtalaisen hyvin. Kaudelle 1996-1997 perustettiin liigan ja 1-sarjan väliin lentopallon SUPER-sarja, johon myös Kajastus osallistui. Kajastus oli keväällä 1997 sarjan kärkipäässä ja lähellä jopa nousua liigaan. Seuran puheenjohtajana toimi suurimman osan 1990-lukua Juhani Manninen. Hänen johdollaan ja puolisonsa Irma Mannisen isolla panoksella saatiin seuran talous kuntoon. Mannisen jälkeen toimivat puheenjohtajina Reijo Antikainen ja Ritva Oinonen.

2000-luku

Toiminta aikuisten sarjoissa oli alavireistä. Naisten joukkueen toiminta oli 2000-luvulla vain ajoittaista. Miesten toiminta hiipui 1990-luvun lopun huippuvuosista ja joukkue pelasi enimmäkseen 4-sarjassa. Sarjaottelujen lisäksi joukkueet osallistuivat eri turnauksiin Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan alueilla. Junioripuolella oli toimintaa sekä tyttöjen että poikien puolella koko ajan. Juniorit osallistuivat joka vuosi Power Cupiin eri puolilla Suomea. Toiminta pidettiin käynnissä, vaikka se välillä olikin minimitasolla. Vankkana taustavoimana oli jälleen Kajastuksen ”Grand old man” Olavi Ruusunen. Kajastuksen puheenjohtajina olivat 2000-luvulla Juhani Suolahti, Heikki Jatuli ja Ritva Oinonen. Sihteerinä toimi pitkän ajan Seppo Puumalainen ja rahastonhoitajana Kirsi Puumalainen.

2010-luku

Toiminta 2010-luvun alkupuoliskolla oli melko hiljaista ja keskittyi miesten ja poikien lentopalloon. Toiminta alkoi piristyä 2010-luvun puolivälin tienoilla, kun seuran toimintaan tuli lisää aktiivisia ihmisiä. Junioritoiminta alkoi elpyä ja harrastajien määrä kasvoi. Myös toimijoiden määrä lisääntyi lähes kaikilla osa-alueilla. Uusia henkilöitä tuli mukaan seuran hallitukseen, valmennukseen, joukkueiden taustahenkilöiksi ja erilaisiin talkoisiin. Seuran ulkoista kuvaa kehitettiin perustamalla seuralle nettisivut, jotka uudistettiin 2019. Myös facebook-, instagram- ja wikipedia-sivut päivitettiin. Kausijulkaisu ilmestyi kerran vuodessa 2016 alkaen. Seuran puheenjohtajina ovat 2010-luvulla toimineet esimerkiksi Timo Villberg, Mikko Hokkanen ja Satu Heinonen. Sihteereinä ovat olleet muun muassa Heikki Jatuli ja Minna Hokkanen. Rahastonhoitajana ovat toimineet Ritva Ruusunen, Mikko Hokkanen ja Marjo Mynttinen. Lentopallotoimintaa on ollut monessa paikassa, esimerkiksi Loimua Areenalla, Nummikeskuksessa, Ojoisten Lastentalolla, Seminaarin koululla ja Jukolan koululla. Kilpailutoimintaan osallistuu nykyään keskimäärin 6-8 joukkuetta vuodessa.

Saavutuksia

Miehet

SM-kultaa 1969: Heikki Heino, Reino Heino, Toivo Laakso, Erkki Mattila, Mikko Mäkinen, Jukka Palomäki, Markku Palomäki, Kalevi Roisko, ja Jouko Siira; pelipäällikkö Erkki Mattila ja huoltaja Olavi Ruusunen

SM-kultaa 1970: Heikki Heino, Reino Heino, Toivo Laakso, Erkki Mattila, Mikko Mäkinen, Jukka Palomäki, Markku Palomäki, Kalevi Roisko, ja Jouko Siira; pelipäällikkö Erkki Mattila ja huoltaja Olavi Ruusunen

