Oleh Sentsov

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oleh Sentsov
Henkilötiedot
Syntynyt13. heinäkuuta 1976
Simferopol, Ukrainan SNT, Neuvostoliitto
Kansalaisuus ukrainalainen
venäläinen (kyseenalainen)
Ammatti elokuvaohjaaja
Aiheesta muualla
IMDb

Oleh Hennadijovytš Sentsov (ukr. Олег Геннадійович Сенцов, ven. Олег Геннадьевич Сенцов, Oleg Gennadjevitš Sentsov; 13. heinäkuuta 1976 Simferopol, Ukraina[1]) on ukrainalainen elokuvaohjaaja. Venäjä pitää häntä Venäjän kansalaisena.[2] Etniseltä taustaltaan Sentsov on venäläinen.[3] Hän oli 2015–2019 vankina Venäjällä terrori-iskun suunnittelusta. Vankeusaikanaan hän sai Euroopan unionin Saharov-palkinnon.[4] Sentsov vapautettiin syyskuussa 2019, kun Ukraina ja Venäjä tekivät vankivaihtokaupan.

Sentsovin ensimmäinen elokuva Gaamer valmistui 2012.[5] Se esitettiin São Paulon elokuvajuhlilla 2012.[6]

Krimillä asunut Sentsov on poliittisesti aktiivinen. Venäjän turvallisuuspalvelu FSB epäilee häntä terroritekojen valmistelusta ja Oikea sektori -liikkeeseen kuulumisesta. FSB pidätti hänet 11. toukokuuta 2014 kotoa Simferopolista, josta hänet vietiin Moskovaan oikeudenkäyntiä varten. Euroopan elokuva-akatemian jäsenet, muun muassa Aki Kaurismäki, ovat lähettäneet Vladimir Putinille ja useille muille venäläisille johtajille kirjeen, jossa vaaditaan selvitystä Sentsovin tilanteesta.[5] Ennen tuomioistuimen päätöstä Elokuva-akatemia lähetti uuden kirjeen.[7][8] Hänen tukijoihinsa kuuluu myös Pedro Almodóvar[9].

Tuomio ja vankeus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sentsovia syytettiin heinäkuussa 2015 venäläisessä sotilastuomioistuimessa terrori-iskun suunnittelemisesta Krimillä.[9] Venäjän viranomaiset torjuivat tuolloin ukrainan ihmisoikeusasiamiehen Ljudmyla Denisovan lausunnon, jonka mukaan Sentsov olisi venäläiseen tyrmään lukittu Ukrainan kansalainen, vaan katsoi tämän olevan yksinomaan venäjän kansalainen.[10][11] Sentsov sai kahdenkymmenen vuoden rangaistussiirtolatuomion syytteen mukaisesti terrori-iskujen järjestämisestä Krimillä. Syyttäjä väittää hänen ja kymmenen vuoden tuomion saaneen aktivistin Oleksandr Koltšenkon kuuluneen Venäjällä kiellettyyn Oikea sektori -järjestöön. Syytetyt pitävät oikeudenkäyntiä poliittisena vainona, samoin Ukrainassa tuomiota pidetään poliittisena.[12]

Sentsov oli vankina Labytnangissa Jamalin Nenetsian piirikunnassa Luoteis-Siperiassa[13]. Sentsov oli 14. toukokuuta 2018 lähtien 145 vuorokautta syömälakossa, jonka aikana hän oli kuolemanvaarassa.[13][2] Vetoomuksia hänen puolestaan esittivät sekä kulttuurialan toimijat ja monien maiden viralliset valtioelimet,[13] ja muun muassa Suomen presidentti Sauli Niinistö otti Sentsovin tilanteen esille keskustellessaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa elokuussa 2018 vierailullaan Sotšissa. Niinistö kertoi asiasta presidentin kanslian välittämässä tiedotteessa vasta 21. syyskuuta 2018.[2]

Euroopan unioni otti tuomioon kantaa ja sanoi sitä kansainvälisen oikeuden vastaiseksi. Väitettyjen tekojen tapahtumapaikka on Venäjän kansainvälisesti tunnustettujen rajojen ulkopuolella, jossa venäläisillä tuomioistuimilla ei ole toimivaltaa.[12] Nobelin rauhanpalkinnon saanut Puolan entinen presidentti Lech Wałęsa ehdotti elokuussa 2018 Sentsoville rauhanpalkintoa. Aiemmin palkitut voivat esittää ehdotuksia.[14]

