Hausjärvi

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Hausjärven kunta)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hausjärvi

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°47′15″N, 025°01′40″E
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta Riihimäen seutukunta
Kuntanumero 086
Hallinnollinen keskus Oitti
Perustettu 1868
Kuntaliitokset Osa Hyvinkäähän (1917)
Kokonaispinta-ala 398,77 km²
239:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 389,42 km²
– sisävesi 9,35 km²
Väkiluku 7 888
119:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 20,26 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 17,1 %
– 15–64-v. 60,3 %
– yli 64-v. 22,6 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 96,0 %
– ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 3,6 %
Kunnallisvero 8,90 %
136:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Pekka Määttänen
Kunnanvaltuusto 29 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • SDP
 • Vas.
 • KD
 • Vihr.
8
7
6
5
1
1
1
hausjarvi.fi

Hausjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa. Hausjärven naapurikunnat ovat Hyvinkää, Hämeenlinna, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Mäntsälä ja Riihimäki. Vuoteen 1969 saakka naapurikuntiin kuului Hyvinkään maalaiskunta ja vuoteen 2009 Lammi.

Hausjärven kunnanjohtaja on Pekka Määttänen 1. marraskuuta 2016 alkaen. Häntä edelsi tehtävässä Aleksi Heikkilä (2015–2016).[7]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hausjärven kautta kulkevat Helsinki–Hämeenlinna- eli päärata sekä Riihimäki–Lahti-rata, kantatie 54 Riihimäki–Lahti sekä Hämeenlinna–Helsinki-, Hämeenlinna–Porvoo-, Tervakoski–Turkhauta- ja Oitti–Lammi-maantiet. Aikaisemmin Hausjärven kautta kulkivat valtatie 4 Helsingistä Jyväskylään ja kantatie 55 Porvoosta Hämeenlinnaan. Kunnan alueella on neljä rautatieasemaa: Hikiän, Mommilan, Oitin ja Ryttylän asemat. Näistä Ryttylä on Hvarrella, muut Lahteen menevän radan varrella. Eniten junia kulkee Oittiin, arkisin 18 vuoroa suuntaansa.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hausjärven kirkko.
Syksyistä Hausjärven keskustaa.

Viikinkiajalla Birkan kauppiaat kävivät kauppaa rannikolla asuvien suomalaisten kanssa, jotka vuorostaan kävivät vaihtokauppaa hämäläisten kanssa. Hämäläiset kauppasivat rannikon asukkaille muun muassa haustetta. Se on majavan sukurauhasista saatua ainetta, jonka uskottiin parantavan sukupuolista kyvykkyyttä ja auttavan epilepsiaan, myrkytykseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. Hausjärvi ja Hausteturku (nyk. Turkhauta) olivat aineen pyyntipaikkoja ja ne ovat saaneet sen mukaan nimensä.[8]

Vuonna 1571 mainittiin Hausjärven alueella olleen 15 kylää, joissa oli yhteensä 69 taloa. Suurina nälkävuosina 1696–1697 kerrotaan kuolleen yli 430 pitäjän asukasta.[9]

Hausjärvi muodostettiin Janakkalan kappeliksi vuonna 1611 ja pitäjän ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1661. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1855, vaikkakin tätä tarkoittava päätös tuli voimaan vasta vuonna 1899. Hyvinkään seurakunta muodostettiin osista Hausjärven ja Nurmijärven seurakuntia vuonna 1917. Riihimäen kauppala ja seurakunta erotettiin Hausjärvestä vuonna 1922. Hausjärven ensimmäinen kansakoulu avattiin kirkonkylässä vuonna 1865, mutta Erkylän kartanossa oli toiminut oma yksityinen koulunsa jo vuodesta 1856 lähtien. 1850-luvun loppupuolella aloitettiin Hausjärven alueella Helsingin–Hämeenlinnan rautatien ja kymmenisen vuotta myöhemmin Pietarin radan rakennustyöt.[9]