SM-kultaa 1971: Heikki Heino, Reino Heino, Toivo Laakso, Erkki Mattila, Mikko Mäkinen, Teuvo Mölsä, Matti Paananen, Markku Palomäki, Kalevi Roisko, Raimo Salminen ja Jouko Siira; pelipäällikkö Erkki Mattila ja huoltaja Olavi Ruusunen

SM-kultaa 1972: Heikki Heino, Reino Heino, Toivo Laakso, Juhani Manninen, Erkki Mattila, Mikko Mäkinen, Teuvo Mölsä, Timo Niemi ja Jouko Siira; pelipäällikkö Erkki Mattila ja huoltaja Olavi Ruusunen

SM-hopeaa 1968, 1973 ja 1974

SM-pronssia 1967 ja 1975

Suomen Cup 1968, 1969 ja 1972

Kajastuksen miesten toistaiseksi viimeisin kausi SM-sarjassa oli kaudella 1978–1979.

Naiset

SM-pronssia 1974, 1978, 1979

Suomen Cup 1977

Kajastuksen naisten toistaiseksi viimeisin kausi SM-sarjassa oli kaudella 1988–1989.

Ikämiehet

SM-kultaa 1978: Timo Haavisto, Heikki Heino, Toivo Laakso, Erkki Mattila, Reino Mäenpää, Reino Saarinen, Olavi Sopenperä, Matti Suokas; valmentaja Tero Laine

SM-kultaa 1979: Eero Björklund, Timo Haavisto, Heikki Heino, Toivo Laakso, Erkki Mattila, Reino Mäenpää, Kalevi Roisko, Olavi Sopenperä, Matti Suokas; valmentaja Eero Björklund

SM-kultaa 1984: Heikki Heino, Reino Heino, Kari Hämäläinen, Seppo Isosalo, Toivo Laakso, Kauko Miettinen, Teuvo Mölsä, Matti Paananen, Jukka Palomäki, Jouko Siira, Matti Suokas, Jouko Uschanoff; valmentaja Kauko Miettinen

SM-hopeaa 1983, 1985

SM-pronssia 1968, 1980, 1981

A-pojat

SM-kultaa 1962 tai 1963: Heikki Heino, Mauri Kaukokari, Raimo Kiukkonen, Tapio Kiuru, Lauri Mattila, Sointu Murtola, Mauno Paavilainen, Kalevi Roisko; valmentaja Ossi Roisko

SM-kultaa 1974: Matti Honkajuuri, Jyri Manninen, Jari Mattila, Matti Mäkinen, Olli Niemi, Kari Oinonen, Aimo Somerkallio, Kalervo Wallin, Timo Vuori; valmentaja Juhani Suolahti,

SM-hopeaa 1961, 1969, 1979, 1989

SM-pronssia 1963, 1968, 1981

A-tytöt

SM-kultaa 1974: Heini Armes, Leena Kallioinen, Anna-Kaisa Knuutila, Pirjo Lankinen, Kristiina Tamminen, Sirpa Viljanen, Merja Vuori; valmentaja Raimo Riekkola

SM-hopeaa 1977

SM-pronssia 1972, 1975

B-pojat

SM-kultaa 1978: Hannu Alarotu, Olli-Pekka Duk, Hannu Kallioinen, Kai Mattila, Seppo Papunen, Teemu Peltola, Pertti Sopenperä, Seppo Vihervaara; valmentaja Jouko Papunen

SM-kultaa 1988: Tero Haavisto, Jussi Heino, Tommi Kantanen, Juha Kivelä, Jarkko Laaksonen, Juha-Pekka Marsalo, Mika Nyström, Simo Toivonen, valmentaja Heikki Heino

