Nipah-virusinfektio
Nipah-virusinfektio on nipah-virusten aiheuttama sairaus. Infektion oireet vaihtelevat oireettomuudesta vakaviin hengitysvaikeuksiin ja kuolettavaan aivotulehdukseen. Taudin itämisajan uskotaan vaihtelevan useimmissa tapauksissa neljästä vuorokaudesta kahteen viikkoon. Muihin mahdollisiin oireisiin sisältyy kuume, päänsärky, lihaskipu, oksentaminen ja kurkkukipu. Vakavimmissa tapauksissa aivotulehdus johtaa koomaan kahden vuorokauden sisällä. Viruksen luontaisia kantajia ovat hedelmälepakot, joiden kautta se voi levitä muihin eläimiin ja ihmisiin. Tartunnan saaneiden ihmisten kuolleisuusprosentti on Maailman terveysjärjestön (WHO) arvion mukaan 45–70 prosenttia.[1]
Ensimmäinen laaja tartuntatapaus havaittiin malesialaisten sikatilallisten keskuudessa vuonna 1999. Tuolloin tartunta levisi useimmiten ihmisiin, jotka olivat yhteydessä sairastuneisiin sikoihin tai käsittelivät niiden eritteitä suojaamattomina. Bangladeshissa ja Intiassa viruksen on havaittu leviävän hedelmälepakkojen saastuttamien hedelmien kautta. Uudemmissa tartuntatapauksissa on havaittu viruksen leviämistä ihmiseltä toiselle.[1] Virus sai nimensä malesialaiselta Sungai Nipah -kylältä, jossa ensimmäinen tapaus havaittiin.[2]
Nipah-virus kuuluu henipavirusten sukuun yhdessä lähisukulaisensa hendra-viruksen kanssa. Nipah-infektiot ovat suhteellisen harvinaisia, sillä siihen on sairastunut vain noin 700 henkeä. Tuomas Aivelo arvioi henipavirusten kuitenkin yleistyvän johtuen ihmisten ja lepakoiden lisääntyvistä kontakteista. Vuonna 2018 nipah-tartuntoja esiintyi ensimmäistä kertaa Intian Keralan osavaltiossa, mikä aiheutti huolta taudin laajentumisesta.[3]
Nipah-virusinfektiota vastaan ei ole lääkkeitä eikä rokotteita.[1] Ribaviriinin on havaittu toimivan virusta vastaan laboratorio-olosuhteissa, mutta ihmisten osalta asiaa ei ole testattu tarpeeksi. Taudista selviytyneet ovat pääasiassa kuntoutuneet täysin, mutta joissakin tapauksissa on havaittu pitkäaikaisia neurologisia ongelmia. Maailman terveysjärjestön mukaan joka viides selviytyjä kokee muutoksia persoonallisuuteensa.[2] WHO:n mukaan nipah on yksi todennäköisimmistä viruksista, jotka voivat mahdollisesti aiheuttaa maailmanlaajuisen pandemian. Vuoden 2011 elokuva Tartunta on saanut innoituksensa nipah-viruksesta.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Nipah virus Maailman terveysjärjestö. 30.5.2018. Viitattu 14.4.2020.
- ↑ a b Nipah virus in Kerala: Your 10-point checklist India Today. 4.6.2019. Viitattu 14.4.2020.
- ↑ Aivelo, Tuomas: Henipavirukset leviävät laajemmalle alueelle Tiede – Blogit. 4.7.2018. Viitattu 14.4.2020.
- ↑ Doucleff, Michaeleen & Greenhalgh, jane: A Taste For Pork Helped A Deadly Virus Jump To Humans National Public Radio. 25.2.2017. Viitattu 14.4.2020.