Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)/Arkisto 36

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Suomalainen vs suomenruotsalainen

Tullut vastaan muokkauksia joissa henkilöartikkeleissa suomalainen vaihdettu suomenruotsalaiseksi. Mitä porukka on mieltä, kelpaako vaiko karsitaanko pois? Sinällään ei varmaan merkitystä, mutta ainakin allekirjoittaneen mielestä suomalainen tuntuu paremmalta vaihtoehdolta.--Veli Himmeä (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 23.22 (EEST)

Pääsääntöisesti pelkkä kansalaisuus ilman viitettä kielitaustaan riittää määritelmälauseessa. Vrt. kanadalaiset, sveitsiläiset, belgialaiset jne. Äidinkielen voi toki mainita erikseen vaikka heti seuraavassa lauseessa, jos se koetaan tärkeäksi. Kirjailijat ja muut, joilla kieli määrittää olennaisesti heidän työtään, saattavat olla poikkeus, ja voi olla perusteltuakin määritellä joku "suomenruotsalaiseksi" kirjailijaksi. -Ochs (keskustelu) 20. huhtikuuta 2015 kello 00.33 (EEST)

Kuten myös. Kansalaisuuden määrittämiseksi laitetaaan että suomalainen. Suomenruotsalaisuus eli äidinkielenä ruotsi voidaan toki mainita. Kirjoittajilla se on enemmän tai vähemmän merkittävä asia. Mutta ei sitä pitäisi käytää kansalaisuuden määrittelyssä.--Htm (keskustelu) 20. huhtikuuta 2015 kello 05.29 (EEST)

Näin näkisin myös. --Urjanhai (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 22.18 (EEST)

Mites nämä ulkomaan henkilöt, monesti henkilö on kuvattu määritelmässä amerikanitalialaiseksi tai kanadannorjalaiseksi jne. Pitäisikö ne olla vaan henkilön tämänhetkisen kansalaisuuden mukaan, ja muun voi sitten selittää johdannossa myöhemmin tai vasta leipätekstissä? --Whitetabor (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 21.50 (EEST)

Ainakin eri maiden juutalaisuutta on haluttu jostain ihmeen syystä lykätä määritelmäksi joka paikkaan. Näkisin että siihen pätee sama kuin suomenruotsalaisuutteen yllä.--Urjanhai (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 22.20 (EEST)

Lainaan nyt vähän tätä aihetta koska liippaa läheltä. Suomenruotsalaiset: "ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia syntyperäisiä Suomen asukkaita". Entä Suomeen muuttaneet, syntyperältään ruotsalaiset henkilöt? Miksikä heitä voi kutsua jos ei suomenruotsalaisiksi (sanakirjakaan kun ei ymmärtääkseni näytä joustavan tässä: wikt:suomenruotsalainen)? Suomen_ruotsalaisiksi? Jos tästä ryhmästä tehtäisiin artikkeli, kuten on jo artikkelit suomenvirolaiset, suomenvenäläiset, Suomen somalit jne. (näissä ei siis ole tuota syntymämaarajoitusta), niin mille nimelle se tehtäisiin? Suomen ruotsalaiset? Maahanmuuttovirasto: "Suomen kansalaisuuden saaneet (hakemuksella ja ilmoituksella), viisi suurinta ryhmää entisen kansalaisuuden mukaan 2014: Venäjän federaatio (2343), Somalia (856), Irak (422), Viro (388) ja Ruotsi (271)" Voisi ainakin noiden lukujen perusteella kuvitella kyseisen ryhmän olevan oman artikkelinsa arvoinen. 84.249.84.11 27. huhtikuuta 2015 kello 23.19 (EEST)

"Ruotsi" tarkoittaa pääasiassa paluumuuttajia, niitä jotka ovat aikoinaan menneet Ruotsiin Volvolle töihin ja nyt eläkeläisinä haluavat synnyinmaahan. Vanhana tulee kumma kaipuu takaisin sinne mistä on kotoisin, olen nähnyt paljon sellaisia tapauksia. Useimmille se jää vain haikeudeksi sieluun, kun käytännön asiat estävät paluun. --85.76.163.91 28. huhtikuuta 2015 kello 07.46 (EEST)

Huomattava osa saattaa tosiaan olla suomalaistaustaisia ruotsalaisia, etenkin noita paluumuuttavia, Ruotsin kansalaisuuden saaneita entisiä Suomen kansalaisia (kaksoiskansalaisuus on ollut mahdollinen Suomessa vasta vuodesta 2003). Nämä paluumuuttajat taitavat myös olla valtaosin perunanenäisiä suomalaisia (sv:Sverigefinnar) eikä "ruotsinsuomenruotsalaisia" (sv:Sverigefinlandssvenskar). Vaikea arvioida lukumääriä, jos Maahanmuuttovirasto ei pidä mitenkään kirjaa maahanmuuttajien etnisestä taustasta - tai edes äidinkielestä, mikä auttaisi sulkemaan ainakin ensimmäisen ja monet toisenkin polven perunanenäiset ruotsinsuomalaiset laskuista. Tai ilmoita edes sitä, että monenko kansalaisuus on saatu ilmoituksella, millä saataisiin jo edes ensimmäisen polven ruotsinsuomalaiset luettua pois laskuista. Mutta toisaalta kun sv-wikissä on tuo em. "hassu" artikkeli "ruotsinsuomenruotsalaiset", niin ehkä tännekin saataisiin samaan tapaan joku vastaavanlainen "suomenruotsinsuomalaiset" ("Finlandssverigefinnar"). Ei toki täysin samankaltainen tilanne, mutta kai Suomessa on jonkinlainen meänkielinen vähemmistö?

Ainakin Jari Sillanpää taitaa olla tunnettu suomenruotsinsuomalainen. Suomen meänkieliset taitaa olla niin pieni vähemmistö, että siihen ei taida kuulua ketään tunnettua henkilöä. Rosa Liksomin murrehan on sama, mutta se ei ole virallista meänkieltä.--Urjanhai (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 10.00 (EEST)

Rosa on syntynyt Suomessa, Ludvika on sen verran kaukana Suomen rajasta, että murre ei liene sama. Joskus tämmöiset pitää tietenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, mutta Ruotsin lainsäädännön mukaanhan meänkieli ei ole Suomen murre, mikäli olen ymmärtänyt. --Höyhens (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 13.46 (EEST)

Mutta edelleen: Jos Suomeen muuttaneista riikinruotsalaisista (siis niistä lihapullantuoksuisista) saisi kokoon artikkelin, niin mitä nimitystä heistä käytettäisiin? Tuo edellä ehdottomani Suomen ruotsalaiset? Sillä ei varmaankaan voi koskaan viitata ainakaan Suomessa syntyneisiin ja asuviin suomenruotsalaisiin paitsi virheellisessä kielenkäytössä? 84.249.84.11 29. huhtikuuta 2015 kello 21.29 (EEST)

Ja vastaavasti, olisiko Asko Sahlberg Ruotsin suomalainen tai Juhana Vartiainen silloin kun työskenteli Ruotsissa?--Urjanhai (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 10.00 (EEST)

Joissakin artikkeleissa olen huomannut tietolaatikkoon merkityn kansalaisuus, vaikka parametri on kansallisuus: Kielikello: kansalaisuus ja kansallisuus. --Raid5 (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 20.38 (EEST)

Juu. Kansalaisuus vs. kansallisuus tuli selkeästi esille käytännössä Neuvostoliiton viisumeissa, koska oli tarkkaa sanamuotoa käyttäen asetettava kansalaisuudeksi "Suomen" ja kansallisuudeksi "suomalainen". Näistäkin rajalla lepsuiltiin, mutta tämä oli selkeä ohje. --Höyhens (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 13.38 (EEST)

Nämäkin hämärtyvät, kun on kaksois+kansalaisuuksia ja kansallisuudesta on tullut yhä kaupallisempi termi. Tämä ei ole kannanotto kaksois+kansalaisuuteen, tiedän että on paljon väkeä ilman minkään maan papereita. Varjelkoon Wikiylijumala, etten ala täällä laukomaan mielipiteitäni kansallisuuksista. --Höyhens (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 13.38 (EEST)

Luumubrandy – luumu-rakia

Kumpi on oikein kirjoitettu: luumubrandy vai luumu-raki? Kirjoitetaanhan sitruunalikööri, viskikola ja anisviina yhteen ilman väliviivaa. --Raid5 (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 11.46 (EEST)

"Yhdyssanan osien välissä käytetään yhdysmerkkiä, kun yhdyssanan osana on kirjainasultaan outo, vaikeasti hahmottuva tai suomen kieleen vakiintumaton vierassana." (Kielikello 3/1998) Poikkeuksena on se, jos vierassana on vakiintunut suomen kieleen, kuten brandyn voi ehkä ajatella olevan. Raki voi olla vieraampi sana ja siksi yhdysmerkki saattaa olla paikallaan. --Hermis (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 12.19 (EEST)

kummatkin oikein. Gopase+f (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 12.23 (EEST)

Anteeksi että neuvon, mutta "kummatkin"-sana on väärin, koska viittauksen kohteet ovat yksiköllisiä. --37.136.55.176 30. huhtikuuta 2015 kello 12.44 (EEST)

Neuvo vaan. Kyseinen muoto on harkitusti valittu kielellisesti puutteelliseksi. Verbikinpuuttuu. Gopase+f (keskustelu) 1. toukokuuta 2015 kello 04.16 (EEST)

Mainiosti "harkittu". Verbin puute sen sijaan ei ole väärin. Terho Itkosen Uudesta kielenoppaasta saa kielenkäytöstä hyvää tietoa. --37.136.15.42 2. toukokuuta 2015 kello 06.54 (EEST)

Joku voisi lukea sen "luu-muraki", joten tuossakin on yksi yhdysmerkin selventävistä käyttötarkoituksista. --Savir (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 12.28 (EEST)

"Viinien ryhmänimissä erisnimistä, tavallisesti tuotantoaluetta tarkoittavista, on tullut yleisnimiä: bordeaux, malaga, mosel, madeira, tokaiji, chianti, marsala ja bourgogne tai burgundi. Näiden kaikkien perään voi liittää viini-sanan ilman yhdysmerkkiä, niin kuin myös eri perustein nimettyyn roseeviiniin ja genetiivialkuiseen reininviiniin." Marsalaviinin voisi käsittää samalla periaatteella mar-salaviiniksi. Tuntuu hieman kummalliselta, että alkoholiprosentti määrittelee kirjoitustavan. Ei tässä tapauksessa niinkään vierassanat, joiden lausuminen varsinkin loppuillasta on hankalaa. (Kielikello 2/1983: Ruoka-alan sanaongelmia. Ruokasanoja suomalaisemmin #Iso vai pieni alkukirjain) --Raid5 (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 15.46 (EEST)

"viini" on yleiskieltä, "raki" erikoissanastoa. Gopase+f (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 16.18 (EEST)

Samoin voin sanoa rakin ja brandyn olevan suomen kieleen vakiintuneita vierassanoja (alkoholi ja viini ovat lainasanoja pidemmän ajan takaa). --Raid5 (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 18.00 (EEST)

Minäkin pidän rakia niin tuttuna, ettei yhdysmerkkiä minusta tarvittaisi, mutta tämä on sellaisia asioita, jotka pitää päättää vähän näppituntumalla. --Louhikärmes (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 20.36 (EEST)

Ratkaisua asiaan ei ainakaan vielä tullut. Trojan-artikkelissa raki on väärin taivutettu (Wikisanakirja), mutta minun on turha muokata sitä enää, sillä muutokseni eivät kelvanneet. Kiitos vastauksista. --Raid5 (keskustelu) 1. toukokuuta 2015 kello 13.45 (EEST)

Taivutus on vähän eri kysymys. Ovatko raki ja rakia eri juomia? Ainakin en-wikin mukaan raki on turkkilaista ja rakia balkanilaista. Tuon pohjalta Trojan-artikkelissa puhuttaisiin nimenomaan bulgarialaisesta rakiasta, ja taivutus on ihan ok. Yhdysmerkkikeskustelun osalta johtopäätös lienee se, että säännöt ovat joustavia (kuten Kotuksen artikkelistakin ilmenee) ja tilannekohtaisia ja siten useampi muoto voi olla hyväksyttävä. --Hermis (keskustelu) 1. toukokuuta 2015 kello 19.23 (EEST)

Hyvä huomio. Turkkilainen juoma on hyvin monelle tuttu, balkanilainen viina taas ainakin minulle tuntematon. Artikkelissa ei ole merkittynä lähteitä, joista olisi voinut juoman nimen katsoa, kehityskelpoinen artikkeli. Jokin maininta eroavaisuudesta rakiin voisi olla paikallaan. Sitten on vielä rakija. --Raid5 (keskustelu) 1. toukokuuta 2015 kello 22.21 (EEST)

Vuoden 1998 Kielikello on aika vanha lähde. Nykyisen suosituksen pääsääntö on: ”Kun yhdyssanan osana on vierasperäinen sana, yhdysmerkkiä ei yleensä tarvita.” --Silvonen (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 07.44 (EEST)

Katsoin ohjeen ja laitoin linkin talteen. --Raid5 (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 13.23 (EEST)

