Bandyliiga
Jääpallon Bandyliiga | |
---|---|
Meneillään oleva kausi
Bandyliigakausi 2024–2025 |
|
Laji | Jääpallo |
Maa(t) | Suomi |
Perustettu | 1908 (nimi Bandyliiga 1991) |
Edeltäjä | Jääpallon SM-sarja |
Joukkueita | 8 |
Hallitseva mestari | Veiterä[1] |
Eniten mestaruuksia | HIFK (17) |
Alempi taso | Suomi-sarja |
TV | Yle |
Bandyliiga (ruots. Bandyligan) on miesten jääpallon korkein sarjataso Suomessa. Sen järjestää Suomen Jääpalloliitto. Sarjan voittaja on jääpallon Suomen-mestari. Jääpallon Suomen-mestaruudesta pelattiin ensimmäistä kertaa vuonna 1908, ensimmäisenä joukkuepallopelinä Suomessa. Korkeinta sarjatasoa on kutsuttu nimellä Bandyliiga kaudesta 1991–1992 lähtien.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa jääpallon kilpailutoiminta alkoi organisoitua Suomen Palloliiton perustamisen myötä vuonna 1907. Vuonna 1908 ratkaistiin ensimmäinen Suomen-mestaruus, kun Polyteknikkojen Urheiluseura (PUS) voitti Helsingin IFK:n finaalissa maalein 8–3. Jääpallo sai näin kunnian olla ensimmäinen joukkuepallopeli, jossa ratkaistiin Suomen-mestaruus. Siitä lähtien jääpallon Suomen-mestaruus on ratkaistu vuosittain. Ainoastaan vuosina 1918, 1940 ja 1942 mestaruus jäi ratkaisematta sotien vuoksi.
Mestaruudesta pelattiin cup-kilpailuna vuoteen 1931, jolloin siirryttiin yksinkertaiseen sarjaan. Yksinkertaista sarjaa jatkettiin vuoteen 1937. Sen jälkeen oli kaksilohkoinen sarja. Vuonna 1941 sarja oli kolmilohkoinen ja sotatalvina 1943 ja 1944 Suomen mestaruus ratkaistiin cup-kilpailuna. Nelilohkoinen mestaruussarja käynnistyi sodan jälkeen. Kaksilohkoiseen palattiin kahden kauden jälkeen eli 1947 ja edelleen yksilohkoiseen 1953. Työväen Urheiluliiton seurat tulivat Palloliiton sarjoihin 1956. Yksilohkoista sarjaa pelattiin vuoteen 1969. Poikkeuksen muodosti vuosi 1965, jolloin pelattiin kahdessa SM-sarjan lohkossa. Kaksinkertainen yksilohkoinen sarja käynnistyi kaudella 1969–1970 ja siihen lisättiin pudotuspelit kaudella 1976–1977.[2]
Suomen parhaimpia jääpalloseuroja lajin alkuvuosikymmeninä 1910-luvulta 1930-luvulle olivat Viipurin Sudet (aluksi nimellä Viipurin Bandy- ja Jalkapalloseura) sekä Helsingin IFK. Warkauden Pallo -35 on ollut yksi Suomen johtavista seuroista 1940-luvulta lähtien. Seuran saavutuksena on yhteensä 16 Suomen-mestaruutta. Oulu nousi kaupunkina jääpallokartalle 1950-luvulla Oulun Palloseuran johdolla. OPS voitti 1950- ja 1960-luvulla kaikkiaan seitsemän mestaruutta, joista viisi peräkkäin, mikä on peräkkäisten voitettujen jääpallon Suomen-mestaruuksien ennätys. OPS:n valtakauden päättyessä suomalaisessa jääpalloilussa 1970-luvulla alkoi toisen oululaisseuran, Oulun Luistinseuran, nousu. OLS on saavuttanut historiansa aikana 16 Suomen-mestaruutta. 1990-luvulla Suomen kärkijoukkueiden joukkoon nousi Tornion Palloveikot, joka on ollut 2000-luvulla menestynein suomalainen jääpalloseura saavuttamalla kuusi SM-kultaa.
