Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 43

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

tunnistusapua pyydetään

Artikkelisa Virtuoso on kuva jossa 4 laulajaa laulaa, ja sivulla [1] ylälaidassa on henkilötiedot ja kuvat heistä. Missä järjestyksessä herrat laulaa tuossa kuvassa.--Musamies (keskustelu) 31. heinäkuuta 2012 kello 17.49 (EEST)

Vahva veikkaus yhtyeen kotisivuilla olevien kuvien perusteella: Topi Lehtomäki/Roope Pelo/Juhana Suninen/Riku Pelo.-Henswick 31. heinäkuuta 2012 kello 18.03 (EEST)

Samanlainen kysymys: kukas on tämän kuvan File:Unikeonpäivä, Naantali, 27.7.2012 (12).JPG toinen valkopaitainen henkilö oikealta. Joku aikaisempien vuosien Unikeoista, lisätietoa artikkelissa Unikeonpäivä (Naantali) ja lisää kuvia commonsissa. –Makele-90 (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 00.59 (EEST)

En mene takuuseen mutta voisi olla vuoden 2003 unikeko, silloinen Finnlinkin toimitusjohtaja Christer Backman. Yritä varmistaa jostain muualta, ja voihan hänelle lähettää sähköpostiakin [2]. --Abc10 (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 12.50 (EEST)

Naantalin kaupungiltakin voisi kysyä, heiltä on myös ollut kuvaaja paikalla. Google kuvahaun tuloksista ei oikein voi päätellä varmasti. -Htm (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 15.17 (EEST)

Uudet yläpalkit kahvihuoneille

Vajaa pari vuotta sitten uudistettiin kahvihuoneiden etusivu. Eilen ajattelin, että myös kahvihuoneiden yläpalkit ({{Kahvihuoneosasto}}) kaipaisivat uudistamista. Nyt ne ovat melko sekavan näköiset. Tässä on siis ehdotukseni uusiksi yläpalkeiksi. Tuo ehdotukseni pohjautuu en-wikin mallineeseen. Haluaisinkin tuosta mielipiteitä, että mitä voisi kehittää ja voisiko tuon ottaa käyttöön kahvihuoneen eri osastoihin? Pieniä muutoksia voi jokainen tehdä tuohon itsekin, mutta suuremmista olisi hyvä keskustella ensin täällä. Lisäksi nuita kahvihuoneiden kuvauksia tulisi ehkä vähän tarkentaa, nyt ne eivät ole kovin hyvin ymmärrettäviä. --Olli ^keskustelu 18. heinäkuuta 2012 kello 14.39 (EEST)

Tee tuosta vieläkin yksinkertaimpi. Itse muuttaisin tuota siten. että kopioisin tuolta kahvihuoneiden etusivulta tuon hakupalkin yläreunaan (se olisi muuttumaton elementti kaikissa kahvihuoneissa). Alemman hakulaatikon voisi poistaa. Kahvihuoneen logo saisi olla samankokoinen kuin mitä se on etusivullakin ja reunat sekä korostukset voisi enimmäkseen poistaa ja yrittää tehdä rajaukset samalla tyylillä kuin vector-ulkoasussa. --Zache (keskustelu)

Tein siihen nyt jonkin verran parannuksia. Uskon että nuo reunukset ja taustavärit ovat tarpeellisia, jotta osiot voi erottaa toisistaan. Logoa kokeilin isommaksi, mutta se vie mielestäni liikaa tilaa 80px kokoisena. Miltä nykyinen versio vaikuttaa? --Olli ^keskustelu 18. heinäkuuta 2012 kello 15.18 (EEST)

Ainakin minun mielestäni tuo on siistin näköinen ja selkeämpi kuin se kahdella hakulaatikolla varustettu ensimmäinen versio. –Ejs-80 18. heinäkuuta 2012 kello 15.29 (EEST)

Kiitoksia Ejs-80:lle myös palautteesta :) Tein nyt myös arkistosivun mallineesta ({{Kahvihuonearkisto}}) uuden version, katso tästä. Mitä mieltä olette tuosta? --Olli ^keskustelu 18. heinäkuuta 2012 kello 17.44 (EEST)

On vallan hyvä tuokin. –Ejs-80 19. heinäkuuta 2012 kello 12.12 (EEST)

Hieno on, mutta tuossa yläpalkissa taustaväri voisi olla sama kauttaaltaan. Mun silmään toi näyttää ns. vinoon vinksahtaneelta. Muuten kyllä tosi hyvä. --85.23.71.98 19. heinäkuuta 2012 kello 12.22 (EEST)

Yläpalkin taustaväri on nyt muutettu samaksi molemmissa. Miltä vaikuttavat nyt, voisiko ottaa jo käyttöön vai onko vielä kehitettävää? --Olli ^keskustelu 19. heinäkuuta 2012 kello 12.55 (EEST)

Näyttää hyvältä. Pitäisikö tuohon vielä ehkä täsmentää noista eri kahvihuoneista että mitä mihinkin tulee,ettei tartte ravata kaikkia läpi? Ja täsmentää että yksittäisestä artikkelista keskustelu sen keskustelusivulla. Väristä en kyllä tykkää. Tuo en.wpn version väri on parempi mutta en noista ruskeista oikeen välitä. Nyt ei irtoa muuta kommenttia. :) - linnea (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 14.45 (EEST)

Kiitoksia sinullekin. Täsmennys ehkä sekavoittaisi tuota vielä. Kahvihuoneiden etusivulta näkee, mitä mihinkin kahvihuoneeseen menee. Yksittäisestä artikkelista keskustelu on määritelty täällä. Värikin on vähän makuasia, itse en niin tykännyt nuista en-wikin väreistä. --Olli ^keskustelu 19. heinäkuuta 2012 kello 14.49 (EEST)

Nostoa. Onko jollakin vielä mielipiteitä, vai voisinko vaihtaa jo palkit? --Olli ^keskustelu 26. heinäkuuta 2012 kello 16.17 (EEST)

Värit on todellakin makuasioita mutten näe mitä tästä muutoksesta olisi haittaakaan kenellekään. Voi olla että joku palaa vielä elokuussa lomilta kommentoimaan, mutta tuskin juuri tästä asiasta isompaa vääntöä saa aikaan. Ehkäpä asetussivulle voisi antaa värivaihtoehtoja? --Höyhens (keskustelu) 1. elokuuta 2012 kello 20.32 (EEST)

Uskoisin, että värejä voidaan vielä myöhemmin fiksailla. Mitä tarkoitat tuolla "asetussivulla"? --Olli ^keskustelu 1. elokuuta 2012 kello 21.42 (EEST)

Käyttäjäkohtaista "Omat asetukset" -valikkoa. --Höyhens (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 15.34 (EEST)

Itse vaihtaisin valkoisen alueen tekstin ja linkkilistojen tekstien paikkaa; siis ensin tämän kahvihuoneen nimi ja selite mitä tähän kuuluu, ja vasta lopuksi linkit muualle. Järjestys olisi mielestäni loogisempi.

Kahvihuone Wikipedian käytön neuvonta

Tässä kahvihuoneessa ..

Kahvihuoneet:... Siirry.... Katso myös...

Linkit eri värillä kuin tätä nimenomaista kahvihuonetta koskevat kentät. terv. --Riisipuuro (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 10.55 (EEST)--

Minusta on loogisempaa, että linkit ovat yläosassa, ja kuvaus on alaosassa. Katso esimerkiksi en:Wikipedia:Village_pump_(policy). Käyttäjä pääsee nopeasti klikkaamaan linkkejä, ja kuvaus, joka ei ole tärkeimmällä sijalla, näkyy vasta linkkien jälkeen.--Olli ^keskustelu 2. elokuuta 2012 kello 11.06 (EEST)

Lukijalle tärkeintä kahvihuoneen sivuilla on toivon mukaan sisältö, ko. teema ja keskustelut, ei mahdollisimman nopea siirtyminen linkkien kautta. Enkkuwikin esimerkeissä en näe mitään erityistä hyvää käytettävyyden kannalta. AIheena olevaa sivua koskevat elementit olisi loogisempi koota yhteen, turha niitä on ripotella erilleen. Linkkilistat sivun alussa saattavat olla joissakin tapauksessa hyviäkin, sisällysluettelomaisesti niillä voi koota isojakin kokonaisuuksia jäsennellysti yhteen. Kahvihuoneen tapauksessa tähän ei ole tarvetta, kokonaisuus on yksinkertainen. Mutta sinänsähän tämä on niin pieni detalji että menee ihan makuasiaksi. En kyllä oikein ole kovin vakuuttunut uudistuksen tarpeesta, ja vanha otsikkopalkki tuntuu mukavan selkeältä ehdötukseen verrattuna. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 18.16 (EEST)--

Kiitoksia kommenteista. Minusta taas nuo nykyiset palkit tuntuvat melko vanhanaikaisilta :D Olisiko muilla vielä kommentteja asiaan, vai voisiko palkit jo ottaa käyttöön ? --Olli ^keskustelu 3. elokuuta 2012 kello 10.02 (EEST)

Narisen hieman noista väreistä; jos/kun osioiden erottamiseksi on käytettävä jotakin väriä, niin minusta jokin neutraali väri olisi parempi, esimerkiksi harmaan eri sävyt. Tällaiset voimakkaat värit rikkovat mielestäni sivuston harmoniaa, toiminnallisuushan tässä on IMHO kuitenkin tärkeämpää kuin väreillä kikkailu. --213.138.128.37 3. elokuuta 2012 kello 12.36 (EEST)

Minusta värit taas tuovat selkeyttä tuohon. Jos tekee pelkillä harmailla, niin siitä tulee melko tylsä. Katso esimerkiksi en-wikin kahvihuoneita. Nuo värit eivät kuitenkaan ole kovin räikeitä. --Olli ^keskustelu 4. elokuuta 2012 kello 12.47 (EEST)

Uudet palkit ovat toiminnallisesti hienoja ja yhdenmukaisia, mutta täytyy nyt tunnustaa, että minä jään kaipaamaan niitä erilaisia kuvia (tekniikassa mutteripannu, akka juo kahvetta ym.) Ne olivat hauskoja. Nyt ulkoasu on hieman kliininen. Mutta kehitys kehittyy - ja valokuvat eivät enää. --Pxos (keskustelu) 10. elokuuta 2012 kello 20.24 (EEST)

Kuvat saa nyt takaisin muokkaamalla sivua Toiminnot:MyPage/common.css ja lisäämällä sinne koodin

#vanhakahvi { display: block !important; }

--Olli ^keskustelu 10. elokuuta 2012 kello 21.25 (EEST)

Jep, kiitos. Otan kuvat itselleni pysyvään käyttöön. Ne tekivät eri kahvihuoneiden ensimmäisestä ilmeestä yksilöllisen ja helpommin lähestyttävän oivaltavina ja osittain humoristisina. Uusi näkymä on mielestäni liian samanlainen. Muutenkin olen sitä mieltä, että en-wikin ratkaisut eivät aina ole sellaisia, joista täällä syrjäkylillä pitäisi ottaa mallia, mutta tämä voi olla erillisen keskustelun aihe. --Pxos (keskustelu) 10. elokuuta 2012 kello 21.47 (EEST)

Niin, no esimerkiksi Ruotsin Wikipediakin ottaa aika paljon enwikistä mallia. --Olli ^keskustelu 10. elokuuta 2012 kello 22.17 (EEST)

Äh, Ei tietysti pitäisi valittaa kun en ole osallistunut mitenkään tuohon silloin kun kommentteja pyydettiin, mutta joten tuo nyt vain tökkii pahasti. Lähinnä kyse on siitä, että tuo vaatisi aika reippaasti graafikon hellää kättä ja yritän nyt muotoilla tähän mikä tuossa menee minusta pieleen:

• Otsikko on kahteen kertaan. Wikipediassa on sivun otsikko vakiopaikalla, eikä sitä tarvitse tulostaa toiseen kertaan mallinelaatikossa.
• Wikipedian vector-ulkoasu pyrkii ilmavuuteen vaaleilla väreillä ja haaleilla reunuksilla. Oranssi taustaväri voimakkaine reunoineen riitelee tämän kanssa. Laatikossa käytetyt tyylit voisi oikeasti napata suoraan vector/monobookin-tyylisäännöistä sen sijaan, että käytettäisiin kovakoodattuja arvoja.
• Taulukkoleiskasta olisi hyvä päästä eroon.
• Laatikon sisältö perustuu vahvasti teksteihin ja tekstit ovat sikin sokin laatikossa. (tekstit eivät minusta juokse nätisti tai jotain)
• Minäkin pidin vanhoista kuvista, mutta toisaalta koska uudet kuvat ovat käytössä niin on loogista käyttää samoja kuvia kaikkialla.