Aiemmin Hausjärvi on ollut pinta-alaltaan paljon laajempi. Vuonna 1918 osa siitä liitettiin nykyiseen Hyvinkään kaupunkiin ja vuonna 1922 osa nykyiseen Riihimäen kaupunkiin.[10]

Hausjärven puukirkko on rakennettu vuonna 1789. Se sijaitsee Hausjärven kirkonkylässä. Kirkko peruskorjattiin vuosina 2010–2011. Kirkonkylän hautausmaalla sijaitsevat Hausjärven talvi- ja jatkosodan sotilashaudat, joissa lepää yhteensä 126 hausjärveläistä. Hautausmaalla oleva siunauskappeli on valmistunut vuonna 1955. Hausjärven seurakunnalla on myös Ryttylän ja Mommilan kirkot. Lähellä Mommilan kirkkoa on Mommilan kartanon omistajan, vuonna 1917 murhatun maanviljelysneuvos Alfred Kordelinin muistomerkki.[9]

Luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hausjärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistön etelärajalla olevalla vedenjakajalla ja kunnan halki kulkee Salpausselkä. Lammin rajalla sijaitseva Mommilanjärvi laskee Puujokea myöten Janakkalan puolelle Kernaalanjärveen ja sieltä edelleen Vanajaveteen. Lähellä kunnan lounaiskulmaa sijaitsee Erkylänjärvi, josta saa alkunsa Suomenlahteen laskeva Vantaanjoki. Hausjärven kaakkoiskulmasta lähtevät taas Mäntsälänjoen latvapurot. Hausjärven korkein maastonkohta on kunnan länsirajalla sijaitseva Hatlamminmäki (170 m mpy.).[9]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Hausjärven väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 7 264
1985
  
 7 434
1990
  
 7 943
1995
  
 8 143
2000
  
 8 107
2005
  
 8 419
2010
  
 8 815
2015
  
 8 729
2020
  
 8 247
Lähde: Tilastokeskus.[11]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Hausjärvellä oli 8 504 asukasta, joista 5 460 asui taajamissa, 2 973 haja-asutusalueilla ja 71:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Hausjärven taajama-aste on 64,7 %.[12] Hausjärven taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:[13]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Oitti 1 963
2 Ryttylä 1 642
3 Hikiä 1 066
4 Hyvinkään keskustaajama* 765
5 Riihimäen keskustaajama* 24

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Hausjärven kirkonkylä on tilastollisessa taajamaluokituksessa osa Hikiän taajamaa. Hyvinkään keskustaajama ulottuu pääosin Hyvinkään kaupungin ja Riihimäen keskustaajama Riihimäen kaupungin alueelle. Monni on kasvanut yhteen Hyvinkään keskustaajaman kanssa.

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2023 lopussa hausjärveläisistä 68,1 prosenttia kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon, 1,7 prosenttia kuului muihin uskontokuntiin ja 30,2 prosenttia ei kuulunut mihinkään uskontokuntaan.[14]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Hausjärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[15]

Ryttylän kylässä toimii Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen Kansanlähetysopisto.[16]

Maitoisten kylässä on yksi vanhoillislestadiolaisten viidestä leirikeskuksesta.[17]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Hausjärven alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[18]

Kylät ja kulmakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnan Maanmittaustoimisto määritteli vuonna 1988 Hausjärven kyliksi seuraavat 23 kylää:[19]

Näistä Kilpiälä on yksinäistalo ja Kiipulan niittyjä on ollut myös Hausjärven puolella. Tarinmaa on Janakkalan kirkonkylä, sen niittyjä on ehkä ollut Hausjärven puolella. Yleisesti kyliksi luetaan myös:[19]

  • Kallio (kuuluu Kurun kylään)
  • Monni (kuuluu Erkylän kylään)
  • Nyry (kuuluu Vantaan kylään)
  • Mommila (kuuluu Torholan kylään)

Lisäksi vuonna 2010 Hausjärveen liitettiin Hietoisten kylä Hämeenlinnasta.[20]

Media

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hausjärven uutisia julkaisee Aamuposti, joka on Hausjärven, Lopen, Riihimäen, Hyvinkään ja Nurmijärven yhteinen paikallislehti. Se julkaisee myös Viikkouutiset-ilmaisjakelulehteä.