Toisaalta myös uudemmassa ohjeessa todetaan: "Jos yhdyssanan osana oleva vierassana on hankalasti hahmottuva tai sen arvellaan olevan lukijalle tuntematon, yhdysmerkkiä kannattaa selvyyssyistä käyttää." --Hermis (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 17.08 (EEST)

Moottorin iskutilavuuden merkitseminen

Autoihin liittyvissä artikkeleissa moottorin iskutilavuus merkitään sekalaisilla tavoilla. Mallineen ohjeessa iskutilavuuden yksikkö on kuutiosenttimetri (esim. 1 498 cm³) ja toisaalta artikkelissa iskutilavuus: "Pienissä laitteissa, kuten mopoissa ja moottorisahoissa, moottorin iskutilavuus ilmoitetaan useimmiten kuutiosenttimetreinä, mutta suuremmissa moottoreissa litroina ja joissakin amerikkalaisissa autoissa kuutiotuumina." Artikkelissa se saattaa kuitenkin olla joko 1 498 cm³, 1.5 tai 1,5 litraa. Kieliopillisesti pisteen käyttäminen desimaaliluvuissa on väärin (Desimaaliluvut: pilkku, ei pistettä). Minkä säännön mukaan artikkeleita muokataan jatkossa? --Raid5 (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 18.27 (EEST)

Ainakin mallineessa saisi olla tarkka arvo, eli siis nykyisen ohjeen mukaan kuutiosentteinä. Leipätekstissä ja taulukoissa ei varmaan ole niin väliä. --Otrfan (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 18.40 (EEST)

Voinko laittaa korjattava-mallineen tarkennuksella jokaiseen artikkeliin, jossa merkintä poikkeaa tietolaatikon ohjeesta? En ehdi korjaamaan jokaista artikkelia. Lisäksi joku tekee samat muokkaukset perässäni muuttaen edellä mainitun esimerkin 1 498 cm³ 1.5 litraksi. Olen ymmärtänyt että tietokoneohjelmissa käytetään pistettä ja muuten pilkkua huolimatta vaikkapa autovalmistajien tavoista. --Raid5 (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 17.39 (EEST)

Ei tämä ainakaan minusta niin iso ongelma, että mallinetta tarvitsisi käyttää. --Otrfan (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 17.59 (EEST)

Selvä, ehkä se ei ole ongelma ollenkaan. Artikkelit näyttävät nyt mukavan persoonallisilta, samaa voisi mahdollisesti soveltaa muuallekin. Kiitos vastauksesta. --Raid5 (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 18.27 (EEST)

Kyseessä on vähintään 2 eri asiaa. Tyyppimerkinnöissä on usein 'amerikan pilkku' eikä sitä voi mielestäni ruveta muuttamaan (esim. Sport 1.5 GT). Toinen juttu on iskutilavuus. Jos se ilmaistaan tarkasti, yksikkö on kuutiosenttimetri. Jos ilmaisun tarve ei ole tarkka, yksiköksi riittää litra (esim. 1,5-litrainen).--Huhdanjo (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 18.39 (EEST)

Auton mallimerkinnässä oleva piste pysyy pisteenä. Sen sijaan jos sylinterien iskutilavuus ilmoitetaan desimaalilukuna, desimaalierottimena Suomessa ja suomenkielisessä tekstissä käytetään pilkkua, myös siis fi-Wikissä. Tietokoneohjelmat ja sovellukset käyttävät vaihtelevasti jompaa kumpaa; esim. fi-Excel ei oikein tahdo osata laskea yhteen lukuja, jos desimaalierottimeksi laittaa pisteen. Toisaalta tankkaus.com muuttaa syötetyn pilkun pisteeksi ja laskee keskikulutuksen ihan oikein. --Htm (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 19.23 (EEST)

Aihetta voi laajentaa käsittelemään kaikkia mahdollisia tilanteita, mutta alunperin kyse oli mallineen parametrista, tietolaatikkoon syötettävistä tiedoista, ei artikkelin muokkaamisesta yleensä. Siinä suhteessa ohjeessa ei ole tulkinnanvaraa. Mikäli ohje on puutteellinen, niin sitä pitäisi täydentää, muussa tapauksessa pitää toimia sen mukaan. --Raid5 (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 21.42 (EEST)

Oreja ja oriita

Sanasta "ori" on olemassa kaksi taivutuskaavaa: vanha (ori ~ oriin ~ oritta) ja uusi (ori ~ orin ~ oria). Molempia voi käyttää, koska molemmat ovat käypiä, mutta kannattaako käyttää sekaisin? Rupesin miettimään asiaa, esimerkkinä ori Lohdutus, jossa käytettiin selkeästi muotoa "oriista", mutta sitten partitiivimuotoa "oria". Jos halutaan käyttää vanhempaa taivutustapaa, eikö silloin pitäisi olla johdonmukainen? Vai onko asialla mitään väliä? Vai pitäisikö käyttää uudempaa, koska vanhaa ei kuitenkaan osata käyttää eikä varmaan juuri lukeakaan? --Pxos (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 18.36 (EEST)

Molemmat kirjoitustavat ovat ymmärrettäviä, vaikka uudempi on tässä tapauksessa ehkä parempi. Mielestäni johdonmukaisuus on kuitenkin tässä tärkeintä. Sivumainintana toteaisin, että en ole oikein vieläkään tottunut sanan yht’äkkiä nykyiseen kirjoitusmuotoon yhtäkkiä. --Raid5 (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 20.28 (EEST)

Esimerkissäsi vanhemman partitiivin "oritta" voi sekoittaa uudempaan samannäköiseen abessiiviin (=ilman oria). Joku vääräleuka voisi ajatella, että Pohjala juoksi radalla ilman hevosta. En olisi tehnyt tuota kielenhuoltomuutosta lainkaan. (Itse asiassa tuskin edes osaan vanhaa taivutusta, joka on varmaankin vähitellen häviämässä kielestä.) -93.106.90.33 10. toukokuuta 2015 kello 21.05 (EEST)

Ehkä tämä on sama kuin jotkut muutkin valinnaiset asiat, että yhdessä artikkelissa olisi hyvä käyttää yhtä tapaa. Ja itse asiassa hevosalan julkaisuista (kirjat, lehdet) voisi katsoa kumpaa käytetään nykyään (vaiko molempia). (ping Käyttäjä:Pitke) Jos hevosurheiluteksteissä nykyään käytetään joko vain toista tai molempia, niin niiden mukaan varmaan kannattaa mennä. Muussa kuin hevosurheiluyhteydessä, so. historiallisissa jutuissa, vanha muoto ainakin omasta mielestäni olisi nätempi. ("Kannusti oritta, liekit löi yli kultaisen kypärän", Eino Leino). --Urjanhai (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 01.25 (EEST)

En tiiä mihin toi vanha taivutusmuoto perustuu, onko siinä ollut aspiraatio yksikön nominatiivissa (ori', orih, oris? tjsp), mutta se vanha tuntuu sympaattisemmalta, vaikka se nykykielessä onin sitten ns. poikkeava taivutusmuoto (vrt. Kangasala). Mutta (ping Käyttäjä:Raid5), kuinka helevetin vanha sinä lienetkään kun minut (s. 1954) on jo opetettu kolulussa kirjoittamaan yhtäkkiä ja jopa tämän uudelleen riideltävän vaaan raaan jne ilman turhia heittomerkkejä, koska suomen kielessä on vain se yksi tunnettu sekaannusta mahdollisesti aiheuttava sana, löytyy jostain kielenhuollosta.. --Höyhens (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 01.49 (EEST)

Aspiraatioonhan se perustuu samoin kuin vene--veneen--venettä. Molemmissa on jopa keskihenkosmuoto: orhi ja venhe/venho. --Pitke (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 12.21 (EEST)

Tosiaan onko johdonmukaisuus tärkeä arvo vai onko ymmärrettävyys tärkeämpi? Tavallaan voidaan hienostella käyttämällä muotoja "oriit ovat korskeita, oriiden luonne vaihtelee", mutta kun päästään vaikeisiin partitiivimuotoihin, ne eivät enää onnistukaan, vaan joudutaan sanomaan oria ja oreja (pro oritta tai oriita). Mikään ei vissiin estä sanomasta "vihreitten omenoiden", "vihreäin omenoiden" tai "vihreiden omenain" paitsi tyyliseikat. Tavallaan olisi kuitenkin hauskaa, mikäli siis halutaan brassailla vanhan taivutuskaavan hallinnalla, että sitä käytettäisiin kautta linjan. Artikkelissa hevonen näkyy yritetyn säilyttää nimenomaan vanhempi muoto ja siinä onkin melkein onnistuttu. Urjanhain idea kysyä hevosmiesten tietotoimistosta on hyvä. --Pxos (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 12.31 (EEST)

Ymmärrettävyys pitää olla lähtökohtana, muuten johdonmukaisuudella ei ole mitään merkitystä. Mutta jos jossakin tapauksessa molemmat taivutusmuodot ovat ymmärrettäviä, niin ei ole järkevää käyttää molempia samassa yhteydessä. --Raid5 (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 14.51 (EEST)

Kysyin hevosmiesten tietotoimistosta eli tässä tapauksessa Hevosurheilu-lehden hausta ja siellä "oritta" voitti osumin 127-42. --Joe K. (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 15.06 (EEST)

Tullaan tänne nyt nurkumaan että omissa muokkauksissai katson käyttäväni "oritta"-taivutussarjaa johdonmukaisesti ja se on ainoa, joka tuntuu itselle luontevalta kirjoittaessani. Epäjohdonmukaiset taivutukset lienevät tulleet siitä, että artikkeleita on muokannut useampi henkilö, eikä kukaan ole hoksannut tarkistaa koko artikkelin taivutuslaatuja lisättyään tai muokattuaan jossain kohdassa jotain. --Pitke (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 17.12 (EEST)

Muisti: keskusmuisti vai massamuisti, tallennustila

Tarkoittaako matkapuhelimen mallineen parametri muisti keskusmuistia vai massamuistia? Mallineen ohje esimerkki ei sitä kertonut. Päättelin että se voisi tarkoittaa keskusmuistia, koska muuten merkittäisiin tallennustilaksi. Useissa ellei kaikissa Applen puhelimiin liittyvissä artikkeleissa parametrin arvot kuvaavat tallennustilaa, Nokian puhelimissa muisti on eritelty tarkemmin järjestelmän varaamaksi ja käyttäjän muistiksi. Englanninkielinen Wikipedia käyttää muistin lisäksi tallennustilaa (täällä samoin tietokoneen mallineessa), voisiko selvempi esitystapa sopia tänne? Joka tapauksessa mallineen ohjeeseen tai esimerkkiin pitäisi laittaa tarkennus, nykyisellään se aiheuttaa epätietoisuutta, sillä laitoin jo 5c-artikkeliin keskusmuistia tarkoittavan arvon. --Raid5 (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 18.28 (EEST) edit. Taisi tulla väärään osastoon. Voisiko joku siirtää tämän keskusteluun käytännöistä? --Raid5 (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 21.43 (EEST)

Metakeskustelua: Tämä lienee hyvä osasto, koska käytäntökahvihuoneessa ei ole tarkoitus puhua yksittäisten mallineiden parametreistä. When in doubt, sekalaisten asioiden kahvihuone is the place to see and to be seen. --Pxos (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 22.08 (EEST)

Ainakin Wikipedian ulkopuolella muisti kai tarkoittaa oletusarvoisesti keskusmuistia (sitä, joka tyhjenee laitteen sammuessa). --Geohakkeri (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 14.49 (EEST)

Sitten onkin korjattavaa jonkin verran. Pystyykö sellaisen muutoksen tekemään botilla? Tämä olisi syytä laittaa mallineen ohjeeseen, samoin olisi hyvä lisätä tallennustila parametriksi. Aloitin aikaisemmin keskustelun moottorien iskutilavuuden sekalaisesta merkitsemiskäytännöstä tietolaatikossa. Jos ohjeessa kerrottaisiin oleelliset asiat yksiselitteisesti, niin siihen voisi tarvittaessa vedota. --Raid5 (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 17.27 (EEST)

Sitä ollaan taidettu käyttää sujuvasti kertomaan kummankin määrää (ks. Nokia_N800). Ennen vanhaan puhelimien RAM-muistia ei edes kerrottu joten ainoa mustin määrä josta oli jotain tietoa oli tallennustilan määrä. --Zache (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 18.00 (EEST)

Jatketaan sitten näin tai noin. Kiitos vastauksista. --Raid5 (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 18.28 (EEST)

Henkilönnimen muotoisten toiminimien aakkostus

Aakkostuuko P. O. Korhonen peehen vai koohon? Entä Fritz Hansen, äffään vai hoohon? Entä E. Ahlström? Tämän Kielikellon artikkelin 1980 mukaan sukunimen mukaan, paitsi esim. Werner Söderström weehen. Suomenkielisessä Wikipediassa näkyvät useimmat tällaiset henkilönnimen muotoiset firmanimet aakkostuvan ekan kirjaimen mukaan, koska aakkostusmallinetta ei ole käytetty. Miten jatketaan? –Kotivalo (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 14.03 (EEST)