--Zache (keskustelu) 11. elokuuta 2012 kello 08.57 (EEST)

Tein esimerkin siitä mitä yritin tuossa selittää. Eli tuossa on pyritty aika minimalistiseen ulkoasuun, mutta kuitenkin niin että sivulla on selkeä aloitus. Sivun selite on siirretty otsikon alle. Taulukkoleiskasta en valitettavasti päässyt eroon, koska en keksinyt mitään järkevää tapaa asemoida kuvia siten että ikonit olisivat yhdellä rivillä ja tekstit niiden alla toisella. Tuo muuten, että kahvihuoneiden aloitusboksit tulevat mallineista on hieno homma. Nopeuttaa ulkoasusäätöä huomattavasti. --Zache (keskustelu) 11. elokuuta 2012 kello 12.54 (EEST)

Kuten sanottua, tuo nykyinen pohjautuu vahvasti en-wikiin, paitsi eivät värit, jotka voisi ehkä vaihtaa fiwikiin samanlaiset kuin enwikiin. Mielestäni tuo sinun tekemäsi on ehkä liian pelkistetty, mutta makuasioitahan ne ovat. Ja olisi kyllä hyvä jos joku osaisi koodata tuon niin, että taulukkoja ei tarvitsisi. --Olli ^keskustelu 11. elokuuta 2012 kello 15.38 (EEST)

Kyllä, se on pelkistetty. Suurimmaksi osaksi kuitenkin kyse on siitä että tuossa on karsittu asioita joita sinun versiossasi oli useampaan kertaan. Esimerkiksi sekalaista kahvihuoneen aloituksessa on nyt kolmeen kertaan mainittuna sekalaista kahvihuone. (Sivun otsikko, "Kahvihuone Sekalaista" -teksti ja kolmannen kerran se löytyy kahvihuone-mallineen navigoinnista lihavoituna.) Toinen vastava tapaus on "lisää uusi aihe" -linkki joka on kahteen kertaan. Kahvihuoneet-linkki löytyy sivulta myös kahteen kertaan. (Wikipedian päänavigoinnista ja mallineen navigoinnista) jne. Yksi asia joka myös luo tuota pelkistettyä ilmettä on muuten se, että jäljelle jääneet linkit ovat suuria ja kohtuullisen kaukana toisistaan jolloin niitä pystyy helposti käyttämään kosketusnäytöllä. --Zache (keskustelu) 11. elokuuta 2012 kello 16.16 (EEST)

Tähän hyvin etäisesti liittyen, niin onko sinulle Wikipedia redefined tuttu? Tuli tuossa pari päivää sitten vastaan. Se on jonkun mediatoimiston huvin vuoksi väsäämä ajatusleikki siitä miten he parantaisivat Wikipediaa. --Zache (keskustelu) 11. elokuuta 2012 kello 16.58 (EEST)

Tsekkasin tuon linkin, ja ehdotukset olivat mielestäni oikein hyviä. Ja nuo suuret napit palvelisivat erityisen hyvin tablet käyttäjiä. Noin suuri pelkistys olisi kuitenkin varmasti melkoinen yllätys monelle wikipediakäyttäjälle, enkä tiedä olisiko se liikaakin. Edelliseen viestiisi: Juu, tuossa minun versiossa osa asioista on kyllä sanottu useaan kertaan, mutta jostain syystä en-wikissä on samaan ratkaisuun päädytty. Arvelen kuitenkin että ihmiset eivät jaksa kiinnittää huomiota siihen, kuinka moneen kertaan joku asia on sanottu. Voisi olla hyvä, että tehtäisiin oma navigaatio kosketusnäytöille, ja tuo minun tekemä näkyisi vain ei-kosketusnäytöillä? --Olli ^keskustelu 11. elokuuta 2012 kello 17.45 (EEST)

Näh, samojen linkkien tunkeminen sivulle useaan kertaan on pelkästään huonoa suunnittelua. Tai paremminkin en.Wikipedian tapauksessa linkkejä on lisäilty ilman sen suurempaa pohtimista. Tein pari variaatiota lisää minimalismi2 ja Wikipedia:Kahvihuone_(testaus). Tuossa ensimmäisessä tuosta "Tervetuloa kahvihuonesivulle!"-boksista voitaisiin tehdä suljettava. Eli rekisteröineet käyttäjät voisivat täpätä siitä jotain ruksia joka minimoi/tai piilottaa boksin ja sen saisi halutessaan asetuksista takaisin päälle. (huomasin just, että Wikimedia API:lla saa säädettyä omia asetuksiakin) --Zache (keskustelu) 12. elokuuta 2012 kello 12.53 (EEST)

Pidän kuitenkin tuota en-wikin antamaa mallia parempana tässä tilanteessa. Mutta kosketusnäytöille oman mallineen tekeminen ei haittaisi yhtään. Tavallisilla näytöillä toimii mielestäni edelleen parhaiten tämänhetkisen mallinen. --Olli ^keskustelu 12. elokuuta 2012 kello 18.41 (EEST)

Koirarotuartikkelit

Mites vedetään linja koirarotuartikkeleihin? Ne kaipaisivat yhtenäistä linjaa ja työtä. Nyt meillä on artikkeleita monista koiraroduista, mitä mikän kennelliitto ei pidä rotuna. Toisaalta ne on kuitenkin tälläisiä artikkeleita on lähteistetty jonkin verran. Lisäksi on esimerkiksi rotuja, joita Suomen kennelliitto pitää rotuna, mutta sitten taas niillä ei ole virallista FCI-luokitusta. Tästä päästään myös siihen, että mielestäni koirarodut olisi hyvä luokitella FCI-ryhmän perusteella, sillä nyt tuo koirarotuluokka on aika iso ja sieltä on hankala löytää. Pitäisi dokumentoida viralliset lähteet joista tarkistetaan koirarotujen tilanne, helpoksi asiaa ei tietenkään tee se, että jenkeillä on kaksi kennelliittoa ja rotumääritelmät eroavat jenkeillä aika paljon eurooppalaisten kennelliittojen määritelmistä jne. Tähän tarvittaisiin apua joltain kunnolla asiaan perehtyneeltä. - linnea (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 10.44 (EEST)

Luokka:Koirarodut on tosiaan aika suuri, mutta kai sen on oltava aakkosittain että löytää yhtään mitään. Sen sijaan Luokka:Koirarodut maittain vaikuttaa jopa keinotekoiselta. Lienee mahdotonta löytää kaikkien maiden kenneljärjestelmiä ja luokitella koiria niiden mukaan. En myöskään poistaisi hyvin tehtyjä artikkeleita sellaisista "roduista" mitä ei pidetä yleisesti omina rotuinaan, mutta tulisiko ne sitten poistaa luokasta koirarodut ja olla vain luokassa Luokka:Koira? Toinen mahdollisuus olisi luokitella käyttötarkoituksen mukaan mutta se taitaa mennä helposti omaksi tutkimukseksi ellei taas noudata jonkin virallisemman tahon luokitusta. Enkä ole nyt se asiaan kunnolla perehtynyt, tulipahan vaan mieleen. --Höyhens (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 15.54 (EEST)

Itse asiassa jos menisi FCI-luokitukseen, olisi sitten tehtävä myös kokoomaluokka rinnalle FCI-järjestelmään kuulumattomista koirista. Silloin ei ehkä menetettäisi mitään hyödyllistä. --Höyhens (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 16.01 (EEST)

Joo, tuollainen FCI-luokituksen ulkopuoliset luokka olisi hyvä. FCI#Roturyhm.C3.A4t noita luokkia on vaan 10 eli se voisi olla hyvä. Ne ovat myös aika aika selkeät, että samantyyppiset koirat löytyvät samasta luokasta. En mäkään olisi suoraan poistamassa noita hyvin tehtyjä artikkeleita, ainut mitä mietin, että osan niistä koostaminen yhdeksi luetteloksi. Mutta en tiedä saako siitä jotain erityistä hyötyä? Tuo luokittain laittaminen kyllä helpottaisi noiden artikkeleiden hallitsemista ja varsinkin niiden muiden. Ne muut kyllä voisivat ehkä olla ihan vaan koirarodutkin luokassa. - linnea (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 18.00 (EEST)

Hyötyä voisi ollakin siinä että jos fi-wikipedia päättäisi kannattaa FCI:tä, tyypityksen perusteella voisi koiria hakea. Ja se lukija, jota kiinnostava rotu ei kuulu mihinkään FCI-ryhmään, löytää sen suoraan rotunimellä tai koirarodut-luokasta. Eiköhän kompromissi ole löytynyt. --Höyhens (keskustelu) 3. elokuuta 2012 kello 17.53 (EEST)

Siirtelin nyt Luokka:Koirarodut FCI-luokituksen mukaisiin luokkiin. Sitten huomasin myös että on olemassa luokka:koiratyypit ja sen alaluokat. :P - linnea (keskustelu) 3. elokuuta 2012 kello 22.06 (EEST)

Heh, eiköhän se toimi noinkin jos joku huomaa päivittää. --Höyhens (keskustelu) 4. elokuuta 2012 kello 11.47 (EEST)

Esiintyyköhän tuota käsitettä "Koiratyyppi" missään muualla luin suomenkielisessä wikipediassa ja mitä se mahtaa tarkoittaa? --Urjanhai (keskustelu) 4. elokuuta 2012 kello 13.26 (EEST)

En-wp:Ssä on en:category:Dog types eli löytyy, se on hieman toisella tavalla käytetty kuin täällä kylläkin. - linnea (keskustelu) 4. elokuuta 2012 kello 16.38 (EEST)

Joo ja jos tarkoitat muualla suomenkielisessä tekstissä niin googlekin antaa jo paljon. --Höyhens (keskustelu) 15. elokuuta 2012 kello 14.54 (EEST)

Käyttäjä Kane valehtelee härskisti

Kane väittää Hermeetikko-lehteä käsittelevässä artikkelissa olleensa sen päätoimittaja alusta asti, mikä ei ole totta. 12:n ensimmäisen numeron pääkirjoitussivulla mainitaan, että päätoimittajat, kustantaja, julkaisija jne. on ollut Jukka Nieminen. Vasta brändin kaappaamisen jälkeen julkaistu numero 13 on Kanen aikaansaannosta.

htts://fi.wikipedia.org/wiki/Hermeetikko

Skannaus ensimmäisen numeron pääkirjoitussivusta.

http://i6.aijaa.com/b/00384/10671014.jpg

Tarkempia tietoja lehden historiasta voi kysellä Jukka Niemiseltä.

jukka.nieminen@gmail.com  –Kommentin jätti 80.221.98.10 (keskustelu)

Keskustelu lehden keskustelusivulla Keskustelu:Hermeetikko. --Abc10 (keskustelu) 9. elokuuta 2012 kello 08.31 (EEST)

"Sukeltajan tie"

Mitä mieltä muut ovat, voisiko Kari Jokisen tekemän muistelon "Sukeltajan tie" poistaa lähteenä? Sen on keskustelusivujen mukaan kirjoittanut sama joka on täällä monella käyttäjällänimellä kirjoittanut kaikenlaista jota joutuu korjaamaan. Kirja lienee tehtynä samaan tyyliin. --Tietomanni (keskustelu) 14. elokuuta 2012 kello 10.10 (EEST)

Otavan julkaisema kirja näemmä. --Zache (keskustelu) 14. elokuuta 2012 kello 10.24 (EEST)

Pelkästään julkaisija ei tee lähteestä luotettavaa. --ML (keskustelu) 14. elokuuta 2012 kello 10.28 (EEST)

Ei tee. Ensin arvioidaan kustantaja, sen jälkeen katsotaan tekijä ja kirjan sisältö. Jos ja kun kirjan sisältö on todettu kirjoittajan henkilökohtaisiksi muistelmiksi ja sisällöltään epäluotettavaksi (jaaritteluksi muistan jostain lukeneeni), kannatan poistamista lähteenä. (Voinee hyväksyä varauksin lisälukemistoksi kaunokirjallisessa mielessä.) --Abc10 (keskustelu) 14. elokuuta 2012 kello 11.06 (EEST)

Eikös ohjeissa nimenomaan mainita hyvämaineinen julkaisija. Samoin kirjoittajan toiminta wikipediassa ei voi vaikuttaa kirjan arviointiin lähteenä (yhtä vähän kuin että kaunokirjailijalta otetaan kirjallisuuspalkinnot pois, jos hän kännipäissään heittää potkulaudan naapurin maisemaikkunaan). Samalla kun tietenkään muistelmateos ei voi olla esimerkiksi yleisen historian lähde yleisestikään vaikka siinä yleistä historiaa kommentoitasiinkin (jälleen kirjoittajasta ja etenkin kirjoittajan toiminnasta Wikipediassa riippumatta) muuten kuin sellaisten asioiden osalta, joihin vain kyseinen muistelmateos tuo valaistusta (esimerkiksi omaa tutkimustahan saa vapaasti tehdä, jos julkaisee sen muualla). Ja lisäksihän kirjoittaja jossain kertoi että hän sukellusteknisten yksityiskohtien osalta oli tarkistuttanut tekstin asiantuntijoilla. Kommentoin tätä aiemmin myös ylläpitäjien ilmoitustaululla. Muutenkinhan täällä käytetään monenlaisia lähteitä, ja vastuu on tällöin lukijalla, jos lähteenä on esimerkiksi iltapäivälehti. Kritiikin paikka on silloin siinä, että muistelmateos ei ole esim. yleisen valtakunnallisen poliittisen historian lähde, mutta jos kirjoittajalla on jotain kontribuutiota johonkin asiaan, niin kontribuutio pitää arvioida tapauskohtaisesti, eikä kirjoittajan wikipediatoiminnan perusteella. --Urjanhai (keskustelu) 14. elokuuta 2012 kello 13.54 (EEST)

Samaa mieltä (luulisin). Eli ei poisteta automaattisesti joka paikasta, jossa on käytetty lähteenä, vaan katsotaan tapauskohtaisesti. Arviointia luonnollisesti helpottaa se, jos arvioijalla on kirja edessään. --Lax (keskustelu) 14. elokuuta 2012 kello 14.42 (EEST)

Näissäkään asioissa ei pidä noudattaa sääntöjä, vaan järkeä. Jos tieto on kuranttia, niin se löytyy väistämättä jostain muustakin lähteestä. --ML (keskustelu) 14. elokuuta 2012 kello 14.57 (EEST)

Kirjan koko nimi: "Sukeltajan tie: omakohtaisia seikkailuja veden alla ja vähän historiaa" jo antaa viittauksen sen sisällön laadusta. Tällä hetkellä se on merkitty viittaamattomaksi lähteeksi mm. Aikasytytin, Torstein Raaby, Knut Haugland, Operaatio Sotavaunut ja viitatuksi Aikapommi ja Kamikaze artikkeleihin. Oletan kaikkiin mainittuihin löytyvän muita, helposti tarkistettavia lähteitä. --J (keskustelu) 14. elokuuta 2012 kello 15.25 (EEST)

Wikipedian virheitä.

Susanne Bierin elokuva Kosto, ei todellakaan ole mikään ruotsalainen Wallander-elokuva!!! Eli kun Susanne Bierin sivulla klikkaa hänen leffaansa Kosto, vie linkki wallanderin kostoon, voisiko joku korjata tämän?

T. Peruskäyttäjä  –Kommentin jätti 80.222.47.171 (keskustelu) 14. elokuuta 2012 kello 14.29‎ (EEST)

Korjattu. Jafeluv (keskustelu) 14. elokuuta 2012 kello 14.33 (EEST)

Onko Syyrian valuutta liira vain onko artikkelissa virhe?

