Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto1

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Mielipiteet käyttäjäsivuilla

Kyselin tätä tuolla Keskustelu Wikipediasta:Käyttäjäsivu, mutta ei ilmeisesti osunut kenenkään silmään. Ohjeet siis eroavat toisistaan eri kielien välillä ja surffaillessa käyttäjäsivuja osuu silmään kaikenlaisia mielipiteitä asioista, jotka eivät liityy Wikipediaan. Periaatteessa jos kaikista asioista mielipiteet on sallittuja, niin jokuhan voi laittaa vaalimainoksia verhottuna poliittisiksi mielipiteiksi käyttäjäsivulleen. Itse haluaisin kyllä rajoittaa kannanotot Wikipediaan liittyviksi. Muille kannanotoille on muualla verkossa riittävästi paikkoja ja tilaa. --Ekeb 20. tammikuuta 2006 kello 11.21 (UTC)

Kyllähän ne kertovat/kuvastavat paljon käyttjästä, josta on myös hyötyä. Kyllähän siedettävä raja voisi olla käyttäjälaatikoissa, sillä niihin ei hirvittäviä propaganda kirjoituksia lätkäistä. --Gurumasa 20. tammikuuta 2006 kello 14.34 (UTC)

Ei tässä mielestäni aivan askeettisen puhdasoppinen tarvi olla. Wikittäminen on mukavempaa, jos tietää jotain toisista kirjoittajista.--Teveten 20. tammikuuta 2006 kello 15.49 (UTC)

Itsestään saa toki kertoa (kuka on, mitä tekee jne), ohjeissa oli jokin summittainen mittakin sille, mutta nuo mielipiteet onkin sitten harmaata aluetta jo. --Ekeb 20. tammikuuta 2006 kello 16.39 (UTC)

Mielestäni käyttäjäsivulla saa vapaasti kertoa mielipiteistään, kunhan ne on ilmaistu asiallisesti, eikä käyttäjä ala sotkemaan esim. poliittisia mielipiteitään Wikipediaan. --Waldemar 20. tammikuuta 2006 kello 16.41 (UTC)

Onko tässä asiassa esiintynyt jotain ongelmia, jotka vaatisivat tarkempia ohjeita? Etenkin sääntöjen tiukentamiseen olisi tietysti oltava erityisiä syitä. Tapauskohtainen harkintakin riitää pitkälle. --Hasdrubal 20. tammikuuta 2006 kello 16.49 (UTC)

Kyllä tuolla en.wikissä, jota on aina ennenkin ahkerasti apinoitu, aktiivisten muokkaajien käyttäjäsivun sisältö on aika vapaata. Kunhan ei riko käytäntöjä, en näe ongelmaa mielipiteidensä kertomisessa käyttäjäsivulla. --kompak 21. tammikuuta 2006 kello 12.50 (UTC)

En.wikistä löytyy tällaisiakin.--Teveten 21. tammikuuta 2006 kello 13.47 (UTC)

"This user feels that only articles need a NPOV, and that displaying political, religious or other beliefs using userboxes and user categories should not be banned." :-) -tKahkonen 1. helmikuuta 2006 kello 17.46 (UTC)

Yhdysvaltalaisten promokuvien käyttö

Pyytäisin kommentteja täällä esittämääni kysymykseen.--Teveten 20. tammikuuta 2006 kello 15.54 (UTC)

Kuvien laatu

Ei liene olemassa minkäänlaista käytäntöä siitä, minkälaisia kuvia artikkeleissa sopii käyttää. Ehdottaisin, että luotaisiin jonkinlaiset ohjeet siitä, että artikkeleissa käytettävien kuvien sopisi olla laadultaan vähintäänkin tyydyttävää tasoa. Esimerkiksi artikkelissa Tommi Evilä oleva kuva ei omasta mielestäni sovi tasonsa puolesta Wikipediaan, joka pyrkii olemaan vakavastiotettava tietoteos. --SM 22. tammikuuta 2006 kello 10.21 (UTC)

Luulisin, että yleispätevien sääntöjen tekeminen tulee olemaan mahdotonta, niin tulkinnanvarainen tuollainen laatu"pykälä" tulisi olemaan. Tuossa tapauksessa kannattaa varmaan vain viedä kuva poistoäänestykseen Wikipedia:Poistettavat kuvat. --Joonas (kerro) 22. tammikuuta 2006 kello 10.31 (UTC)

Tietenkään minkäänlaista yleispätevää sääntöä asiaa koskien on mahdotonta tehdä. Kuitenkin ohjeissa on nyt joitain muitakin tarkemmin määrittelemättömiä suuntaviivoja, joissa vedotaan yksinkertaisesti terveeseen järkeen (esim. "Käytä järkeä linkityksessä"). Lähinnä hain tässä sitä, että tuollaiset ihan selvästi tasoltaan surkeat, esimerkin kaltaiset epäonnistuneet (kaukaa otettu, tärähänyt, epäselvä) otokset voisi jättää pois, ja mielummin antaa artikkelin olla ilman kuvaa, jos kunnollista ei ole tarjolla. Tavoitteena kai olisi, että kuva toisi artikkeliin jotain lisäarvoa tai ainakin toimisi koristeena. Tässä tapauksessa ei se mielestäni tee kumpaakaan. --SM 22. tammikuuta 2006 kello 10.39 (UTC)

Juu, siitä olen aivan samaa mieltä. --Joonas (kerro) 22. tammikuuta 2006 kello 10.41 (UTC)

Terveen järjen käyttö on mielestäni paras ohje. Sillä perusteella kyseistä kuvaa ei kannattaisi käyttää.--Teveten 22. tammikuuta 2006 kello 15.27 (UTC)