Werner Söderström riippuu siitä, onko kyse yhtiöstä vai henkilöstä. Henkilöartikkelissa S, yritysartikkelissa W. Samoin meneteltävä Korhosen ja Hansenin kanssa. Ja Ahlströmin. --Höyhens (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 18.58 (EEST)

Siis onko Wikipediassa joskus päätetty käytännöstä, että Ahti Ölkkönen Oy -tyyppiset yritysnimet aakkostetaan ensimmäisen kirjaimen eikä sukunimen mukaan? –Kotivalo (keskustelu) 14. toukokuuta 2015 kello 21.30 (EEST)

Tuoreen Kielitoimiston ohjepankin mukaan yrityksen varsinaisen nimen ensimmäisen nimenosan mukaan. --PtG (keskustelu) 14. toukokuuta 2015 kello 21.54 (EEST)

Kiitos. –Kotivalo (keskustelu) 14. toukokuuta 2015 kello 22.24 (EEST)

Arkansasin ääntäminen ja taivutus

Aloitin Arkansasin sivulla keskustelun nimen ääntämisestä. Ilmeisesti moni artikkeli täällä käyttää nimessään tai tekstissään oletusta että Arkansas äännettäisiin [arkansoo], vaikka ainoa löytämäni Kotus-ohje sanoo että [arkansas]. Koska tämä asia koskee monta artikkelia, ja tämän voi laajentaa koskemaan muitakin samankaltaisia tapauksia, avaan keskustelun täälläkin siitä, pitäisikö kaikki "Arkansas'n" -tyyppiset taivutusmuodot nyt korjata vai jättää ennalleen. Minua on vaivannut jo pitkään se, että artkkeleista löytyy vieraskieliset ääntämisohjet sanoille tai nimille, jotka suomen kielessä äännetään kuitenkin suomalaisittain, joten olen poistellut tai vaihdellut sellaisia kun sanakirjani sanovat muuta. --Savir (keskustelu) 17. toukokuuta 2015 kello 20.24 (EEST)

Tuo pelkkä kotuksen dokumentti ilman laajempaa yhteyttä ei oikeastaan kerro taivutuksesta mitään, ja myös se, mitä ääntämys "suomalaisittain" tuossa tarkoittaa (so. onko se suositus vai mikä, ja mitä noista tulisi käyttää tai mitä noista saa käyttää), jää tuon dokumentin perusteella epäselväksi. Muistelisin että kirjassa Kielitoimiston nimiopas olisi saattanut olla jotain tällaisten nimien taivutuksesta ja muutakin kirjallisuutta voi olla. Suosittelen että katsotaan ainakin ensin kirjallisuudesta.--Urjanhai (keskustelu) 17. toukokuuta 2015 kello 22.58 (EEST)

Kertoo se taivutuksesta tietysti sen, että heittomerkkiä ei käytetä taivutuksessa jos ääntäminen päättyy konsonanttiin. Ehkä keskustelu kannattaisi tästä eteenpäin keskittää tuonne Arkansasin sivulle, jossa se onkin jo jatkunut. Siellä on myös linkki sille Kotuksen sivulle josta tuohon dokumenttiin on linkki; sillä sivulla sanotaan "tavallinen suomalainen ääntöasu". --Savir (keskustelu) 17. toukokuuta 2015 kello 23.03 (EEST)

No se tietysti muuttaa asian, jos on muitakin asiaan vaikuttavia linkkejä. Ehkä tänne ei olisi kannattanut linkittää muuta kuin itse keskustelu eikä vain yhtä irrallista linkkiä, jos se mihin halutaan kommenttia, on ko. keskustelu eikä tuo yksi irrallinern linkki. Ja lisäksi tuolla keskustelusivulla linkitetyssä aiemmassa keskustelussa vuodelta 2010 on viittauksia myös kirjallisuuteen mutta ei näköjään Kielitoimiston nimioppaaseen vuodelta 2008. Eli jatketaan vain siellä. Tässä tapauksessa olisi riittänyt linkki keskustteluun, jos ei ole tarkoitus keskustella täällä niiden linkkien pohjalta, joita esitettiiin täällä.--Urjanhai (keskustelu) 17. toukokuuta 2015 kello 23.23 (EEST)

Itse olen Arkansasin ja Illinoisin kannalla, vaikka suosisutksissa todettaisiinkin, että kumpikin käy. Heittomerkillinen on kuitenkin "vaikeampi" ilmaisu. Tuon kirjoitus- ja ääntöasut -tiedoston perusteella en kuitenkaan uskaltaisi tehdä sääntöjä. Se on kuitenkin hieman ristiriidassa siihen linkittävän ohjeen kanssa. Ohjeen mukaan "Sitaattilainat kirjoitetaan ja äännetään vieraan kielen eli tässä englannin mukaan." Sitten kerrotaan on joitaikin poikkeuksia esim. Delaware, josta ei kuitenkaan ole merkitty tiedostoon minkäänlaista erityistä suomalaista ääntöasua. --PtG (keskustelu) 18. toukokuuta 2015 kello 07.53 (EEST)

Juuri luin hiljattain jotain kielenhuolto-opusta, jossa todettiin että näitä Amerikan osavaltioiden nimiä voidaan pitää niin tuttuina, että s-päätteistä ääntämystä pidetään sallittuna, joskin kumpikin kai sallitaan. Samaan kastiin menee myös ainakin Illinois. Pahaksi onneksi en nyt kuollaksenikaan muista, mistä tarkkaan ottaen tämän ohjeistuksen luin... --Louhikärmes (keskustelu) 18. toukokuuta 2015 kello 00.44 (EEST)

Kotuksen sivuilta olen lukenut saman kannan, ja se on mielestäni parempi auktoriteetti kuin mikään äänestys Wikipediasa. --Abc10 (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 15.34 (EEST)

Lainaan itseäni vahasta kesksutelusta: "Ei tarvetta yhtenäistämiselle. Kummatkin muodot, Arkansas'n ja Arkansasin ovat oikein ja kummatkin muodot sallitaan myös otsikkotasolla. Eli asia on nykyisellään kunnossa." Gopase+f (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 18.56 (EEST)

Laskujokiuoma

Jos on epäselvyyttä vesialtaasta pois johtavan vesivirran luonteesta eikä nykyihminen enää käsitä, oliko nykyään hävinnyt vesireitti aikanaan laskuoja, "laskupuro" vai laskujoki, pitäisi varmaankin mahdollisimman neutraalia termiä. Mikä sellainen olisi? Mielestäni laskujoki ei suorastaan sentään väitä, että kyseessä on suuri virtaama, kun taas laskuoja ottaa tarpeettomasti kantaa noron kokoon. Toisaalta lasku-uoma olisi mielestäni liian teknistä sanastoa, jonka käyttämistä pitäisi tarpeettomasti välttää. Onko laskujoki siis paras? --Pxos (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 13.25 (EEST)

Joelle, ja jokea pienemmälle uomalle (ehkä puro?) taitaa olla joitain virallisiakin määritelmiä, joita voi löytyä säädöksistä tai googlaamalla. En kuitenkaan nyt suoraan muista, löytyykö yhtä yksiselitteistä virallista määritelmää, vai onko mahdollisesti useita esim. eri asiayhteyksissä? (ping Käyttäjä:Makele-90, joka muistaakseni oli tähän jotenkin perehtynyt) Ja edelleen, jos virallinen määritelmä on jossain, niin seuraava kysymys on, onko mille tahansa järven lasku-uomalle löydettävissä tieto siitä, täyttääkö kyseinen lasku-uoma esim. joen tai puron määritelmän vai ei? Mutta jos on kysymys hävinneestä historiallisesta kohteesta, niin nykyisiä virallisia määritelmiä, jotka myös ovat voineet muuttua, voi olla hankala soveltaa. Ja muutoinkin, myös nykyajasta puhuttaessa toinen lähestymistapa olisi luonteva yleiskieli. Eli mitä voi luontevasti kutsua milläkin nimellä. Ja edelleen, jos ei tiedetä, miltä joku nykyään ehkä hävinnyt tai muuttunut uoma on näyttänyt, tai jos jostain nykyisestäkin uomasta on käytössä vain karttakuva, josta ei voi varmasti tietää, miltä kohde maastossa näyttää, niin tulisi pyrkiä valitsemaan joko yleiskielen tai tekninen ilmaisu, joka mielellään ei olisi väärin, vaikka tieto onkin epävarma tai puutteellinen.

Eli jos vedetään yhteen, niin jos uoma on suurehko, niin sitä voi huoletta kai sanoa joeksi. Jos se on pienehkö, niin kyseessä voi olla joko luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen uoma tai toisaalta kaivettu oja. Näistä ensinmainittu on yleiskielessä puro, jälkimmäinen oja. Mutta jos ei tiedetä, onko uoma luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen vaiko kaivettu kaivanto, niin on ehkä varminta puhua uomasta, mutta tämä on ehkä enemmän harvinainen tapaus. Eli tilanteesta riippuen joka nimitykselle voisi olla paikkansa. Ja lisäksi, jos on kohteita, joita on käsitelty lähteissä, voidaan käyttää terminologiaa siten kuin lähde on sitä käyttänyt. Ja jos ollaan historiallisissa ajoissa, niin säilyneet asiakirjamaininnat voivat olla hyvin todistusvoimaisia.

Tuollahan kun maastossa liikkuu, niin se sama suora sininen viiva voi olla yhtä hyvin palmikoiva, välillä maan alle häipyvä tai luhtaiseksi muuttuva puro, 5 m korkean soraharjanteen läpi kaivettu kuivillaan oleva kaivanto, tai tavallinen metsäoja.--Urjanhai (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 20.28 (EEST)

Käännös- RC eli (Release Candidate)

Jäin pohtimaan, mikä on tarkka käännös Release Candidate sanalle. Onko testiversio, vai jokin muu. Kyse on siis ohjelma ennen varsinaista julkaisua. Jukka Wallin (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 19.46 (EEST)

Sanatarkkaa käännöstä julkaisukandidaatti tai julkaisuehdokas on jonkun verran käytetty. --PtG (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 22.06 (EEST)

Julkaisuehdokas tuntuu enemmän suomenkiekiseltä,kuin julkaisukandidaatti, vai mitä mieltä arvon Wikipedistit ovat? Jukka Wallin (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 23.16 (EEST)

Julkaisuehdotus. --Pitke (keskustelu) 23. toukokuuta 2015 kello 00.42 (EEST)

Aina vain paranee ;) Jukka Wallin (keskustelu) 23. toukokuuta 2015 kello 09.46 (EEST)

Vaikka Google ei kerrokaan kaikkea, niin julkaisuehdotus vaikuttaisi olevan enemmän käytetty esimerkiksi kirjojen käsikirjoituksen kohdalla. Julkaisuehdokas taas olisi nimenomaan ohjelmistoalan sanastoa. --PtG (keskustelu) 23. toukokuuta 2015 kello 10.05 (EEST)

Täältä taittaa puuttua yleisartikkeli, kts. en:Software release life cycle. Siihen voisi yhdistää olemassa olevista esim. Beta-versio ja Alfaversio sekä RC, mikä muoto sitten olisikin, niin saataisiin termit näkyville. Ohjelmiston versiohallinta kertoo koodausvaiheesta mutta mikä olisi sopiva julkaisuvaiheeseen? Ohjelmiston julkaisuelinkaari/sykli? --Usp (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 16.01 (EEST)

Artikkelitoiveissa, Wikipedia:Artikkelitoiveet/Tekniikka#Ohjelmistokehitys, on Ohjelmiston julkaisuelinkaari , joten mennään sillä. --Usp (keskustelu) 30. kesäkuuta 2015 kello 14.34 (EEST)

Kun nyt kielenhuoltohuoneessa ollaan, niin beeta pitäisi kirjoittaa suomeksi kahdella e:llä. --Silvonen (keskustelu) 1. heinäkuuta 2015 kello 08.14 (EEST)

Joskus aikoinaan ainakin pelien kohdalla käytettiin valmiista julkaisusta "glold" eli kulta Jukka Wallin (keskustelu) 1. heinäkuuta 2015 kello 10.54 (EEST)

Literal meaning and transliteration tips

(Excuse me for using English here.)