Syyrian virallinen valuutta on Syyrian punta. Miksi wikipedian sivulla liira mainitaan, että liiraa käytetään Syyriassa? Tästä saa käsityksen, että liira olisi Syyrian virallinen valuutta.  –Kommentin jätti 62.73.51.202 (keskustelu)

Syynä on varmaan se, että punta ja liira on periaatteessa sama asia, ja että syyrian punnan omakielinen (arabiankielinen) nimi on (en-wikin mukaan) "al-līra as-sūriyya", siis syyrian liira. Sana liira tulee alunperin latinan sanasta "libra", sana punta taas englannin kautta sanasta "pound", kumpikin tarkoittaa massayksikköä pauna, jota on myös sovellettu rahayksikön nimeksi. "Syrian pound" on siis englanninkielinen käännös arabialaiselle alkuperäisnimelle ja siten suomennos Syyrian punta on siis vain englanninkielen kautta tullut muoto Syyrian liirasta. Se ei siis ole varsinaisesti välttämättä virhe, mutta jos muoto Syyrian punta on vakiintunut, artikkelia voisi selventää.--80.220.84.178 15. elokuuta 2012 kello 14.35 (EEST)

Paikallisteiden merkittävyys - uusi käsittely

Yhdysteistä on meneillään monta rinnakkaista merkittävyyskeskustelua. Paikallisteiden merkittävyyttä on täällä sekelaisten asioiden kahvihuoneella aiemminkin tässä kahvihuonekeskustelussa. Mikä olisi kanta nyt pienten yhdysteiden ja viisinumeroisten teiden suhteen? --Aulis Eskola (keskustelu) 6. elokuuta 2012 kello 15.19 (EEST)

Esimerkkejä: Kokkokankaantie, Olvasjärventie, Orankitie, Sotkajärventie, Sääksmäentie, Tupoksentie, Yhdystie 11888, Yhdystie 12691, Yhdystie 12695. Muitakin voi olla luokassa yhdystiet.

Ehdotan, että käsitellään ensisijaisesti nyt viisinumeroiset yhdystiet eli entiset paikallistiet toisaalta yleensä ja toisaalta sen suhteen, olisiko nyt kyseenalaistetuissa sellaisia, joilla mahdollisesti olisi viisinumeroisista yhdysteistä yleensä poikkeavaa merkittävyyttä. Tähän mennessä kyseenalaistetuista tällainen voisi oman tämänhetkisen käsitykseni mukaan ehkä olla tuo Koskenkyläntie Pernajassa, mutta muilla (sikäli kun niitä tarkemmin perehtymättä tunnen) ei vaikuttaisi olevan erityistä merkittävyyttä. Kun tästä on saatu joku lopputulos joko keskustelun tai äänestyksen kautta, niin voitaisiin ehkä mieluummin eri keskustelussa (tai toki myös samassa, jos joku haluaa) käsitellä sitä, voidaanko kaikkia nelinumeroisia yhdysteitä pitää merkittävinä. Oma kantani jälkimmäiseen kysymykseen on ollut, että näin voitaisiin tehdä, koska rajaaminen on vaikeaa ja työlästä ja loputon suo, mutta muunlaisiakin näkemyksiä samaan kysymykseen on ollut.--Urjanhai (keskustelu) 6. elokuuta 2012 kello 17.58 (EEST)

Tämä menee oikeastaan jo tietämykseni ulkopuolelle, mutta jos tiellä on numero, niin eikö se ole merkittävä, koska se kuuluu julkiseen Suomen tieverkkoon? Kaikki muut tiet vaatisivat sitten asianmukaiset lähteet merkittävyydestä. On täällä muillakin aloilla automaattisesti merkittäviä artikkeleita, joten miksei myös teistä? --Nedergard (keskustelu) 6. elokuuta 2012 kello 18.31 (EEST)

Mielestäni aika köyhää jos artikkeli sisältää vain selostuksen kartan pohjalta. Jos ei ole muuta sanottavaa niin ne tiedä mitä sillä artikkelillakaan tekee. --Harriv (keskustelu) 6. elokuuta 2012 kello 18.51 (EEST)

Kartan käytöstä lähteenä keskusteltiin kahvihuoneessa joskus vuosi sitten juuri myös näihin tieartikkeleihin liittyen, ja itse edustin silloin kantaa, että kartta on lähde lähteiden joukossa samalla tavoin kuin esim. urheilija-artikkelien lähteiksi kelpaavat urheilijatietokannat, jos urheilijan saavutukset muuten täyttävät sovitut kriteerit ja musiikki- ja muusikkoartikkelien lähteeksi äänilevytietokannat, jos aihe muuten täyttää sovitut kriteerit. Ja lisäksi se, jolla on jonkun alueen lähteet käsillä, pystyy helposti löytämään tiestä kuin tiestä yleensä myös muita lähteitä varsin vähällä vaivalla. Ja näin siis käytännössä joka tiestä kyllä löytyy lähteitä (joskin non eri asia, kykeneekö niitä jokainen käyttäjä löytämään), jolloin oikeastaan pitää vain, samoin kuin esim. urheilijoilla ja levyesiintyjillä, määrittää sopimuksella se kynnys, milloin aihe täyttää sovitut merkitrtävyyskriteerit, koska lähteitä on vähemmän merkittävistäkin (kuten vain yhden singlen julkaisseet artistit, tiettyä sarjatasoa alempana pelaavat urheilijat, ja vastaavasti esim. viisinumeroiset yhdystiet). Ja tällöin taas eräs selkeä raja voisi olla esimeerkiksi juuri tämä aiemmin sovittu nelinumeroiset vs. viisinumeroiset yhdystiet. Tai jos halutaan vetää raja nelinumeroisten yhdysteiden sisälle, niin miten raja tämän ryhmän sisällä tulisi määritellä? Ja onko sitä tämän ryhmän sisällä mahdollista mitenkään yhdenmukaisesti tai johdonmukaisesti määritellä? --Urjanhai (keskustelu) 6. elokuuta 2012 kello 20.42 (EEST)

Tämä on kai valintakysymys. Aiemmassa keskustelussa tuli jonkinlainen (joskaan ei täysin yksimielinen) konsensus siitä, että viisinumeroiset yhdystiet, joiden numeroita ei ole merkitty maastoon, eivät olisi merkittäviä kuin erityistapauksissa, kun taas nelinumeroiset yhdystiet, joiden numerot on merkitty maastoon, voisivat olla merkittäviä suoraan, varsikin kun niistä on jo runsaasti artikkeleita, jotka on aiemmin säilytetty. Kun sen sijaan tiet, joilla on osoitenimi (mukana näiden lisäksi myös yksityisteitä ja kaavateitä) eivät varmaankaan olisi suoraan merkittäviä. Tämän aiemman konsensuksen muklaisesti olen ainakin itse jatkanut artikkelien luomista nelinumeroisista yhdysteistä ja löytänyt niille sekä kartta- että muita lähteitä mutta samalla jättänyt luomatta artikkeleita viisinumeroisista yhdysteistä muuten kuin perustelluissa erityistapauksissa.--Urjanhai (keskustelu) 6. elokuuta 2012 kello 20.42 (EEST)

Käsitellään tosiaan ensisijaisesti tämä viisinumeroisten teiden asia nyt. Siitä vallitsee jo ennestään melko laaja yksimielisyys. --Hapo (keskustelu) 6. elokuuta 2012 kello 19.03 (EEST)

Olen samaa mieltä Nedergardin kanssa siitä, että viisinumeroiset tiet ovat kyllä yhtälaisesti merkittäviä kuin nelinumeroiset, jos ne kerran ovat numeroituja teitä eikä mitä tahansa sivukujia tai viljelysteitä. Santtu37 (keskustelu) 6. elokuuta 2012 kello 18.45 (EEST)

Tämäkin on jälleen valintakysymys. Katsotaan kumpi vaihtoehto saa enemmän kannatusta.--Urjanhai (keskustelu) 6. elokuuta 2012 kello 20.42 (EEST)

Kaikki sivutiet tuskin ovat merkittäviä, mutta käsittääkseni jotkin sellaisetkin, joiden nykyinen tienumero on viisinumeroinen, kyllä ovat, tosin muista syistä kuin nykyisen liikenteellisen merkityksensä vuoksi. Yksi sellainen on esimerkiksi Tuusulan Rantatie, jonka nykyinen tienumero on 11609. Ensinnäkin se on museotie, ja vaikka se nykyisin on hiljainen sivutie, se on aikoinaan ollut osa Helsingistä Lahteen ja Heinolaan johtanutta päätietä, jonkin aikaa myös osa valtatietä 5. Ja ennen kaikkea se on tullut kuuluisaksi monien taiteilijoiden vuoksi, jotka ovat asuneet sen varrella. Veijo Meri taisi jossakin yhteydessä suorastaan antaa sille nimen Suomalaisen kulttuurin pyhä tie. -KLS (keskustelu) 7. elokuuta 2012 kello 08.53 (EEST)

Samaa mieltä viisi ja nelinumeroisista, ne ovat "samanarvoisia" pelkän tienumeron perusteella. Edelleen jos ei ole muuta kerrottavaa kun karttaselostus, niin artikkeli on tarpeeton. Yllä mainittu museotiestatus on tietenkin eri asia, ja tarkemmin asiaan tutustumatta voisi sanoa että kaikki museotiet ovat merkittäviä. --Harriv (keskustelu) 7. elokuuta 2012 kello 13.29 (EEST)

Vuosi sitten useat, nimenomaan tieahepiiriin keskittyneet hyvin pitkäaikaiset käyttäjät (näihin en lue itseäni), jotka olivat seuranneet aihepiirin kehitystä pitkällä aikavälillä päätyivät siihen, että ero kannattaa tehdä. (Vai muistanko nyt väärin, kun näköjään en löydäkään tuollaista kahvihuoneen arkistoista? Vai käytiinkö tuo keskustelu jossain muualla? No, tähän keskusteluun joka tapauksessa viitattiin, kun nyt tässä käsiteltävänä oleva kyseenalaistus tehtiin.) Samoin vuosi sitten käytiin keskustelu kartoista lähteinä, ja on myös tempoilevaa, jos tuokin keskustelu nyt päätettäisiin sivuuttaa ottamatta kantaa edes siinä esitettyihin argumentteihin. Museo- ja matkailuteistä, historiallisista teistä ym. olen samaa mieltä ja sen suuntaisia näkemyksiä esitettiin jo tiekeskustelussakin vuosi sitten. Ja siten esim. Hämeen härkätiehen kuuluvat viisinumeroisten yhdysteiden ja jopa museotieksi luokitellut yksityistieosuudet, joista nyt onkin artikkeli, ovat myös oman käsitykseni mukaan merkittäviä. Ja tämä äänestyshän myös aloitettiin sillä mielellä, että tarkoitus oli vain läpihuutojuttuna panna toimeen vuosi sitten käydyn keskustelun lopputulos, mikä ainakin omasta puolestani kävisi päinsä, koska silloin kerran tuohon päädyttiin. Mutta tokihan asiaa saa vapaasti avata suuntaan jos toiseenkin. Mutta silloinkin kannattaa varmaan ensin keskustella ja tarvittaessa äänestää näistä viisinumeroisista, sillä jos nyt nämä kaikki säilytetään, niin paha sen jälkeen on poistaa nelinumeroisiakaan. Tai jos nämä poistetaan, niin helpompi sen jälkeen on lähteä poistamaan nelinumeroisiakin.--Urjanhai (keskustelu) 8. elokuuta 2012 kello 12.30 (EEST)

Ja kun keskustelu kartoistakin lähteenä käytiin vuosi sitten, ja sen olen tässä keskustelussa linkittänyt, niin siihenkin varmaan olisi syytä tutustua. Siinä useat keskustelijat pitivät karttoja kelvollisina lähteinä. --Urjanhai (keskustelu) 8. elokuuta 2012 kello 12.33 (EEST)

Minun oma mielipiteeni on, että Suomen maanteistä tulee (ja pitäisi olla artikkeleita). Paikallistiet eli nykyiset viisinumeroiset yhdystiet voivat joillekkin ihmisryhmille olla tärkeitä, vaikka niissä liikennemäärät olisivatkin paljon vähempiä kuin esimerkiksi valta- ja kantateillä. Liikenneviraston sivustolla kyseiset tiet on merkitty ja numeroitu tienumerokarttaankin, niin se olisi mielestäni jo yksi peruste että viisinumeroisetkin tiet saisivat pitää täällä artikkelinsa. Se, että jos artikkelissa sen hetkisessä tilassa ole muuta mainittu kuin tiedot, mitkä perustuvat luotettavaan karttalähteeseen niin se ei ole tarkoita, että artikkeli olisi sisällöltään "köyhä". Artikkelin nykyinen tila ei tietääkseni edelleenkään ole poistoperuste, ja artikkelia voi aina kehittää parempaan suuntaan lisäämällä sinne tietoja ja luotettavia lähteitä. --Ville Siliämaa (keskustelu) 7. elokuuta 2012 kello 00.44 (EEST)

Tuossa ikkunan edessä menevä katu on minulle tärkeä, en pääse ilman sitä mihinkään. Liikenneviraston "Suomen liikenneverkko" kartassa ei ole kuin Eurooppatiet ja päätieverkko. Tienumerokartassa on tietenkin kaikki numeroidut tiet, koska se on kartta numeroiduista teistä.. Pitäisi olla joku todiste tai lupaus että niitä luotettaviin lähteisiin perustuvia tietoja on oikeasti olemassa, vaikka niitä ei artikkelissa olisikaan. Monesta asiasta voidaan kuvitella että sellaista löytyy (esimerkiksi nyt vaikka levyttäneestä artistista vähintään jotain promomateriaaliin perustuvaa juttua lehdissä tai menestyineistä urheilijoista urheilusivuilta). --Harriv (keskustelu) 7. elokuuta 2012 kello 13.29 (EEST)

