Nurmon liikuntahalli
| Nurmon liikuntahalli | |
|---|---|
 |
|
| Rakennuksen tiedot | |
| Sijainti |
Länsitie 30 60550 Nurmo |
| Avattu | 1989 |
| Omistaja | Seinäjoen kaupunki |
| Kenttä | mattolattia |
| Arkkitehti | Jorma Saariaho |
| Käyttäjät | |
| Katsojakapasiteetti | |
|
800 |
|
| Kentän mitat | |
|
38 × 22 m |
|
 |
|
Nurmon liikuntahalli on Seinäjoen Nurmossa sijaitseva urheiluhalli. Sen rakennustyöt aloitettiin vuonna 1988 ja se valmistui vuonna 1989. Se toimii muun muassa Nurmon Jymyn eri lajien kotikenttänä. Esimerkiksi Nurmon Jymy salibandy- ja lentopallojoukkueet pelaavat siellä kotiottelunsa. Salibandyliigaa liikuntahallilla on pelattu kahden kauden ajan. Lisäksi useat koululaisryhmät käyttävät liikuntahallia. Hallilla järjestetään myös muita tapahtumia kuten konsertteja.
Faktat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liikuntahallin valmistumisvuosi on 1989. Hallissa on kolme kerrosta. Kellarissa on ampumarata ja pommisuoja. Ylimmässä ovat luentosalit. Salin kentän koko on lähteestä riippuen noin 38 × 22 metriä (38×22[1], 38×19[2], 38,7×23,1[3]) ja sen alustana on mattolattia. Juoksurata on 62,7 metriä pitkä ja juoksuradalla sijaitsevat myös yleisurheilun hyppy- ja heittopaikat. Katsomotilaa löytyy lähteestä riippuen noin 800 hengelle (700[3], 800[2], 900[1]) ja lisäksi joissakin tilaisuuksissa on mahdollista ottaa käyttöön 300 lisätuolia.[1] Rakennuksen kokonaispinta-ala on 2 690 ja kerrosala 3 465 neliömetriä. Kokonaistilavuus on 23 850 kuutiometriä. Lisäksi liikuntahallilta löytyy painisali, ruutiaserata, kuntosali, painonnostotila, nuorisotila, kahvio, kaksi luentosalia ja väestönsuoja.[3] Lisäksi aiemmin liikuntahallilla oli squash-kenttä, mutta 2000-luvun puolivälissä kenttä sai väistyä kuntosalin laajentumisen takia. Liikuntahallin ulkopuolella on tenniskenttä ja useita beach volley -kenttiä. Lisäksi aiemmin kesäisin ulkona on ollut myös katukoriskenttä ja skeittiramppeja.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1983 liikuntahalli-monitoimitalon rakentaminen ajoitettiin kuntasuunnitelmissa vuosille 1985 ja 1987. Myöhemmin uudemmassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuodet olivat 1987 ja 1988. Kunnanhallitus tutkitutti mahdollisuutta, että monitoimitalo olisi louhittu Valkiavuoreen. Sen jälkeen harkinnassa oli kaksi eri aluetta Nurmon yläasteen ja lukion tonteilla. Lopulta kuitenkin nykyinen paikka osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi jatkorakentamista varten sen väljyyden ansiosta. Alue on niin sanottu Ristilän alue Länsitien itäpuolella. Liikuntahallin suunnittelijaksi valittiin insinööri Jorma Saariaho Alavudelta. Lopulta työt aloitettiin vuoden 1988 puolella, kun valtionavun saanti varmistui. Liikuntahalli oli valmis vuonna 1989. Aluksi oli tarkoitus, että liikuntahallin yhteyteen tulisi heti myös uimahalli. Sen takia päärakennukseen kaavaillut uimahallin puku- ja pesutilat otettiin nuorisotiloiksi. Uimahallin rakentamista siirrettiin ensin 1990-luvulle, mutta lopulta sitä ei tullut laisinkaan. Niinpä uimahallin hygieniatilat ovat edelleen nuorisotilana. Liikuntahallin avajaiset vietettiin 14. tammikuuta vuonna 1990.[4]
Lajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liikuntahallissa voi urheilulajeista harjoittaa painia, hapkidoa, sulkapalloa, pöytätennistä, biljardia, painonnostoa, juoksua, korkeushyppyä, telinevoimistelua ja seiväshyppyä. Yleisurheilun heittolajeja varten liikuntahallilla on erillinen heittopiste. Lisäksi pesäpalloa voi lyödä verkkoon. Liikuntahalliin mahtuu myös kokonainen salibandykenttä. Lentopallokenttiä halliin mahtuu kolme ja ne voi erottaa toisistaan laskeutuvilla verhoilla. Täyspitkää koripallokenttää salissa ei ole sillä korit sijaitsevat samalla puolella salia. Lisäksi hallissa voi luonnollisesti harrastaa mitä tahansa salissa harrastettavaa lajia, mikä ei vaadierityisiä suorituspaikkoja. Ulkona voi pelata tennistä ja beach volleyta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c http://www.nurmohalli.fi/nurmon_liikuntahalli/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b http://www.salibandy.net/liitto/joukkuekortti.asp?joukkue_id=928742518&sarjaId=20 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Nurmon historia III s. 247
- ↑ Nurmon historia III s. 246: Kunta urheilun tukijana ja urheilupaikkojen rakentajana