Kommentoin tuon kuvan lisänneenä. Tietenkään tuo kuva ei täytä hyvän kasvokuvan paikkaa millään tavalla, enkä sitä siihen tarkoitukseen lisännytkään - eikä se kilpaile (toivottavasti tulevaisuudessa) tulevan hyvän kasvokuvan kanssa. Lisäsin sen aikoinaan siilä hetkellä hyvin vajavaiseen Hevilä-artikkeliin, koska katsoin sen ainakin hieman parantavan artikkelia. Tilannehan, Suomen joukkueen ehkä hienoin hetki kisoissa, sinänsä ansaitsee helposti oman kuvan, kuvan tarkkuus nyt on mitä on. Ilmeisesti tähän kysymyksen esille nostanut käyttäjä viittasi. Tai ainakin toivon niin. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 23. tammikuuta 2006 kello 23.58 (UTC)

Laulujen sanoista

Ohje Wikipedia:Mikä Wikipedia ei ole kertoo, että laulujen sanoja ei laitettaisi sopivia sitaatteja lukuunottamatta artikkeleihin. Mitä mieltä kansa on tästä. Entäpä sitten tästä? Noita kansallislauluja sanoituksien kerahan on tullut aika monta--Teveten 23. tammikuuta 2006 kello 11.21 (UTC)

Whole Lotta Loven sanat poistettu. --TeVe 23. tammikuuta 2006 kello 11.23 (UTC)

Laulujen sanat ovat tekijänoikeuden alaista materiaalia ja suojattuja 70 vuotta sanoittajan kuolemasta. Huomioitavaa on myös, että tekstien käännökset ovat myös suojattuja ja edes vanhojen laulujen sanojen suomennoksia ei saa laittaa artikkeleihin ellei kääntäjän kuolemasta ole yli 70 vuotta tai teksti on itse käännetty alkuperäisteoksesta. --Joonas (kerro) 23. tammikuuta 2006 kello 11.39 (UTC)

Turkmenistanin kansallislaulun on artikkelin mukaan sanoittanut presidentti Saparmurat Nijazov, joka taitaa olla tukevasti hengissä. Toisaalta mahtaako hänellä olla tekijänoikeuksia maansa kansallislauluun?--Teveten 23. tammikuuta 2006 kello 11.51 (UTC)

Riippuu Turkmenistanin tekijänoikeuslaista, jota en kyllä kauhean hyvin tunne :) --Joonas (kerro) 23. tammikuuta 2006 kello 12.08 (UTC)

Veikkaan, ettei Saparmurat Nijazovilla, tai muidenkaan maiden kansallislaulujen sanoittajilla ole mitään sitä vastaan, että heidän sanoituksensa julkaistaan wikipediassa.--Teveten 23. tammikuuta 2006 kello 12.19 (UTC)

Siitä huolimatta Wikipedian ei ole tarkoitus olla laulukirja. Omituisin kohdalleni osuneista on Inno Nazionale, jonka taannoisessa versiossa [1] oli kappaleen Giubilanti d'amore fraternon sanat. Mielestäni kansallislaulujen sanoja ei pitäisi tunkea tänne - ne kuuluisivat luontevammin ehkäpä Wikiaineistoon. --Lendu 23. tammikuuta 2006 kello 17.57 (UTC)

Pitäisikö tehdä poikkeussäädös, että kansallishymnien sanat saa laittaa, vai pitäisikö nekin poistaa?--Teveten 23. tammikuuta 2006 kello 18.40 (UTC)

Jos kansallislaulujen sanoja ruvetaan poistamaan, näiden artikkelien tietomäärä kutistuu aika mitättömäksi (vähän niin kuin kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa). Silloin tie vie käytännössä aina englanninkieliseen artikkeliin, joka on vain yhden klikkauksen päässä. En täysin ymmärrä, mikseivät sanat voisi olla saman tien myös täällä. Olli 23. tammikuuta 2006 kello 20.57 (UTC)

Jos lauluartikkeliin ei keksi muuta sisältöä kuin sanat, sellaisen artikkelin ei edes pitäisi olla Wikipediassa. —MikkoM (♫) 24. tammikuuta 2006 kello 13.37 (UTC)

Minun puolestani voivat olla.--Teveten 23. tammikuuta 2006 kello 21.02 (UTC)

Todellakin pitäisi. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 24. tammikuuta 2006 kello 00.00 (UTC)

Ei pidä, ne voivat olla Wikiaineistossa, johon laitetaan sitten näkyvä linkki artikkelisivulta. Vaikka samaan tyyliin kuin Malline:Wikisanakirjassa. --iirolaiho (kitinää) 24. tammikuuta 2006 kello 13.20 (UTC)

Miksi tehdä tuostakin noin vaikeaa? Miten kukaan hyötyy siitä, että ne sanat pitää hakea toisesta paikasta? Onko käytäntö ja sen noudattaminen taas tärkeämpää kuin peruskäyttäjän etu? En nyt vain näe mitään kovin isoa mörköä siinä, että noin kahdessasadassa kansallishymniartikkelissa on sanat listattuna. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 27. tammikuuta 2006 kello 03.49 (UTC)

Komppaan Puuleopardia. Kansallislauluja on kuitenkin sen verran vähän, ettei wikipediasta mitään laulukirjaa niiden takia tule.--Teveten 27. tammikuuta 2006 kello 07.32 (UTC)

Wikiaineistoon... --Miihkali 24. tammikuuta 2006 kello 19.13 (UTC)

Niin? --iirolaiho (kitinää) 26. tammikuuta 2006 kello 18.50 (UTC)

Sukuartikkelit

Olisi varmaankin paikallaan luoda käytäntö siitä, miten suvuista kertovat artikkelit pitäisi nimetä. Nykyisellään käytössä on ainakin kaksi tapaa (Kurki-suku ja Mannerheim). --SM 28. tammikuuta 2006 kello 20.58 (UTC)

