Helsingin kulttuuri

Tämä artikkeli käsittelee Helsingin kulttuuria. Helsinki on Uudenmaan maakunnan kulttuurielämän keskus, jonka oppi-, taide- ja muut kulttuurilaitokset palvelevat koko maakunnan väestöä. Helsingin korottaminen Suomen pääkaupungiksi vuonna 1812 nosti kaupungin merkitystä henkisen elämän keskuksena, kun kaupungista tuli varuskunta- ja hallintokeskuksen lisäksi myös yliopistokaupunki. Helsingillä on keskeinen asema Suomen kulttuurielämässä, sillä siellä sijaitsee valtaosa Suomen tärkeimmistä museoista, oppi- tutkimus- ja taidelaitoksista, ja sinne on keskittynyt useimpien valtakunnallisten kulttuurijärjestöjen päätöksenteko.

Vuonna 2000 Helsinki oli yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista ja vuonna 2012 designpääkaupunki. Vuonna 2021 yhdysvaltalainen Time-lehti arvioi Helsingin paikaksi, josta voisi tulevaisuudessa kasvaa merkittävä kulttuuripesäke.

Kieli ja murteet

Pääartikkeli: Stadin slangi

Helsingillä ei ole selkeää omaa murretta, mikä johtuu erityisesti sen asutushistoriasta. Helsinki on kielellisesti vanhaa ruotsinkielistä aluetta. Helsingin poliittisen ja kulttuurisen merkityksen kasvaessa kaupungin kielisuhteet muuttuivat. Vielä vuonna 1870 Helsingin asukkaista suomenkielisiä oli vain neljännes, ja vasta vuonna 1900 suomenkielisten osuus kaupungin väestöstä ylitti 50 prosenttia. Tämän johdosta Helsingissä ei ole kehittynyt omaa suomen kielen paikallismurrettaan. Helsingin suomi on kielimuotona nuori ja sekakoosteinen, sillä suomenkielistä väestöä on muuttanut kaupunkiin eri puolilta maata, eniten kuitenkin Etelä-Hämeestä ja Länsi-Uudeltamaalta.

Murreominaisuuksiltaan helsinkiläispuhe sijaitsee lähellä vanhaa kielirajaa. Monet helsinkiläispuheen keskeiset piirteet ovat ominaisia lähiseudun murteille kuten Espoon ja Helsingin pitäjän suomelle sekä Nurmijärven ja Tuusulan etelähämäläiselle murteelle. Helsinkiläisen suomen piirteisiin kuuluu muun muassa eräiden diftongien ääntyminen. Toinen yhdistävä piirre on pitkä vokaali tietyissä ilmauksissa. Karkeasti Helsingin murretta voisi pitää hämäläismurteena, vaikka se poikkeaa Nurmijärven ja Tuusulan murteista.

Sanastollisena ilmiönä Helsingissä esiintyy stadin slangia. Slangin poikkeaa äännerakenteeltaan runsaasti muista suomen kielen murteista muun muassa vieraiden äänteiden ja sananalkuisten konsonanttiyhtymien suosuimisen ja vokaalisoinnun puuttumisen vuoksi. Nämä äännepiirteet kuuluvat vain slangisanoihin, eivät Helsingissä käytettäviin yleissuomalaisiin sanoihin. Slangin käyttö rajautuu myös väestöllisesti, sillä slangi on ollut etupäässä poikien ja nuorten miesten kieltä.

Perinteet

Senaatintorille on pystytetty suuri joulukuusi vuodesta 1930 lähtien.

Helsingin keskustassa on useita perinteitä, jotka kokoavat monet helsinkiläiset yhteen. Uudenvuoden vastaanotto on järjestettiin pitkään Senaatintorilla 1930-luvun alusta vuoteen 2019 saakka. Juhla siirtyi 2020-luvun vaihteessa kansalaistorille. Juhla oli luonteeltaan alkujaan isänmaallinen ja uskonnollinen, ja virsi Jumala ompi linnamme kuului pitkään ohjelmaan. Nykyisin ohjelma koostuu pormestarin puheesta, esiintyjistä ja ilotulituksesta.