Kun meillä nyt on aiempi konsensuskeskustelun tulos, että nelinumeroisia yhdysteitä on pidetty merkittävinä, muttta viisinumeroisia ei muuten kuin erityistapauksissa, niin esitän nyt sellaista menettelytapaa, että keskustellaan ensin tässä keskustelussa ollaanko tässä asiassa edelleen samaa mieltä, ja jos ollaan, niin poistetaan muut paitsi erityistä merkitystä omaavat viisinumeroiset yhdystiet. - Tai sitten säilytetään ne, jos siksi katsotaan , tai tarvittaessa äänestetään. - Ja sitten kun tästä on saatu selvyys, niin voidaan tarpeen mukaan avata erikseen eri keskustelu siitä, tulisiko myös nelinumeroisia yhdysteitä karsia. Eli kun tästä vuosi sitten kerran on saavutettu konsensus, johon nähden en kuvittelisi esim. tieaihepiiriä eniten kehittäneiden pitkäaikaisten käyttäjien mielipiteiden vuodessa muuttuneen, kun silloin keräsin heitä tänne ko. keskustelua kommentoimaan, niin voidaan kai ottaa tuo konsensus lähtökohdaksi ja edetä sen pohjalta näissä kahdessa vaiheessa sen sijaan että käytäisiin sama keskustelu uudestaan alusta asti. --Urjanhai (keskustelu) 7. elokuuta 2012 kello 15.57 (EEST)

Ja tällöin siis esimerkiksi omasta puolestani käy, että muut nyt merkittävyyskeskustelussa olevat viisinumeroiset yhdystiet poistetaan, mutta entisenä valtatienä merkittävä Yhdystie 11888 voisi ehkä olla sellainen, että sen säilyttämistä voisi harkita. - Ja jos nyt Pohjois-Suomen asiantuntijoilla on tähän tarkennuksia, niin sitten sen mukaan. Eli kenelle tämä käy (tai kuka vastaavasti haluaa säilyttää kaikki), niin voi kuitata alle. Ja sitten kun näistä nyt kyseenalaistetuista on saatu lopputulos suuntaan tai toiseen joko merkittävyyskeskustelun tai (konsensuksen mahdollisesti jäädessä muodostumatta) äänestyksen kautta, niin sitten voidaan sen jälkeen katsoa vuosi sitten keskustelussa säilytettäväksi esitettyjen nelinumeroisten yhdysteiden käsittelyä ja niiden merkittävyyskriteerejä tarpeen mukaan erikseen.--Urjanhai (keskustelu) 7. elokuuta 2012 kello 16.08 (EEST)

Kieltämättähän tuo yhdystie 11888 on vähän tajatapaus. Se on kyllä ollut osa valtatiejärjestelmää, mutta ei silti varsinaisesti ole verrattavissa museoteihin. Esimerkiksi 1930-luvun alkuperäisten valtatielinjauksien mukaiset tiet ovat jo aivan eri luokkaa, sillä nämä reitit perustuivat ikivanhoihin linjauksiin. Joka tapauksessa tuokin voisi toimia kompromissina, ellei muutoin saada päätöstä aikaan. --Hapo (keskustelu) 8. elokuuta 2012 kello 19.16 (EEST)

Se voidaan nähdäkseni ratkaista yksittäistapauksena suuntaan tai toiseen. Kyllähän muutenkin aiemmissa keskusteluissa on joidenkin viisinumeroisten yksityisteiden merkittävyyttä perusteltu myös liikenteellisellä merkittävyydellä, mutta tämän yhden kohdalla näkisin erityisen merkittävyyden pikemminkin lähihistoriallisena merkittävyytenä. Mutta tämäkin on tietysti vain oma näkemykseni, josta saa vapaasti olla myös eri mieltä. Nuo muut taas lienevät enimmäkseen vain tavallisia tienpätkiä, jotka pääasiassa kai voivat olla merkittäviä lähinnä vain jos kaikki viisinumeroiset yhdystiet arvioidaan merkittäviksi (noin niin kuin tarkemmin tutkimatta, joku ko. alueita paremmin tunteva voi tarvittaessa tarkentaa).--Urjanhai (keskustelu) 8. elokuuta 2012 kello 21.01 (EEST)

Lähteistyksestä esimerkkinä matkailutie Hämeen härkätiehen kuuluva Yhdystie 2810 (lähteistystä ei tosin ole säädetty lupaavuuteen tms. tähdäten) ja voi myös verrata muihin luokan Luokka:Hämeen Härkätie artikkeleihin. Joissain ei ole viitsitty etsiä muita lähteitä kuin karttoja, mutta edelleenkään en näe - viitaten tässä keskustelussa linkitettyyn vuoden takaiseen kahvihuonekeskusteluun ja siinä usean käyttäjän esittämiin näkemyksiin - miksi korkeatasoiset suomalaiset kartat olisivat jotenkin kartettavia tai huonoja lähteitä, kun jatkuvasti yhtä lailla artisti- ja urheilija-artikkeleitakin kirjoitetaan pelkistä tietokannoista. - Mutta niin kuin ylläkin esitin, niin selvempää ehkä olisi käsitellä nämä nyt kyseenalaistetut tässä keskustelussa, ja kun näistä on saatu selko suuntaan tai toiseen, niin katsoa sitten erikseen omassa keskustelusdsaan, onko tarvetta keskustella myös nelinumeroisten yhdysteiden karsimisesta.--Urjanhai (keskustelu) 7. elokuuta 2012 kello 17.26 (EEST)

Tarpeettomia, poistettava. --Jmk (keskustelu) 7. elokuuta 2012 kello 15.09 (EEST)

Suurin osa viisinumeroisista yhdysteistä on niin mitättömiä, ettei niistä ole edes mahdollista saada järkevää artikkelia aikaiseksi. Siitä huolimatta en kannata niiden merkittävyyden kyseenalaistamista ja artikkeleiden poistamista pelkän numeromäärän perusteella, koska joukkoon mahtuu myös merkittävämpiäkin tapauksia. Jos tiestä saa kirjoitettua tynkää pidemmän artikkelin, niin silloin se on ehdottomasti säilytettävä tieluokituksesta riippumatta. --Anttihav (keskustelu) 8. elokuuta 2012 kello 15.18 (EEST)

Mitä tarkoitat sillä, että järkevää artikkelia aikaiseksi? Minkälainen artikkelin sisältö pitäisi olla että se olisi järkevä? Jos artikkelissa mainitaan esimerkiksi tiedot että mistä mihin se kulkee, kilometrimäärä, millä tie on päällystetty (esim. sora, asfaltti) ja vaikka mitä tien varrella on (jos jotain merkittäviä asioita/kohteita), niin sillä pääsee jo hyvin alkuun. Tosin oikeassa olet siinä että osasta viisinumeroisien teiden varsista välttämättä löydy mitään, mitä artikkelissa voisi mainita. Mutta tosiaan artikkelin nykyinen tilahan ei saisi olla poistoperuste, kaikki artikkelit ovat kehityskelpoisia. --Ville Siliämaa (keskustelu) 8. elokuuta 2012 kello 15.49 (EEST)

Katsokaa vaikka artikkelia Sääksmäentie, mutta siitä huolimatta, että sen varrelta löytyy monenlaista kohdetta, en pidä sitä sen merkittävämpänä kuin muutkaan viisinumeroiset yhdystiet, ja jos muut poistetaan, niin se joutaa mukana - samalla kuin joitain merkittäviä yksittäisiä teitä kutwn matkailu- ja museotiet, on syytä säilyttää vaikka muut poistettaisiin. Yllä linkitin myös malliksi tuon yhden pätkän Hämeen Härkätiestä, jossa siinäkin lähteitä on vähän vasta pinnasta raapaistu. --Urjanhai (keskustelu) 8. elokuuta 2012 kello 16.16 (EEST)

Pienet yhdystiet eivät mielestäni automaattisesti ylitä merkittävyyskynnystä vaan niillä täytyy olla jokin erityinen asema. Esimerkiksi kunnan päätie, museotie, liikennemääriltään erityisen vilkas tie, matkailutie jne. Yleensä jos tie on jotakin edellämainituista, silloin myös löytyy lähteitä. En halua että tänne ilmestyy artikkeleita Ideaparkin sisääntuloväylistä. –Makele-90 (keskustelu) 8. elokuuta 2012 kello 23.20 (EEST)

Samaa mieltä. Keskimäärin voi siis laittaa poistoon. Aika heikoilla ollaan varsinkin silloin, jos ei löydy muita lähteitä kuin kartat. --Velma (keskustelu) 11. elokuuta 2012 kello 18.20 (EEST)

Samaa mieltä sekä Makele-90:n että Velman kanssa. --Harriv (keskustelu) 11. elokuuta 2012 kello 18.24 (EEST)

Niin kuin tuossa [[vuoden 2009 paikallistiekeskustelussa todetaan, nelinumeroisia yhdysteitä on aiemmin äänestyksissä säilytetty, mikä on selvä signaali niitten merkittävyyden puolesta. Ja samassa keskustelussa lopputulos oli, että viisinumeroiset yhdystiet eivät olisi merkittäviä kuin erityistapauksissa. Jos merkittävyysraja haluttaisiin asettaa nelinumeroisten yhdysteiden sisälle, niin tämä tietäisi loputonta satojen äänestysten äänestysrumbaa, jota ei voi pitää tarkoituksenmukaisena, koska kynnys tämän tieluokan sisällä olisi hyvin vaikea millään yhdenmukaisella ja järkevällä tavalla määrittää ilman mielivaltaa ja sattumanvaraisuutta, ja luulisi yhteisöllä olevan parempaakin tekemistä kuin äänestää sadoista nelinumeroisista yhdysteistä yksi kerrallaan niiden sisäisen merkittävyysrajan asettamiseksi, jos niistä osa haluttaisiin määritellä ei-merkittäviksi samalla kun osa jo on aiemmin määritelty merkittäviksi. Ja samoin noin yleisesti ottaen maantieinfrastruktuuri ei ole sen vähäpätöisempi aihepiiri kuin rautatieinfrastruktuurikaan, jossa esim. jokaisesta entisestä seisakkeesta on artikkeli. Siksi pitäisin tuota vuoden 2009 keskustelun lopputulosta edelleen perusteltuna ja vuosi sitten käydystä keskustelusta voi tarviteassa poimia lisäperusteluja. Helposti löytyvillä lähteillä voidaan kyllä joka tiestä lähteistetysti kertoa, mistä se alkaa, mihin se päättyy, minkä kylien alueella ja minkä kyläkeskusten kautta se kulkee ja mitä vesistöjä se sivuuttaa tai ylittää ja mitä kohteita jää tien varrelle. Ja samoin joka tiestä saa linkkejä kyseisten kuntien ja kylien vesistöjen artikkeleihin. Ja hyvin yleisesti suuri osa näistä teistä on myös historiallisia teitä vaikka eivät olisikaan matkailuteitä tai RKY-kohteita, ja näistä on taas omia lähteitään. Tällöin kokonaisuuden kannalta selvin menettely olisi hyväksyä nelinumeroiset yhdystiet aiemman keskustelun mukaisesti merkittäviksi ko. keskustelussa ja myöhemmissä keskusteluissa esitetyin perustein, ja jos raja johonkin haluttaisiin asettaa, niin niiden ja viisinumeroisten yhdysteiden väliin, koska merkittävyyskynnys tällaisen ryhmän sisällä on täysin mahdoton määritellä millään johdonmukaisella ja järkevällä tavalla, ja parempaakin tekemistä on, kuin tapella siitä tie kerrallaan.--Urjanhai (keskustelu) 12. elokuuta 2012 kello 22.03 (EEST)

Tarkennus: pienillä yhdysteillä tarkoitan siis viisinumeroisia. –Makele-90 (keskustelu) 14. elokuuta 2012 kello 20.23 (EEST)

Teiden merkittävyyden ohjeistaminen

Ohjeita kohdassa Wikipedia:Poistokäytäntö/Suuntaviivoja#Kulkuväylät voisi tältä osin vielä täsmentää. Aiempi ohjeistus on "Valta-, kanta-, seutu- ja yhdystiet, rataosuudet, kaupunkien pääkadut sekä muuten kuuluisat kulkuväylät ovat merkittäviä." --Aulis Eskola (keskustelu) 6. elokuuta 2012 kello 15.33 (EEST)

Ehdotan, jos ei tämä keskustelu muuhun johda, täsmennystä, että yhdysteistä ovat merkittäviä tienumeroiltaan nelinumeroiset ja maastoon merkityt yhdystiet mutta eivät tienumeroiltaan maastoon merkitsemättömät viisinumeroiset yhdystiet eli entiset paikallistiet muuten kuin erityistapauksissa.--Urjanhai (keskustelu) 6. elokuuta 2012 kello 17.58 (EEST)

Kannatetaan. Lähteenä tuolle voi käyttää sellaisia karttoja, joihin kyseinen merkintä on laitettu. Ainakin vaikuttaisi siltä, että nuo joissakin kartoissa olevat yhdysteiden numeromerkinnät viittaavat ainoastaan numero-opasteella varustettuihin teihin. Jos kerran tienpitäjä on katsonut, että tie tarvitsee numero-opasteen, niin kai se jotain kertoo tien luonteesta. --Hapo (keskustelu) 6. elokuuta 2012 kello 19.03 (EEST)

Sekä viisi- että nelinumeroisten yhdysteiden numerot löytyvät tielaitoksen julkaisemista tienumerokartoista ja näköjään kumpaistenkin numerot näkyvät myös Kansalaisen karttapaikka -palvelussa (joskin jälklimmäisestä ei aina välttämättä pysty päättelemään tien tarkkaa kulkua, joka taas näkyy tielaitoksen kartoista). Sen sijaan Eniron karttapalvelussa ovat vain nelinumeroisten yhdysteitten numerot. Mutta maaston on merkitty vain nelinumeroisten numerot. - Ja lisäksi kummankin sortin yhdysteillä ja lisäksi monilla yksityisteillä on osoitenimet, jotka kuitenkaan eivät täysin käy yksiin numeroinnin kanssa, vaan sama numeroitu tie voi jakautua useampaan osoitenimeen tai sama osoitenimui useampaan numeroituun tiehen. Ja nämä osoitenimet on myös viitoitettu maastossa. Ja nämä osoitenimet taas näkyvät kuntien omista ja eniron kartoista ja niitä voi hakea myös karttapaikasta. Mutta kaikkia osoitenimettyjä teitä ei kuitenkaan voi pitää merkittävinä, koska niissä on myös hyvin pieniä yksityistien pätkiä taajamien ulkopuolella sekä pikkuteitä taajamissa. Ja näin siis kun kaikelle on lähteet, merkittävyyskriteerinä tullee kysymykseen lähinnä tuo tienumeroiden maastoon merkintä.--Urjanhai (keskustelu) 6. elokuuta 2012 kello 20.20 (EEST)