Mielestäni Mannerheim on ehdottomasti parempi tapa. Ensimmäisen taas pitäisi kai olla nimellä Kurki (suku). –Anchjo^(jutskaa) 28. tammikuuta 2006 kello 21.29 (UTC)

Käytössä näyttää olevan myös kolmas tapa, Rockefellerin suku. --Tomisti 29. tammikuuta 2006 kello 09.57 (UTC)

Itse kannattaisin muotoa Kurki-suku, Mannerheim-suku, Rockefeller-suku, Kennedy-suku ja niin edelleen. Tämä siksi, että tunnettuun sukuun voi hyvinkin kuulua henkilöitä, joiden sukunimi ei ole sama kuin varsinainen suvun nimi. Esimerkkinä tästä palvelkoon jo edesmennyt Patricia Seppälä tai Robin Langenskiöld. --Lendu 30. tammikuuta 2006 kello 17.53 (UTC)

Vielä lisäyksenä edelliseen - myös tämä löytyi: Kennedyn klaani. Minusta voisi siirtää nimelle Kennedy-suku. --Lendu 30. tammikuuta 2006 kello 18.55 (UTC)

Tuo tarkoittaisi käytännössä sitä, että pitäisi selkeästi erottaa toisitaan suvuista ja sukunimistä käsittävät artikkelit, mikä useissa tapauksissa, esim. Mannerheimien kohdalla, ei välttämättä ole hyvä ratkaisu. Toisaalta taas artikkelia Virtanen-suku ei voi olla, koska Virtaset eivät ole yksi suku. Joissakin teoksissa on käytetty muotoa Virtaset. --SM 30. tammikuuta 2006 kello 23.24 (UTC)

Luokka:Käyttäjälaatikot

Tämä on mennyt täysin älyttömäksi. Eikö käyttäjäsivujen idea ole, että itsestään voi kertoa kirjoittamalla tekstiä, eikä laittamalla laatikoita joka ikistä detaljia varten? Näitä käyttäjälaatikoita voi muuten tehdä äärettömästi. —MikkoM (♫) 29. tammikuuta 2006 kello 17.48 (UTC)

Niin, kaikki nämä mallineet voisi aivan yhtä hyvin korvata mallinerungolla johon sitten laitetaan halutut värit ja kuvat. Tällaisia käyttäjälaatikoita voisi kopioida sivulta toiselle aivan yhtä hyvin, mutta tarvittaisiin vain yksi malline tuhannen sijaan. Kun käyttälaatikot nyt ovat tällaisia kuin ovat, niin laatikon väriä ei voi vapaasti muuttaa koska toiset eivät ehkä niin halua. Tietysti juttuja voi kertoa myös ihan tekstinä, mutta nämä laatikot taitavat olla ylihienoja. –Hartz 29. tammikuuta 2006 kello 18.04 (UTC)

Onhan meillä jo Malline:Käyttäjälaatikko, joka antaa vapaasti valita värit ja sisällön. --kompak 30. tammikuuta 2006 kello 09.02 (UTC)

Noiden avulla voi esim. katsoa, ketkä muut pitävät samoista asioista. --Matti-92 30. tammikuuta 2006 kello 10.06 (UTC)

Tuota mallinetta minä juuri tarkoitin ja siihen tekstissä linkitinkin (sanassa "malline"). Mielestäni tuo mallinerunko on riittävä, eikä tarvita tuhatta muuta mallinetta. Mallinerunkoon voisi laittaa vielä kohdan luokalle, jos samoista asioista pitävät haluavat samaan luokkaan. –Hartz 30. tammikuuta 2006 kello 10.59 (UTC)

Mielestäni tärkeimmistä (muokkausnäkökannat ym.) käyttäjälaatikoista voi tehdä mallineet, mutta esimerkiksi omenamalline on silkkaa turhuutta. --iirolaiho (kitinää) 31. tammikuuta 2006 kello 13.28 (UTC)

Yhdysvaltain vai Yhdysvaltojen

Nyt meillä on luokkia nimettynä kahdella tavalla: "Yhdysvaltain" ja "Yhdysvaltojen". Ehdotan, että jatkossa käytämme ainoastaan muotoa "Yhdysvaltojen", joka kuulostaa omaan korvaani nykyaikaisemmalta ja luontevammalta. Kuulen mielellään muitakin mielipiteitä asiasta, pääasia olisi, että nimeäminen on yhteneväistä. --TBone 30. tammikuuta 2006 kello 09.43 (UTC)

hmm, omaan korvaani kuullostaa luontevammalta "Yhdysvaltain dollari", kuin "Yhdysvaltojen dollari". Myös google on kanssani samaa mieltä. Termille "yhdysvaltain dollari" löytyi 792 hakua ja termille "yhdysvaltojen dollari" löytyi vain 171 hakua. En tiedä sitten pitäisikö jonkun soittaa kielipalveluun :D. --Matti-92 30. tammikuuta 2006 kello 10.11 (UTC)

Ainakin itselläni muodot vastaavista sanoista mullat->multain, kullat->kultain, rullat->rullain kuulostavat vanhahtavilta. "Yhdysvaltojen dollari" muotoa käyttävät netissä mm. Korpela ja monet viranomaistahot sekä Finlex [2]. --TBone 30. tammikuuta 2006 kello 10.16 (UTC)

Eikös tämä olisi loistava tilaisuus taas koko Wikipedian polarisoivalle äänestykselle? —MikkoM (♫) 30. tammikuuta 2006 kello 10.20 (UTC)

Ei kai tämä ole äänestyskysymys. Odotan jotakuta kieligurua tänne kertomaan kumpi on Oikein (tm). Käytetään sitten sitä. Oiskohan Kotoitus-projekti riittävän merkittävä taho? [3]. Tosin Korpelasta poikkeava muoto kummastuttaa :) --TBone 30. tammikuuta 2006 kello 10.22 (UTC)