Vuodesta 1930 lähtien Senaatintorille on pystytetty myös suuri joulukuusi. Samana vuonna on saanut alkunsa myös monet muut jouluperinteet. Senaatintori on ollut keskeinen paikka myös Lucia-kulkueelle. Aleksanterinkatu on kulkueen perinteinen reitti ja Lucia kruunataan Helsingin tuomiokirkossa. Aleksanterinkadulla on perinteisesti järjestetty joulukatu, joka avataan marraskuun lopulla. Joulukatuun kuuluvat myös erinäiset näyteikkunat, joista tunnetuin on Stockmannin tavaratalon näyteikkuna. Joulukuun aikana Helsingissä järjestetään joulumyyjäisiä ja -markkinoita, joulupolkuja, talojen joulukoristeluja. Katukuvaan kuuluvat myös tiernapoikien esitykset sekä Pelastusarmeijan joulupadat.

Joulu on Helsingin vuoden suosituin kirkkopyhä. Jouluperinteisiin kuuluvat myös haudalla käyminen ja kynttylän sytyttäminen. Helsingissä vietetään aattohartauksia niin kirkoissa kuin hautausmaiden kappeleissa. Joulun henkeen kuuluu myös vähävaraisten jouluateria, jonka järjestämisestä vastaa Hurstin perheen nimeä kantava kristillinen yhdistys. Muita jouluperinteitä ovat joulusaunat. Julkisten saunojen lisäksi erityistä joulusanaa lämmitetään Helsingin historiallisen keskustan Torikortteleissa.

Vartiomiehet Presidentinlinnan edessä.

Presidentinlinnan edessä on myös perinteitä, kuten vartiomiesten seisominen presidentinlinnan edessä presidentin ollessa paikalla. Vahdinvaihto tapahtuu aina saman tradition mukaisesti ja vahtivuoron aikana vartiomies seisoo paikallaan hievahtamatta. Presidentinlinnassa järjestetään itsenäisyyspäivänä juhlavastaanotto, joka on jatkanut 1920-luvulta lähtien valtiopäivätanssiaisten perinnettä.

Vapun viettoon Helsingissä liittyvät opiskelijatapahtumien lisäksi työväenliikkeen mielenosoitusmarssit sekä kristillinen Jeesus-marssi. Pääsiäisenä Helsingissä esitetään tuomiokirkon liepeillä kristilliseen perinteeeseen liittyvä Via Crucis-kärsimysnäytelmä. Vanhempaan perinteeseen liittyy myös Seurasaaren pääsiäisvalkeat -tapahtuma.

Helsingissä järjestetään vuosittain lokakuun alussa silakkamarkkinat, joka on pitkän kaupunkimarkkinaperinteen elovoimainen jäänne. Uudempiin perinteisiin kuuluu Helsinki-päivän viettäminen 12. kesäkuuta vuodesta 1959 lähtien. Historiallisena päivänä on korostettu ajankohtaisia tapahtumia. Pitkäikäisimpiä perinteitä avointen ovien lisäksi ovat pormestarin aamukahvit kaupungintalolla.

Opiskelijaperinteet

Mantan lakitus vuonna 2018.

Helmikuussa Helsingissä vietetään penkkariperinnettä, joka on abiturienttien merkkipäivä koulutyön loppumisen ja lukuloman alun kunniaksi. Perinteeseen kuuluu penkkariautojen kulkue. Vanhojenpäivän tansseja on vietetty helsinkiläiskouluissa 1930–1940-luvuilta lähtien. Vuodesta 1992 lähtien Helsingin jäähallissa on järjestetty suurtanssiaiset ja juhla on kehittynyt yhä enemmän eleganssia korostaviksi päätöstanssiaisiksi.

Helsinkiläisen vapun tunnetuin perinne on Mantan lakitus. Juhlimisen tyyli on vaihdellut muodollisen isänmaallisesta karnevalistiseen hurvitteluun. Erityisen näkyviä ja kuuluvia vapun juhlijoita ovat tekniikan alan yliopisto-opiskelijat. Teekkareiden vappuun kuuluvat uusien teekkareiden kasteet, kulkueet, tempaukset ja huumorijulkaisut. Ylioppilaiden vanhimpia vapun kokoontumispaikkoja ovat olleet Esplanadi, Kaivopuisto ja Kaisaniemi.