Mitenhän muuten määritellään "kaupunkien pääkadut"? Esimerkiksi Tampereelta on katuartikkeleja varsin satunnaisesti ja vähän. Joskus olen harkinnut kirjoitella niitä lisää, mutta hiukan on jarruttanut kun merkittävyyskynnyksen sijainti on epäilyttänyt. Toki artikkeli puuttuu yhä monista selvästi olennaisemmistakin kuin osa jo olemassaolevista. – Haltiamieli 7. elokuuta 2012 kello 16.52 (EEST)

No, mikäs on lopputulos? Ajattelin kysyä nyt sitä kun kello on Wikipedian ajassa aika pian sen verran jo että käsittelyaika päättyy ja artikkelit luokiteltaisiin automaattisesti poistettavaksi. Santtu37 (keskustelu) 8. elokuuta 2012 kello 22.44 (EEST)

Sen saa joku kokenut käyttäjä tulkita. Itse en vastusta nyt kyseenalaistettujen poistoa, paitsi että Yhdystie 11888 valtatieverkkomme lähihistoriaan liittyvänä ja lähteissä hyvin dokumentoituna on mielestäni merkittävä siinäkin tapauksessa, että viisinumeroisia yhdysteitä yleensä ei pidettäisi merkittävinä. --Urjanhai (keskustelu) 8. elokuuta 2012 kello 23.04 (EEST)

Mielestäni kyseiset artikkelit ovat turhia joten ne voi poistaa. Joku luettelointi olisi parempi. Hauki12 (keskustelu) 11. elokuuta 2012 kello 12.50 (EEST)

Meiltä löytyy artikkeli paikallistie, jossa kerrotaan tiepiireittäin paikallisteiden numerot. Kaikkien paikallisteiden luettelointi voisi olla isompi urakka (mutta ei ehkä mahdoton?), kun niitä löytyy loppujen lopulta aika paljon. Ainakin seutu- ja yhdystiet luetteloitu mistä mihin ne kulkee jne. --Ville Siliämaa (keskustelu) 11. elokuuta 2012 kello 18.24 (EEST)

Joo, ei kuitenkaan sitä luettelointia tarvitse tehdä, kun niitä paikallisteitä on aika paljon, mutta se on kuitenkin parempi idea kuin niistä artikkelien teko. Hauki12 (keskustelu) 12. elokuuta 2012 kello 22.25 (EEST)

Luettelot ovat jo Tielaitoksen sivuilla netissä, missä ovat myös kartat. --Urjanhai (keskustelu) 12. elokuuta 2012 kello 23.09 (EEST)

Yhteenveto

Saa korjata ja täydentää.

Asia Tiedusteltu eräiden viisinumeroisten yhdysteiden eli entisten paikallisteiden merkittävyyttä perustuen vuosi sitten käydyn kahvihuonekeskustelun tulokseen (tai tulkintaan ko. keskustelun tuloksesta). Paikallisteistä on aiemmin keskusteltu myös täällä. Yhdystiet ovat Suomen tieverkossa maanteitä, jotka merkitään joko nelinumeroisella, myös maastoon merkittävällä tienumerolla tai viisinumeroisella tienumerolla, jota ei merkitä maastoon. Viisinumeroisten yhdysteiden aiempi nimitys on ollut "paikallistie" erotuksena maantiestä, mutta nyttemmin myös entiset paikallistiet määritellään yhdystietasoiksi maanteiksi.

Rajaus Esitetty seuraavia

• Käsitellään vain 5 numeroisia teitä kyseenalaistuksen mukaisesti (Urjanhai, kannati Hapo)

Näkemyksiä - Puolesta

• Sekä neli- että viisinumeroiset yhdystiet ovat merkittäviä, koska ovat osa yleistä tieverkkoa (Nedergard, Santtu37, Ville Siliämaa)

Näkemyksiä - Vastaan

• Viisinumeroiset yhdystiet eivät ole merkittäviä kuin erityistapauksissa (Urjanhain - ja Hapon? - tulkinta vuosi sitten käydyn keskustelun lopputuloksesta, jossa keskustelijoiden enemmistön tulkittiin olleen tällä kannalla)
• Viisinumeroiset yhdystiet on poistettava (Jmk)

Viisinumeroisten yhdysteiden merkittävyyden puolesta: Nedergard, Santtu37, Ville Siliämaa

Vuosi sitten käydyn keskustelun mukaisesti viisinumeroiset yhdystiet eivät ole merkittäviä kuin erityistapauksissa: Urjanhai vuosi sitten käydyn keskustelun mukaisesti (+ muita tässä keskustelussa? - sekä suuri joukko keskustelijoita vuosi sitten)

Tarkentavia näkemyksiä (ks. lisäksi vuosi sitten käyty keskustelu)

• Vain tiet joista on muutakin kerrottavaa kuin karttaselostus ovat merkittäviä (Harriv, Anttihav)
• Kartat ovat lähteitä lähteiden joukossa ja useimmista jopa viisinumeroisistakin teistä löytyy helposti muitakin lähteitä (vrt. Sääksmäentie)
• Aiempi konsensus vuosi sitten käydyssä keskustelussa oli että viisinumeroiset tiet eivät ole merkittäviä kuin erityistapauksissa (Urjanhai - sekä Hapo nykyisen kyseeenalaistuksen perusteluissa)
• Nyt kyseenalaistetuista ainoa erityistä merkitystä omaava voisi olla Yhdystie 11888. Jos viisinumeroiset yhdystiet yleensä eivät ole merkittäviä, niin nyt kyseenalaistetuista muilla ei näyttäisi olevan erityistä merkittävyyttä (Urjanhai)
• Viisinumeroiset tiet ovat merkittäviä, jos ovat "historiallisia" (KLS)
• Viisi- ja nelinumeroiset tiet ovat samanarvoisia, numero ei määritä merkittävyyttä (Harriv)
• Museo- ja matkailutiet ovat merkittäviä (Urjanhai)
• Pienet tiet eivät ole automaattisesti merkittäviä, ellei niillä ole jotain asemaa (Makele-90, Velma, Harriv)

Erilaisilla ehdoilla kannatti: Harriv, Anttihav, Urjanhai, KLS, Makele-90, Velma

 –Kommentin jätti HarriV (keskustelu – muokkaukset) (+ tarkennuksia --Urjanhai (keskustelu) 11. elokuuta 2012 kello 23.15 (EEST) ja --Urjanhai (keskustelu) 12. elokuuta 2012 kello 01.17 (EEST) )

Voisiko tämän asian jo vihdoin saada jonkinlaiseen päätökseen? Useat tieartikkelit ovat lojuneet roskaluokassa jo lähes viikon, eikä mitään varsinaista päätöstä ole vieläkään saatu aikaiseksi. --Anttihav (keskustelu) 14. elokuuta 2012 kello 20.07 (EEST)

Kun selkeästi on kannatettu sekä kyseenalaistettujen aiheiden säilyttämistä että poistoa, niin ehkäpä poistoäänestykset voisi aloittaa kullekin erikseen. Muilta osin keskustelua voinee vielä jatkaa täällä jos on tarvetta. Itse en nyt juuri ehdi näprätä noita äänestyksiä alulle, mutta kuka ehtii, niin voi sen tehdä. Omasta mielestäni nyt kyseenalaistetuista tosin Yhdystie 11888 on merkittävä myös ,jos muut nyt kyseenalaistetut katsottaisiin ei-merkittäviksi sillä perusteella, että viisinumeroiset yhdystiet eivät ole merkittäviä kuin erityisestä syystä, koska sen kohdalla nähdäkseni tuo erityinen syy on olemassa, mutta kun kovin moni ei ottanut kantaa tuohon yksittäiseen tapaukseen, niin ehkä sekin on vietävä äänestykseen.--Urjanhai (keskustelu) 14. elokuuta 2012 kello 20.30 (EEST)

Korjauksia ja täydennyksiä

Tein yllä olevaan joitakin tarkennuksia omien kommenttieni osalta sekä sen mukaan, minkä tulkitsin Hapon kannaksi hänen tehdessään kyseenalaistuksen. Lisäksi tarkensin kyseenalaistuksen määrittelyä sen mukaisesti mikä oli Hapon tekemä kyseenalaistus, lisäsin linkin Hapon kyseenalaistuksessaan viittaamaan kahvihuonekeskusteluun ja selvensin yhdystien määrittelyä. Lisähuomiot:

• Pitäisi kai tehdä tähän yhteenveto myös vuosi sitten käydystä keskusteluista, joka oli perusteellisempi ja jossa oli enemmän osaanottajia, ja jossa ainakin tulkittiin syntyneen jonkinlainen konsensus, ja jossa tuotiin esiin suuri joukko argumentteja ja perusteluja, jotka yllä on täysin sivuutettu. (Voin koettaa tehdä jossain välissä.)
• Kun kyseenalaistus on kohdistunut viisinumeroisiin yhdysteihin, niin näkisin järkevänä keskustella ja tarvittaessa äänestää ensin niistä, varsinkin kun kyseenalaistus nimenomaan on tehty vuosi sitten käydyn (ja kyseenalaistusta tehdessä konseksukseksi tulkitun) keskustelun perusteella ko. keskustelun tulosten toimeenpanemiseksi. Jos halutaan kyseenalaistaa ja poistaa muita teitä, niin siitä olisi selvintä keskustella ja äänestää tarvitaessa erikseen.

--Urjanhai (keskustelu) 11. elokuuta 2012 kello 23.15 (EEST)

Aattelin nyt tuoda oman kantani esiin tässä, kun en keksinyt parempaakaan paikkaa. Nelinumeroiset ovat aina merkittäviä, ja viisinumeroiset ovat merkittäviä silloin, kun niille on jokin lähteillä (myös karttalähteillä) osoitettava erityinen merkittävyyspiirre. Iivarius (keskustelu) 12. elokuuta 2012 kello 21.30 (EEST)

Mitenkä "erityinen merkittävyyspiirre" ilmenee kartalla? --Harriv (keskustelu) 15. elokuuta 2012 kello 15.41 (EEST)

Yleensä se kai ilmenee pikemminkin muissa lähteisssä. Esimerkiksi esitän että nyt kyseenalaistetuista tuo Yhdystie 11888 omaisi tällaista erityistä merkittävyyttä (mutta muut nyt kyseenalaistetut oman tietoni mukaan eivät, saa tarkentaa jos on tarkempaa tietoa), koska sillä on erityisasema Suomen valtatieverkon lähihistoriassa, ja tälle on lähde. Samoin keskustelussa on esitetty esimerkiksi matkailuteiden osia tällaisiksi (ja näitä onkin nyt jätetty sisällyttämättä jo itse kyseenalaistukseenkin, esim. Tuusulan Rantatie mutta myös muita). --Urjanhai (keskustelu) 16. elokuuta 2012 kello 11.54 (EEST)

Vielä aiemmista keskusteluista eräs argumenntti nelinumeroisten yhdysteiden osalta, jotka eivät sisältyneet kyseenalaistukseen, ja joista ei siis tule keskustella niiden merkittävyyskeskustelussa, mutta joista luonnollisesti voi keskustella tässä kahvihuonekeskustelustelussa siltä osin kuin se on merkittävyyskeskustelua laajempi. Eli kun aiemmin eräitä nelinumeroisia yhdysteitä on äänestyksillä säilytetty, niin tämä oli argumenttina nelinumeroisia yhdysteitä käsittelevien artikkelien säilyttämiselle myös niiden kokeneiden, erityisesti tieaihepiiriä muokanneiden pitkäaikaisten käyttäjien keskuudessa, jotka muuten eivät olisi kannattaneet kaikkien nelinumeroisten yhdysteiden säilyttämistä. Eli on siis olemassa jo aiempia äänestyksiä. Ja kun Wikipediassa pitäisi olla joku jatkuvuuskin, niin panen myös erityistä painoa näille tieaihepiiriä aktiivisesti kehittämässä oleitten, itseäni vanhempien kokeneitten käyttäjien näkemyksille. Ja vastaavasti näiden aiempien keskustelujen tuloksista tulisi tässä keskustelussa poiketa vain, jos on jotain lisäargumenttia, mutta ei niin, että ad hoc sivuutetaan kaikki aiemmat argumentit ja ruvetaan keksimään pyörää uudestaan. --Urjanhai (keskustelu) 16. elokuuta 2012 kello 12.07 (EEST)

Ja kaiken kaikkiaan siis näkisin että jo aiempien keskustelujen mukaisesti viisinumeroiset yhdystiet eivät ole merkittäviä kuin erityistapauksissa, jolloin, kuten jo yllä esitin, poistoäänestyksen voinee aloittaa, paitsi että oma ehdotukseni on, että Yhdystie 11888:n voisi kaikin mokomin säilyttääkin sen omaaman erityisen merkityksen perusteella. Mutta jos ehdotukseni sen osalta ei saa täällä tai ko. artikkelin keskustelusivulla laajempaa kannatusta, niin sitten on äänestettävä myös yhdystiestä 11888. Ja jos halutaan jatkaa keskustelua nelinumeroisten yhdysteiden osalta, niin on otettava kantaa niihin argumentteihin, joita esitettiin aiemmissa keskusteluissa. --Urjanhai (keskustelu) 16. elokuuta 2012 kello 12.29 (EEST)

Laitoin äänestyksen pystyyn tuon yhdystie 11888:n osalta, kun kukaan muu ei sitä tehnyt eikä muutenkaan mitään tolkkua tuntunut asiaan tulevan. --Anttihav (keskustelu) 17. elokuuta 2012 kello 23.16 (EEST)