SM-hopeaa 1973, 1974, 1989

SM-pronssia 1971

C-pojat

SM-kultaa 1972: Arto Björklund, Arto Mattila, Kyösti Haaja, Harri Laine, Arto Mattila, Jari Mattila, Antero Nukari, Hannu Roisko; valmentaja Eero Björklund

SM-kultaa 1985: Tero Haavisto, Jussi Heino, Jorma Kainulainen, Tommi Kantanen, Jarkko Laaksonen, Jukka Paakkola, Simo Toivonen, Jari Weckman; valmentaja Heikki Heino

D-pojat

SM-kultaa 1984: Mauri Ankeriasniemi, Tero Haavisto, Jussi Heino, Jorma Kainulainen, Jarkko Laaksonen, Jukka Paakkola, Simo Toivonen, valmentaja Heikki Heino

SM-hopeaa 1983

TUL:n mestaruusturnaukset

Miehet

SM-kultaa 1966, 1968, 1969, 1973, 1974

SM-hopeaa 1962, 1971, 1977, 1983

SM-pronssia 1967, 1972, 1981

Naiset

SM-kultaa 1982

SM-hopeaa 1972, 1974, 1975, 1976, 1977, 1980

SM-pronssia 1973, 1979, 1986

Tunnettuja pelaajia

Tunnetuimpia Kajastuksen miesten joukkueen pelaajia menestysvuosina olivat Heikki Heino, Reino Heino, Toivo Laakso, Erkki Mattila, Timo Niemi, Jukka Palomäki ja Jouko Siira.

Naisten joukkueen tunnetuimpia pelaajia olivat Leena Kallioinen (nyk. Somerkallio), Heini Armes (nyk. Virtanen), Anne-Mari Nikkilä (nyk. Joro), Marjatta Toivonen ja Lea Tuuri.

Menestyneimpiä muissa seuroissa pelanneita Kajastuksen junioreita ovat olleet Jussi Heino, joka mm. on valittu kaksi kertaa vuoden pelaajaksi ja Kai Mattila. Heillä molemmilla on takanaan pitkä ura maajoukkueessa sekä pääsarjoissa Suomessa ja ulkomailla.

Kajastuksen puheenjohtajat

• Ahti Mölsä 1952–1962
• Olavi Ruusunen 1962–1970
• Eero Björklund
• Erkki Mattila
• Tero Laine
• Matti Mäkelä
• Airi Leino
• Jouko Uschanoff
• Mauno Pirinen
• Martti Lähdesmäki
• Paula Mutta
• Juhani Manninen
• Reijo Antikainen
• Juhani Suolahti
• Heikki Jatuli
• Ritva Oinonen
• Timo Villberg
• Mikko Hokkanen
• Satu Heinonen (2017–2021 ja 2024 ->)
• Timo Tuominen (2021 - 2024)

Kunniajäsenet

Kajastuksen kunniajäsenyys myönnetään pitkäaikaisesta toiminnasta seuran hyväksi. Kunniajäseniä voi olla kerrallaan enintään 12 kpl. Kunniajäsenyys myönnettiin 18.11.2018 seuraaville henkilöille:

• Björklund Eero
• Heino Heikki
• Heino Ulla
• Laakso Toivo (edesmennyt)
• Mattila Eila
• Mattila Erkki
• Ruusunen Olavi
• Ruusunen Ritva
• Saarinen Reijo
• Siira Jouko
• Toivonen Marjatta

Lähteet

• Koskinen Sakari: Luolajan Kajastus ry 1921–1981
• Lentopalloliiton faktapankki
• Suuri lentopalloteos I ja II
• Haastattelut: Heino Heikki, Heino Reino, Honkajuuri Matti, Kukkonen Yrjö, Laine Tero, Mattila Erkki, Paavilainen Mauno, Roisko Ossi, Ruusunen Olavi, Saarinen Reijo, Siira Jouko, Sopenperä Pertti, Suolahti Juhani.

Aiheesta muualla

• Seuran sivut
• Facebook
• Instagram