Museot ja kulttuuriperintö

Kansallismuseo esittelee Suomen vaiheita esihistoriasta nykypäivään. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehdit Eliel Saarinen, Herman Gesellius ja Armas Lindgren.

Helsingin kaupungissa on yli 40 kulttuurihistoriallista museota. Helsingin kaupungin lähihistoriaa koskevat kulttuurihistorialliset velvoitteet kuuluvat Helsingin kaupunginmuseon vastuulle. Museovirastoon kuuluvia museoita ovat Suomen kansallismuseo, Tamminiemi ja Seurasaari. Valtiolliseen Kansallisgalleriaan kuuluvat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo.

Helsingin vanhimmat museot sijaitsevat kantakaupungissa ja niiden kokoelmat on perustettu 1800-luvun lopulla. Suomen kansallismuseo esittelee suomalaisten vaiheita esihistoriasta 1800-luvulle ja se toimii kansallisromanttista arkkitehtuuria esittelevässä rakennuksessa. Taidetta ja nykytaidetta edustavia museoita ovat Helsingin taidehalli luonnontieteelisen museon vieressä, helsinkiläisten taidekokoelmasta huolehtivat Helsingin taidemuseo HAM sekä kokeilevaa nykytaidetta, modernismia ja muinaisia kulttuureita esittelevä Amos Rex.

Designia ja arkkitehtuuria esitteleviä museoita ja kokoelmia ovat Kaartinkaupungin alueella sijaitseva Designmuseo, joka tallentaa kotimaisen muotoilun historiaa. Designmuseon naapurissa sijaitsee Arkkitehtuurimuseo, joka esittelee kotimaista ja ulkomaista arkkitehtuuria sekä kaupunkikulttuuria. Arabianrannassa sijaitsee Designmuseo Arabia, joka esittelee suomalaista keramiikka- ja lasimuotoilun historiaa. Kuusisaaressa sijaitsevat vuonna 1965 perustettu Didrichsenin taidemuseo, jossa yhdistyy arkkitehtuuri, veistospuisto, taidekokoelmat sekä vieraiden kulttuurien esineistö sekä Villa Gyllenbergin kotimuseo, joka esittelee suomalaista taidetta 1700-luvulta 1970-luvulle.

Erikoismuseoita ja vierailukeskuksia ovat Helsingin olympiastadionilla sijaitseva Urheilumuseo, joka esittelee suomalaisen urheilun tärkeitä hetkiä. Pasilassa sijaitseva Musiikkimuseo Fame esittelee Suomen musiikin historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta. Kaapelitehtaalla sijaitsevat kotimaista ja kansainvälistä nykyvalokuvaa ja valokuvauksen historiaa esittelevä Suomen valokuvataiteen museo, suomalaista ruoka- ja juomakulttuuria esittelevä Hotelli- ja ravintolamuseo sekä Teatterimuseo. Senaatintorin kupeessa sijaitsee Suomen Pankin rahamuseo. Helsingin yliopistomuseo ylläpitää yliopiston kulttuuriperintö sekä esine-, taide- ja valokuvakokoelmia. Sörnäisissä toimii Lastentarhamuseo.

Historiallisiin merkkihenkilöihin liittyviä museoita ovat sodanjälkeiseen historiaan ja presidentteihin liittyvä Tamminiemi, Kaivopuiston huvila-alueella sijaitseva Mannerheim-museo, joka toimi Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin kotina sekä Töölönlahdella sijaitseva Hakasalmen huvila.

Luonnonhistorialliset museot

Luonnontieteellinen museo esittelee luonnon monimuotoisuutta, eläimiä ja elämän historiaa.

Luonnontieteellinen keskusmuseo muodostettiin vuonna 1913 ja siihen kuuluvat Luonnontietellinen museo, Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha sekä Kumpulan geologiset kokoelmat. Kasviteteelliset puutarhat esittelet monenkirjavia kasveja.

Helsingin observatorio toimii yliopistomuseon tähtitieteen yleisökeskuksena. Vanhankaupunginkoskella sijaitseva Tekniikan museo esittelee ajan, ihmisen ja teknologian suhdetta. Museoon kuuluu myös Voimalamuseo.