I left some question at Keskustelu Wikipediasta:Lähetystö#Literal translation, and one other thing, but got no answer yet. Could you please give me some tips? JSH-alive (keskustelu) 6. kesäkuuta 2015 kello 17.50 (EEST)

Triatlon

Kielitoimiston sanakirjasta löytyy triatlon, muttei triathlonia. H-versio sanasta käytössä täällä kaikkialla, luokkienkin nimissä. Lajiartikkeli ainakin on parasta siirtää ja samantien varmaan kaikki luokatkin jne? --Anr (keskustelu) 25. kesäkuuta 2015 kello 23.54 (EEST)

Kai sen pitäisi olla ilman h:ta kun sitä ei lausutakaan. -Sivistyssanakirjasta vuodelta 1998 löytyy h:llinen muoto (ja vain se). Asiaa on käsitelty mm. täällä . --Htm (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 00.27 (EEST)

Kyllä minä ainakin sen h:nkin lausun. Ja kun kerran suomalainen lajiliittokin on triathlonliitto, niin mitä siihen joillakin puhevammaisilla kielitoimistoihmisillä on mitään sanomista. --Lax (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 09.07 (EEST)

Kieli muuttuu ja samoin kelitoimisto. Puoli yhdeksän tulee tv:stä "Uutiset ja keli" ja sitten "Ureiluruutu", jota katson mielelläni. --Pxos (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 17.08 (EEST)

Tää on sitten sulle: [1]. Vana tämäkin, ainakin nuorison mielestä (kävin just kysymässä nuorison edustajien mielipidettä). Auskaa päivänjatkoa. --Lax (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 17.48 (EEST)

Tein triatlonista nyt ainakin ohjaussivun, jos se muoto kerran löytyy sanakirjasta. Pitääkö tässä tehdä nyt samalla tavalla kuin tapauksessa šakki vs. shakki tehtiin (eli alan järjestöjen nimeäminen päihittää sanakirjan)? --Risukarhi (keskustelu) 28. kesäkuuta 2015 kello 17.59 (EEST)

Shakin taustalla ei ole pelkästään alan järjestö vaan yleinen sisukas käytäntö pyrkiä kirjoittamaan sen suhu-ässä vanhaa tapaa noudattaen. Triatlonissa sen sijaan h:lla ei ole mitään virkaa. Atleettikin kirjoitetaan ilman h-kirjainta, ja molemmathan tulevat kreikasta (athlon, 'kilpailu' [2]). Vaikka joku erehtyisi suomeksi ääntämään triathlon, sen ei pitäisi vaikuttaa Wikipedian käytäntöihin. Käsittääkseni missään kielessä siinä ei äänny h.--Abc10 (keskustelu) 28. kesäkuuta 2015 kello 20.23 (EEST)

OED:n ääntämisohje on traɪˈæθlən, eli ei h ainakaan englannissa ole merkityksetön (vaikkei tietenkään esiinny itsenäisenä äänteenä). Pitäisin artikkelin toistaiseksi nykyisellä nimellään, mutta mainitsisin alussa myös muodon triatlon. – Haltiamieli 28. kesäkuuta 2015 kello 22.38 (EEST)

WSOY:n iso sivistyssanakirja 2008 antaa myös muodon triathlon. Miten kielitoimisto perustelee h:n pudottamista pois, ääntämykselläkö? Onhan kielitoimistolla yhä myös squash ja maahockey, eikä skwoš ja maahoki. --Savir (keskustelu) 28. kesäkuuta 2015 kello 22.53 (EEST)

Nämä lajit kai äännetään yleensä ”skuaš” ja ”-hokkey”? Ääntämys ainakin olisi ihan järkevä perustelu, varmaan myös yhtenäisyys mainittujen atleetin ja maratonin kanssa. H:n siinä ehkä saattaa joku ääntääkin, joskin thl-konsonanttiklusteri on suomalaiselle aika hankala ja vieras. Dentaalifrikatiivia tuskin käytetään ainakaan (so. itse en ainakaan käyttäisi nekä muista kuulleeni)? --Louhikärmes (keskustelu) 29. kesäkuuta 2015 kello 01.00 (EEST)

Atleetti ja maraton ovat eri vaiheessa lainautumis"prosessia" kuin suhkoht tuore laina triathlon. Gopase+f (keskustelu) 29. kesäkuuta 2015 kello 07.25 (EEST)

Netistä löytyy näköjään kopioitavaa viisautta. Minun olisi pitänyt kannattaa h:llista muotoa, jotta olisimme saaneet triatlonin kannatuksen kasvamaan. Tämä pidetään mielessä. --Abc10 (keskustelu) 29. kesäkuuta 2015 kello 09.51 (EEST)

Kielitoimiston sanakirjan mukaan squash äännetään [skwoš] joskin maahockey äännetään [maahokkei], ei kuitenkaan [-hokkey]. Mutta muita esimerkkejä on helppo löytää, esim. cheerleading. Ehkä tosiaan nykyisin urheilulajien nimet on normaalia tuoda vieraista kielistä sellaisenaan, kuten kuninkaallistenkin. --Savir (keskustelu) 29. kesäkuuta 2015 kello 08.22 (EEST)

Cheerleading on kyllä selvempi sitaattilaina, koska se äännetäänkin englannin mallin mukaan, toisin kuin triatlon. Varmasti kuitenkin on totta, että maraton on vanhempi laina kuin triatlon. Kielitoimisto joutuu normeja määrittäessään pallottelemaan niin, että toisessa vaakakupissa on joskus yksittäisen sanan käyttötavat ja toisessa kielen järjestelmän loogisuus ja helppokäyttöisyys kokonaisuutena. Siksi kielenhuolto ei olekaan triviaalia.

Pääsääntöisesti olen kyllä sitä mieltä, että Kielitoimisto on kielenhuollon auktoriteettina olemassa juuri siksi, ettei meidän Wikipediassa tai muuallakaan tarvitsisi lähteä keksimään pyörää uudelleen, vaan voisimme käyttää Kotuksen suosituksia ja normeja kirjoittamisen yhtenäisyyden ja helppouden takaamiseksi. Kun vielä Kotus on täälläkin auktoriteetiksi tunnustettu, en kyllä lähtisi tekemään muuta ratkaisua kuin mitä Kielitoimiston sanakirjassa on ilman erityisen painavaa syytä. Huonona esimerkkinä ylipäätään pidän kyllä mainittua ”shakkia”, jossa ”harrastajien” preferenssit on tulkittu vahvemmaksi normiksi kuin kielen yleiset ortografiset säännöt.

En kyllä sanoisi ainakaan pelkällä mutulla, että urheilulajien nimet yleisemmin päätyisivät sitaattilainoiksi, vaan tämä on varmaan aika tapauskohtaista. Tässä vaikuttavat varmasti se, miten helppo lajin nimi on suomalaiseen suuhun sekä myöskin lajin marginaalisuus (pienen piirin lajeja varmaan heikommin jaksetaan lähteä kääntämään). Esimerkiksi seinäkiipeily on uudehko liikuntaharrastus, ja lajiin liittyvä boulderointikin on saanut suomalaisen johtimen peräänsä. Lajin nimi lienee silloinkin luontevaa suomentaa, jos sen nimi muistuttaa jotain muuta urheilulajia, jolla jo on suomenkielinen nimi. Sinänsähän muuten ”kolmiottelu” olisi looginen suomenkielinen nimi triatlonille, mutta se on tainnut olla jo muussa käytössä triatlonin rantautuessa Suomeen. --Louhikärmes (keskustelu) 29. kesäkuuta 2015 kello 11.21 (EEST)

Olisihan se tietenkin kiva, jos Kielitoimisto kielenhuollon auktoriteettina olisi niin luotettava, että kun sanakirjassa jotain lukee, niin asia olisi sillä selvä. – Tosiasiassa triatlon näyttää tuiki harvinaiselta: lajiliitto on Suomen triathlonliitto [3] ja google-haut löytävät voittopuolisesti h:llista muotoa (hs.fi 22700:83, yle.fi 7760:188, mtv3.fi 95:0, iltasanomat.fi 961:1, aamulehti.fi 2600:0). CSC:n Korp-korpuspalvelimella [4] löytyy Kansalliskirjaston lehtikokoelmasta (noin 5 miljardia sanetta tekstiä) triathlon-substantiivia 1022 kpl, triatlon-substantiivia 5 kpl. – Ikävä kyllä näyttää ilmeiseltä, että sanakirjantekijä on ns. mokannut. --Jmk (keskustelu) 4. heinäkuuta 2015 kello 05.58 (EEST)

Kielitoimiston sanakirjan toimitusperiaatteet ovat joskus aika hämäriä. Ikään kuin sanakirjan tekijät eivät olisi aina itsekään selvillä, milloin he kuvaavat vakiintunutta käyttöä (deskriptio), milloin kielenhuollon mielipiteitä (normit). Jos sanakirjassa lukee "xxx", niin tarkoittaako se että suomessa kirjoitetaan "xxx", vai että kielenhuollon mielestä suomessa pitäisi kirjoittaa "xxx"? Joskus ero on tehty selväksi esim. merkinnällä "yyy: paremmin xxx", ei kuitenkaan aina. --Jmk (keskustelu) 28. kesäkuuta 2015 kello 23.20 (EEST)

Koska yleinen vihamielisyys Kielitoimistoa kohtaan tuntuu olevan vahva, ehdotan sen poistamista sanastolähteistä ja tilalle nimitettäväksi asiantuntijoina Wikipedian käyttäjistä ne, joilla on hallussaan viisastenkivi - tämän keskustelun perusteella esimerkiksi Lax ja Jmk ja muut, joiden olen vuosien varrella havainnut profiloituneen suomen kielen asiantuntijoina (vrt. yllä Laxin kommentti "puhevammaisista kielitoimistoihmisistä"). --Abc10 (keskustelu) 4. heinäkuuta 2015 kello 07.51 (EEST)

Jaa, selvien virheiden osoittaminen on siis "vihamielisyyttä", haha. – Kun nyt otit nuo sanastolähteet puheeksi (Wikipedia:Nimeämiskäytäntö), sinnehän on hyväksytty ennaltamääritellyksi lähteeksi myös YSA. Annas kun arvaan, et varmaan tsekannut mitä se sanoo triatlonista? --Jmk (keskustelu) 4. heinäkuuta 2015 kello 08.13 (EEST)

Kommentissa, jonka perään omani kirjoitin, mainittiin, että h-kirjainta ei lausuta, ja minä katson puhevammaisuudeksi sen, että sanassa olevaa kirjainta ei osata lausua, ja ainoa instanssi, joka omaani edeltävissä kommenteissa mainittiin h-kirjaimen puuttumisen puolustajana, oli kielitoimisto. Mitä vihamielisyyteen tulee, löytyy sitä minulta kielitoimistoa kohtaan huomattavasti vähemmän kuin mitä olen havainnut löytyvän tunnetulta käyttäjältä Abc10 urheilukirjoittajia kohtaan. En kuitenkaan vastusta Abc10:n yllä esittämää ehdotusta. --Lax (keskustelu) 5. heinäkuuta 2015 kello 15.03 (EEST)

Ihan hyvä ehdotus Abc10:ltä, ainakin tähän triathlon-asiaan liittyen. Ja kirjoitetaan sitten ilman h-kirjainta tai sen kanssa, niin kyllä minäkin sen äännän. --Otrfan (keskustelu) 5. heinäkuuta 2015 kello 15.12 (EEST)

Linkittämässäni kestävyysurheilu.fi -sivustolla täti kirjoittaa, että h:ta ei kuule "puhekielessä". Vaikka mitäpä hän tietää.--Htm (keskustelu) 5. heinäkuuta 2015 kello 19.59 (EEST)

Täti? Outi Hytönen, suomen kirjallisuuden maisteri [5]? Työpaikka kielitoimistossa valmiina...? --Lax (keskustelu) 5. heinäkuuta 2015 kello 20.32 (EEST)

Ja tämä nyt lipsuu aiheen ulkopuolelle, mutta mä tiedän useammankin ihan oikean tätin, jotka eivät kuule toisten puhekielestä paljoakaan, kun heillä on niin kova tarve pälpättää omia juttujaan... --Lax (keskustelu) 5. heinäkuuta 2015 kello 20.35 (EEST)

Suomen kylillä ja pitäjissä

Mahtaisiko olla keskinkertaista tyhmempi idea ruveta kirjoittamaan Suomen paikkaseutuja käsitteleviin artikkeleihin jotain taivutusmuodontynkää? Lähdekirjakin olisi aiheesta valmiina (Ylis-alas-tarolassa tms.) Olisi kiva tietää, miten paikalliset ja muu väki taivuttavat paikannimeä. Onko se nyt Naruskassa vai Naruskalla, kun artikkelissakin on kahta muotoa? --Pxos (keskustelu) 6. heinäkuuta 2015 kello 14.30 (EEST)

Naruskalla. Joillekin näppylöitä aiheuttava Kielitoimisto on koonnut aineistoa ainakin cd:nä julkaistuun maksullisen Kielitoimiston sanakirjan Asutusnimihakemistoon. Verkossa vapaasti käytettävään versioon sitä sen sijaan ei ole sisällytetty. En tiedä sisältyykö se Kielikoneen lisenssiin tai oppilaitosversioon. Mutta kysy vain, monilla on varmaan cd-versio koneellaan. --Abc10 (keskustelu) 6. heinäkuuta 2015 kello 16.38 (EEST)

Jos tuosta on joku maksumuuriversio, niin sen käyttöönsaantimahdollisuutta voisi ehkä tutkia Wikipedia libraryn kautta (ping Käyttäjä:Olimar).--Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2015 kello 16.58 (EEST)

Ilmeisesti se on tulossa jossain vaiheessa päivitettynä Kotuksen kotisivuille [6]. Sähköisen sanakirjan yhteydessä sitä on mainostettu ainakin 2008 [7], ja yliopistojen sisäverkoista siihen pitäisi ainakin päästä käsiksi. --Olimar 6. heinäkuuta 2015 kello 17.45 (EEST)