Käsittääkseni molemmat muodot ovat oikein siinä mielessä, että kumpikaan ei ole väärin. Kielikorva on jokaisella tietenkin oma, ja ristiriitaisia auktoriteettejakin löytyy. Sama tilanne kuin viivojen pituudessakin... —MikkoM (♫) 30. tammikuuta 2006 kello 10.32 (UTC)

Muotojen taustalla on itä- ja länsimurteiden ero ja tässäkin tapauksessa kirjakielessä monikon genetiivistä on useita kelvollisia muotoja. Vaikka yksikkövartaloon perustuva länsimurteinen genetiivi on muuten hyvin harvinainen, se esiintyy yleisesti joissain erikoistapauksissa kuten juuri "Yhdysvaltain". Kun on kaksi oikeaa tapaa kirjoittaa, pitäisi minusta artikkelissa käyttää sitä muotoa, joka ensimmäisenä artikkeliin on ilmestynyt. Muuten tulee vain typeriä palautussotia siitä, kirjoitetaanko asemesta vai asemasta. -Samulili 30. tammikuuta 2006 kello 17.59 (UTC)

Muodoissa ei ole vikaa ja minusta "Yhdysvaltain" sopii suuhun paremmin ja molempia voi mielestäni käyttää artikkeleissa, mutta luokat tulisi nimetä yhdenmukaisesti, oli valinta sitten kumpi tahansa. --thule 30. tammikuuta 2006 kello 10.21 (UTC)

Finlexistä löytyy kyllä myös "Yhdysvaltain dollari", joten molempia käytetään sielläkin. --Ekeb 30. tammikuuta 2006 kello 10.40 (UTC)

Irkissä pääteettiin, että sopiva muoto olisi USA:n. Lisäksi päätettiin että tammikuun viimeinen päivä on virallinen vandalisointipäivä. — Nahru 30. tammikuuta 2006 kello 17.39 (UTC)

Erinomaista ironian taitoa Nikerabbitilta. Haluamatta käynnistää suurta viiva/pitsa/sortovalo/pakkoruotsi-keskustelua, huomauttaisin, että luokassa Yhdysvallat on alaluokkia, jotka on nimetty kummallakin tavalla (esim. Yhdysvaltain laivasto ja Yhdysvaltojen lentoyhtiöt). Koska muoto Yhdysvaltain johtaa luokkien nimeämisessä 9-2, ehdotan, että vastaisuudessa käytämme yksinomaa tätä muotoa. --Lendu 30. tammikuuta 2006 kello 17.48 (UTC)

Minustakin Yhdysvaltain sopii suuhun paremmin. Vanhahtavia nämä muodot tosiaan ovat, mutta Yhdysvaltojen (ohops) kohdalla tätä muotoa kuitenkin käytetään muita useammin. Ylin Auktoriteettimme Google ei tee mitään kovin selvää eroa, mutta sen mukaan Yhdysvaltain on yleisempi. Kunhan nyt saadaan edes jollain tavalla yhtenäinen. –Anchjo^(jutskaa) 30. tammikuuta 2006 kello 17.57 (UTC)

Onkohan tässä nyt tehty ongelma oikein väkisin? Molemmat muodot ovat suomea ja oikein. Luodaanko tämän jälkeen yhtenäinen käytäntö myös jokaisesta muusta suomen kielen sanasta, miten sitä kuuluu Wikipediassa taivuttaa? --SM 30. tammikuuta 2006 kello 23.27 (UTC)

Kuten kirjoitin. Ongelma on siinä, että luokkien nimissä on nyt käytössä molempia. Pitää valita jompi kumpi. Sekaisin ei voi olla kumpaakin. Ja kyllä, mielellään luodaan käytäntö jokaisesta sanasta josta käytetään useampia muotoja ja joita käytetään luokkien nimissä. --TBone 30. tammikuuta 2006 kello 23.38 (UTC)

Jos ei kerran voi olla molempia sekaisin (miksi?), niin ei kai voi muutenkaan olla luokissa erimuotoisia taivutuksia sekaisin. Käytäntö kannattaisi ja oikeastaan pitäisi luoda näin yleisellä tasolla, ei jokaisen kohdalla erikseen. --SM 31. tammikuuta 2006 kello 00.07 (UTC)

Samaa kysyin sinulta hollantilais/alankomaalais-keskustelussa - etkö itse nimenomaan siellä puolustanut viimeiseen saakka yhtenäisyyttä? BTW huomasin muuten että olet kaikessa hiljaisuudessa poistattanut 'hollantilaiset urheilijat' -luokat ja jättänyt sinne nämä luokat joita kannatit mutta joita kukaan ei käytä. Ei tietenkään kuulu tähän keskusteluun tippaakaan mutta kuitenkin. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 31. tammikuuta 2006 kello 09.53 (UTC)

Kuten itsekin sanoit, kyse on ihan eri asiasta, josta on sille kuuluvassa paikassa keskustelu. --SM 31. tammikuuta 2006 kello 11.52 (UTC)

Poliittista merkitystä tällä on kai sen veran, että jos USA tulkitaan useiden (osa)valtioiden muodostamaksi (federaatioksi?), "Yhdysvaltojen" on mahdollinen muoto, kun taas "Yhdysvaltain" viittaa tiettyyn "unionistiseen", liittovaltiovetoiseen järjestelyyn. Kannatan jälkimmäistä, vakiintunutta, modernia muotoa nimissä, kunhan ei kaikkiea tekstejä tarvitse kahlta läpi vanhahtavaa taivutusta etsien, lynkkausmielessä... Crash 31. tammikuuta 2006 kello 15.37 (UTC)

Ei, vaan kyse on murre-erosta. -Samulili 1. helmikuuta 2006 kello 18.16 (UTC)

Vielä kun kerrot minkä murteiden erosta? Crash 4. helmikuuta 2006 kello 12.41 (UTC)