Arkistot

Kansallisarkisto säilyttää kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvia asiakirjoja.

Suomen Kansallisarkisto säilyttää kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvia asiakirjoja. Kansallisarkiston päätoimipaikka sijaitsee Senaatintorin laidalla. Helsingin kaupungin­arkisto vastaa kaupungin pysyvästi arkistoiduista asiakirjatiedoista. Helsingin kaupunginarkisto on perustettu vuonna 1945. Kaupunginarkisto sijaitsee Kallion virastotalolla.

Valtion instituutioihin liittyviä arkistoja ovat myös eduskuntatyötä tallentava Eduskunnan arkisto sekä Ulkoministeriön arkisto, joka palvelee ministeriöitä ja muita viranomaisia sekä tallentaa Suomen ulkopolitiikan ja kansainvälisten suhteiden aineistoa. Helsingin yliopiston kirjasto säilyttää yhdistysten, ylioppilasosakuntien, säätiöiden, kartanoiden, lehtien sekä yliopistoa lähellä olevien instituutioiden asiakirja-aineistoja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto tallentaa kirjailijoiden, kansankirjoittajien sekä kirjallisten yhteisöjen arkistoja ja Svenska Litteratursällskapet i Finland ylläpitää suomenruotsalaista kulttuuria koskevaa aineistoa. Suomen Urheiluarkisto tallentaa suomalaisten urheilujärjestöjen ja yhdistysten asiakirjoja sekä henkilöiden lahjoittamia kokoelmia.

Toimihenkilöarkisto on Akavan, STTK:n ja niiden jäsenjärjestöjen yhteinen päätearkisto. Keskustan ja Maaseudun arkisto tallentaa puoluetoiminnan ohella Keskustan eduskuntaryhmän, piiri- ja kunnallisjärjestöjen sekä paikallisosastojen arkistoja. Vasemmistolaisen työväenliikkeen ja kansalaisjärjestöjen asiakirjallista historiaa tallentaa Kansan Arkisto ja sosialidemokraattisen työväenliikkeen ja palkansaajaliikkeen kulttuuriperintöä tallentaa Työväen Arkisto.

Kirjastot

Keskustakirjasto Oodi avautui joulukuussa 2018.

Kansalliskirjasto on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto, joka vastaa kansallisesta julkaisuperinnöstä ja aineistokokoelmista. Helsingin yliopiston kirjasto on Suomen suurin yliopistokirjasto, joka tarjoaa tietopalveluja Helsingin yliopiston tieteenaloilta. Yliopiston kirjasto toimii neljällä kampuksella.

Helsingin kaupunginkirjasto on Suomen suurin yleinen kirjasto. Kaupunginkirjasto muodostuu 38 kirjastosta ja kahdesta kirjastoautosta, jotka kuuluvat pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoverkostoon. Lisäksi kirjastotoimintaa on viidessä palvelukeskuksessa. Kirjaston keskeisin toimintapiste on vuonna 2018 avautunut Helsingin keskustakirjasto Oodi, joka sijaitsee Kansalaistorin laidalla. Itä-Pasilassa sijaisteva Pasilan kirjasto on Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjasto.

Studium Catholicum on vuonna 1946 perustettu teologinen kirjasto ja dominikaaninen kulttuurikeskus, joka toimii Kruununhaassa. Suomen teologinen instituutti ylläpitää raamatuntutkimuksen, arkeologian, juutalaisuuden sekä Lutherin tuotantoa esittelevää kirjastoa. STI:n kirjaston yhteydessä toimii myös Israel-kirjasto.

Santahaminassa sijaitseva Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto on sotatieteellinen yliopistokirjasto sekä Puolustusvoimien keskuskirjasto, jonka päätehtävänä on tukea opiskelua, opetusta ja tutkimusta Maanpuolustuskorkeakoulussa.

Kaupunkinäkymä

Arkkitehtuuri

Jugendtalo (1912, vasemmalla) Pitkänsillanrannassa Siltasaaressa.

