Kansanvalta (kustantamo)
Kustannusosakeyhtiö Kansanvalta oli 1918 perustettu vasemmistolainen lehden- ja kirjankustantamo, joka julkaisi Suomen Sosialidemokraatti -lehteä[1] ja omisti Paasipainon kirjapainon ja sitomon.[2]
Kustannusosakeyhtiö Kansanvalta korvasi Työväen Sanomalehti Osakeyhtiön, joka oli sisällissodan jälkeen myynti- ja hukkaamiskiellossa ja jonka kirjapaino oli suljettu. Uuden osakeyhtiön perustajia olivat Wäinö Wuolijoki, Väinö Hakkila, Lauri af Heurlin, Matti Paasivuori, J. W. Keto, Matti Lonkainen, A. Salo, Väinö Hupli, Erland Aarnio, Paavo Raittinen ja Väinö Tanner. Se perustettiin 50 000 markan suuruisella pääomalla.[3]
Kansanvalta osti 1923 Työväen Sanomalehti -kustannusyhtiön. Kansanvalta julkaisi vuodesta 1919 myös Arbetarbladetia, jonka nimi muuttui myöhemmin Svenska Demokrateniksi.[4]
Kansanvalta julkaisi Pentti Haanpään aikanaan hyvin kiistellyn ja voimakkaita reaktioita herättäneen teoksen Kenttä ja kasarmi (1928), kun WSOY ja Haanpää eivät päässeet siitä yksimielisyyteen.[5] Se julkaisi myös novellikokoelman Karavaani (1930),[6] mutta Ilmeitä isänmaan kasvoilla ilmestyi vasta 2013, vaikka Haanpää oli saanut sen valmiiksi 1933 ja lähettänyt kustannustoimittajalle[7]. Kansanvallan viimeinen kirjajulkaisu oli 1934 julkaistu Nils Robert af Ursinin juhlakirja.lähde?
Kansanvallan talous meni 1920-luvulla vuosi vuoden jälkeen huonompaan suuntaan, esimerkiksi vuonna 1928 sen voittovaroista sosialidemokraattisen puolueen vaalirahoitukseen pystyttiin saamaan tavanomaista pienempi avustus, ja puoluetoimikunta sanoi yhtiöllä olevia lainoja irti Smk 200,00.[8] Yhtiön toimitusjohtajana toimi vuosina 1919–1921 ja 1924–1944 Kaarlo Heinonen[9] ja vuosina 1945–1971 filosofian maisteri Visa Kivi, jolle myönnettiin tästä hyvästä teollisuusneuvoksen arvonimi.[10]
Nykyisin yritys toimii taloushallinnon alalla, joskin entisellä nimellä.[11] Se on edelleen – nykyisin nimellä Demokraatti ilmestyvän – SDP:n pää-äänenkannattajan suurin yksittäinen omistaja 38,9 %:n osuudella.[12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Matti Salminen, Pentti Haanpään tarina, Into 2013 ISBN 978-952-264-242-4
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Salminen, s. 58
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja 4. osa, p. 414
- ↑ Tanner, Väinö: Kuinka se oikein tapahtui. Vuosi 1918 esivaiheineen ja jälkiselvittelyineen, s. 257. Tammi, 1957.
- ↑ Hakan mediakronikka, Sanomalehti 1,h 1918-2009
- ↑ Salminen, s. 56-61
- ↑ Salminen, s. 69
- ↑ Salminen, s. 102, 103.
- ↑ Sos.-dem. puoluetoimikunnan ja piiritoimikuntien kertomukset vv. 1925-1929, Työveän arkisto, (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 4.10.2013
- ↑ Kaarlo Heinonen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Teollisuusneuvos Visa Kivi (1905–1990). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Kvalta.fi
- ↑ Keijo Lehto: Keskisuomalainen osti vähemmistön demareiden pää-äänenkannattajasta (Arkistoitu – Internet Archive) Keskisuomalainen 6.4.2013. Viitattu 4.10.2013.