Viittasin jo yllä itä- ja länsimurteiden väliseen, nykykielestä jo pitkälti kadonneeseen eroon. -Samulili 4. helmikuuta 2006 kello 17.01 (UTC)

Opettajainhuone. Vai onko joku joskus kuullut "opettajienhuone"? Ts: taitaa olla niin, että osalle sanoista on vakiintut vanhahtava taivutustapa, ja "Yhdysvaltain" on ollut pitkään uutiskielenkäytössä. Minusta kylläkin tuntuu, että "Yhdysvaltojen" suosio on kasvanut viimeaikoina melko vauhdikkaasti. --Elonen 27. helmikuuta 2006 kello 19.34 (UTC)

Sanan perusmuoto on "yhdysvallat". Kielitoimiston sanakirjankin mukaan sekä "yhdysvaltojen" että "yhdysvaltain" ovat molemmat kielellisesti oikein. Jotenkin tällaiseen viralliseen ja hyvään yleiskieleen - jota Wikipediassa käytetään - luontuisi paremmin tuo muoto "yhdysvaltain" vaikka se saattaakin kuulostaa joidenkin mielestä vähän vanhahtavalta. Kuunnelkaapa uutisia. -- JeeJee 27. helmikuuta 2006 kello 19.47 (UTC)

Konsensus?

Tulkitsenko käytyä keskustelua oikein, jos totean konsensuksen olevan seuraava:

• Luokka Yhdysvaltojen tiedusteluorganisaatiot poistetaan ja tilalle luodaan luokka nimeltään Yhdysvaltain tiedusteluorganisaatiot.
• Vastaisuudessa artikkeleissa voi käyttää sekä ilmaisua Yhdysvaltain ja Yhdysvaltojen, mutta olisi hyvä pyrkiä käyttämään vain yhtä muotoa samassa artikkelissa.
• Uutena ehdotuksena: Luokka Yhdysvaltojen lentoyhtiöt poistetaan ja tilalle luodaan luokka Yhdysvaltalaiset lentoyhtiöt, koska käsittääkseni Yhdysvaltain liittovaltio ei omista lentoyhtiöitä.
• Ja vielä asiaanliittyvänä kysymyksenä: tarvitaanko luokkaa USA?

--Lendu 31. tammikuuta 2006 kello 19.36 (UTC)

Asiaa liittyen: lentoyhtiö-luokissa ei ainoastaan tuo ole väärin nimetty vaan kaikki muutkin. "Suomen lentoyhtiöt" jne. ovat harhaanjohtavia ja ainakin poikkeavat normaalista luokkien nimeämisistä. --TBone 31. tammikuuta 2006 kello 20.23 (UTC)

Huomasin tämän edellisen komentin kirjoitettuani ja aloitin aiheesta keskustelua täällä. --Lendu 31. tammikuuta 2006 kello 20.28 (UTC)

Se, että tässä yhteydessä käytetään genetiivimuotoa, ei tarkoita suoranaista omistamista, eikä se ole myöskään väärin. --SM 1. helmikuuta 2006 kello 18.24 (UTC)

Koska pariin päivään ei ole tullut uusia kommentteja, teen luokkien muutoksen nyt (pl. lentoyhtiöt). --Lendu 3. helmikuuta 2006 kello 14.47 (UTC)

Wikipedia:Äänestys/Osoitepaljastin

Olisiko jo aika aloittaa?--Teveten 31. tammikuuta 2006 kello 07.31 (UTC)

Pystyyn vaan. Kaikilla muilla palveluillahan tuo on käytössä. --Matti-92 31. tammikuuta 2006 kello 09.57 (UTC)

Ei vielä. Ja sielä haamuilee edelleenkin semmoinen kuin ”Lokin julkisuus”. — Nahru 31. tammikuuta 2006 kello 10.13 (UTC)

Olen yhä edelleen sitä mieltä, että julkinen loki olisi hyvä juttu (ja ihan varmasti tämän voi toteuttaa jotenkin järkevästi ilman, että yksityisyyden suoja murenee). Muuten tämän voisi laittaa kyllä äänestykseen, että toivottavasti saamme toiminnon käyttöön esimerkiksi tämän tyyppisen toiminnan kanssa diilaamiseksi:

2. helmikuuta 2006 kello 16.03 Luumukiisselinryystäjä (Käyttäjä Luumukiisselinryystäjä (keskustelu | muokkaukset) luotiin) 
2. helmikuuta 2006 kello 16.02 CP-aprikoosi (Käyttäjä CP-aprikoosi (keskustelu | muokkaukset) luotiin) 
2. helmikuuta 2006 kello 16.02 Käyttäjätunnusoletus (Käyttäjä Käyttäjätunnusoletus (keskustelu | muokkaukset) luotiin) 
2. helmikuuta 2006 kello 16.02 Sisäänkirjautuja (Käyttäjä Sisäänkirjautuja (keskustelu | muokkaukset) luotiin) 
2. helmikuuta 2006 kello 16.01 Haukansilmä (Käyttäjä Haukansilmä (keskustelu | muokkaukset) luotiin) 
2. helmikuuta 2006 kello 16.01 Haukkamies (Käyttäjä Haukkamies (keskustelu | muokkaukset) luotiin) 
2. helmikuuta 2006 kello 16.01 Kapinen (Käyttäjä Kapinen (keskustelu | muokkaukset) luotiin) 
2. helmikuuta 2006 kello 16.00 Nimikkoihminen (Käyttäjä Nimikkoihminen (keskustelu | muokkaukset) luotiin) 
2. helmikuuta 2006 kello 16.00 Haistakaa perse (Käyttäjä Haistakaa perse (keskustelu | muokkaukset) luotiin)

--Lendu 2. helmikuuta 2006 kello 16.09 (UTC)