Helsingin arkkitehtuurissa huomattavimmat tyylisuunnat ovat uusklassismi, jugend ja funktionalismi. Suurin osa Helsingin rakennuksista on rakennettu vuoden 1808 tulipalon jälkeen. Senaatintorin ja Katariinankadun risteyksessä sijaitsee Sederholmin talo (1757), joka on Helsingin kantakaupungin vanhin säilynyt rakennus. Myös Suomenlinnassa on 1700-luvulla valmistuneita rakennuksia, muun muassa Kustaanmiekan Kuninkaanportti (1753–1754).

Uusklassismi

Valtioneuvoston linna (C. L. Engel, rak. 1818–1822) Senaatintorilla.

Kun Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki, tarvittiin tulipalon jälkeinen uudelleenrakennus. Asemakaavan rakennuksia piirtämään valittiin Carl Ludvig Engel, jonka klassistinen arkkitehtuuri vastasi uudelleenrakennuskomitean johtajan ihanteita. Engelin piirtämiä rakennuksia on eritoten Senaatintorilla ja sen ympärillä. Senaatintorin itä- ja länsipäädyissä sijaitsevat Helsingin yliopiston päärakennus (1828–1832) sekä Valtioneuvoston linna (1818–1822). Senaatintoria hallitsee pohjoispäässä sijaitseva empiretyylinen, valkea Helsingin tuomiokirkko (1830–1846, vihitty 1852). Muita ympäristössä sijaitsevia rakennuksia ovat muun muassa kaupungintalo (1818), yliopiston kirjasto (1836–1845), entinen sisätautien klinikka, nykyinen Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan kampusrakennus (1826), Pyhän Kolminaisuuden kirkko (1828) sekä raatihuone (1819). Empiretyylisen Presidentinlinnan (1814) suunnitteli Pehr Granstedt. Helsingin vanhin kirkko on nimensä mukaisesti Vanha kirkko (1826), jonka suunnitteli Engel.

1850–1925

Uspenskin katedraali (A. M. Gornostajev, 1868).

Vallitsevana tyylisuuntana 1800-luvun lopulla oli uusrenessanssi. Rautatientorin eteläreunalla sijaitsee Theodor Höijerin piirustusten mukaan rakennettu Ateneumin taidemuseo (1887). Sen arkkitehtuuriin kuuluvat monet korkokuvat ja patsaat. Höijerin suunnittelemia ovat myös monet Pohjoisesplanadin varrella sijaitsevat rakennukset sekä Rikhardinkadun kirjasto. Suomen Pankkia vastapäätä sijaitsee uusrenessanssityylinen Säätytalo (1891), jonka on suunnitellut arkkitehti Gustaf Nyström.

Helsingin siluettiin piirtää jälkensä myös Katajanokalla sijaitseva Uspenskin katedraali (1868).

Johanneksenkirkko (A. E. Melander, 1878) sijaitsee Ullanlinnassa.

Uusgotiikka

Uusgotiikka jäi Helsingissä taka-alalle. Ainoita näkyviä julkisia rakennuksia on Ullanlinnassa sijaitseva Johanneksenkirkko (1878), jonka suunnitteli arkkitehti Adolf Melander. Kaksoistornit kohoavat 74 metriin, ja Suomen suurimmassa kivikirkossa istumapaikkoja on 2 600. Johanneksenkirkon julkisivussa on yli tuhat pientä patsasta, ja se on yksityiskohtaisuudessaan Suomen uusgoottilaisen arkkitehtuurin huippua. Myös Ritarihuone Kruununhaassa sekä Ernst Lohrmannin suunnittelema katolinen Pyhän Henrikin katedraali ovat uusgotiikan edustava esimerkkejä.^lähde?

Kallion kirkko (L. Sonck, 1908–1912).

Jugend

Jugendtyyli on Helsingin näkyvimpiä arkkitehtuurin tyylisuuntauksia. 1900-luvun alkuvuosina rakennetut jugendtyyliset kerrostalot hallitsevat Helsingissä monen kaupunginosan katukuvaa.