Naruska jo tulikin, eli tuo -lla (kirja oli pöydälläni). Joissakin nimimissä (esim. Jokioinen) sekä sisä- että ulkopaikallissija on ko. kirjan mukaan mahdollinen. Joissain nimissä taas vain jompi kumpi on oikein (niin kuin nuo kirjan nimeen otetut paikkakunnat), ja väärille muodoille naureskellaan avoimesti. Omasta puolestani jätän vapaasti arviotavaksi, tulisiko noita merkitä näkyviin, ja jos, niin miten systemaattisesti ja missä muodossa (ping Käyttäjä:Tanár, jos saattuu olemaan kuulolla). Joskus olen noita vaikeasti taivutettaviin nimiin merkinnyt, esim. Kiiruun puisto. --Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2015 kello 16.56 (EEST)

Äkkipäätä ajattelisi sen riittävän, että artikkelissa on käytetty paikannimeä oikeassa muodossa, esimerkiksi että Naruska-artikkelissa kirjoitetaan koko ajan "Naruskalla, Naruskalta" jne. Toisaalta joissain vähän hankalimmissa tapauksissa, kuten Virrat, voi olla ihan tarkoituksenmukaista mainita taivutus erikseen.--Tanár 7. heinäkuuta 2015 kello 12.13 (EEST)

Enkkuwikissä kaupunkimallineessa on kohta Demonym, jossa on kaupungin kansalainen oikea muoto, katso Manchester. Pitäisikö meilläkin siis tehdä mallineeseen kohta "taivutus" tai jotain vastaavaa. --PtG (keskustelu) 7. heinäkuuta 2015 kello 14.17 (EEST)

Hyvä idea, eihän se vie kuin rivin. Paikallissijan lisäksi ongelmia aiheuttaa se että toisia nen-päätteisiä taivutetaan monikollisesti, toisia yksilöllisesti. Kaustinen luulisi jo opitun taivuttamaan, mutta Googlella löytyy esimerkiksi Keskisuomalaisen ja Punaisen ristin otsikossa virheellisesti Kaustisilla. --Abc10 (keskustelu) 7. heinäkuuta 2015 kello 14.36 (EEST)

Suomessa taitaa joidenkin paikkakuntien osalta vallita ainakin joltain osin erimielisyyttä juuri tuosta demonyymistä, so. kuuluuko sanoa "kauhajokinen" tms. vai "kauhajokelainen". Mahtaakohan niistä olla sanottu mitään kirjallisuudessa? Joillain paikkakunnilla tuo lyhempi muoto saattaa olla perinteisesti käytössä, mutta ei luultavasti kaikilla. Joskus tätä on parodioitukin: "jakomäkiset". Oma paikallistuntemukseni Suomen sisällä on niin rajoitettu, että en osaa sanoa, missä noita oikeasti esiintyy, enkä ole katsonut kirjallisuudesta, onko kyseessä mahdollisesti murremuoto, jota ei ole pakko käyttää yleiskielisissä yhteyksissä (ping jälleen ammattikielenhuoltaja Käyttäjä:Tanár tästäkin). EDIT: Kotuksen luettelo löytyikin jo, linkit alla. --Urjanhai (keskustelu) 7. heinäkuuta 2015 kello 15.22 (EEST)

Mutta noin yleisesti tuon demonyymin vastineena on Suomessa useammin vaikeuksia tuottavana taivutus (Kangasalla, Saarentakana, Vihavuodessa). Demonyymi tuottaa vaikeuksia vain osassa nimiä (Virrat ym. ?). Tuossa Alastarolla Ylistarossa -kirjassa ei näköjään ole demonyymejä (EDIT: mutta niistä oli oma julkaisunsa, ks. alla), mutta vaikeimmista nimistä kuten Virrat voi olla useampikin sijamuoto.--Urjanhai (keskustelu) 7. heinäkuuta 2015 kello 15.28 (EEST)

Itse muistan, että minulla oli kerran erimielisyyttä erään käyttäjän kanssa siitä, millä nimellä Saloinen-nimisen kunnan asukkaita tuli kutsua. Kotuksella on siitäkin aiheesta ohjeluettelo, jota tosin tulkitsimme eri tavoin. Luettelon ajantasaisin versio on ilmeisesti tämä, mutta vanhassa Kielikellon jutussa on mukana myös selitysosa. --Risukarhi (keskustelu) 7. heinäkuuta 2015 kello 18.31 (EEST)

Texas vai Teksas?

Eli siis kumpi muoto on oikea suomen kielessä, vai käyvätkö kumpikin? Osassa artikkeleista se on kirjoitettu muodossa Texas, osassa taas Teksas. ComradeUranium (keskustelu) 6. heinäkuuta 2015 kello 23.57 (EEST)

Aiheesta keskusteltu aiemminkin: Wikipedia:Kahvihuone_(kielenhuolto)/Arkisto_17#Teksas.2FTexas_-tapaus. Silloin, vuonna 2010, ei löytynyt yhtään sanakirjaa tai kielenhuolto-opasta, jossa olisi suositeltu muotoa Teksas. --Nironen (keskustelu) 7. heinäkuuta 2015 kello 00.12 (EEST)

Entäpä eläinlajit, joissa esiintyy sana Texas, esim. teksasinkerttuli. ComradeUranium (keskustelu) 7. heinäkuuta 2015 kello 00.28 (EEST)

Oliko eläinten nimissä nyt tilanne se, että niitä ollaan uusimassa, mutta uudet nimet ovat vasta ehdotuksina mutta eivät virallisina? Niissä voi kyllä muutenkin olla eroa, vertaa Przewalskinhevonen.--Urjanhai (keskustelu) 7. heinäkuuta 2015 kello 15.33 (EEST)

Lintujen nimiä on poimittu ainakin BirdLifen luettelosta, joka on mainittu nimistölähteissämme. Siinä on huomattava, että tarkkeiden käyttöä on joskus korjattava Wikipedian käytännön mukaiseksi, mutta teksasinkerttuli tosiaan kirjoitetaan ks:llä tässä luettelossa. Muistelet ehkä nisäkäsnimistötoimikunnan tikutakuja ja kusimanseja, jotka saivat suomen kielen lautakunnalta täyslaidallisen syksyllä 2008. --Silvonen (keskustelu) 7. heinäkuuta 2015 kello 16.33 (EEST)

Joo, niitä muistelin, mutta en näköjään huomannut, että se koskikin vain nisäkkäitä. Hyvin tässä kai voi antaa maantieteellisten nimien kielenhuollon mennä omassa syklissään ja lajinnimien omassa syklissään.--Urjanhai (keskustelu) 7. heinäkuuta 2015 kello 17.31 (EEST)

Joo, ei maantieteellisen suosituksen mukaan ruveta muuttamaan muita nimiä. Jos linnun nimi on nimetty "väärin", ei ole Wikipedian tehtävä korjata sitä. Virallinen nimi on virallinen nimi. --PtG (keskustelu) 7. heinäkuuta 2015 kello 18.10 (EEST)

Kottuksen viikon vinkki helmikuulta 2015 suosittelee muotoa Texas.--Htm (keskustelu) 7. heinäkuuta 2015 kello 04.20 (EEST)

"Sinun teoksen käyttöäsi"

Creative Commons BY 4.0 -lisenssin tiivistelmän suomennetussa versiossa on seuraava lause: "Voit tehdä yllä olevan millä tahansa kohtuullisella tavalla, mutta et siten, että annat ymmärtää lisenssinantajan suosittelevan sinua tai teoksen käyttöäsi." Tuo "teoksen käyttöäsi" ei kuulosta hyvältä, mutta rupesin miettimään, onko se kuitenkaan kielenvastainen. "Minun auton käyttöäni ei rajoita kukaan!" kuulostaa melko hyvältä. Laitan kielenhuoltoon, koska asia koskettaa lisenssin myötä myös Wikipediaa. Jos muoto on huono, niin tuota Creative Commonsin tekemää suomennosta, joka ilmeisesti on kuitenkin suomenkielisten lakimiesten tarkastama, voisi yrittää vänkätä paremmaksi. --Pxos (keskustelu) 7. heinäkuuta 2015 kello 12.45 (EEST)

Ei saakeli. Minun autonkäyttöäni, mikäli se on yhdyssanaksi kelpaava, menee. Muuten se on minun autoni käyttöä ja sinun teoksesi käyttöä. --Höyhens (keskustelu) 7. heinäkuuta 2015 kello 12.56 (EEST)

"Teoksen käyttöäsi" vaikuttaa oikealta. Sitä en tiedä, onko "auton käyttöäni" oikeampi kuin "autonkäyttöäni", vrt. esim. yhdyssana "alkoholinkäyttöäni" joka ainakin on oikein. --Savir (keskustelu) 7. heinäkuuta 2015 kello 13.00 (EEST)

At Höyhens: kyseessä ei ole sinun teoksesi käyttäminen vaan se, että sinä käytät jonkun muun teosta, siis "sinä käytät hänen teostansa". --Pxos (keskustelu) 7. heinäkuuta 2015 kello 13.04 (EEST) Lisäys: tämä palaa siis siihen kaksoispossessiivisuffiksijuttuun, koska ilmaisu pitäisi oikeastaan kirjoittaa "suosittelevan sinua tai teoksensa käyttöäsi". --Pxos (keskustelu) 7. heinäkuuta 2015 kello 13.05 (EEST)

Katos joo.. --Höyhens (keskustelu) 7. heinäkuuta 2015 kello 13.13 (EEST)

Kyllä tuo muoto minunkin mielestäni jotenkin tökkii. Maallikkona muotoilisin vaikka näin: "Voit tehdä yllä olevan millä tahansa kohtuullisella tavalla, mutta et siten, että annat ymmärtää lisenssinantajan suosittelevan sinua tai sitä, että käytät teosta." Tuo "teoksen käyttöäsi" on sinällään kai ymmärrettävä sisällön puolesta, mutta se ei ainakaan maallikon korvaan kuulosta oikein hyvältä. Jälleen ping Käyttäjä:Tanár. --Urjanhai (keskustelu) 7. heinäkuuta 2015 kello 15.54 (EEST)

Höm höm. Periaatteessa "sinun teoksen käyttöäsi" ei ole väärin, mutta kömpelö se on. Sitä alkaa lukea niin, että "sinun" viittaa teokseen eikä käyttöön. Se johtuu siitä, että "teoksen käyttö" ei ole samalla tavalla vakiintunut sanaliitto kuin vaikkapa "alkoholin käyttö" (joka voitaisiin kirjoittaa yhteenkin). Korjaisin niin kuin Urjanhai ehdotti, eli "sitä, että käytät teosta" tai "sitä, miten käytät teosta".--Tanár 8. heinäkuuta 2015 kello 13.41 (EEST)

Arabiankieliset paikannimet

• Avaan keskustelua aiheesta. Ehkä aihepiiristä on jo keskusteltu, tai sitten ei... Aloitetaan kysymyksellä, onko arabiankielisten paikannimien suomenkielisistä muodoista käyty keskustelua wikipediassa?
• Onko meillä fiwikissä joku suositus aiheesta? Osaako joku suositella jotain hyvää ohjetta aihepiiriin? Hakulisen ja kumppaneiden teokset, kuten Paikannimet (2006) ja Pariisista Papukaijannokkaan (2013) ovat käytössäni korjausten osviittana, mutteivat anna selkeää tai edes lähelle tyhjentävää ohjeistusta, tarjoavat vain esimerkkejä.
• Toki esimerkkienkin pohjalta löytyy korjattavaa fiwikissä, mutta hyvin paljon jää auki. Artikkelien lähtökohta on usein ailahteleva, eli arabiankielisten kirjoittajien tekstit ja viralliset englanninkieliset julkaisut (vaikkapa tilastolliset kirjat kahdella kielellä eli arab.-engl.) käyttävät hyvin vaihtelevaa paikannimien kirjoitusasua, paikallisesta sanomalehdistöstä puhumattakaan. Käytä noita sitten pohjana artikkelille...
• Meillä on vino pino wikipedia-artikkeleja arabian määräävän artikkelin kanssa, osa niistä vähän miten sattuu, joskus lähdeteoksetkin. Täydennän (osin lähteistystalkoitten siivittämänä) parhaillaan Omanin kuvernoraatteja käsitteleviä artikkeleita. Viikolla laitoin alulle muutamia artikkeleita. Sitten hiipi epäilys, että oliko aiempi, täydentämäni pohjataulukkokaan kohdallaan. → Havaitsen nimistössä laittoa ja olemassaolevissa artikkelissa uudelleennimeämistarvetta.
• Mietityttää näin alkuun vaikka määräävän artikkelin al tai Al (ja sen pääsanan mukaan taipuvat muodot ad, as, ash, at, az,...), joka englanniksi on suurinpiirtei sama kuin the, käytön tarve ja merkintätapa suomeksi kirjoitettaessa. Taidetaan kirjoittaa, jos määräävää artikkelia edes mukaan kirjoitetaan, pääsääntöisesti väliviivalla. Ja suomeksi näyttäisi tämä (määräävä artikkeli) usein putoavan pois. Esimerkkejä Pariisista Papukaijannokkaan -kirjan taulukosta 2 (Endonyymit), s. 215–241: Ad-Dawhah eli Doha, Al-Aqabah eli Akaba, Al-Atlas at-Tall eli Tell-Atlas, Al-Bahrayn eli Bahrain, Al-Hajjar eli Ahaggar (vuoristo Algeriassa), Al-Hijaz eli Hijaz (alue Saudi-Arabiassa), Al Hydaydah eli Hodeida (kaupunki Jemenissä), ...An-Nafud on Nafud (aavikkoalue Saudi-Arabiassa), Al-Qattarah, Munhafad on Qattaran syvänkö, Ard al-Jazirah on Mesopotamia ~ Kaksoisvirranmaa, Ash-Shariqah on Sharja ~ Šardža (vaihtoehtoinen muoto), As-Said on Ylä-Egypti, Az-Zab as-Saghir eli Pieni Zab (joki Turkissa).
• Eli löytyisikö rautalankaa, ohjetta a) milloin al, Al ja näiden variantit putoavat pois suomenkielisestä versiosta (aika usein, miltei aina?) b) yhdys/väliviivan käytöstä (useimmiten artikkeli sidotaan yhdys/väliviivalla, joskus harvoin ei?), c) milloin al tai Al taipuu seuraavan sanan mukaisesti (esimerkit antavat suuntaa).
• Onko sääntöä, miksi arabiankielisen paikannimen suomennoksessa sanan lopun h katoaa, eli esimerkiksi miksi Salalah on tai olisi suomeksi Salala? Esimerkit ja dewiki kyllä tukevat tätä (englanniksi vielä Salalah), mutta missäs olis ohje?
• Eikä tässä vielä kaikki, mutta lienee riittävästi keskustelun pohjaksi. Edellä editetty koskee varmaan useiden kymmenten ellei satojen artikkelien nimeä, leipäteksteistä puhumattakaan...