Hetkinen, miten tällainen toiminta liittyy osoitepaljastimeen? Kyllähän tunnukset voidaan blokata selvittämättä mistä ip-osoitteesta ne tehdään. Eivätkä nuokaan tehdyt tunnukset taida olla tehneet mitään sellaista, jonka takia checkuser-toiminnetta saisi edes käyttää? --Ekeb 2. helmikuuta 2006 kello 16.16 (UTC)

Nämä tunnukset vaikuttavat muutaman henkilön luomilta. Ennen kuin tunnuksia blokkaillaan, olisi ehkä hyvä tutkia tulevatko nämä todellakin samasta osoitteesta. Osoitepaljastinkäytännön vedoksessa todetaan että "Työkalua voidaan käyttää häiriköinnin kitkemiseen [...]". --Lendu 2. helmikuuta 2006 kello 16.36 (UTC)

Niin, pitää vaan ensin olla olemassa se vakava häiriköinti niistä kaikista käyttäjätunnuksista mitä mahdollisesti ruvetaan tutkimaan. Pelkästään se, että käyttäjätunnukset on luotu lähes samanaikaisesti ei missään tapauksessa voi olla syynä tarkastukseen. --Ekeb 2. helmikuuta 2006 kello 16.42 (UTC)

Seuraava virke ”Sitä saa käyttää vain ehkäisemään Wikimedian projekteille tapahtuvaa vahinkoa” mielestäni jo antaa mahdollisuuden tarkastaa pelkästä epäilystä – kaipaako sanamuotojen hiomista? Se mitä sivulla vakavasta vandalismista mainittiin, että ainoastaan silloin voidaan julkaista osoitetietoja. Ja se myös tarkoittaa että julkista lokia ei ole eikä tule (ellei sitten typistetä muotoon ”Xyz teki kyselyn”). Jos Lendu olet erimieltä niin haluan kuulla ehdotuksesi. Jos se vaatii muutoksia ohjelmistoon niin se saattaa viivästyttää useita kuukausia, mikäli onnistuu ollenkaan. — Nahru 2. helmikuuta 2006 kello 17.54 (UTC)

Kommentoin tätä täällä. En toki kannata sellaista lokia, joka paljastaisi käyttäjätunnuksen ip-osoitteen. Esimerkki lokista, jota toivon löytyy niinikään osoitepaljastinäänestyksen keskustelusivulta. Koko esitykseni tarkoitus on vain ja ainoastaan osoitepaljastimen asiallisen käytön varmistaminen: jos koko yhteisö näkee keneen osoitepaljastinhakuja on tehty, muodostuu kynnys osoitepaljastimen käyttöön korkeammaksi ja hakuja toivottavasti tehdään vain silloin, kun sitä pidetään välttämättömänä. --Lendu 2. helmikuuta 2006 kello 18.08 (UTC)

Uusi äänestys on avattu sivulle Wikipedia:Äänestys/Osoitepaljastin2. --Jannex 31. maaliskuuta 2006 kello 10.53 (UTC)

Tein muutoksen ohjeisiin

[4]. Eli vaihdoin kohdan "merkitse lähteet kun se on tarpeen" muotoon "merkitse lähteet". --Teveten 31. tammikuuta 2006 kello 18.33 (UTC)

Yhdyssanat

Minulla on selkeä ja kirkas muistikuva yläasteajoilta, että yhdyssanoihin tulee väliviiva, jos alkuosa on vierasperäinen sana. Esimerkiksi rock-musiikki. Tämmöistä käytäntöä ei kuitenkaan wikipediassa oikein näy. Mikä on totuus asiasta? --128.214.205.6 3. helmikuuta 2006 kello 12.34 (UTC)

Totuus on tuoli ulkona, mutta olet mielestäni oikeassa. Korjaa huomaamasi virheet.--Teveten 4. helmikuuta 2006 kello 08.14 (UTC)

Viivaa ei yleensä tarvita, jos vierassana on tavallinen. Kielitoimisto suosittelee jättämään yhdysmerkin pois, kunhan sanan hahmottaminen ei liiaksi vaikeudu. Kielitoimiston sanakirjassa kirjoitetaan rockmusiikki mutta toisaalta esimerkiksi camp-huumori. Korpela kertoo lisää. --Tsemii 4. helmikuuta 2006 kello 20.05 (UTC)

Käyttäjälaatikoista

Jimbo Wales kirjoittaa keskustelusivullaan seuraavaa: "I wonder if you might consider...I wonder if you might consider simply removing your political/religious/etc. userboxes and asking others to do the same. This seems to me to be the best way to quickly and easily end the userbox wars. Userboxes of a political or, more broadly, polemical, nature are bad for the project. They are attractive to the wrong kinds of people, and they give visitors the wrong idea of what it means to be a Wikipedian.".

Kyseessä on siis pyyntö, eikä määräys, mutta jokainen voisi ainakin käydä käyttäjäsivunsa tämän valossa läpi. --Joonas (kerro) 3. helmikuuta 2006 kello 15.35 (UTC)

Minun mielestäni käyttäjäsivuilla (ja -laatikoilla, jos niihin kerta on tarvetta) tulisi ilmaista vain mistä käyttäjä on kiinnostunut, ei mitä mieltä hän on jostakin. Siis: "tämä käyttäjä on diletantti pakkoruotsittaja" ei ole OK, "tämä käyttäjä tutkii diletanttia pakkoruotsittamista" on OK... Eli yhdyn Jimbon näkemykseen "we do our job best when we leave aside our group prides whatever they may be". --Tomisti 3. helmikuuta 2006 kello 16.19 (UTC)

Kiinnostuksen kohteet sinäänsä kuuluvat kotisivuille, mutta jotkut "tämä käyttäjä on perehtynyt aiheeseen x" yms. tyyliset sopivat Wikipediaan. Ja tietysti koulutusaste, kielet ja koodaustaidot ja sen sellaiset, jotka vaikuttavat Wikipedian muokkaamiseen. – linnea 3. helmikuuta 2006 kello 18.17 (UTC)