Tärkeä jugendarkkitehti Helsingissä oli Lars Sonck, joka on suunnitellut lukuisia jugendkerrostaloja sekä pitkälle näkyvän Kallion kirkon (1908–1912), jossa on yhdistelty jugendiin myös kansallisromanttisen arkkitehtuurin piirteitä. Merkittävä maamerkki on myös Rautatieasema (1919–1922), jonka suunnittelija Eliel Saarinen oli myös merkittävä jugendkauden arkkitehti.^lähde?

Kansallisromantiikka

Kansallisromantiikka näkyy Helsingissä erityisesti Suomen Kansallismuseossa (1905–1910), jonka suunnitteli arkkitehtikolmikko Herman Gesellius – Armas Lindgren – Eliel Saarinen. Ulkoasu on kansallisromanttisesti Suomen keskiaikaisia linnoja mukaileva. Sisältä museo edustaa lähinnä jugendtyyliä. Rautatietorilla sijaitseva Suomen Kansallisteatteri (1902) on myös tunnettu kansallisromanttinen rakennus Helsingissä. Sen suunnitteli arkkitehti Onni Törnqvist-Tarjanne.

1925–

Eduskuntatalo (J. S. Sirén, 1926–1931).

Vuoden 1925 jälkeen Helsinkiin on noussut monia näkyviä rakennuksia. Funkkisrakennuksia Helsingissä on suhteellisen paljon ja modernismikin on edustettuna. Näkyvimpiä ajan töitä on J. S. Sirénin suunnittelema Eduskuntatalo (1926–1931), joka on tyyliltään heräävän funktionalismin piirteitä omaava, mutta lähinnä klassistinen. Eduskuntatalo on Suomen tunnetuimpia rakennuksia. Kaudella rakennettiin myös Suomen ensimmäiseksi pilvenpiirtäjäksi kutsuttu Hotelli Torni (1931). Mikko Armannon suunnittelema 146 metriä korkea Pasilan linkkitorni (1983) on Helsingin toiseksi korkein rakennelma, Salmisaaren voimalaitoksen piipun jälkeen.^lähde?

Suomen arkkitehtuurin erikoisimpiin töihin kuuluu Töölössä sijaitseva Temppeliaukion kirkko (1969). Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema kirkko on louhittu Temppeliaukion kallion sisään. Ulospäin siitä näkyy vain sisäänkäynti ja kattokupu. Temppeliaukion kirkko on Helsingin suosituimpia turistikohteita ja siellä järjestetään usein konsertteja kirkon erinomaisen akustiikan vuoksi.^lähde?

Funktionalismi

Postitalo (Jorma Järvi ja Erik Lindroos, 1938).

Helsingin funktionalistinen rakennuskanta on vahva. Helsingissä vaikuttaneita funkkisarkkitehteja ovat muun muassa Alvar Aalto, Väinö Vähäkallio sekä Martti Välikangas. Funkkistyylissä rakennus piirretään palvelemaan käyttötarkoitustaan mahdollisimman hyvin ja jätetään pois merkityksettömät koristelut. Helsingin tunnetuimpia ja näkyvimpiä funkkisrakennuksia on yksi kaupungin symboleista, Olympiastadion (1934–1938), suunnittelijoinaan arkkitehdit Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti. Olympiastadionin vieressä on Helsingin uimastadion (1938), jonka suunnitteli arkkitehti Jorma Järvi.^lähde?

Helsingin postitalo (1938) on keskustassa sijaitseva Jorma Järven ja Erik Lindroosin suunnittelema, puhtaan maltillinen funkkisrakennus. Se on suojeltu. 1930-luvulta oleva Lasipalatsi (1936) on Viljo Revellin suunnittelema. Salmisaaressa sijaitsee Väinö Vähäkallion suunnittelema nykyään Helsingin oikeustalona käytettävä rakennus (1936), joka alun perin suunniteltiin Alkon tuotantolaitokseksi, pääkonttoriksi ja päävarastoksi. Helsingin funktionalistisia kirkkoja ovat Käpylän kirkko (1929–1930) sekä Lars Sonckin suunnittelema Mikael Agricolan kirkko (1933–1935). Funkkisliikenneasemista erityisen merkittävä on Helsinki-Malmin lentoasema, joka on Suomen lentokentistä ainoana luetteloitu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi.^lähde?