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hausjärven alueella puhutun kielen perustana on etelähämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Hausjärven murre kuuluu Lopen alaryhmään.[21]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hausjärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla porkkanabaakelsit sekä kuoritusta maidosta ja ohrajauhosta tehdystä taikinasta paistettavat kuutelot, jotka tarjotaan puolukkasurvoksen kera.[22]

Vuonna 2004 julkaistiin romaanin ja keittokirjan yhdistelmä Isomummin keittiö (kirj. Hanna Pukkila ja Kai Linnilä), joka on muodoltaan kuvitteellisen Hausjärvellä asuneen, läheisessä kartanossa keittiöapuna toimineen Elsa Helmisen päiväkirja vuodelta 1896.[23]

Virkistys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hausjärven alueen luontoreittejä ovat muun muassa Mommilanjärven–Puujoen melontareitti sekä Teuronjoen melontareitti.[24]

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Keskitalo, Oiva 1964. Hausjärven historia. Hausjärvi: Hausjärven kunta ja Hausjärven seurakunta
  • Toivola, Lasse 2001. Hausjärvi-kirja. Julkaisija Hausjärvi-Seura ry. Hämeenlinna: Karisto Oy. ISBN 952-91-4038-X.
  • Palander, W. F. 1888. Kertomus Hausjärven pitäjästä, sen kunnallisista- ja maalais-oloista. Näköispainoksen julkaisija Hausjärvi-Seura ry. Hämeenlinna: Hämeen Sanomain osakeyhtiön kirjapaino.
  • Harjujen Hausjärvi – Kotiseutukirja 1. Julkaisija Hausjärvi-Seura ry. Riihimäki: Riihimäen Kirjapaino Oy. 1998. ISBN 952-91-0382-4.

Tunnettuja hausjärveläisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntavaalit 2021, Hausjärvi Oikeusministeriö. Viitattu 8.11.2021.
  7. ↑ Hallinto ja talous Hausjärven kunta. Arkistoitu 29.11.2016. Viitattu 28.11.2016.
  8. ↑ Härkätien historiaa Härkätie-yhdistys. Arkistoitu 26.4.2005. Viitattu 19.5.2012.
  9. ↑ a b c d Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 1: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 298–303. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1967.
  10. ↑ Hausjärven kunta: Hausjärven kunnan historiaa 16.6.2009. Hausjärven kunta. Arkistoitu 28.5.2009. Viitattu 6.6.2009.
  11. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  12. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  13. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  14. ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2023 Tilastokeskus. Viitattu 5.5.2024.
  15. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  16. ↑ Kansanlähetysopisto Kansanlähetysopisto. Viitattu 14.6.2024.
  17. ↑ Maitoinen Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry (SRK). Viitattu 14.6.2024.
  18. ↑ Mihin seurakuntaan kuulun? Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 29.3.2024.
  19. ↑ a b Toivola, Lasse: Hausjärvi-kirja, s. 17. Hausjärvi-Seura. ISBN 952-91-4038-X
  20. ↑ Mommila-Hietonen siirtyy Hausjärveen 31.5.2012. Yleisradio. Viitattu 23.9.2012.
  21. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 243. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  22. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 66. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  23. ↑ Mattsson, Ulla: Hellan ja päätteen välissä Turun Sanomat. 9.10.2004. Viitattu 14.12.2018.
  24. ↑ Hentman, Raija: Etelä-Suomen retkeilyopas 2, s. 48–50. Minerva Kustannus, 2016. ISBN 978-952-312-259-8

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hausjärvi
Taajamat
Kylät
Suurimmat kulmakunnat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hausjärvi&oldid=22778342”