Vuonna 2008 tuli kuluneeksi 100 vuotta ensimmäisen jääpallon Suomen-mestaruuden ratkaisusta. Helsingissä pelatussa juhlafinaalissa Oulun Luistinseura voitti Tornion Palloveikot rangaistuslyöntien jälkeen. Koska muutama vuosi oli jäänyt pelaamatta Suomen-mestaruudesta, 100. mestaruuden voitti keväällä 2010 Helsingin IFK.
Sarjajärjestelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaksinkertaisen runkosarjan jälkeen (14 ottelua) neljä parasta jatkavat ylempään ja neljä seuraavaa alempaan jatkosarjaan. Jatkosarjojen jälkeen pudotuspeleihin selviävät kaikki joukkueet ylemmästä jatkosarjasta sekä alemman jatkosarjan kaksi parasta.[3]
Puolivälierät pelataan paras kolmesta -periaatteella. Välierät pelataan paras viidestä.
Finaali pelataan runkosarjassa paremmin sijoittuneen joukkueen kotikentällä kerrasta poikki -menetelmällä.
Mikäli ottelutilanne puolivälierissä, välierissä, finaalissa tai pronssiottelussa on tasan varsinaisen peliajan jälkeen, ottelua jatketaan 2 x 10 minuutin jatkoajalla. Jatkoajalla on käytössä äkkikuolemaperiaate eli ottelu päättyy välittömästi maaliin. Mikäli ottelu on jatkoajan jälkeen tasan, suoritetaan rangaistuslyöntikilpailu.
Tilastoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mestarit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo jääpallon SM-mitalisteista
Eniten jääpallon Suomen-mestaruuksia on voittanut Helsingin IFK 17 mestaruudella. Ykköspaikkaa piti hallussaan vuoteen 1995 asti Viipurin Sudet. Uusimpana joukkueena mestariluetteloon on lisätty JPS vuonna 2019.
- 17: Helsingin IFK
- 16: Warkauden Pallo -35
- 16: Oulun Luistinseura
- 14: Viipurin Sudet
- 8: Lappeenrannan Veiterä
- 7: Oulun Palloseura
- 6: Tornion Palloveikot
- 5: Helsingin Jalkapalloklubi
- 4: Veitsiluodon Vastus
- 4: Botnia, Helsinki
- 4: Porvoon Akilles
- 2: Polyteknikkojen Urheiluseura
- 2: Käpylän Urheilu-Veikot, Helsinki
- 2: Viipurin Palloseura
- 2: Mikkelin Kampparit
- 2: Porin Narukerä
- 1: Mikkelin Palloilijat
- 1: Lappeenrannan Urheilu-Miehet
- 1: Jyväskylän Seudun Palloseura
Eniten maaleja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maalintekijätilastoa on pidetty vuodesta 1963 lähtien. Runkosarjan tilastokärki kauden 2022-2023 jälkeen:
Sija | Pelaaja | Joukkue | Maalit |
---|---|---|---|
1. | Veikko Niemikorpi | OPS, OLS, HIFK | 692 |
2. | Jari Vaattovaara | ToPV | 662 |
3. | Harri Kauhanen | WP-35 | 656 |
4. | Marko Kilpeläinen | OPS, OLS | 633 |
5. | Samuli Niskanen | OPS, OLS | 516 |
6. | Matti Alatalo | OLS | 495 |
7. | Janne Hauska* | Veiterä, WP-35, HIFK, Kampparit | 468 |
8. | Pekka Vartiainen | OLS, Akilles | 439 |
9. | Lasse Laakkonen | WP-35, Akilles, HIFK | 431 |
10. | Igor Zolotarev | ToPV , Kampparit, LRK Tornio | 430 |
11. | Rasmus Lindqvist | Akilles | 416 |
12. | Arto Loukkola | OPS, OLS | 413 |
13. | Petri Parviainen | Akilles, Botnia, HIFK | 392 |
14. | Jarmo Kehusmaa | Vastus, Botnia, ToPV | 381 |
14. | Tomi Mustonen* | Narukerä | 381 |
16. | Janne Koponen | Veiterä, JPS, Botnia, HIFK | 362 |
17. | Seppo Laakkonen | WP-35 | 348 |
18. | Antti Laine | JPS, HIFK, Kampparit | 340 |