Modernismi

Nykytaiteen museo Kiasma (Steven Holl, 1996–1998).

Ympyrätalo (Heikki ja Kaija Siren, 1968).

Modernia arkkitehtuuria Helsingissä edustaa muun muassa Nykytaiteen museo Kiasma, paljon erilaisia mielipiteitä herättänyt rakennus, joka koostuu kahdesta suorasta ja kaarevaseinäisestä osasta. Kiasman vieressä on lasiseinäinen Sanomatalo (1999). Helsingin kaupunginteatterin rakennuksessa (Timo Penttilä 1967) on onnistuttu sovittamaan moderni rakennus hyvin ympäristöönsä. Hakaniemen kaupunginosassa sijaitseva pankki- ja toimistorakennukseksi rakennettu, Heikki ja Kaija Sirénin suunnittelema Ympyrätalo (1968) on myös näyttävä ja näkyvä osa Kallion aluetta. Rakennuksen arkkitehtuuri hakee mallia 1920- ja 1930-lukujen keskieurooppalaisesta modernista arkkitehtuurista. Merkittäviä rakennuksia Helsingissä ovat myös Alvar Aallon suunnittelemat Finlandia-talo (1968–1971) sekä Stora Enson pääkonttori (1962) Katajanokalla.^lähde?

Tapahtumat

Helsingin ehkä suurimpia kulttuuritapahtumia on loppukesällä alkava Helsingin Juhlaviikot, joka on usean viikon kestävä musiikkia, teatteria, taidenäyttelyitä ja performansseja eri puolilla kaupunkia esittelevä tapahtuma. Juhlaviikkojen suosituin yksittäinen tapahtuma on Taiteiden yö, jonka aikana keskustassa on useassa paikassa esitteillä erilaisia taideteoksia tilataiteesta ja performansseista taidenäyttelyihin puolille öin ja pitempäänkin. Vuonna 2015 Helsingin juhlaviikoilla oli noin 278 000 kävijää.

Helsinki toimi maailman muotoilupääkaupunkina vuonna 2012. Viime metreillä vastakkain olivat Helsinki ja Alankomaiden Eindhoven.

Suurimpia yleisötapahtumia Helsingissä ovat olleet muun muassa Lordin vuoden 2006 Eurovision-laulukilpailuvoiton vuoksi Kauppatorilla järjestetty ”kansanjuhla”, jossa oli mukana noin 90 000 ihmistä, sekä kesällä 2017 Kaivopuistossa järjestetty lentonäytös, jota seurasi arviolta 130 000 katsojaa. Poplaulaja Madonnan vuoden 2009 konsertissa Jätkäsaaressa oli mukana 85 000 katsojaa.

Urheilu ja liikunta

Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut pidettiin 1983 ja uudestaan 2005. 1971 ja 1994 olivat vuorossa yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut. Jääkiekon maailmanmestaruudesta Helsingissä on turnattu vuosina 1974, 1982, 1991, 1997, 2003 ja 2012. Eläintarhanajot järjestettiin Helsingissä vuosina 1932–1963.^lähde?

Golfkenttiä Helsingissä on viisi, joista Talin golfkenttää isännöi vuonna 1932 perustettu Suomen vanhin golfseura nimeltään Helsingin Golfklubi.^lähde?

Helsinkiläisiä urheiluseuroja

Pääartikkeli: Luettelo helsinkiläisistä urheiluseuroista

Helsingin suurimpia urheiluseuroja on yli 2 800 jäsenen HIFK, jonka lajivalikoimaan kuuluvat jääkiekko, jääpallo, jalkapallo, keilailu, käsipallo, salibandy ja yleisurheilu ja on samalla Suomen suurin seurajoukkue. Suomen suurin seura löytyy niin ikään Helsingistä. Se on lähes 7000 jäsenen jättiläinen Tapanilan Erä, joka on niittänyt mainetta erityisesti salibandyssä ja voimanostossa. Helsinkiläinen jääkiekkojoukkue Jokerit puolestaan on pelannut kansainvälisessä KHL-sarjassa kaudesta 2014–15 alkaen. Jokereiden kotihalli Hartwall Areena on Suomen suurin monitoimihalli. HJK eli Helsingin Jalkapalloklubi on Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäin jalkapalloseura. Kolmosessa tätä nykyä jalkapalloa pelaava Ponnistus on perustettu vuonna 1887 ja on yksi Suomen vanhimpia yhtäjaksoisesti toimineita urheiluseuroja. Muita helsinkiläisiä Suomen urheilun ja liikunnan käynnistysvaiheen pioneereja ovat muun muassa voimailuseura Helsingin Atleettiklubi ja purjehdusseura Nyländska Jaktklubben (NJK).^lähde?

