Nyländska Jaktklubben

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Seuran paviljonki Valkosaaressa

Nyländska Jaktklubben (NJK) on Helsingin vanhin ja Suomen toiseksi vanhin pursiseura. NJK:n satama ja ravintola sijaitsevat Valkosaaressa Eteläsataman edustalla. NJK:lla on toinen satama Koivusaaressa Lauttasaaren länsipuolella. Pursiseuran virallinen kieli on ruotsi. Jäseniä on noin 2 600[1] ja rekisteröityjä veneitä noin 700.

Nykyisin Valkosaari toimii myös vierasvenesatamana, jossa on 25 vieraspaikkaa ja lisäksi käytetään vapaita kerhopaikkoja.[2] Valkosaaressa käy vuosittain noin 500 vierasvenettä.[1]

Pursiseuran säännöt vahvistettiin 4. maaliskuuta 1861 keisari Aleksanteri II:n esittelyssä.

NJK:n ensimmäinen paviljonki sijaitsi Mössenholman saaressa, Sinebrychoffin suvun omistaman kartanon mailla. 30. toukokuuta 1885 pidetyssä seuran vuosikokouksessa, N. Sinebrychoff antoi hallussansa olevan Valkosaaren seuran käyttöön samasta vuokrasummasta kuin itse oli siitä maksanut, eli 225 mk vuodessa. Samassa kokouksessa N. Sinebrychoff valittiin seuran uudeksi kommodoriksi, everstiluutnantti Mobergin kieltäydyttyä jatkamasta toimea[3]. Ensimmäinen klubirakennus valmistui Valkosaareen jo samana vuonna. Sen vihki itse keisari Aleksanteri III ”armollisuuden osoituksena” ensimmäisellä Helsingin-vierailullaan.

Nykyinen, pitsihuvilatyyppinen rakennus on arkkitehtitoimisto Estlander & Zettergrenin käsialaa ja vihittiin käyttöön 31. elokuuta 1900. Rakennuksen perinteinen tyyli ja taso on säilytetty meidän päiviimme, ja pitkistä purjehdusperinteistä kertovat sekä ulkomaisten veneseurojen tervehdysviirit että suuri veneiden puolimallinäyttely.[1]

Ravintola NJK on vuosikymmenien kuluessa palvellut sekä seuran jäsenistöä että useiden ravintoloitsijoiden vetämänä suurta yleisöä. Royal Ravintolat Oy:n edeltäjä MK-Rest Oy tuli ravintoloitsijaksi vuonna 1989.

Ravintola NJK toimii myös ympäristön kannalta järkevästi. Ravintola NJK:lle onkin myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki, eli Joutsenmerkki.

Seuran kommodori on Mats Welin.

Nyländska Jaktklubben pursilippu

Keisari Aleksanteri II:n 4. maaliskuuta 1861 Nyländska Jaktklubbenille vahvistamissa säännöissä pursiseuran perälipun määriteltiin Pietarin Keisarillisen pursiseuran lippuun pohjautuen olevan "valkoinen sinisellä ristillä ja vasemmassa yläkulmassa on Uudenmaan läänin vaakuna täydellisenä." Seuran sääntöjen määritelmästä poiketen lipun vasempaan yläkulmaan asetettu tammenoksilla koristeltu Uudenmaan vaakuna poikkesi Uudenmaan lääninkin käyttämästä maakuntavaakunasta sen yläpuolelle asetetun Suomen suuriruhtinaan kruunun takia, perinteisesti vaakunassa oli käytetty kreivikunnan kruunua. Tarkkaa syytä suuriruhtinaan kruunun päätymisestä lippuun ei ole tiedossa, mutta kruunun on arveltu kuvanneen Venäjän keisarin ja Suomen suuriruhtinaan asemaa seuran suojelijana ja kunniajäsenenä. Suuriruhtinaan kruunu kuitenkin korvattiin maakuntavaakunan kreivikunnan kruunulla vuosituhannen vaihteessa.[4]

Suomen pursiseurojen käyttämien siniristilippujen yleistyessä Itämerellä, määräsi Venäjän meriministeri Stepan Arkadjevitš Vojedovski 18. tammikuuta 1910 kaikkien pursiseurojen lippujen vasempaan yläkulmaan Venäjän kansallislipun, yläkulman vaakunoiden siirtyessä lipun vasempaan alakulmaan. Uudistettu lippu nostettiin NJK:n salkoon 23. kesäkuuta 1910. Lippu säilyi käytössä Venäjän vuoden 1917 helmikuun vallankumoukseen asti, jonka johdosta NJK palautti käyttöön edellisen lippunsa ylimääräisessä jäsenkokouksessa 3. toukokuuta.[4]

Suomen itsenäistyttyä maan kansallislipuksi valittiin 28. toukokuuta 1918 valkoisella pohjalla oleva sininen pohjoismainen risti, joka osittain perustui NJK:n lippuun pohjautuviin pursilippuihin.[5] Nykyisen lippunsa NJK sai vuonna 1919, jolloin Suomen pursiseurojen käyttöön laadittiin Suomen kansallislippuun perustuvat liput, joissa valkoisella ristillä päällystetyn siniristilipun vasempaan yläkulmaan asetetaan pursiseuran tunnus, NJK:n tapauksessa seuran jo aiemmin käyttämä Uudenmaan vaakuna. Suomen itsenäistymisen ja seuran uuden lipun kunniaksi NJK järjesti 18. toukokuuta 1919 purjehduskilpailut, jotka toimivat perustana Skandinaavinen Kultapokaali-kilpailulle.[4][6]

  1. a b c Lyhyesti suomeksi Nyländska Jaktklubben. Viitattu 19.2.2017.
  2. Valkosaari / NJK Visit Saaristo. Viitattu 19.2.2017.
  3. Uusmaalaisen purjehdusklubin wuosikokous. Suomen Wirallinen Lehti, 2.6.1885.
  4. a b c Caius Kajanti: Suomen lippu kautta aikojen, s. 218-222, 608. Siniairut oy, 1983.
  5. Från segelföreningsflagga till statsflagga spv.fi. Arkistoitu 11.5.2021. Viitattu 6.11.2021.
  6. Skandinaavisen Kultapokaalin syntymä Suomen 5.5m yhdistys. Viitattu 6.11.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]