--Paju (keskustelu) 17. heinäkuuta 2015 kello 23.35 (EEST)

Löysin fiwikin ohjeen Ohje:Arabian kielen transkribointi. Kirjoitus on luokiteltu ehdotukseksi, sisältö pääosin vuodelta 2007, jonka jälkeen kielenhuoltaja on julkaissut uudemman paikannimioppaan. Wikipedian ohjeluonnos toteaa mm:

Otsikon Lyhyt tarkistuslista transkribtion oikeellisuudesta osana

* Käytetyn transkription voi varmuudella sanoa olevan tässä tyyliohjeessa esitetyn vastainen, mikäli ... sanan viivalla erotettuna etuliitteenä esiintyy a+konsonantti-yhdistelmä, jossa konsonantti on mikä tahansa muu kuin l. Sanoissa ei siis saa esiintyä etuliitteitä at-, ath-, ad-, adh-, ar-, az-, as-, aš-, ash-, tai an-, vaan ne tulisi kaikki korvata muodolla al-. Arabian määräisen artikkelin konsonantti mukautuu lausumisessa usein seuraavaan konsonanttiin, mutta arabialaisessa kirjoituksessa tätä mukautumista ei merkitä. Siksi myös suomenkielisessä Wikipediassa on päädytty kirjoittamisen kannalta yksinkertaisempaan vaihtoehtoon.

* ylempänä annetut esimerkit Pariisista Papukaijannokkaan -teoksesta eivät ole tämän mukaisia. Fiwikin ehdotus ei ole kielenhuoltajan linjan mukainen.

* Kielitoimiston ohjepankki arabiankielisistä nimistä: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/arabiankieliset%20nimet/ohje/65#nimet mainitsee assimilaation. Paikannimistä mainitaan lisäksi, että usein, erityisesti kartastoissa, artikkeli kirjoitetaan nimen alussa usein poikkeuksellisesti isolla ja joskus myös aakkostetaan artikkelin mukaan.

* Myös: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/arabiankieliset%20nimet/ohje/201

Sitomisesta yhdysmerkillä: Transkriptiovirheitä sen sijaan eivät välttämättä ole seuraavat: ... sanan Al kirjoittaminen isolla kirjaimella ja erilleen seuraavasta sanasta: määräinen artikkeli tulee kyllä kirjoittaa pienellä kirjaimella ja liittää yhdysmerkillä pääsanaansa (الأمين al-Amin, tiet. al-Amīn),...

* Tämä on sopusoinnussa esimerkkien kanssa.

* Sopusoinnussa: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/arabiankieliset%20nimet/ohje/338

Kommentteja? --Paju (keskustelu) 18. heinäkuuta 2015 kello 00.04 (EEST)

Englannissa käytetään paljon loppulisäke-H:ta merkitsemään englantilaisesta poikkeavaa ääntämystä viimeiselle vokaalille. Esimerkiksi boke -> bokeh, jolloin sana ääntyy ennemmin "boukei" tai "bouke" kuin "bouk". Samoin ah-muoto estää a-äänteeseen loppuvaa sanaa ääntymästä ihan niin väärin kuin se voisi. Ymmärtääkseni ääntyvä h sanan lopussa kirjoitetaan englantilaisittain jotenkin tyyliin "ch" ettei se sekoittuisi hiljaiseen h:hon. --Pitke (keskustelu) 18. heinäkuuta 2015 kello 02.04 (EEST)

Niin pointti oli se, että suomenkielistä tekstiä varten translitteroidessa lopun h-kirjaimet eivät ole tarpeen ohjaamaan ääntämystä pois hyvin väärästä joten siksi niitä ei käytetä. --Pitke (keskustelu) 18. heinäkuuta 2015 kello 02.53 (EEST)

Kiitos. Siis Masira (saari), eikä Masirah. Al-Batina, eikä al-Batinah. Tuo pohjoinen rannikkotasanko tekisi tosin mieli suomentaa yksinkertaisesti Batinan tasanko tai Batina, ja kuvernoraatit muotoon Pohjois-Batina ja Etelä-Batina. Ilman al-alkuja niihin. Vai onko liian rajua? Englanniksi, ainakin matkailu- ja sanomalehti- ja tiede-englanniksi näkyy lisääntyvässä määrin Batinah (coastal) plain -tyylin ilmaisuja (http://www.oman-tours.com/about-oman/geography-overview/batinah-fertileplain-coast-forts/), vaikka Britannica-tietosanakirja käyttää yhä muotoa Al-Bāṭinah. --Paju (keskustelu) 18. heinäkuuta 2015 kello 06.51 (EEST)

Kommentteja kohdittain.

• Ad-Dawhah eli Doha -- o-äänne ei esiinny arabiassa; sopivampi muoto voi olla esim. "dawha" (voi. ehkä. en väitä että tiedän.) vakiintunut muoto
• Al-Atlas at-Tall eli Tell-Atlas -- kieliopillisesti oikea käännös AFAICT ja voi olla äännön suhteen tarkempi kuin Tall-Atlas, mutta voi olla olemattakin
• Al-Hajjar eli Ahaggar -- jj näkyy joskus kirjoitettuna ii englanniksi translitteroituna. Suomeksi "hajjar" ja "haggar" ääntyvät hyvin eri tavoin, kumpi lienee oikea? Ja onko A-aluke tullut mukaan konvention mukaisena, vai jostain muusta syystä?
• Al-Hijaz eli Hijaz -- ääntynee "hidžaz"
• Ash-Shariqah on Sharja ~ Šardža -- ääntynee "šarika" -- miksi poikkeava translitterointi? konventio?
• Al-Qattarah -- Qattaran syvänkö -- vakiintunut, muuten "kattara"?
• Az-Zab as-Saghir eli Pieni Zab -- eikö Pikku-Zab tai Vähä-Zab?
• Artikkelin al kirjoittamisesta ja assimilaatiosta (at-, ath-, ad-, adh-, ar-, az-, as-, aš-, an-): assimiloituvien kirjoittaminen muodossa al on SFS 5755:n mukaista, mutta YK:n suositusten vastaista. SF 5755:n mukaan al-välissä käytetään välimerkkiä ja (ilmeisesti) al kirjoitetaan pienellä (> al-Zab).
• JKorpela vaikuttaa hyvältä avulta noin alkuunsa. Kuvailee relevantteja standardeja, joukossa suomalainen SFS 5755. --Pitke (keskustelu) 18. heinäkuuta 2015 kello 02.53 (EEST)

Kiitos Korpela-linkistä! Sulatellaan. Selvennettäköön: Kotimaisten kielten keskuksen julkaisun eli Pariisista Papukaijannokkaan -teoksen esimerkit eivät olleet kritiikin kohteena. Ne otetaan lähtökohtaisesti oikeana, referenssinä (vaikka pari merialueiden selitysosan ajatus/painovirhettä olen teoksesta löytänyt). Ja assimiloinnissa Pariisista Papukaijannokkaan ei käytä alkua aš/Aš- vaan Ash/ash-. Tämän kohdalla fiwikin (sisällöllisesti) vanhempi, toistaiseksi ehdotustasolle jäänyt ohjeistus on ristiriidassa 2013 referenssijulkaisuun nähden. Fiwikin luonnosohje haluaisi järjestelmällisesti käyttää al- tai Al- alkua (á la SFS 5755), ilman assimilaatiota. Koska kielenhuoltaja käyttää esimerkkinään (paikallisen tai engl. nimen) assimiloituneita muotoja sanoille, joilla on joku poikkeava suomenkielinen vastine, voinee lähteä siitä, että assimiloitunut muoto on kielehuoltajan mielestä oikea kirjoitusasu. Vai voiko? Tosin se poikkeus on, että Korpela kirjoittaa mieluummin š eikä sh, vaikka toteaa jälkimmäisen yleiseksi muodoksi... eli aš mieluummin kuin ash... Äsh. :-) Laitoin pari Ash-alkuista Omanin kuvernoraattiartikkelia juuri alulle (kuten Ash-Šarqiyyan pohjoinen kuvernoraatti. Nuo arabiankieliset nimetkin ovat tässä tapauksessa aikamoisia virityksiä. Aikuisten oikeasti Pohjoinen Aš-Šarqiyya on läntinen ja Eteläinen on itäinen. Vaan kun kantasana jo tarkoittaa ilmansuuntaa ennestään (Ash Sharqiyah on etymologialtaan = itäinen), olisi läntinen "itäinen" ja itäinen "itäinen" aika hassuja kuvernoraatteja... Uudenneennimeämisiä on fiwikissäkin edessä vaikkei etymologiaan mentäisi, vaan katsotaan noita joku toinen kerta (Al-Zahira → Az-Zahira; Al-Buraimi→ Buraimi typistys jo de-, es-, lt-, huwikissä; Al-Dakhiliyya → Ad-Dakhiliyya,... ).--Paju (keskustelu) 18. heinäkuuta 2015 kello 06.51 (EEST)

Joo, en minäkään tästä aiheesta tiedä, mutta sen tiedän että monta murretta on. Käsittääkseni niillä on monta trans....tapaakin. Se murre kaiketi vaikuttaa siihen, miten ne on yleensä suomalaisessa mediassa esitetty. Aikansa mediakauhistus ja Irakin pääministeri [8] – ahah, tästä onkin suomiwikissäkin artikkeli Abdulkarim_Qasim – oli aikansa mediassa Abdul Karim Kassem ja kirjoitettiin myös Abdel Karem Kassim. Silloin 1960-luvulla ei ollut vielä tätä anglosaksismin ylivaltaa tässä nykymittakaavassa. Varmaan paikannimissä on tapahtunut samanlaista elämistä, joskin ehkä hitaammin. --Höyhens (keskustelu) 18. heinäkuuta 2015 kello 03.11 (EEST)

Yläpuolinen keskustelu on varsin sekavaa, kun siellä on mahdottomasti luetteloita eri tasoissa. Kirjoitetaan siis oma vastaus tänne. Al-etuliitteestä sen verran, että ilmeisesti muoto ”al” on nimenomaan suomenkielisen standardin mukainen. Korpela kirjoittaa "Arabian kielen määräävä artikkeli ال siirtokirjoitetaan SFS 5755:n mukaan ”al” ään­tä­myk­ses­tä riippumatta." Assimiloitumisen merkitseminen sen sijaan on ilmeisesti YK:n paikannimistantardin mukaista, ja tuota ilmeisesti käytetään tuossa paikannimioppaassakin. Käyttäjä:Malhonen on kirjoittanut meidän suosituksen suomalaisen standardin mukaan, minkä takia al on aina al, ja tuohan on yleinen opas. Pariisista Papukaijannokkaan käsittelee puolestaan vain paikannimiä, joissa suomessa haluttaisiin käyttää SFS-standardista poikkeavaa YK-standardia (tosin esimerkiksi Afrikan entiset Ranskan siirtomaat eivät ole hyväksyneet standardia ja käyttävät itse ranskankielistä siirtokirjoitusta). Lisäksi sellainen huomio, että tämä on mahdoton aihepiiri, jos ei oikeasti osaa arabiaa, koska siirtokirjoitusta ei pysty tekemään samalla tavalla mekaanisesti kuin esimerkiksi venäjästä. Vaikka meillä olisi täydellinen ohje asiasta, se ei vielä tuota oikeata tulosta, ellei siirtokirjoittajalla ole arabiaa hallussa, koska siellä ei kaikkia merkkejä merkitä. Keskusteluun tarvittaisiin siis arabian kielen osaaja, kuten Malhonen. --PtG (keskustelu) 18. heinäkuuta 2015 kello 09.03 (EEST)