Koripalloa on Helsingissä pelattu mestaruustasolla useammankin joukkueen voimin: Pantterit, HKT ja HNMKY. Kaudella 2008–2009 miesten korisliigassa on tosin vain yksi helsinkiläinen joukkue, ToPo ja naisten SM-liigassa kaksi: ToPo ja Pantterit. Suomen kansallisurheilussa pesäpallossa helsinkiläisten joukkueiden osuus on jäänyt vaatimattomaksi, vaikkakin Puna-Mustat on voittanut miesten Suomen mestaruuden 1973 ja pelaa nykyään Ykköspesistä.^lähde?

Ruokakulttuuri

Helsinki kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Rannikkokaupunkina kala on kuulunut päivittäiseen ruokavalioon. Uudellamaalla on perinteisesti käytetty monenlaisia kaloja. Tyypillisiä suolakaloja ovat olleet silakka ja lahna ja tyypillisin mauste ruohosipuli. Kalat ovat Helsingille tyypillistä tori- ja kauppahalliruokaa. Helsingin Kauppatorilla on myös järjestetty syksyiset silakkamarkkinat vuodesta 1743. Helsingin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla arkiruoista silakkalaatikko, suutarinlohi, uunilahna ja perunasose sekä punaviinimarjasta tehty vispipuuro. Juhlaruoista pitäjäruoiksi valittiin lohiliemi ja pasteijat, vasikanpaisti tai hirvipaisti kermakastikkeen kera.

Helsingin ravintola- ja kahvilaelämä alkoi kehittyä pääkaupungiksi tulon myötä. Konditoriat ylläpitävät itäuusimaalaista konditoria- ja kahvilaperinnettä.

Helsingin kaupunki laati ensimmäisen ruokakulttuuristrategiansa vuonna 2011. Sen kärkihankkeita olivat luomutuotteiden suosiminen päiväkotien ruokailussa, tori- ja kauppahallitoiminnan ja ”syötävän kaupunkiympäristön” kehittäminen sekä Helsingin ruokakulttuurin ottaminen osaksi vuoden 2012 muotoilupääkaupunkihanketta. Vuosina 2016–2020 strategiaan kuului muun muassa Ravintolapäivä- ja We Love Helsinki -tapahtumien tukeminen ja ruoka-aiheinen sarja Radio Helsingin ohjelmistossa yhdessä Teurastamon kanssa.

Helsinki populaarikulttuurissa

Lauluja Helsingistä

Helsinki esiintyy monessa laulussa. Katso Luettelo Helsingistä kertovista lauluista.

Helsinki elokuvissa ja televisiossa

Helsinki on ollut keskeisessä osassa useimmissa suomalaisissa elokuvissa, sillä elokuva-alan keskeiset oppilaitokset ovat Helsingissä. Erityisesti Helsinki on ollut esillä Matti Kassilan Komisario Palmu -elokuvissa sekä lähes kaikissa Aki Kaurismäen elokuvissa.^lähde?

Helsingillä on ollut joitakin niin sanottuja ”elokuvarooleja”. 1980-luvulla yhdysvaltalaiset filmiryhmät kelpuuttivat sen useaan otteeseen esittämään neuvostoliittolaisia kaupunkeja (esimerkiksi elokuvissa Punaiset, Gorkin puisto ja Valkeat yöt). Kaupunkia naamioitiin asettamalla punainen tähti Kansallismuseon tornin huippuun.^lähde?

Postimerkkejä

8. huhtikuuta 1962 julkaistiin 30 markan arvoinen ruskea postimerkki Helsinki pääkaupunkina 150 vuotta. Sen painos oli kaksi miljoonaa kappaletta.