Siis miksi vain tämä? Tilannehan oli se, että tämä on ainoa, jolla erityisiä perusteita säilyttämiselle, kun taas muilla kyseenalaistetuilla ei ollut erityisiä perusteita säilyttämiselle. Silloinhan missään nimessä ei tule laittaa poistoäänestykseen vain tätä jos ei samalla laiteta myös muita tai jos ei poisteta muita suoraan ilman äänestystä. Mutta kun sekä kaikkien poisto että kaikkien säilytys sai keskustelussa kannatusta, niin silloin pitäisi laittaa poistoäänestykseen myös muut tai jos tulkitaan, että kukaan ei vastustanut tämän säilyttämistä erityisinm perustein, niin tämä suoraan säilytykseen ja kaikki muut äänestykseen. Nämä ovat ymmärtääkseni vaihtoehdot, mutta ei niin että vain tästä äänestetään mutta ei muista, vaan myös muut äänestykseen jos tämäkin.--Urjanhai (keskustelu) 18. elokuuta 2012 kello 08.42 (EEST)

Aloitin muistakin poistoäänestykset.--Urjanhai (keskustelu) 18. elokuuta 2012 kello 09.53 (EEST)

Poistoäänestyksen keskustelu

Poistoäänestykset on aloitettu. Keskustelua kaikista ryhmänä voi käydä tässä. Erityishuomiot kustakin tiestä niiden keskustelusivuilla. Oma käsitykseni on että artikkelilla Yhdystie 11888 on erityisiä perusteita säilytykseen, vaikka muut poistettaisiinkin (perusteluja ks. Keskustelu:Yhdystie 11888), kun taas muiden säilytys riippuu siitä, ovatko viisinumeroiset yhdystiet yleensä merkittäviä. Kuitenkin myös muiden osalta voi vapaasti esittää erityisiä perusteluja suuntaan tai toiseen niiden poistokeskusteluissa. Viisinumeroisten yhdysteiden poistoa tai säilytystä yleensä taas voinee kommentoida tässä.--Urjanhai (keskustelu) 18. elokuuta 2012 kello 09.59 (EEST)

Itse olen sitä mieltä että viisinumeroiset pääsääntöisesti pois, ellei niillä sitten ole mitään erityistä merkittävyyttä osoittavaa. Viisinumeroisia meinaa olla jopa hankala löytää kartalta (Google Maps), eikä niitä ole sinne varmaan kaikkia merkittykään, sen verran pieniä teitä ovat. --Stryn (keskustelu) 18. elokuuta 2012 kello 10.44 (EEST)

Nimenomaan. Maanteiden kohdalla voisi käyttää lähtökohtina kahta eri kriteeriä: 1) onko tien numero merkitty maastoon, 2) onko tien numeroa merkitty kartalle. Viisinumeroisten yhdysteiden kohdalla ei täyty edes tuo jälkimmäinen. --Hapo (keskustelu) 18. elokuuta 2012 kello 18.42 (EEST)

Google mapsista ei nyt ehkä ole Suomen kartan standardiksi, mutta myös eniro ja painettu gt-kartta menettelevät noin. Peruskartassa, karttapaikassa (ja tielaitoksen tienumerokartassa) on viisinumeroisten numerot, mutta ei em. yleispiirteisemmissä kartoissa, joita pääasiassa käytetään reittien suunnitteluun arkikäytössä. --Urjanhai (keskustelu) 19. elokuuta 2012 kello 08.47 (EEST)

Eikö sen poistoäänestyksenkin voisi tehdä ryhmänä? Siihen on oma mallineensakin {{PoistoäänestysYhdessä}} --Jmk (keskustelu) 18. elokuuta 2012 kello 19.30 (EEST)

Äänet näyttävät jakautuvan jo nyt, ja laitoin varalta erikseen jos joillain kuitenkin on eri tapauksista eri näkemyksiä.--Urjanhai (keskustelu) 18. elokuuta 2012 kello 21.15 (EEST)

Näin se pitikin tehdä. Hyvä kun vaivauduit. Toivottavasti teitä ei poisteta sen vuoksi ettei sen käyttäjissä ole wikipedistejä. Ja päinvastoin. --Höyhens (keskustelu) 21. elokuuta 2012 kello 12.14 (EEST)

"Niin kauan kuin on tie, löytyy tien käyttäjiä." (KHJLV) --Lax (keskustelu) 22. elokuuta 2012 kello 17.15 (EEST)

Ei tämä nyt vaikuta kovin hedelmälliseltä. Äänestyksessä säilytetään nykyään ilmeisesti kaikki. Eli jos haluaa säilyttää jotain, niin varmin keino on aloittaa poistoäänestys. Jos vielä on poiston kannattajia, niin koettakaa aktivoitua.--Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2012 kello 13.23 (EEST)

"Jos haluaa säilyttää jotain, niin varmin keino on aloittaa poistoäänestys." Näin se on fi-wikissä jo jonkin aikaa toiminut. --Jmk (keskustelu) 23. elokuuta 2012 kello 13.25 (EEST)

Äläs ny, Supermania ja rapeinta nällä näkymin poistuu ja niiden myötä iso kasa muita omakustanteita. Todennäköisesti vuoden päästä on uus äänestys teistä ja jollei ne silloin poistu niin sit parin vuoden päästä uudestaan kokeillaan onnea. --Zache (keskustelu) 23. elokuuta 2012 kello 13.30 (EEST)

Kun aiemmin oli selvä keskustelun lopputulos hyvine perusteluineen, niin merkittävyyden kyseenalaistuksen jälkeen pidin poistoa läpihuutojuttuna. Mutta kulttuuri on täällä näköjään mennyt siihen, että vanhat keskustelut sivuutetaan ja joka kerta ruvetaan keksimään pyörää uudelleen ja eri kerroilla tullaan satunnaisesti täysin vastakkaisiin tuloksiin. --Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2012 kello 13.31 (EEST)

Tervetuloa Wikipediaan, tietosanakirjaan joka on tekijöidensä näköinen. --Jmk (keskustelu) 23. elokuuta 2012 kello 13.39 (EEST)

Ainakin tämän hetkinen tila näyttää siltä että osa poistoäänestyksessä olevista viisinumeroisista teistä säilytetään ja osa joutuu poistoon. Mutta ei nuolaista vielä ennenkuin tipahtaa, vaan käydään äänestys loppuun asti ja katsotaan tuomio. --Ville Siliämaa (keskustelu) 23. elokuuta 2012 kello 13.44 (EEST)

Turhaa tuosta on pillastuakaan. Ei se tiennumeron pituus voine olla se kiinnostavuuden ratkaiseva tekijä, niin mielellään kuin asiat aina välillä haluaisikin yksinkertaistaa. Tämä on hyvä poistoäänestys. --Höyhens (keskustelu) 24. elokuuta 2012 kello 00.04 (EEST)

Näköjään olisi pitänyt tehdä vanhoista keskusteluista muutaman lauseen tiivistelmät äänestyksiin, mutta äänestystä aloittaessa en valitettavasti ehtinyt. --Urjanhai (keskustelu) 24. elokuuta 2012 kello 11.38 (EEST)

Nykyisillä äänimäärillä suuntaviivaksi näyttää muodostuvan, että toiset viisinumeroiset yhdystiet ovat merkittäviä saatumalta ja toiset täysin samanlaiset yhdystiet eivät ole merkittäviä sattumalta. Edes artikkelin nykytilalla ei ole mitään vaikutusta, eikä edes tien ominaisuuksilla vaan merkittävyys on tapauskohtaisesti sattumanvaraista. --Urjanhai (keskustelu) 24. elokuuta 2012 kello 19.46 (EEST)

Turhaan näköjään huolestuin. Nyt lopputulos näyttää ainakin selkeämmältä.--Urjanhai (keskustelu) 24. elokuuta 2012 kello 23.30 (EEST)

Vaikuttaa siltä että tiennumeron numeromäärä, missä se lie sovittukin (varmaan liikenneministeriössä), ei ole eikä voikaan olla ratkaiseva. Mutta minustakin huolestuit turhaan, ei tämä niin haudanvakavaa ole. --Höyhens (keskustelu) 25. elokuuta 2012 kello 02.37 (EEST)

Kyllähän se on nimenomaan ratkaiseva, koska kaikki viisinumeroiset eivät enää ole merkittäviä. Suurin osa äänestyksessä olleista kuitenkin poistettiin, ja saatiin hiukan järkevöitettyä suuntaviivoja. --Hapo (keskustelu) 25. elokuuta 2012 kello 13.23 (EEST)

Joo, kyllä tämä nyt on paljon selkeämpi, ja vaikka kahta eri kantaa olikin, niin suurempi osa käyttäjistä kannatti tämänsuuntaista rajausta, jolle myös vanhat tieaihepiirin muokkaajat esittivät hyvät perustelut jo aiemmissa keskusteluissa 2009 ja 2011. --Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2012 kello 14.10 (EEST)

No itse asiassahan tämä meni nyt ainakin tähän asti pitkälti sen mukaan kun vähän patistettiin. Ja kyllä siinä numeroinnissakin on kuitenkin myös kynnys maastoon ja arkikäytössä oleviin karttoihin merkitsemisen kautta, koska se esimerkiksi tekee sen, että nelinumeroisten teiden numerot ovat yleisemmässä käytössä. Vasta-argumenttina olisi tietysti, että kaikki valtion ylläpitämät tiet olisivat merkittäviä, mutta kun se näkemys sai vähemmän kannatusta, niin tämä lopputulos on sentään edes kohtalaisen selkeä, vaikka ehkä siinä käyttäjät antautuivat hiukan vedätettäviksi, että tuloksiin enemmänkin vaikutti artikkelien nykytila mutta voimaan silti jäi, että erityisiä perusteita vaaditaan. Pitkällä tähtäimellä kai pitäisi pyrkiä kehittämään pienemmille teille jotain artikkelimallia siitä mitä artikkelissa tulisi olla, joskin siitäkään kyllä johtuen eri käyttäjien erilaisista painotuksista ja tieartikkelien roolista kunkin niitä kirjoittavan muokkaajan omissa projekteissa voi tulla kovin yksiselitteistä.

Kaiken kaikkiaan taas voi ajatella myös, että erilaiset näkemykset tieaihepiirin harrastajien keskuudessa ovat ilmausta myös Wikipedian laajemenemisesta. Eli jos ajatellaan valtakunnallista tieverkkoa, jota koskevien artikkelien luomisessa täällä on jo vuosia sitten tehty suuri työ, niin siitä näkökulmasta kaikki yhdystiet eivät tietenkään ole merkittäviä valtakunnallisesta näkökulmasta. Mutta toisaalta taas rautatiepuolella joka seisakekin on merkittävä. - Joskin, kuten keskusteluissa on huomautettu, seisakehan voi palvella puolta pitäjää ja vastata siten isohkoa tietä. Mutta kun artikkelien sisältö nyt on ollut hyvin vaihteleva, niin kaikkien pienempien valtion ylläpitämien teiden mukaan ottaminen ainakin edellyttäisi jonkinlaisen artikkelimallin kehittämistä. - Joskin silloin taas mukaan tulee se, että samoin kuin rautatiepuolellakin lähteet ovat hyvin erikoistuneita (kuten rautatiepuolella alan kirjallisuus ja lehdet, joita on vain harrastajilla ja kirjastoissa), niin tässäkin tullaan spesifeihin lähteisiin, joista ensimmäinen on tietysti painettu peruskartta yhdessä netissäkin olevien tienumerokarttojen kanssa. Mutta paitsi valtakunnallinen näkökulma tässä on myös paikallinen näkökulma, eli kun näitä alueellisia kaupunki- tai maakuntakohtaisia wikejä on vain muutama (Pori-wiki, Häme-Wiki tms.), niin hyvin monet ovat sittemmin ryhtyneet luomaan myös paikallisia sisältöjä yleisen wikipedian merkittävyyskäytäntöjen puitteissa. - Ja oikeastaan voi myös kysyä, kannattaako edes joko isolla rahalla tai harrastuksena ainakaan kaikissa tapauksissa joka paikkaan luodakaan omia wikejään - ehkä joskus kannattaakin, etenkin arvokkaan ruohonjuuritason "oman tutkimuksen" tallentamiseksi, mikä luo erityiswikeille omaa lokeroa. - Mutta joka tapauksessa missä niitä ei ole, monet käyttävät yleistä wikipediaa, ja paikallisia sisältöjä syntyy, ja esimerkiksi artikkelien arvioinnit eri tasoilla (seulonta, la, ha, sa) osoittavat, että jälki voi olla myös tasokasta - ja siinäkin vuosien myötä kai taso kohoaa, niin kuin muissakin aihepiireissä. Ja tästä paikallisesta näkökulmasta taas esimerkiksi paikallisteitä ylemmäntasoisten yhdysteiden merkittävyys asettuu aivan toisin, vaikka tätä paikallista sisältöä vasta onkin luotu enemmän vain sieltä täältä. Mutta tietysti tämäkin edelleen vaatii myös juuri esimerkiksi aihepiirin artikkelimallien ja lähteistämisperiaatteiden kehittämistä, minkä tarve yleensä huomataan vasta myöhemmin, kun artikkeleita on jo luotu.--Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2012 kello 14.06 (EEST)

More opportunities for you to access free research databases

The quest to get editors free access to the sources they need is gaining momentum.

• Credo Reference provides full-text online versions of nearly 1200 published reference works from more than 70 publishers in every major subject, including general and subject dictionaries and encyclopedias. There are 125 full Credo 350 accounts available, with access even to 100 more references works than in Credo's original donation. All you need is a 1-year old account with 1000 edits. Sign up here.
• HighBeam Research has access to over 80 million articles from 6,500 publications including newspapers, magazines, academic journals, newswires, trade magazines and encyclopedias. Thousands of new articles are added daily, and archives date back over 25 years covering a wide range of subjects and industries. There are 250 full access 1-year accounts available. All you need is a 1-year old account with 1000 edits. Sign up here.
• Questia is an online research library for books and journal articles focusing on the humanities and social sciences. Questia has curated titles from over 300 trusted publishers including 77,000 full-text books and 4 million journal, magazine, and newspaper articles, as well as encyclopedia entries. There will soon be 1000 full access 1-year accounts available. All you need is a 1-year old account with 1000 edits. Sign up here.