19. | Lauri Söderström | Botnia, HIFK | 327 |
20. | Lauri Arponen | Narukerä | 296 |
* pelasi Bandyliigassa kaudella 2022-2023
Eniten otteluita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eniten Bandyliigan runkosarjaotteluita kauden 2022-2023 jälkeen:
Sija | Pelaaja | Joukkue | Ottelut |
---|---|---|---|
1. | Joni Maaranen | Kampparit, HIFK, WP-35, JPS | 470 |
2. | Jari Valta | OPS, OLS | 464 |
3. | Tommi Niittylä* | Vesta, Botnia, HIFK | 463 |
4. | Tommi Heikkilä | Narukerä | 433 |
5. | Juha Laitinen | HIFK | 430 |
6. | Lasse Laakkonen | WP-35, Akilles, HIFK | 427 |
7. | Kim Johansson | Akilles | 424 |
8. | Petri Parviainen | Akilles, Botnia, HIFK | 421 |
8. | Pauli Riento | Narukerä | 421 |
10. | Ari Kukkonen | Botnia, Akilles, HIFK | 418 |
11. | Heikki Hyvönen | Narukerä | 412 |
12. | Rasmus Lindqvist | Akilles | 406 |
13. | Magnus Gustafsson | Akilles | 405 |
14. | Jarmo Haavisto | HIFK | 404 |
15. | Igor Zolotarev | ToPV , Kampparit, LRK Tornio | 402 |
16. | Jari Vaattovaara | ToPV | 401 |
17. | Marko Kilpeläinen | OPS, OLS | 390 |
18. | Mikko Hyvönen | Kampparit, WP-35 | 371 |
18. | Veikko Niemikorpi | OPS, OLS, HIFK | 371 |
20. | Petteri Luomansuu | OPS, OLS | 365 |
* pelasi Bandyliigassa kaudella 2022-2023
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Jääpalloliitto - Pöytäkirja, kevätkokous 2008 (PDF) finbandy.fi. 28.10.2008.
- Suomen Jääpalloliitto - Historia finbandy.fi. 28.10.2008. Arkistoitu 13.8.2007.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ https://yle.fi/a/74-20079523
- ↑ Anttinen, Pekka: Sata vuotta oululaista jääpalloa, s. 7. Botnia-69 ry, 2006. ISBN 952-92-0998-3
- ↑ https://www.finbandy.fi/fi/bandyliiga/liigaohjelma/
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Cup-kilpailut | ||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1900-luku | 1908 | 1909 | 1910 | |||||||
1910-luku | 1911 | 1912 | 1913 | 1914 | 1915 | 1916 | 1917 | (1918) | 1919 | 1920 |
1920-luku | 1921 | 1922 | 1923 | 1924 | 1925 | 1926 | 1927 | 1928 | 1929 | 1930 |
Mestaruussarja | ||||||||||
1930-luku | 1931 | 1932 | 1933 | 1934 | 1935 | 1936 | 1937 | 1938 | 1939 | |
1940-luku | 1941 | 1943 (cup) | 1944 (cup) | 1945 | 1946 | 1947 | 1948 | 1949 | 1950 | |
1950-luku | 1951 | 1952 | 1953 | 1954 | 1955 | 1956 | 1957 | 1958 | 1959 | 1960 |
1960-luku | 1961 | 1962 | 1963 | 1964 | 1965 | 1966 | 1967 | 1968 | 1969 | 1969–70 |
1970-luku | 1970–71 | 1971–72 | 1972–73 | 1973–74 | 1974–75 | 1975–76 | 1976–77 | 1977–78 | 1978–79 | 1979–80 |
1980-luku | 1980–81 | 1981–82 | 1982–83 | 1983–84 | 1984–85 | 1985–86 | 1986–87 | 1987–88 | 1988–89 | 1989–90 |
1990-luku | 1990–91 | |||||||||
Bandyliiga | ||||||||||
1990-luku | 1991–92 | 1992–93 | 1993–94 | 1994–95 | 1995–96 | 1996–97 | 1997–98 | 1998–99 | 1999–00 | |
2000-luku | 2000–01 | 2001–02 | 2002–03 | 2003–04 | 2004–05 | 2005–06 | 2006–07 | 2007–08 | 2008–09 | 2009–10 |
2010–luku | 2010–11 | 2011–12 | 2012–13 | 2013–14 | 2014–15 | 2015–16 | 2016–17 | 2017–18 | 2018–19 | 2019–20 |
2020–luku | 2020–21 | 2021–22 | 2022–23 | 2023–24 | 2024–25 |