Arabian osaamisen vaatimus tulee esille h:n kirjoittamisessa. Jos sen jättää mekaanisesti pois, voi tulla virhe. En muista onko sitä erikseen käsitelty Wikipediassa, kun olen lukenut siitä keskusteluja jossain muuallakin. Kuten sanasta Allah ('Jumala') näkee, se voi olla ääntyvä h, mutta joissakin h taas on englannin vaikutusta, eikä sitä ainakaan suomessa pidä kirjoittaa, mistä esimerkki on ilmeisesti Pajun mainitsema Salala. --Abc10 (keskustelu) 18. heinäkuuta 2015 kello 10.01 (EEST)

Niin ja isoja ongelmia tulee siitä, että lyhyitä vokaaleita ei arabiassa yleensä merkitä, ja suomeksi (ja muihinkin kieliin) siirtokirjoitettaessa lisätään tästä syystä lähes poikkeuksetta informaatiota, jota alkuperäisessä kirjoituksessa ei ole. Esimerkiksi Marokon nimi on suoraan translitteorituna Mġrb, mutta sitten siitä tuleekin standardin mukaan Maghrib. Tuosta loppu-h:sta sen verran, että katselin Allahin ja Salalan arabiankielistä muotoa, ja nehän loppuvat eri merkkiin (tai alkavat näin länsimaisittain katsottuna). Allahin viimeinen merkki on ه, joka lausutaan /h/. Salalan viimeinen merkki puolestaan on ة, joka puolestaan on ilmeisesti variantti merkistä ت. Se ilmoittaa feminiinimuodosta, ja ilmeisesti se myös kertoo, että viimeinen äänne on /a/. --PtG (keskustelu) 18. heinäkuuta 2015 kello 11.13 (EEST)

Pohjanmaa

Onko sanan Pohjanmaa ensisijainen merkitys suomen kielessä Pohjanmaa (historiallinen maakunta) vai onko niin ettei merkityksen ensisijaisuus asioiden Pohjanmaan maakunta ja Pohjanmaa (historiallinen maakunta) ole selvä? Oma kantani olisi ensinmainittu, mutta tehty artikkelin siirto täsmenteelliselle nimelle edustaa toista kantaa. Tästä tarvittaisiin siis lisää näkemyksiä ja mahdollisesti perusteluja suuntaan tai toiseen. Keskustelu on aloitettu sivulla Keskustelu:Pohjanmaa.--Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2015 kello 10.08 (EEST)

Sanoiksi muuttuneet lyhenteet: isot vai pienet kirjaimet?

siirretty käyttäjän abc keskustelusivulta

Hei, kirjoitit muokkausyhteenvetoon: (Abc10 siirsi sivun SEAT Marbella ohjauksen Seat Marbella päälle): ”Ei Fiatiakaan kirjoitetaan FIAT”. SEAT kirjoitetaan juurikin kaikki isolla, toisin kuin Fiat, joka on nykyisin pienellä alkukirjainta lukuun ottamatta (Kts. Fiat). ComradeUranium (keskustelu) 12. heinäkuuta 2015 kello 22.26 (EEST)

Hyvä CU, Minä kyllä olen sitä mieltä, että pitäisi kirjoittaa Seat. 1) Lyhenteen merkitys on hämärtynyt aikoja sitten. 2) Sana lausutaan ihan normaalisti eikä luetella kirjain kirjaimelta. 3) Isoja kirjaimia sisältävä teksti on luettavuudeltaan huonompaa kun normaaliteksti. 4) Lisäksi muistuttaisin Wikipedian olevan tietosanakirja, mainosmainen tuotemerkin korostus isoilla kirjaimilla, eri värillä tai fontilla vaikuttaa... mainosmaiselta. Mainosmaista tekstiä ei suvaita. 5) Jopa Tekniikan maailman nettisivuilla olevissa artikkeleissa Seat on kirjoitettu nykyään jo Seat. --Htm (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 07.57 (EEST)

Eikö kuitenkin pitäisi käyttää sitä nimeä, jota valmistaja itse itsestään käyttää, tässä tapauksessa SEAT. Samoin BMW on lyhenne, ja senkin merkitys on jo hämärtynyt, ja muodostunut enemmänkin tuotemerkiksi. ComradeUranium (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 15.26 (EEST)

Nimihän on sama, kirjoitusasusta on kyse. Asiasta on ohjeita Ohje:Artikkelin nimi, Wikipedia:Nimeämiskäytäntö ja vaikkapa Ohje:Kielioppi. Noita isoja kirjaimia tungetaan milloin milläkin perusteella. Onko jokin erityinen syy, miksi tuotemerkkiä pitää korostaa? Se on mainosmaista ja ärsyttää.--Htm (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 15.34 (EEST)

Suurimmassa osasta muunkielisistä Wikipedioista nimi on kirjoitettu isolla. ”Se on mainosmaista ja ärsyttää.” Ketä se ärsyttää? ComradeUranium (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 15.42 (EEST)

Ärsytti jo 1980-luvulla muun muassa minua, kun olin mukana tekemässä Seatin mainontaa Suomessa. Saimme puhuttua maahantuojan kanssa että kirjoitetaan Seat eikä SEAT, että saadaan siistimpiä leiskoja. Päätöksessä ei liene pysytty. –Kotivalo (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 17.41 (EEST)

Muilla kielillä on omat oikeinkirjoitussääntönsä. --Pitke (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 17.09 (EEST)

Kuuluuko samaan sarjaan kuin UNESCO>Unesco, EMMA>Emma (taidemuseo), KUMU>Kumu? Isot kirjaimet ovat näissä yritys mainoskikkaan, joka ei ole myöskään typografisesti perusteltu.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 17.12 (EEST)

Miettikää viisaammaat sitten samaan syssyyn ZIL, GAZ, UAZ, ZAZ, LAZ, KamAZ ja mitä noita onkaan. Neukut olivat kovia mainoskikkailemaan. edit: Lisätään listaan ei-venäläiset ARO, DAF ja REVA. --Otrfan (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 17.25 (EEST)

Juu, ja BMW, onko se teistä sitten Bmw? Mitä jos annettaisiin olla nimien siinä muodossa kuin mitä valmistaja itse käyttää? ComradeUranium (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 17.38 (EEST)

Ei, koska se luetaan kirjaimittain ja mieltyy lyhenteenä, toisin kuin Seat. Kielen normi on vahvempi kuin valmistajan pyrkimys erikoisuuteen. Yleisesti ottaen kaikki tuotenimet, joissa on käytetty ”luovasti” isoja kirjaimia, voi ja on jopa suotavaa kirjoittaa normaalien oikeinkirjoitussääntöjen mukaisesti. Tässä vielä asiaa koskeva Kotuksen ohje. --Louhikärmes (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 17.42 (EEST)

BMW luetaan kirjaimittain, mutta ei noita mainitsemiani venäläisiä. --Otrfan (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 17.44 (EEST)

Niissä voisi sitten pienikirjaimisuutta jopa harkita, joskin ne mieltyvät kyllä ainakin minusta selvemmin kirjainlyhenteiksi kuin Seat. KamAZ ainakin on aika häiritsevän näköinen. --Louhikärmes (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 17.47 (EEST)

Jälleen kysyn, kenen mukaan nuo muodot ovat ärsyttäviä? ComradeUranium (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 17.52 (EEST)

No ainakin vaikka minun. Lue vaikka kielenhuolto-oppaita, niistä tällaiset asiat selviävät, jos Kotuksen selkeästi ilmaistut normit eivät riitä. --Louhikärmes (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 17.55 (EEST)

Tuo käytäntö ei liity tähän asiaan mitenkään, ellei sitten joku kirjoita artikkeliin jotain nimen ärsyttävyydestä. --Otrfan (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 17.56 (EEST)

Ärsyttää ainakin minua. - Täällä pitäisi tekstin olla neutraalia tietosanakirjatekstiä ja kaiken maailman kikkailut, ylenpalttinen tuotemerkkien ym. maininta ja wikilinkitys mielletään mainosmaiseksi tekstiksi. Jos kirjoittaa Seat eikä SEAT, sekaantumisen vaaraa ei ole. Lisäksi SEAT:iin pitää taivutuspääte lisätä kaksoispistettä käyttäen, Seatiin ei.--Htm (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 18.05 (EEST)

Nyt meni hieman pieleen. Ei isolla kirjoitettuun SEATiinkaan kaksoispistettä tule, ellei sitä lueta kirjain kerrallaan, mutta tuskinpa kukaan sanoo ”äs-ee-aa-tee”. --Silvonen (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 18.21 (EEST)

Ainakin typografiassa katsotaan suurakkosten käytön heikentävän luettavuutta, koska se ei jäsennä "sanakuvaa". Markus Itkonen toteaa Typografian käsikirjassa, että suuraakkosia lyhenteissä puoltaa kansainvälinen vakiintunut käytäntö, mutta pienaaakkosia se, että, ne ovat tekstissä rauhallisemman näköisiä. Hän viittaa Helsingin Sanomiin, jossa käytetään pienaakkosia jopa sellaisissa lyhenteissä kuten ktm tai dna. Itkosen mukaan kielitoimisto suosittelee yleensä suuraakkosia, poikkeuksena nuo mainitut vakiintuneet lyhenteet kuten tv, atk ja lvi sekä erisnimistä syntyneet "lyhennesanat", kuten Emu, Opec, Unicef.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 18.11 (EEST)

Kotuksen Nimiopas sanoo seuraavaa: Vieraskielisissä nimissä noudatetaan kyseisen kielen oikeinkirjoitusta. Esimerkkejä "Nivea Visage Sensitive Balance Day Care" tai "Jumbo Park". Pistäisin myös sivunnumeron, mutta silloin kun tämän lauseen otin talteen en muistanut niin tehdä. Paikka on kuitenkin vieraskielisissä (tuote- ja yritysnimissä) --Zache (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 18.03 (EEST)

Tuo lienee periaatteessa sama ohje kuin Täysin vieraskielisiin nimiin ei sovelleta suomen kielen oikeinkirjoitusta, vaan noudatetaan kyseisen vieraan kielen oikeinkirjoitusta: Burger King, Ford Motor Company[9], mutta ei taida päteä lyhenteisiin. Tai jos pätee, niin ylempänä on annettu vääriä perusteluja pienellä kirjoittamiselle ("Muilla kielillä on omat oikeinkirjoitussääntönsä"). --Otrfan (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 18.22 (EEST)

Ei päde, ja nimetkin voivat suomalaistua, vrt. Unicef. --Louhikärmes (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 18.40 (EEST)

Tässä ei ole kyse suomalaistamisesta, ei myöskään Unicefin pienissä kirjaimissa. Suuret kirjaimet ovat tarpeettomia, silloin kun lyhenne on jo käytännössä muuttunut sanaksi. --Abc10 (keskustelu) 17. heinäkuuta 2015 kello 16.17 (EEST)

Zil, Gaz, Uaz, ZAZ, LAZ, Kamaz. Innokkaimmat kielenhuoltajasoturit vois yrittää korjata alkuun vaikkapa muutaman tuhat JyPiä, KalPaa, SaiPaa, KuPSia ja RoPSia. Gopase+f (keskustelu) 20. heinäkuuta 2015 kello 21.08 (EEST)

Taas lyödään kirjoittajia päähän Kotuksen ohjeella. Oiskohan tässäkin asiassa mielekkäintä hakea kompromissia samoin kuin saavutettiin vuosien väännön jälkeen yritysten nimissä eli noudatetaan yleisintä käytäntöä? Vilkapi (keskustelu) 17. heinäkuuta 2015 kello 20.21 (EEST)

Tekninen, teknillinen, polytekninen

Artikkelissa Madridin Tekninen yliopisto ”Tekninen” pitäisi ainakin korjata pienellä kirjoitetuksi, mutta mikä tuolle Universidad Politécnica de Madridille oikeastaan olisi paras käännös? Tekninen, teknillinen, polytekninen, joku muu? Kielitoimiston sanakirja tuntee kaikki kolme. Itse suosisin ”polyteknistä”, joka on lähimpänä alkuperäistä. ”Teknillinen” on sanakirjan mukaan vanhentunut muoto sanasta ”tekninen”, joten en viljelisi sitä käännösnimissä. Vai pitääkö nimeä kääntää lainkaan? –Kooma (keskustelu) 17. heinäkuuta 2015 kello 11.00 (EEST)

Kyllä tuollaiset yleisnimenomaiset nimet on asiallista kääntää, tai muuten kaikki yliopistot on jollain alkukielisellä nimellä, mikä ei olisi kauhean läpinäkyvää, ainakin jos se alkukieli on jokin muu kuin englanti. Itse kääntäisin kyllä tekniseksi, koska se tarkoittaa käytännössä samaa kuin polytekni(lli)nenkin, mutta on nykyaikaisempi. Aika monissa kielissä poly (moni)-osa näyttää tippuneenkin pois käännöksessä. --Louhikärmes (keskustelu) 17. heinäkuuta 2015 kello 12.24 (EEST)