You might also be interested in the idea to create a central Wikipedia Library where approved editors would have access to all participating resource donors. Add your feedback to the Community Fellowship proposal. Apologies for the English message (translate here). Go sign up :) --Ocaasi (talk) 16. elokuuta 2012 kello 05.14 (EEST)

Luokan Videopelit aakkosittain merkittävyys

Onko Luokka:Videopelit aakkosittain merkittävä. --212.226.41.30 18. elokuuta 2012 kello 11.15 (EEST)

Se päätetään tuolla: Wikipedia:Poistoäänestykset/Luokka:Videopelit aakkosittain. --Stryn (keskustelu) 18. elokuuta 2012 kello 11.17 (EEST)

Wikimedia Suomi -etusivun sisarhankkeisiin?

Mitä mieltä jengi on siitä, että Wikimedia Suomi -lisättäisiin etusivun sisarhankelaatikkoon. Kyseinen pulju on siis Wikimedian Suomen paikallisjaosto ja edistää Wikipedian sekä muiden Wikimedia Foundationin ylläpitämien palveluiden tuntemusta ja käyttöä sekä vapaan sisällön luontia ja levittämistä Suomessa. Toiminta on aika pienimuotoista, mutta tällä hetkellä työn alla ainakin Open knowledge festivaaliin osallistuminen Helsingissä ja puljun aktiiveja ovat mm. Nikerabit, Str4nd, Pitke yms. --Zache (keskustelu) 21. elokuuta 2012 kello 14.38 (EEST)

Lisätään vaan, hankehan sekin tavallaan on ja ansaitsee näkyvyyttä samalla tavalla kuin sivustotkin. --Velma (keskustelu) 21. elokuuta 2012 kello 16.24 (EEST)

Kyseessä ei varsinaisesti ole mikään Wikipedian sisarhanke eikä myöskään Wikimedian tai WMF:n paikallisjaosto. Se on suomalainen itsenäinen rekisteröity yhdistys, jolla on henkiset siteet Wikimediaan, mutta juridisesti se on Wikimediasta tai säätiöstä erillinen organisaatio. Termi jaosto on mielestäni epätarkka ja antaa liiaksi kuvan siitä, että yhdistys jotenkin edustaisi Wikimediaa sen kummemmin. --Pxos (keskustelu) 21. elokuuta 2012 kello 16.40 (EEST)

Onhan se ottanut jo Wikipedialle tarkoitetun palkinnonkin vastaan. Mikäs sen rooli muuten on Wikipedian tiedottajaan nähden? --Loytokoira1 (keskustelu) 21. elokuuta 2012 kello 17.18 (EEST)

Ei oikeastaan mikään. Aikoinaan pohdittiin, että Wikimedia Suomi olisi ottanut vastaan tiedottajan nakin mutta se ei edennyt ikinä mihinkään. --Zache (keskustelu) 21. elokuuta 2012 kello 22.08 (EEST)

Pxos: On se metassa listattu Suomen paikallisjaostoksi, suomenkielisen Wikipedian tyypit perusti sen ja ne pitää aktiivisemmin yhteyttä säätiöön mitä me pidetään. Jos verrataan muihin jaostoihin niin ne ovat myös aika useasti organisaatiollisesti itsenäisiä. Esim Wikimedia Deutschland. Se mitä Wikimedia Suomi saisi tehdä on, että ne informoisi paremmin tekemisistään ja olisi muutenkin yhteydessä, mutta yksi syy miksi ne ovat niin hiljaa on varmaan se että toiminta on sen verran pienimuotoista ettei ole mitään kerrottavaa. Liityin muuten vihdoin joku aika takaperin muuten Wikimedia Suomen jäseneksi joten kaipa tuon kommunikoinnin osalta voi katsoa vain peiliin :/. --Zache (keskustelu) 21. elokuuta 2012 kello 22.03 (EEST)

Kannattaa varmaan linkittää sisarhankkeeksi vain jos on sisarhanke ja linkittää muulla tavoin, jos sen asema on muu.--Urjanhai (keskustelu) 22. elokuuta 2012 kello 09.33 (EEST)

Käyttöehdoissa "chapter" on suomennettu paikallisyhdistykseksi tai paikalliseksi Wikimedia-yhdistykseksi, ei jaostoksi. Voi sen linkittää, mutta ei sisarhankkeeksi. Ei muidenkaan wikipedioiden sisarhankeluettelossa ole näitä paikallisyhdistyksiä. Se on käly, ei sisar. --Pxos (keskustelu) 22. elokuuta 2012 kello 12.55 (EEST)

Poiminton jaoksen muuten metan [3] käännöksestä. Tuo käyttöehtojen chapter -> paikallisyhdistys lienee sinun kääntämäsi? Tosin siitä vääntäminen, että onko tuo paikallisjaos vai paikallisyhdistys on kyl jo aikamoista hiustenhalkomistan --Zache (keskustelu) 22. elokuuta 2012 kello 13.25 (EEST)

Jep, minun sylttytehtaalta on käännös. Onpa muuten hauskaa vedota käyttöehtoihin silloin kun kohta johon vedotaan, on oma suomentama :) Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että yhdistystä tehdään tunnetummaksi, mutta mieluusti muulla tavoin (kuten Urjanhai). Sisarhankkeiden luettelossa lukee, että ne ovat Wikimedian (säätiön) perustamia projekteja, joihin kuka tahansa voi halutessaan ilmaiseksi osallistua ja ruveta muokkaamaan. Samoin kuin WMF:n omia sivuja, ei myöskään Wikimedia Suomen omia sivuja voi muokata ennen kuin on tullut hyväksytyksi jonkun prosessin kautta (säätiön sivuilla perustellun tarpeen mukaan, yhdistyksen sivuja vain liittymällä jäseneksi). Minun jakaukseni on sillä mallilla, että kyseessä on erillinen yhdistys, ei säätiön itsensä perustama jaosto tai toimisto Suomeen, mutta näin olen halkaissut hiukset (ja mahdolliset täit eli saivareet). --Pxos (keskustelu) 22. elokuuta 2012 kello 21.46 (EEST)

Samaa mieltä kuin Urjanhai ja Pxos. Ero säätiön elimien ja erillisen suomalaisen yhdistyksen välillä on olennainen. Toisaalta näkyvyyttä kyllä soisi yhdistyksellekin, kuitenkin niin että sekaannuksia koetetaan välttää (niitä tulee muutenkin). Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 23. elokuuta 2012 kello 15.31 (EEST)--

Ei ainakaan sisarhankkeisiin, kun ei sellainen ole. Johonkin etusivun alareunaan voisi ehkä pienellä fontilla laittaa. Muutenkin jäänyt näin wikipedia-aktiivillekin epäselväksi mitä koko pulju tekee. Olisiko tuo nyt se eri salaliittoteorioissa mainittu cabal? --Otrfan (keskustelu) 24. elokuuta 2012 kello 16.25 (EEST)

Puljun toimintaan kuuluu ainakin ottaa vastaan palkintoja puljuun kuulumattomien tekemästä työstä. --Jmk (keskustelu) 24. elokuuta 2012 kello 16.29 (EEST)

Se tuli kyllä huomattua. Hyvä ettei palkinto jäänyt antajalleen mihinkään varastoon seisomaan. Kiitokset Wikimedia Suomelle edes siitä. --Otrfan (keskustelu) 24. elokuuta 2012 kello 16.31 (EEST)

Noh, onkohan Wikimedia Suomi ansainnut tämän kettuilun? Tietääkseni ne eivät ole mitään pahaa kuitenkaan tehneet. --ML (keskustelu) 25. elokuuta 2012 kello 00.45 (EEST)

On varmaan ansainnut siinä mielessä, että suostuvat ottamaan vastaan palkinnon joka ei sille kuulu. Olisi mielenkiintoista saada yhdistyksen selvitys siitä, miten palkinto yleensä päätyi sinne eikä Wikipedialle esimerkiksi Wikipedia lehdistövastaavaksi ilmoitetun henkilön kautta. Kuka asiassa oli aloitteellinen ja miksi yhdistys päätyi edustamaan Wikipediaa, jota se ei edusta? --Abc10 (keskustelu) 25. elokuuta 2012 kello 16.14 (EEST)

Liittykää yhdistykseen, niin asian pitäisi olla järjestyksessä. Nauttiihan kansakin konjakkia edustajiensa välityksellä.--Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2012 kello 16.18 (EEST)

Napoleon III

Tuskin toinen keisarikunta on ranskaksi Second Empire. Eiköhän se ole Deuxieme jotakin.

Ranskankielisessä wikissä artikkeli on yllättäen juurikin nimellä Second Empire. --PtG (keskustelu) 21. elokuuta 2012 kello 21.45 (EEST)

Second on ranskaa, englannissa lainasana. J.K Nakkila (keskustelu) 21. elokuuta 2012 kello 21.50 (EEST)

Muotoa second käytetään kun kyseessä on toinen kahdesta, muotoa deuxième muuten: [4]. -88.113.179.104 21. elokuuta 2012 kello 21.56 (EEST)

Uusi elokuvaluokka

Tuli tarvetta uudelle elokuvaluokalle, kun elokuva ei sovi minkään maan eikä oikein useammankaan maan luokkaan, sillä maita on tietolähteiden mukaan kohtuuttoman paljon. Kävisikö Luokka:Yhteistuotantoelokuvat? --Abc10 (keskustelu) 22. elokuuta 2012 kello 14.36 (EEST)

Montako on kohtuuttoman paljon? Itse olen tainnut joskus laittaa puolentusinaa maaluokkaa elokuvalle. Tuossa luokassa on se ongelma, että nykyään huomattava osa elokuvista on yhteistuotantoja, eli luokasta tulisi aika iso ja sen sisältö olisi varsin sekalaista. --Otrfan (keskustelu) 22. elokuuta 2012 kello 14.47 (EEST)

Olisiko esimerkkiä? Tavallisesti elokuvalla on maks. 2-3 tuotantoyhtiötä yhtä monesta maasta. En nyt keksi elokuvaa, jossa niitä olisi tuhoton määrä. Ellet nyt sitten tarkoita elokuvia, joiden rahoitus koostuu ainakin osittain x:stä eri maiden yleisradioyhtiöiltä vastineeksi televisioesitysoikeuksista? Tällaisessa tapauksessa nuo muut ovat rahoittajia, eivät tuottajia ja siksi niitä maita ei tule mainita elokuva-artikkelissa.--Nedergard (keskustelu) 22. elokuuta 2012 kello 17.35 (EEST)

Akuuttina on Dogville [5] jossa on yksitoista maata, enkä käy arvailemaan ("omaa tutkimusta") mitkä niistä ovat pelkkiä rahahanoja. --Abc10 (keskustelu) 22. elokuuta 2012 kello 20.59 (EEST)

Löysitpähän oikean painajaisen... Elonetin lista ei muuten ole täydellinen, IMDB luettelee vielä lisää... IMDB:n lista on ilmeisesti suoraan elokuvan alkuteksteistä ja täältä löytyy myös ratkaisu: "Zentropa Entertainement presents in co-production/association/collaboration with...". Eli pääasiallinen tuotantoyhtiö on tanskalainen Zentropa eli tanskalainen elokuva ja tuotantoyhtiöksi merkitään vain Zentropa. Melancholia on esimerkki siitä, miten tämän voi kiertää itse artikkelissa - tosin Melancholialla on itse asiassa 6 virallista tuotantoyhtiötä neljästä eri maasta... Äh, ei tähän löytynytkään patenttiratkaisua. En nyt kyllä keksi muuta ratkaisua kuin luokitella kaikkien tuotantoyhtiöiden maiden mukaan (jotka eivät siis ole co-production/association/collaboration tms.). Toinen vaihtoehto olisi katsoa elokuvan lopputekstit ja katsoa kenellä on elokuvan tekijänoikeudet Ne ovat tavallisesti ovat vain yhdellä yhtiöllä ja siten tuotantoyhtiö/maaongelma ratkeaa jotenkuten. Kuten alussa sanoin - painajainen. --Nedergard (keskustelu) 23. elokuuta 2012 kello 17.46 (EEST)

Jos palkinnoista voi päätellä jotain, elokuva on tanskalainen. Se on palkittu Tanskassa parhaana tanskalaiselokuvana ja ollut tanskalaisehdokkaana ainakin Ranskan Césareihin, Espanjan Goyiin ja Ruotsin Guldbaggeihin. Lisäksi Italiassa se palkittiin parhaana ulkomaalaiselokuvana. Nämä kaikki maat ovat merkitty silti tekijämaihin Tanskan rinnalle. --PtG (keskustelu) 23. elokuuta 2012 kello 20.14 (EEST)

Parasta ehkä sitten Dogvillen kohdalla tehdä rohkea ratkaisu ja luokitella tanskalaiseksi. Mutta ongelma tietysti jää, vaikka ei ole jokapäiväinen. --Abc10 (keskustelu) 23. elokuuta 2012 kello 20.40 (EEST)

Kahvihuonegalluppi

Äh, olenko minä ainoa jota tökkii yhä kahvihuoneiden uusi ulkoasu? Pistäkääs kommentteja mitä kahvihuoneiden ulkoasussa pitäisi vielä parantaa. Tuo oranssi väri joka riitelee Wikipedian teeman värien kanssa lienee yksi mutta mitä muuta?

Linkkejä pohdittavaksi.

• Aikaisempi ulkoasu
• Minun esimerkkileiskani
• Wikipedia redefined]

--Zache (keskustelu) 21. elokuuta 2012 kello 10.27 (EEST)

No minua ainakin uusi ulkoasu suorastaan ihmetyttää. Mielestäni vanhaa huonompi aika lailla joka suhteessa. Sekava, käytettävyydeltään huono ja graafisesti kömpelö esitys. Ikoni on OK.