Hyvin puhuu Jimbo. Wikipedian tarkoitus ei ole luoda yhteisöä (kotisivusta puhumattakaan), vaan tietosanakirja. -Samulili 3. helmikuuta 2006 kello 19.55 (UTC)

Mutta pitää myös pitää mielessä se, että tietosanakirjan luomiseen vaikuttaa mm. se, kuinka hyvin luojat viihtyvät luomistyön parissa. Antakaa vaikka edes yksi esimerkkitapaus, missä suomiwikin käyttäjäsivulla oleva laatikko on jotenkin ratkaisevasti haitannut WP-luomistyötä. Fi- ja en-wikien ongelmat nyt eivät (taaskaan) ole välttämättä aivan saman mittaluokan hommia...--Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 4. helmikuuta 2006 kello 13.04 (UTC)

Haitan osoittaminen on luonnollisesti vaikeaa, ellei mahdotonta, mutta kuten st. Jimbo sanoi, kyse on siitä, millainen kuva Wikipediasta ja wikipedistinä olemisesta syntyy. Olemmeko täällä tekemässä tietosankirjaa, joka on niin neutraali (Wikipedian merkityksessä) kuin mahdollista vai olemmeko vastustamassa pakkoruotsia, kannattamassa NATO:a tai tukemassa Perussuomalaista puoluetta Wikipedian kontekstissa. --Joonas (kerro) 5. helmikuuta 2006 kello 09.34 (UTC)

Tästä samasta asiasta yritin jo aiemmin herättää keskustelua, mutta vastaajat olisivat vaan halunneet esimerkkejä ongelmatapauksista. --Ekeb 3. helmikuuta 2006 kello 20.31 (UTC)

Käyttäjälaatikot johtavat ongelmiin ennemmin tai myöhemmin. En-wikissä viisi ylläpitäjää desysopattiin käyttäjälaatikkokiistan takia. —MikkoM (♫) 7. helmikuuta 2006 kello 14.36 (UTC)

"Käyttäjälaatikoille ollaan tekemässä käytäntöä, ja tällä hetkellä eniten kannatusta on saanut käytäntö, jossa tällaiset laatikot eivät ole sallittuja. –MikkoM" - Missä näin ollaan tekemässä? -tKahkonen 23. helmikuuta 2006 kello 16.51 (UTC)

Genealogiset artikkelit

Samulili poisti sivun Ripatti, koska "Wikipedia ei ole genealogisille artikkeleille". Sanotaanko noin jossakin säännöissä? Ja jos sanotaan, niin miksi ihmeessä tuollainen aihealue on kokonaan rajattu pois? --SM 5. helmikuuta 2006 kello 19.52 (UTC)

pätee varmaan yleinen merkittävyyskynnys. Eli jos suvusta on yksi merkittävä henkilö, se ei sukuna ole merkittävä tjmsp. --thule 5. helmikuuta 2006 kello 19.56 (UTC)

en:Wikipedia:What_Wikipedia_is_not#Wikipedia_is_not_an_indiscriminate_collection_of_information. Suvulla pitää olla ollut mysö vaikutusta historiaan. -Samulili 5. helmikuuta 2006 kello 19.58 (UTC)

Niin joo. Kyllähän tätä sukuasiaa voi katsoa ja tutkia muutenkin kuin vain suvun mahdollisten merkittävien henkilöiden kautta, ja useimmasta tapauksissa näin tehdäänkin. Eri suvuilla on merkitystä muun muassa seutujen asutushistoriaan ja niiden kautta voidaan tutkia mm. väestön liikkeitä historian eri aikoina. --SM 5. helmikuuta 2006 kello 20.12 (UTC)

Sukuartikkeleista on poistoäänestyksessä ollut joku ennakkotapaus, ja sen keskustelussa todettiin, että ne kannattaa poistaa, ellei suku ole jotenkin erityisen merkittävä. Suomessa on kuitenkin satoja sukuyhdistyksiä. --ML 6. helmikuuta 2006 kello 13.51 (UTC)

"Genealoginen artikkeli" tarkoittaa lähinnä esi- ja jälkipolvitauluja. Muutoin genealogiaan liittyviä artikkeleja saa kirjoittaa aivan samoilla periaatteilla kuin mitä tahansa muitakin artikkeleja. --Hippophaë 26. helmikuuta 2006 kello 12.08 (UTC)

Vuosi- ja päiväartikkelien aikamuoto

En-wikissä monet ellei kaikki vuosilukuartikkelit ovat preesensissä (Kuningas syntyy, sota alkaa...). (Lipsahti itseltänikin: 1756 edellinen versio.) Pidän itse imprefektiä "oikeampana", mutta minusta tärkeintä olisi loogisuus (vähintäänkin koko sivu samassa aikamuodossa). Ohjetta ? Konsensusta ? Mielipidettä ? --Tappinen 8. helmikuuta 2006 kello 19.07 (UTC)

Minusta imperfekti on parempi, ja olisi hyvä muuntaa kaikki menneet tapahtumat imperfektiin. Kysyin asiasta 12. elokuuta 2005 ja tuolloin Samulili sanoi imperfektin olleen jossain vaiheessa normi. Keskustelu löytyy siis jos katsoo Kahvihuoneen historiasta 12. elokuuta 2005 Samulilin muokkausta. Olisi hyvä saada yhtenäisyyttä aikamuotoihin ja muutenkin suomenkieliseen Wikipediaan niin paljon kuin on mahdollista. --Matikkapoika 8. helmikuuta 2006 kello 22.04 (UTC)

Tämä saisi koskea muitakin artikkeleita. En vahingossakaan muista, mistä käyty keskustelu muualta löytyy, arvelin keskustelussa aiheesta Luettelo Suomen sodista olleen tästä juttua, mutta en löydä. Kannatan imperfektiä. Höyhens 8. helmikuuta 2006 kello 22.43 (UTC)

