Lörtsy
Lörtsy on lihalla tai hillolla täytetty litteä ja umpinainen piirakka. Se on nykyisin leimallisesti savonlinnalainen ruokalaji. Lörtsy muistuttaa venäläistä kaali- tai lihapiirakkaa, mutta taikina on erilainen. Lörtsy on muodoltaan litteä ja melkein puoliympyrän muotoinen.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Litteä savonlinnalainen lihapiirakka, jota 80-luvulla alettiin vakiintuneesti nimittää lörtsyksi[1], ideoitiin Kuopiosta lähtöisin olleiden Sulo-Veikko ja Fanny Strömbergin eineskeittiössä Savonlinnassa (silloisessa Säämingissä) 1950-luvulla.[2] 1950-luvulla lörtsyn kaltaista litteää lihapiirakkaa valmisti myös ”Natusen rouva”.[1] Strömbergien eineskeittiössä valmistetun piirakan muoto, koostumus ja maku poikkesivat muista tuon ajan lihapiirakoista. Siinä oli ohut kuori ja suhteessa paljon täytettä, etenkin jauhelihaa. Muiden valmistamissa oli paksu kuori ja vähän täytettä. Piirakka pidettiin myyntiin saakka lämpimänä leivinpapereilla vuoratuissa kannellisissa vanerilaatikoissa, mikä paransi sen makua.
Strömbergien mukaan nimetty ”römperiläinen” lihapiirakka tunnettiin laajalti. Varsinkin kesällä ne loppuivat usein kesken. Monet tilasivatkin isoja eriä etukäteen ja hakivat valmiit paketit torilta. Piirakoita toimitettiin myös joihinkin nakkikioskeihin ja kauppoihin. Fanny ja Sulo-Veikko Strömberg jäivät eläkkeelle 1970-luvun alkupuolella. Moni yritti kopioida ”römperiläistä” piirakkaa ja olisi halunnut reseptin ja valmistusohjeen. Strömbergit eivät kuitenkaan luovuttaneet niitä kenellekään.
Strömbergien eineskeittiössä valmistettu litteä piirakka tunnettiin loppuun asti ”ainoana aitona ja alkuperäisenä savonlinnalaisena lihapiirakkana”. Sen muoto osoittautui ajan myötä sopivaksi monenlaisille piirassisällöille. Jotkut alalle myöhemmin tulleet piirakanvalmistajat alkoivat nimittää omia tuotteitaan lörtsyiksi.
”Römperiläinen” lihapiirakka valmistettiin yksinkertaisista aineksista: Taikinaan käytettiin vehnäjauhoja, maitojauhetta, tuorehiivaa ja ripaus suolaa.lähde? Sisukseen laitettiin keitetyn riisin lisäksi reilusti paistettua jauhelihaa, johon lisättiin paistettua sipulia sekä mauste- ja valkopippuria ja suolaa. Piirakat taputeltiin sormin kiinni ja uppopaistettiin rypsiöljyssä. Kypsät piirakat laitettiin leivinpapereilla vuorattuun säilytyslaatikkoon. "Römperiläisen" lihapiirakan valmistus loppui yli 40 vuotta sitten.
Savonlinnan Sokerileipomo keksi 1980-luvulla täyttää perinteisen lihapiirakan muotoisia mutta munkkitaikinasta valmistettuja piirakoita omenahillolla. Tuote muistuttaa läheisesti munkkipossua. Savonlinnan torilla ja muuallakin kaupungissa myydään edelleenkin laajaa valikoimaa lörtsyjä erilaisilla täytteillä. Perinteisen omenatäytteen lisäksi makeasta lörtsystä on ollut tarjolla lakka-, mansikka-, mustikka- ja kermatäytteisiä versioita, ja lihalörtsyn ohella on kokeiltu myös kalatäytteitä. Nykyisin lörtsyjä on saatavilla miltei koko Suomessa valmisruokana.
Savonlinnassa lörtsyjä valmistavat muun muassa Leipomo Laurikainen, Lörtsypojat, Sirkan leipomo ja Savonlinnan sokerileipomo.
Ilta-Sanomat kertoi verkkosivullaan marraskuussa 2014, että Elintarviketurvallisuusvirasto Evira aikoi kieltää lörtsyn markkinoinnin tällä nimellä. Viraston mukaan nimi ei ollut tarpeeksi kuvaava eikä vakiintunut.[3] Julkisen keskustelun jälkeen Evira kuitenkin piti selvänä, että nimi on riittävän vakiintunut.[4]
Joulukuussa 2024 viisi savonlinnalaista leipomoa haki lörtsylle Euroopan unionin nimisuojajärjestelmän mukaista suojattua maantieteellistä merkintää, joka takaisi lörtsyksi kutsuttavien elintarvikkeiden valmistuksen tapahtuvan yksinomaan Savonlinnassa.[1] Merkintää hakivat yritykset Leipomo Laurikainen, Savonlinnan sokerileipomo, Lörtsypojat, Sirkan leipomo ja Leipomo Fast Pie.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuukauden sana: Marraskuu: lörtsy kotus.fi. 2014. KOTUS. Viitattu 18.7.2020.
- Liukkonen, Juho: Kohuherkun juuret ulottuvat 1950-luvulle – lörtsyn nimi tuli pikkupoikien suusta Yle.fi/uutiset. 13.11.2014. Yle Etelä-Savo. Viitattu 18.7.2020.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Tynkkynen, Ossi: Viisi savonlinnalaista leipomoa hakee yhdessä lörtsylle EU:n nimisuojaa Itä-Savo. 20.12.2024. Mediakonserni Keskisuomalainen. Arkistoitu 12.1.2025. Viitattu 12.1.2025.
- ↑ Liukkonen, Juho: Kohuherkun juuret ulottuvat 1950-luvulle – lörtsyn nimi tuli pikkupoikien suusta Yle.fi/uutiset. 13.11.2014. Yle Etelä-Savo. Viitattu 18.7.2020.
- ↑ Suomen viranomainen päätti: Lörtsyä ei saa myydä lörtsynä Ilta-Sanomat. Viitattu 22.1.2021.
- ↑ Liukkonen, Juho: Lörtsykohu kuumentaa tunteita – Elintarvikevirasto Evira harkitsee nimisääntelyä uudelleen Yle Uutiset. 13.11.2014. Yleisradio. Viitattu 12.1.2025.