Aija Puurtinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aija Puurtinen vuonna 2011

Aija Tuulia Puurtinen (s. 1959 Juva)[1] on suomalainen muusikko, joka on tullut tunnetuksi Honey B and the T-Bones -yhtyeen laulaja-basistina. Yhtyeen kitaristi Esa Kuloniemi on Puurtisen aviomies.

Puurtinen on levyttänyt myös omalla nimellään sooloartistina. Hän on myös antanut äänen KLF-yhtyeen Bill Drummondin 1996–1997 luomalle fiktiiviselle Kristina Bruuk -nimiselle hahmolle.[2] Puurtinen on myös keikkaillut Aija Puurtinen ja Outo Voima -kokoonpanolla Aija Puurtinen (laulu), Jouko Kyhälä (huuliharppu, harmoni, melodika), Jaakko Lukkarinen (rummut ja perkussiot), Pekka Lehti (kontrabasso) ja Hanna Shemeikka (taustalaulu)[3] sekä vieraillut laulajana muun muassa UMO:ssa. Puurtinen on säveltänyt musiikkia myös nykymusiikkiyhtye Zagros Ensemblelle[4] sekä sopraano Piia Komsille. Aija Puurtinen & Brooklynin satu -yhtye on julkaissut kaksi finglishinkielistä albumia, joista uudempi Lännen maata julkaistiin 2019.[5] Vuonna 2020 Puurtinen perusti yhdessä Seppo Kantosen kanssa yhtyeen Le Groupe De Puurtinen & Kantonen.[6]

Puurtinen on valmistunut Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi vuonna 1991 ja musiikin tohtoriksi 2010. Taiteellinen tohtorintutkinto, jonka kirjallisen työn otsikko oli Circulus cantoris – Circuitio musicae (Laulajan ympyrä – musiikin kiertokulku), tarkastettiin 13. helmikuuta 2010, ja se on ensimmäinen pop-musiikin alalla.[7] Hän on toiminut opettajana muun muassa Sibelius-Akatemiassa, Joensuun konservatoriossa, Svenska Teaternissa, Teatterikorkeakoulussa ja Helsingin Pop & Jazz Konservatoriossa.[8]

Puurtinen on Honey B and the T -Bones -yhtyeen tuotannon sekä soolotuotannon lisäksi vieraillut useampien artistien levyillä.[9]

Puurtinen on säveltänyt myös muun muassa tanssiesityksille sekä muille artisteille.[10]

Aija Puurtinen ei ole sukua säveltäjä ja kapellimestari Matti Puurtiselle.[11]

Soolotuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Untuvaa ja lasimurskaa (1995)
  • Sähköinen Silmä (1998)
  • Redlight (2010)
  • Brooklynin satu (2015)
  • Keltaisen talon ullakko (2018)
  • Lännen maata (2019)
  • Yhtä kaikki, Sininen-Punainen (2020)
  1. Järvinen, Hera: Lahti Blues & Roots 2015 - Pääkonsertti Lahden Rytmin Ystävät ry. Viitattu 6.10.2015.
  2. Casal, Sari ja Kauppinen, Veli: The KLF:n Bill Drummondin tuntematon Suomi-projekti yle.fi. Viitattu 17.1.2021.
  3. http://www.hbtb.net/index.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. http://www.zagros.fi/zagrosinfo.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Alanen, Asko: Levyarvio: Kohtaloita ja kokemuksia lännen mailta - Aija Puurtinen sävelsi suomalaissiirtolaisten Amerikan-seikkailut levyksi Soundi.fi. Viitattu 6.1.2021.
  6. Alanko, Tero ja Korkee, Sanna: Aija Puurtinen saa voimaa hiljaisuudesta Musiikintekijät. 9.11.2020. Viitattu 6.1.2021.
  7. Basisti teki historiaa, mutta arvostelee akatemiaansa kovin sanoin Yle Uutiset. 13.2.2010. Viitattu 1.6.2018.
  8. Aija Puurtisen CV .siba.fi. Arkistoitu 19.10.2016. Viitattu 20.8.2015.
  9. Aija Puurtisen laulutuotanto Fono.fi. Viitattu 20.8.2015.
  10. Aija Puurtinen - Kansalliskirjasto Finna kansalliskirjasto.finna.fi. Viitattu 21.8.2015.
  11. Talvitie, Liisa: Markku Aron tytär Senja Puurtinen, 17, esiintyy Tampereen Työväen Teatterin musikaalissa – haaveilee näyttelijän urasta 20.12.2019. Apu.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]