Sentsov vapautettiin syyskuussa 2019, kun Ukraina ja Venäjä vaihtoivat vankeja. Molemmat osapuolet vapauttivat 35 vankia.[15]

Vapautumisen jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän Ukrainaan vuonna 2022 tekemän hyökkäyksen aikana Sentsov on esiintynyt univormussa sosiaalisessa mediassa kertoen taistelevansa ase kädessä.[16]

Kunnianosoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2018 Sentsov sai Euroopan unionin Saharov-palkinnon.[4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Oleg Sentsov: The 2018 Sakharov Prize laureate European Parliament. Viitattu 28.3.2021. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Jussi Niemeläinen: Niinistö otti Sentsovin puheeksi Putinin kanssa. Helsingin Sanomat, 22.9.2018, s. B 7. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.9.2018.
  3. ↑ Facebook: Almodovar, Leigh petition Putin on jailed Ukrainian Oleg Sentsov Los Angeles Times. 11.6.2014. Viitattu 17.3.2024. (englanti)
  4. ↑ a b Teemu Kakko: EU:n Saharov-palkinto venäläisellä työleirillä olevalle ukrainalaisohjaaja Oleg Sentsoville Yle.fi, uutiset. 25.10.2018. Viitattu 25.10.2018.
  5. ↑ a b Veli-Pekka Lehtonen, Putinilta vaaditaan selvitystä kadonneesta ohjaajasta. Helsingin Sanomat 11.6.2014 s. B 5
  6. ↑ Gamer, São Paulo International Film Festival
  7. ↑ Help Us to Help Oleg Sentsov! European Film Academy
  8. ↑ Päivi Kerola: Venäläisoikeus tuomitsi ukrainalaisen elokuvaohjaajan 20 vuoden vankeuteen terrorismista Yle.fi/uutiset. 25.8.2015. Viitattu 26.8.2015.
  9. ↑ a b Ukrainalaiselle ohjaajalle terrorismisyyte. Helsingin Sanomat, 22.7.2015, s. A 19. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.7.2015.
  10. ↑ В МВД РФ заявили о наличии у Сенцова гражданства России Interfax.ru. 10.7.2018. Viitattu 17.3.2024. (venäjä)
  11. ↑ Омбудсмен: Олег Сенцов является гражданином Украины BBC News Україна. 7.4.2015. Viitattu 17.3.2024. (venäjä)
  12. ↑ a b Maria Pettersson: Ukrainalaisohjaaja sai pitkän tuomion Venäjällä. Helsingin Sanomat, 26.8.2015, s. A 27. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.8.2015.
  13. ↑ a b c Veli-Pekka Lehtonen: Elokuvaohjaajan pelätään kuolevan siperialaiseen vankilaan Hs.fi. 14.8.2018. Viitattu 15.8.2018.
  14. ↑ Elokuvaohjaaja Oleg Sentsoville ehdotetaan Nobelin rauhanpalkintoa, Yle.fi, uutiset 31.8.2018, viitattu 31.8.2018
  15. ↑ Niemeläinen, Jussi: Ukraina ja Venäjä vaihtoivat vankeja: vapautettujen joukossa oli myös ohjaaja Sentsov ja malesialaiskoneen alasampumiseen liitetty Tsemah HS.fi. 7.9.2019. Sanoma company. Viitattu 7.9.2019.
  16. ↑ Veli-Pekka Lehtonen: Kremlin talutusnuorassa HS.fi 13.3.2022. Viitattu 15.3.2022
  17. ↑ Про нагородження орденом "За мужність" Офіційний вебпортал парламенту України. Viitattu 17.3.2024. (ukraina)
  18. ↑ Sentsov got his National T. Shevchenko Prize, awarded in 2016 imi.org.ua. Viitattu 17.3.2024. (englanniksi)
  19. ↑ Оксані Забужко та Олегу Сенцову вручили Орден Почесного легіону. ФОТО Українська правда. Життя. Viitattu 17.3.2024. (ukraina)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Oleh_Sentsov&oldid=22265332”