Sederholmin talo
| Sederholmin talo | |
|---|---|
 |
|
| Osoite |
Aleksanterinkatu 16, 00100 Helsinki |
| Sijainti | Kruununhaka, Helsinki |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1757 |
| Omistaja | Helsingin kaupunki |
| Käyttäjä | Helsingin kaupunginmuseo[1] |
| Tyylisuunta | barokkiklassismi[2] |
 |
|
Sederholmin talo on kauppaneuvos Johan Sederholmin rakennuttama, vuonna 1757 valmistunut kivitalo Helsingin Senaatintorilla, Aleksanterinkadun ja Katariinankadun kulmassa. Se on Helsingin kantakaupungin vanhin rakennus.[3]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tontti ja talon rakennuttaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1720 kauppias Johan Julius Sund hankki tontin omistukseensa ja rakensi sille puutalon. Hänen kuoltuaan perikunta myi kiinteistön Johan Sederholmille ja toiselle kauppiaalle, Nils Burtzille. Heidän yhteistyönsä päätyttyä Sederholm osti kiinteistön itselleen ja vuonna 1756 kivitalon rakennustyöt pantiin alulle. Arkkitehti lienee ollut saksalainen Samuel Berner. 1700-luvulla alakerta oli liikkeiden käytössä ja yläkerrassa oli asunto.
Sederholmin aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sederholm rakennutti uuden kivitalon vuosina 1756-1757. Uuteen kivirakennukseen valmistui 478 neliötä ja kaksi kerrosta. Rakennukseen valmistui myös iso ullakko ja suuri kellariholvi. Sederholmin talo oli neljäs kivirakennus Helsingissä. Näyttävä kivirakennus kelpasi kuninkaallisten vastaanottamiseen. Kauppaneuvos Johan Sederholm pääsi Ruotsin kuningas Kustaa III:n suosioon, koska hän antoi lainoja Ruotsin kruunulle. Kustaa III vieraili Sederholmin talossa vuonna 1788 ja kruununprinssi Kustaa IV Aadolf vuonna 1796. Myös Preussin prinssi Heinrich vieraili Sederholmin luona.[4]
Talon myöhempi käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen Pankin siirryttyä Turusta Helsinkiin pankki toimi aluksi 1819-1824 Sederholmin talossa.[5]
Kauppias myi kiinteistön pojilleen ja talo oli vuoteen 1822 kauppaneuvos Lars Sederholmin ja Alexander Sederholmin omistuksessa. Kauppias Carl Johan Sundberg omisti kiinteistön 1822–1862. Hänen jälkeensä omistajaksi tuli Maria Koch ja vuonna 1865 arkkitehti Konstantin Kiseleff, joka uudisti julkisivua. Ikkunoita suurennettiin, yläkerran ikkunat saivat pylväskaiteen ja rakennus sai kolme uutta kadun puolelle avautuvaa ovea. 1800-luvun puolivälin paikkeilla Sederholmin talossa toimi muun muassa tupakkatehdas sekä tyttökoulu, ravintoloita ja leipomo. Helsingin raastuvanoikeus piti majaansa rakennuksessa vuodet 1949–1985, jonka jälkeen tiloihin muutti kaupunginmuseo, joka avasi tilat yleisölle vuonna 1995.
Nykykäyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sederholmin talossa avattiin 21. marraskuuta 2012 Lasten kaupunki.[6] Museon ystäväyhdistykseen kuuluneen Kirsti Suvannon testamenttilahjoitus mahdollisti Lasten kaupungin toteuttamisen.
Lasten kaupungissa aloitettiin remontti vuonna 2014. Remontti valmistui vuonna 2016, jolloin museossa pääsi taas tutustumaan Helsingin menneisyyteen elämyksellisesti omin käsin.[7]
Vuonna 2015 Helsingin kaupunginmuseo muutti Sederholmin taloa ympäröiviin vanhoihin rakennuksiin.[8] Aiemmin museo sijaitsi viereisellä Sofiankadulla.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Aukioloajat ja yhteystiedot Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 1.5.2021.
- ↑ Kauppiaat rakensivat talonsa Elefantin kortteliin Helsingin Sanomat. Viitattu 20.12.2022.
- ↑ Sederholmin talo – Museorakennuksen historiaa Helsingin kaupunginmuseo. Arkistoitu 26.10.2011. Viitattu 1.5.2011.
- ↑ Johan Sederholm kansallisbiografia.fi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 19.11.2024.
- ↑ Kauppiassuvun muistomerkki. Helsingin Sanomat, 20.12.1966, s. 26. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 30.8.2023.
- ↑ Lasten kaupunki avataan Sederholmin talossa 21.11. Helsingin kaupunki (hel.fi). 21.11.2012. Viitattu 17.2.2013. [vanhentunut linkki]
- ↑ Sederholmin talo Helsingin kaupunginmuseo. Arkistoitu 26.2.2012. Viitattu 17.2.2013.
- ↑ Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto kiinni muuton vuoksi Helsingin kaupunginmuseo (helsinginkaupunginmuseo.fi). 17.11.2015. Viitattu 1.5.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]