Toisin kuin yllä, kääntäisin "teknillinen". Sellainen kuva on tullut, että Suomessa alan oppilaitosten nimissä käytetään pääosin vanhaa muotoa eli teknillistä. Lyhyempi muoto siten töksähtää. --Abc10 (keskustelu) 17. heinäkuuta 2015 kello 13.24 (EEST)

Polyteknistä ei ilmeisesti yllä kannata kumpikaan? Tekninen vs. teknillinen -kysymyksessä Korpela näköjään suosii teknillistä[10][11], mutta hänkin toteaa, että se on sanakirjojen mukaan vanhentunut. Myös polytekninen löytyy hänen Pienehköstä sivistyssanakirjastaan[12]. –Kooma (keskustelu) 4. elokuuta 2015 kello 11.27 (EEST)

Sanalla "teknillinen" on erikoismerkitys, jota sanakirjoissa ei tunneta. Tekniikan alalla sanaa "teknillinen" käytetään nimenomaan erottamaan akateemista koulutusta AMK- ja ammattitasoisesta. Esimerkiksi AMK-tutkinnot suoritetaan tkeniikan ja liikenteen alalla, mutta yliopistotutkinnot teknillis–tieteellisellä alalla. "Polytekninen" on puolestaan Suomessa sävyltään vähän arveluttava sillä se viittaa puolestaan opistotasoiseen koulutukseen, sillä termistä luovuttiin muutettaessa Polyteknillinen opisto Teknilliseksi korkeakouluksi. Lisäksi outoa sävyä lisää Itä-Saksan polyteknillinen peruskoulu sekä itäisen naapurimaan opistotasoiset polyteknikumit. Tämän vuoksi parhaiten merkityksen säilyttävä käännös on varmaan "Madridin teknillinen yliopisto". --M. Porcius Cato (keskustelu) 6. elokuuta 2015 kello 21.47 (EEST)

Tämä oli mielenkiintoista tietoa, kiitos. Luin Kotuksen sivulta että niillä "hiuksenhieno tyylillinen vivahde-ero". Ihmettelen viitataankohan juuri tähän vai yleisesti vain johonkin (selittämättä jäävään) vivahde-eroon. --Abc10 (keskustelu) 6. elokuuta 2015 kello 21.55 (EEST)

Lisäksi monet suomalaiset ammattikorkeakoulut käyttävät englanninkielisenä nimenään cc Polytechnic. Ks myös en:Institute_of_technology#Finland. --Tappinen (keskustelu) 6. elokuuta 2015 kello 22.12 (EEST)

Eiköhän tämä riitä, siirsin nimelle Madridin teknillinen yliopisto. Kiitos kaikille kommentoijille. –Kooma (keskustelu) 7. elokuuta 2015 kello 20.09 (EEST)

Muutin tämän keskustelun otsikkoa hieman yleisluontoisemmaksi. –Kooma (keskustelu) 4. elokuuta 2015 kello 11.29 (EEST)

Eräs mielipidetiedustelu on avoinna sanaparista alas-ammutut

Partisiippimuodon "alas●ammutut" oikeasta kirjoitusasusta on epäselvyyttä. Yleinen keskustelu partisiippimuotojen yhteen-kirjoittamisesta voidaan käydä täällä, mutta mielipidetiedustelu on nyt avoinna sivulla Keskustelu luokasta:Alas-ammutut matkustajalentokoneet. --Pxos (keskustelu) 18. heinäkuuta 2015 kello 11.52 (EEST)

Yleiseen keskusteluun: Kotuksen ohjepankin mukaan "Kun sanaparin jälkiosana on oleva-, mainittu-tyyppinen sana ... sanat kirjoitetaan vakiintuneen tavan mukaan yleensä erilleen". Siis yleensä erilleen, mutta sitten jossain vähän epämääräisesti määritellyissä (mutta vakiintuneissa) poikkeustapauksissa yhteen. --PtG (keskustelu) 18. heinäkuuta 2015 kello 12.40 (EEST)

Ymmärtääkseni partisiippimuoto kirjoitetaan yhteen, kun sillä on oma, kirjaimellisesta eroava merkityksensä. Eli "silmäänpistävä talo" on jollai tapaa erikoinen, mutta "silmään pistävä lusikanvarsi" tuottaa tuskaa. Toisaalta kuitenkin sanotaan: "Tuo talo pistää silmään." kysymys on siis siitä, onko "alasampuminen" kuvaannollinen vai konkreettinen ilmaus. Itse pidän ilmausta konkreettisena. Eli Luokka:Alas ammutut lentokoneet. Toiaaalta voisi olla luokka Luokka:Alasammutut kansalaisaloitteet. --M. Porcius Cato (keskustelu) 6. elokuuta 2015 kello 21.59 (EEST)

Oleh Sentsov

Nimikyssäri taas. Pitäisikö nimen olla Oleh Sentsov vai Oleg Sentsov? --Zache (keskustelu) 23. heinäkuuta 2015 kello 08.49 (EEST)

Ukrainalainen, joten Ukrainan translitterointi -> ja etunimen viimeinen kirjain ukrainankielisen Wikipedian mukaan on "г", joten Oleh oikein. --Stryn (keskustelu) 23. heinäkuuta 2015 kello 09.31 (EEST)

Toinen vastaava Vera Rebrik vai Vira Rebryk, kumosin tuon siirron jo kertaalleen, koska Vira Rebryk on se mitä lehdet ovat käyttäneet. --Zache (keskustelu) 23. heinäkuuta 2015 kello 09.36 (EEST)

Rebrik/Rebryk edustaa ilmeisesti nykyään Venäjää. Krimiltä kotoisin, niin saattaiskohan olla jopa venäläinen. Sama käyttäjä näyttäisi olevan siirtänyt Sentsovin ukrainan mukaiseksi ja Rebrikin venäjän mukaiseksi. --PtG (keskustelu) 23. heinäkuuta 2015 kello 10.11 (EEST)

Aaliyah genetiivissä

Mites genetiivi. Olin jo melkein tekemässä uuden artikkelin, jonka nimessä on "Aaliyahin" kun huomasin, että artikkelissa on "Aaliyah'n", mutta on myös Luokka:Aaliyahin albumit ja One in a Million (Aaliyahin albumi). --Whitetabor (keskustelu) 25. heinäkuuta 2015 kello 21.23 (EEST)

Enkkuwikin mukaan tuo lausutaan /aːˈliːə/, mikä tarkoittaa sitä, että oikea taivutusmuoto on Aaliyah’n. Tämä näin, koska suomen kielessä, jos kirjoitusasu päättyy konsonanttiin, mutta ääntämäminen vokaaliin, niin vierasta sanaa taivutetaan heittomerkin kanssa. --PtG (keskustelu) 25. heinäkuuta 2015 kello 21.30 (EEST)

Tein artikkelin heittomerkillä, ja mikäli tähän ei tule eriäviä mielipiteitä asiasta, niin kenties siirrän nuo yllä mainitut Aaliyahit. Kiitos avusta. --Whitetabor (keskustelu) 25. heinäkuuta 2015 kello 22.09 (EEST)

Suomennos enkun orb-sanalle: pallo vai kuula?

Guardians of the Galaxy -elokuvassa esiintyy suuressa osassa oleva "orb", ja nyt on erimielisyyksiä siitä, että onko sen suomennos pallo vai kuula. Asiasta keskusteltu myös täällä. --URunICon 28. heinäkuuta 2015 kello 15.28 (EEST)

Keskustelumme vei tämän aika oudolle tasolle. Mutta asiaa auttaisi kovasti, jos tietäisimme kumpaa suomennosta DVD- ja Blu-ray -versioidne teksityksissä käytetään. CAJH (keskustelu) 28. heinäkuuta 2015 kello 15.34 (EEST)

Netistä löytämäni multisub DVD-rip käytti sanaa "pallo". Kyseessä ei siis ollut mikään fansub vaan ihan virallinen. Merriam-webster 'orb':

something (such as a planet, the sun, or the moon) that is shaped like a ball

a gold ball with a cross on top that is carried by a king or queen on formal occasions as a symbol of power and justice

Ei suomenkielestä taida löytyä parempaakaan käännöstä tuolle. --Seegge ^(keskustele) 2. elokuuta 2015 kello 23.53 (EEST)

Kuten myös Subiarkiston tekstityksissä se oli pallo. --URunICon 2. elokuuta 2015 kello 23.58 (EEST)

Aikavälin ilmaisut

Aikaväleihin merkitään ajatusviiva alku- ja loppuajankohdan väliin ilman välilyöntiä, jos rajakohtailmauksista kumpikaan ei sisällä välilyöntiä. En tiedä olenko ymmärtänyt väärin, mutta mielestäni Luettelo Suomen ministereistä salkuittain rajakohtiin nykyisellä kirjoitustavalla ei liity välilyöntiä, jolloin ajatusviiva merkitään kuten edellä kirjoitin. Mallineessa oleva teksti: "Nykyisten WP:n ohjeiden mukaan jätetään ajatusviivan kummallekin puolelle välilyönti, jos rajakohtailmauksista ainakin toinen sisältää välilyönnin" [13] Missä on rajakohtailmauksen välilyönti? Ainoat välilyönnit ovat ajatusviivan molemmilla puolilla: 15.4.1999 – 17.4.2003. Ymmärrän ohjeen niin, että 15. huhtikuuta 1999 – 17. huhtikuuta 2003 ja 15.4.1999–17.4.2003 ovat oikein. Aikavälin ilmaisut --Raid5 (keskustelu) 1. elokuuta 2015 kello 16.21 (EEST)

Ei missään? En ole ihan varma oliko tämä kysymys, mutta malline vaikuttaisi olevan väärin. --Louhikärmes (keskustelu) 1. elokuuta 2015 kello 16.42 (EEST)

Kysyn selvemmin. Kumpi on oikein: 15.4.1999 – 17.4.2003 vai 15.4.1999–17.4.2003? --Raid5 (keskustelu) 1. elokuuta 2015 kello 17.01 (EEST)

Tässä minun lisäämäni alkuperäinen malline. [14] --Raid5 (keskustelu) 1. elokuuta 2015 kello 17.06 (EEST)

Selvä tapaus, jälkimmäinen on oikea niin kauan kun käytettään numeroilmaisua. Jos tulee sanallinen kuukausi, tilanne muuttuu. --85.76.164.249 1. elokuuta 2015 kello 20.52 (EEST)

Kiitos, halusin vahvistuksen asialle. Jos jollakulla on sanottavaa niin saa vastata myös. Artikkelista oli poistettu korjauspyyntö, laitan sen takaisin ja linkin tähän keskusteluun. --Raid5 (keskustelu) 1. elokuuta 2015 kello 21.58 (EEST)

T.A.T.u.

Translitteroinnista jälleen. Artikkeli T.A.T.u. on ollut vuodesta 2009 merkittynä korjattavaksi translitteroinnin takia ja mikäli oikein artikkelihistoriaa tulkitsen, niin kyse on ainakin siitä kirjoitetaanko Julija Volkova vai Julia Volkova. Voi olla, että artikkelissa on muitakin ongelmia. Koska en venäjän translitteroinnista mitään tajua, niin totean ison median pääosin [15], [16], [17], [18] käyttävän muotoa Julia, mutta Yuliaa ja Julijaakin löytyy, niin haen varmistusta kahvihuoneen kautta. --Zache (keskustelu) 3. elokuuta 2015 kello 00.36 (EEST)

Julija on oikea muoto translitteroituna, mutta Julia taitaa olla muoto, jota on käytetty "virallisissa" yhteyksissä (enwikin artikkeli on muodossa Julia, vaikka se olisi sikäläisesti translitteroituna Yuliya). --PtG (keskustelu) 3. elokuuta 2015 kello 08.40 (EEST)

Yleensä kai standardinmukainen oikea muoto on ollut suotava vihjeettömän median suosiman sijaan, mutta en tiedä varmasti miten asia on sovittu juuri venäjän osalta. Kai se jossain ohjeessa lukee? Printtimediasta noin kaikki muut paitsi Hesari tuntuvat yleisesti käyttävän englantiin pohjautuvaa translitteraatiota (oletettavasti koska silloin nimet voi pölliä suoraan Reutersilta/BBC:ltä), vaikka suomalainen standardikin on olemassa ja Kotuksenkin suosittelema. --Louhikärmes (keskustelu) 4. elokuuta 2015 kello 06.17 (EEST)

Asiaa on käsitelty kahdessa Kielikellon artikkelissa: [19] ja tarkennuksia [20]. Julija on sen mukaan suositus. Yulia ei tietenkään ole suomalaisessa tekstissä oikein vaan englannin kielen käytännön mukainen. Vanhoissa hallitsijanimissa käytetään sovinnaisnimiä, ja lisäksi mainitaan, että Maria Fjodorovna oli syntyjään tanskalainen.--Abc10 (keskustelu) 4. elokuuta 2015 kello 07.50 (EEST)

Kiitos kaikille vastauksista. Nimi on artikkelissa muodossa Julija joten rohkenin ottaa korjattava-mallineen pois. --Zache (keskustelu) 4. elokuuta 2015 kello 08.52 (EEST)