Ennen kaikkea sommittelu tulisi muuttaa selkeämmäksi, elementeille yhtenäisiä linjoja eikä joka paikkaan kenttien keskityksiä, samaan asiaan liittyvät elementit yhteen; esim. haku kaikista kahvihuoneista tulisi liittää kahvihuonelinkkiryhmään eikä tämän kahvihuoneen otsikkoon, ja tämän huoneen selite tulisi liittää tämän huoneen otsikkoon. "Uusi aihe" on nyt upotettu huomaamattomiin Siirry-linkkilistaan, se pitäisi saada paremmin näkyviin. Sisällysluettelo-linkki on joksenkin turha, kuten myös Siirry-otsikko. Tuplaotsikosta ja väreistä asia tuli jo esille.

Suurin piirtein kaikki nämä asiat on korjattu Zachen testaus2-vaihtoehtoon, jota esitänkin tässä muutettavaksi nykyversion tilalle. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 21. elokuuta 2012 kello 11.20 (EEST)--

On tuossa nykyisessä ulkoasussa muuten myös ”Lisää uusi aihe” -linkki ja vieläpä aika isolla fontilla. Sinänsä minulle ihan sama, mitä noista käytetään (vanhaa, nykyistä vai Zachen versiota). –Ejs-80 21. elokuuta 2012 kello 11.30 (EEST)

Totta. Siirry-listan linkki on turha. terv. --Riisipuuro (keskustelu) 21. elokuuta 2012 kello 11.47 (EEST)--

Kannatan tuota Zachen vaihtoehtoa, se on toimivan oloinen ja sopii ulkoasultaan huomattavasti paremmin Wikipedian värimaailmaan. --Jukka Kolppanen 21. elokuuta 2012 kello 12.49 (EEST)

Tuo Wikipedia redefined on hieno. Voisiko sen ottaa malliksi noiden palkkien ja etusivun uudelleen designiin? - linnea (keskustelu) 21. elokuuta 2012 kello 18.33 (EEST)

En ehtinyt hirveästi kommentoimaan ulkoasu-uudistusta, mutta kerron mielipiteeni: tuo testaus2 on aika siisti. Se on kuin vanhan kahvihuoneen paranneltu versio. Myös Wikipedia redefined käy, kunhan nykyinen ulkoasu ei jää pysyväksi. –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 21. elokuuta 2012 kello 18.40 (EEST)

Mielestäni Zachen kehittelemä versio on parempi kuin tämänhetkinen. Toisin sanoen kannatan Riisipuuron ehdotusta. --Pxos (keskustelu) 22. elokuuta 2012 kello 21.50 (EEST)

Nykyistä yläpalkkimallia kannatti vaihtokeskustelussa 2-3 käyttäjää. Kritiikkiäkin tuli. Nykyisen vaihtoa Zachen testaus2-versioon kannattaa 4-5 käyttäjää. Keskustelu aiheesta on jatkunut nyt kuukauden näissä kahdessa ketjussa ja Zache on ymmärtäääkseni kehittänyt ehdotuksensa esitetyn kritiikin pohjalta. Näillä perustein mielestäni yläpalkit saisi jo päivittää testaus2-tyylisiksi. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 23. elokuuta 2012 kello 15.25 (EEST)--

Pistin tuon nyt etusivulle. Kaikkiea infotekstejä pitäisi yllä vielä hioa ja linkki kahvihuoneiden etusivulle uupuu kun kerran en keksinyt mitään paikkaa sille. Tuossa on joitain muutoksia testaus2:een nähden, kuten otsikon alla ei ole seliteteksitä koska se on infolaatikossa, infolaatikon tekstit ovat karsitumpia. Osa noista muutoksista oli Ollin ja osa minun. Saapi kommentoda menikö jokin muutos huonompaan suuntaan ja parannusideoita saa esittää. --Zache (keskustelu) 28. elokuuta 2012 kello 11.17 (EEST)

Hyvä homma. Vaivihkaisia kehitysehdotuksia: tuon Arkisto-linkin voisi oikeastaan siirtää oikeaan sivuun, hakunappulan viereen, loogisemmin se sinne kuuluisi. Infolaatikon sinistä väriä pidän täysin turhana, erityisesti kun otsikkoteksti on lihavoitu. Samaten laatikon raamiviivoitus on turha, sivu olisi rauhallisempi ilman rajaviivoja. Voisi kokeilla myös tervetuliaisotsikon tasaamista vasemmalle tekstilinjaan. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 28. elokuuta 2012 kello 14.46 (EEST)--

Virheellistä infoa ensimmäinen maailmansota-artikkelissa.

Huomasin että "Ensimmäinen maailmansota"-artikkelissa oli hieman virheellistä tietoa sodan syistä - tai vähintäänkin asia oli muotoiltu hämäävästi. Teksti antaa lukijalleen sellaisen kuvan, että Ranska ja Venäjä olisivat solmineet ensimmäisen liiton ja että Saksa ja Itävalta olisivat tämän seurauksena muodostaneet sotilasliiton, vaikka todellisuudessa homma meni toisin päin. Saksa kuvitteli Ranskan haikailevan revanssia Ranska-Preussi sodan takia ja solmi sen takia kaksiliiton Itävalta-Unkarin kanssa vuonna 1879, Italia hyppäsi liittoon mukaan 1882 jolloin siitä tuli kolmiliitto. Tämän takia Ranska solmi liiton Venäjän kanssa... Kyseinen info on peräisin Otavan Forum 3, lukion historiankirjasta.

Ps. Pahoittelen mikäli tämä viesti tulee väärään paikkaan, mutta virheellisen tiedon ilmoittaminen on tehty kaikkea muuta kuin helpoksi tällä sivustolla... Suosittelisin keksimään uuden tavan artikkeleista palautteen antamiseen. Syy siihen miksi en itse muokannut tekstiä on se että en usko omiin kirjoitutahtoihini tarpeeksi, vaan annan mieluummin jonkun muun muotoilla tiedon sivulle sopivaksi.  –Kommentin jätti 91.156.7.158 (keskustelu – muokkaukset)

Vastaus vähän myöhässä: jokaiseen artikkeliin liittyy keskustelusivu, esimerkiksi Keskustelu:Ensimmäinen maailmansota, joka on linkitetty artikelin yläreunaan. Ne on tarkoitettu juuri kyseisen artikkelin parantamisesta keskustelemiseen. Laitan tästä viestistä kopion sinne, mutta jätetään tänne kasvihuoneeseen keskustelu siitä, voiko palautetta antaa muillakin tavoilla. Yst. terv. --Tappinen (keskustelu) 31. elokuuta 2012 kello 08.21 (EEST)

Miten saisimme tsadin lipun näkymään

Miten saisimme Tsadin lipun näkymään esim sivulla Luettelo Ranskan diplomaattisista edustustoista, osaisiko joku fiksata--86.60.162.63 1. syyskuuta 2012 kello 08.23 (EEST)

Kyllä se näkyy ainakin minulla. Kokeiles tyhjentää selaimen välimuisti jos tuo näkymättömyys liittyy siihen. --Zache (keskustelu) 1. syyskuuta 2012 kello 08.34 (EEST)

Keskustelulinkki osion Muokkaa-linkin rinnalle

Moikka. Olisi hurjan mukavaa jos osioiden muokkauksen lisäksi voisi kommentoida niitä keskustelussa. Ei taida olla ihan standardi Mediawiki-ominaisuus?  –Kommentin jätti Lahanne (keskustelu – muokkaukset) 1. syyskuuta 2012 kello 18.43‎ (EEST)

Tarkoitatko, että leipätekstin ohessa olisi erilaisia kommenttikenttiä, joihin voisi kirjoittaa jotain lisätietoa jostain lauseesta? Eli et tarkoita perinteistä keskustelusivua artikkelista vaan artikkelin itsensä sisälle upotettuja kommentteja? --Pxos (keskustelu) 1. syyskuuta 2012 kello 19.39 (EEST)

Tarkoitat siis, että äsken painamani "muokkaa osiota"-linkin rinnalla olisi "keskustele osiosta"-linkki, joka siirtäisi muokkajan keskustelusivulle, jonka alaotsikoksi tulisi samalla artikkelin osion otsikko. Nyt meni jakeluun. --Pxos (keskustelu) 1. syyskuuta 2012 kello 19.49 (EEST)

Ankkuri (täsmennyssivu)

Tällaisen väsäsin eilen. Ajattelin täältä kysäistä, josko jollain olisi jotain lisättävää siihen. --Memasa (keskustelu) 2. syyskuuta 2012 kello 13.20 (EEST)

Poistettavaa olisi: interwikit. --Otrfan (keskustelu) 2. syyskuuta 2012 kello 13.31 (EEST)

Poistettu. --Memasa (keskustelu) 2. syyskuuta 2012 kello 13.35 (EEST)

Hyvä. Selvennyksenä, että iw:n tulisi mennä en-wikin täsmennyssivuun en:Ankkuri, mikäli sellainen olisi (saattaa hyvinkin joskus tulevaisuudessa tulla, sillä joukossa on pari erisnimeä) ja vastaavasti en-wikin en:Anchor-täsmennysivun tulisi mennä fi-wikin täsmennyssivuun Anchor, jolle varmaan löytyisi riittävästi tavaraa sen luomista varten. Täältä muuten löytyy vielä yksi luettelosta puuttuva ankkuri: Vanhat suomalaiset mittayksiköt#Tilavuusmitat 2 --Otrfan (keskustelu) 2. syyskuuta 2012 kello 13.42 (EEST)

Ihan näin sivuhuomautuksena, että botti käy joskus lisäämässä nuo iw:t takaisin, koska iw-linkki Ankkuri-täsmennyssivuun ehdittiin jo lisätä muiden wikien täsmennyssivuihin [6]. Tämän estämiseksi pitäisi käydä nuo lisäykset kumoassa. 91.155.211.17 2. syyskuuta 2012 kello 14.40 (EEST)

Ankkuri liittyy ainakin HTML:ään... --Memasa (keskustelu) 2. syyskuuta 2012 kello 13.41 (EEST)

Joku joka ymmärtää kuvien tai muiden objektien ankkuroinnista tekstinkäsittelyssä, voisi lisätä sen. --Memasa (keskustelu) 2. syyskuuta 2012 kello 18.54 (EEST)

Käännös-mallineen muutos

Muutin tuossa vähän aikaa sitten Käännös-mallineen ehdotukseni mukaiseksi konsensuksen (= hiljaista oli) löydyttyä. Nyt malline on erotettu kokonaan lähteettömyydestä ja palvelee ainoastaan vieraskielisen lähdeartikkelin ilmoittamisessa. Aiemmin mallineen pääasiallinen tarkoitus oli ilmoittaa lähteettömyys, ja kielikoodin ilmoittaminen oli lisävaruste. Uudistuksen myötä asia on kääntynyt päinvastoin. Aiemmin mallineen sai poistaa, kun lähteitä oli tullut. Uutta mallinetta ei ole tarkoitettu poistettavaksi juuri koskaan. Onko tämä uudistus nyt hyvä näin, vai pitäisikö edelleen pohtia, millä tavalla tuon lähteettömyyden ilmoittaisi käännösartikkeleissa? --Pxos (keskustelu) 10. elokuuta 2012 kello 22.13 (EEST) Tekninen muokkaus tähän, jotta arkistointibotti ei siirrä tätä arkistoon ennen aikojaan. --Pxos (keskustelu) 3. syyskuuta 2012 kello 15.23 (EEST)

WikiMiniAtlas-kartta

Stryn ehdotti tekniikan kahvihuoneessa, että WikiMiniAtlas-lisäosa otettaisiin käyttöön suomenkielisessä Wikipediassa. Minusta tämä on hyvä idea ja mainitsin asiasta myös täällä, koska huomattavasti suurempi osa jengistä lukee sekalaista kahvihuonetta kuin tekniikan kahvihuonetta. Lisäosa siis lisää koordinaattien yhteyteen pienen maapallon jota klikkaamalla avautuu artikkelin päälle pieni karttaikkuna jossa näkyy kyseisten koordinaattien määrittämä alue.

Lisäosa on löytyy tällä hetkellä pienoisohjelmista (Toiminnot:asetukset → Pienoisohjelmat → Testattavana olevat pienoisohjelmat → WikiMiniAtlas) ja sitä voi testata mm. ranskankielisessä Wikipediassa.

Käyttöönotto tapahtuisi portaittain siten, että ensin halukkaat voivat kokeilla pienoisohjelmaa ja kertoa mahdollisista ongelmista. Jos mitään ongelmia ei ole niin lisäosa otetaan käyttöön seulojilla ja sen jälkeen jos mitään ongelmia ei ilmene niin se otetaan käyttöön kaikilla käyttäjillä. --Zache (keskustelu) 4. syyskuuta 2012 kello 14.05 (EEST)

No, mä en ole vähään aikaan (eilen tai tänään) saanut yhtään minikarttaa auki. Pikkuikkuna aukeaa ja jää joko kokonaan valkoiseksi tai sitten siinä lukee harmaalla pohjalla "Loading". Jos jaksaa odottaa niin aikanaan tulee "The server at toolserver.org is taking too long to respond." --Jmk (keskustelu) 4. syyskuuta 2012 kello 14.08 (EEST)

Mulla se on tehnyt tuota kun zoomaa riittävän lähelle karttaa, mutta ei mitenkään järjestelmällisesti. Esim tällä hetkellä se toimii ihan hyvin. --Zache (keskustelu) 4. syyskuuta 2012 kello 14.26 (EEST)

Minullakin pienoisohjelma toimii moitteetta. –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 6. syyskuuta 2012 kello 15.33 (EEST)

Wikipedia:Luettelo Wikipedian käyttäjistä muokkausmäärän mukaan

Aloitan taas aiheen tuosta eli mikä on tilanne? Edellisen kerran kyselin tuosta vuonna 2011 ja edellisen kerran tuo sivu on päivittynyt 6/2012. --Anonymous87 (keskustelu) 5. syyskuuta 2012 kello 00.24 (EEST)

Listaa päivittäneen botin omistajan käyttäjäsivulla lukee, että hän on "eläkkeellä" joten ehkä se on pysyvästi nurin. Päivitin tuon listan nyt käsin. --Zache (keskustelu) 5. syyskuuta 2012 kello 12.18 (EEST)

Kymppitonni, täältä tullaan! --Miihkali ^(artikuloi) 5. syyskuuta 2012 kello 20.10 (EEST)