Kainuun maakuntahallinto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kainuun maakuntahallinto oli vuosina 2004–2012 toteutettu kokeilu, jossa kuntien, mutta myös joitain valtion, tehtäviä siirrettiin maakuntahallinnolle. Hallinnon ylintä toimivaltaa käytti vaaleilla valittu Kainuun maakuntavaltuusto. Kokeilualueeseen kuuluvat Kajaani, Kuhmo, Hyrynsalmi, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi (sekä myös Vuolijoki ennen liittymistä Kajaaniin vuonna 2007). Vaala osallistui Kainuun maakuntahallintoon vain tarkkailijana.

Vaaleissa 2004 maakuntavaltuuston 39 paikkaa jaettiin puolueiden voimasuhteiden perusteella kuitenkin siten, että Ristijärveä lukuun ottamatta jokaisesta kunnasta valittavien maakuntavaltuutettujen määrä riippui suoraan kunnan asukasluvusta. Tämän perusteella Kajaani sai 17 valtuutettua, Suomussalmi, Kuhmo ja Sotkamo 5, Puolanka ja Paltamo 2 sekä Hyrynsalmi ja Vuolijoki kumpikin yhden. Lisäksi Ristijärvi sai yhden valtuutetun, vaikka sen väestö ei ollut sinänsä riittävä yhteenkään. Kuntakiintiöstä luovuttiin ennen seuraavia vaaleja. Lisäksi valtuutettujen lukumäärää nostettiin 39:stä 59:ään, joka vastaa samankokoisen kunnan valtuutettujen määrää.

vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
Kesk. Vas. Kok. SDP Vihr. sit. PS KD Muut Yhteensä
2004 19 9 5 4 1 1 -- -- -- 39 51,3 %
2008 24 12 8 6 2 2 4 1 -- 59 52,0 %
Lähteet: Oikeusministeriö 2004[1][2], 2008[3]

Kainuussa maakuntavaaleilla valittu hallintokokeilun aloittanut maakuntavaltuusto kokoontui ensimmäisen kerran 15. marraskuuta 2004 Kajaanin Kaukametsässä. Kokouksen koollekutsujana ja puheenjohtajana toimi Pekka Turpeinen (kesk.). Juhlapuhujina olivat eduskunnan puhemies Paavo Lipponen, EU:n alueiden komitean presidentti Peter Straub, alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen samoin kuin pääsihteeri Hannu Leskinen.

Maakuntavaltuuston valitsema maakuntajohtaja oli ensimmäisellä kaudella Hannu Leskinen ja toisella Alpo Jokelainen.[4] Kainuun maakuntavaltuuston puheenjohtaja oli toisella kaudella Timo Säkkinen ja ensimmäisellä kaudella kansanedustaja Timo Korhonen (kesk.).

Maakuntahallinnon tehtäväksi tuli lähes kaikki kunnallinen päätöksenteko lukuun ottamatta peruskoulua, kansalaisopistoja sekä eräitä tekniseen, elinkeino- sekä ympäristötoimeen liittyviä kysymyksiä. Maakuntahallintokokeilu herätti sekä myötä- että vasta-argumentteja. Puolustajien melestä kokeilu antoi mahdollisuuden hoitaa kunnan tehtävät ilman kuntaliitoksia. Vastustajien mielestä kokeilu olisi tullut lopettaa turhana. Maakunnalla ei ollut verotusoikeutta. Sillä oli kuitenkin oikeus päättää, minkä osuuden kuntien tuloista se ottaalähde?.

Maakunnan rahoitusmallissa ilmeni vakavia ongelmia Kajaanin ja Sotkamon sekä syrjäisten kuntien kuten Puolangan ja Hyrynsalmen välillä.selvennä Koko kokeilun jatko oli uhattuna vuonna 2011.[5]

Tunnettuja maakuntavaltuutettuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Heikki Kemppainen, kesk
  • Pentti Kettunen, Perussuomalaiset, entinen kansanedustaja, Kajaani, valittiin 2011 uudelleen eduskuntaan
  • Timo Korhonen, kansanedustaja, kesk
  • Merja Kyllönen, kansanedustaja, vas
  • Osmo Polvinen, entinen kansanedustaja, vas

Kainuun hyvinvointialue

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]