Suomessa käytetään imperfektiä kun kerrotaan menneistä tapahtumista. Eri kielissä käytäntö kuitenkin vaihtelee, joten ei kannata turhaan nojautua muiden kielten wikipedioihin tässäkään tapauksessa. – linnea 9. helmikuuta 2006 kello 09.37 (UTC)

Imperfekti kertoo menneestä ajasta. Näinhän se on. Tämä täytyy nyt vain vakinaistaa, eli kaikki asianomaiset artikkelit, joissa käytetään preesensiä, tulisi editoida imperfektiin. Ja tästä maininta wikisääntöihin. Eikös juu? –– Evakonpoika 6. maaliskuuta 2006 kello 21.36 (UTC)

Hullu määrä käyttäjiä

Tiedän sen hyvin, ettei käyttäjiä voi poistaa, mutta eikö sitä millään ilveellä voi tehdä mahdolliseksi? Tai ainakin estää jotenkin ettei jotkut IP-osoitteet voi luoda uusia käyttäjätunnuksia, tai että kukin IP-osoite voisi luoda vain yhden käyttäjätunnuksen tai jotain? Tai tehdä uusien käyttäjätunnuksien luomisesta paljon hankalampaa. Käyttäjälistassa näkyy kuinka tyypit ovat vain luoneet uusia käyttäjiä, joita eivät tosiaankaan aio käyttää. valittaaPertsa 9. helmikuuta 2006 kello 18.57 (UTC)

Miksi käyttämättömät käyttäjätunnukset häiritsevät? --Harriv 9. helmikuuta 2006 kello 19.18 (UTC)

Tuo IP-osoitteiden rajaus on aika kyseenalainen toimenpide. Harvoilla käyttäjillähän on käytössä kiinteä IP-osoite. Suurimmalla osalla IP-osoite tulee DHCP-palvelimelta, joka jakaa tiettyä osoiteavaruutta. Esimerkiksi minulla on käytössä Soneran liittymä, ja kun katsoo ip-konfiguraatiota, huomaa, että käyttölupa (=DHCP:n antaman IP-osoitteen voimassaolo) on 1 vuorokausi (24 h). Tämähän tarkoittaa sitä, että jos olet poissa noin 24 tuntia, niin saat todennäköisesti uuden IP:n. Lisäksi huomaa, että sama palvelin (tai reititin) jakaa 1024 erilaista IP-osoitetta, joten on suuri mahdollisuus, että Ei-Niin-Aktiivinen-käyttäjä, joka on kirjautunut Wikipediin ja käynyt muuttamassa jotain artikkelia ja sitten lähtenyt kolmeksi päiväksi baariin, saa seuraavalla kerralla eri IP:n ja vanha IP menee toiselle käyttäjälle, joka sitten saattaa hänkin kirjautua Wikipediaan.

Ehkä kannattaisi enemmän olla huolissaan noista anonyymeistä käyttäjistä, jotka saavat kiksejä siitä että oma kyseenalainen tuotos pääsee nettiin. -- JayJay 9. helmikuuta 2006 kello 20.23 (UTC)

Jos listassa käyttäjän nimimerkki on punainen niin se kertoo ymmärtääkseni vain sen, että hän ei ole luonut itsestään käyttäjäsivua, muokkauksia voi silti olla vaikka kuinka paljon.--Teveten 9. helmikuuta 2006 kello 20.31 (UTC)

Voi myös olla, että etusivua lukiessaan voi satunnainen selailija uskoa, että lukemistakin varten pitää rekisteröityä. Kaverini äiti (eläkkeellä oleva rehtori) oli uskonut niin. Ehkei hän ole ainoa. --Tappinen 9. helmikuuta 2006 kello 20.46 (UTC)

Sama on tullut minullekin mieleen. Rekisteröimiskohdassa pitäisi kertoa, että tunnuksen rekisteröinnillä on merkitystä vain muokkaamisessa. --ML 10. helmikuuta 2006 kello 17.18 (UTC)

Tuo on aika harhaanjohtavaa, koska rekisteröinnillä voi olla merkitystä myös lukemisessa. --kompak 10. helmikuuta 2006 kello 18.30 (UTC)

Mitä? --ML 10. helmikuuta 2006 kello 18.31 (UTC)

Vaikka sitä, että sivun ulkonäköä voi käpistellä css:llä haluamakseen. Jos ihmiset vielä osaisivat käyttää thumb-tagia okein, saisi pikkukuvienkin koon määritellä css:llä, jota ei voi käyttää rekisteröitymättä. --kompak 11. helmikuuta 2006 kello 21.21 (UTC)

Tuollaisilla detaljeilla ei ole normaalille, ei-tietotekniikkaan orientuituneelle ihmiselle mitään merkitystä, koska he eivät kuitenkaan tule värkkäämään mitään css-tiedostoa. Sen sijaan se, että lukemisen käsitetään vaativan kirjautumisen, on huono juttu. --ML 11. helmikuuta 2006 kello 21.42 (UTC)

On kuitenkin typerää väittää, ettei rekisteröitymisellä ole vaikutusta lukemiseen, koska väite on epätosi. --kompak 12. helmikuuta 2006 kello 15.20 (UTC)

Voidaan hyvin kertoa, ettei rekisteröitymisellä ole käytännössä vaikutusta lukemiseen. --ML 14. helmikuuta 2006 kello 15.03 (UTC)

Rekisteröimällä saa käyttöönsä mm. tarkkailulistan ja voi muokata asetukset mieleisekseen, esim. kellonajat Suomen ajaksi. Minusta tämä on aika hyödyllinen juttu. —MikkoM (♫) 14. helmikuuta 2006 kello 15.04 (UTC)

Nuohan ovat muokkaajien juttuja eivätkä muutkaan muotoilut ole tärkeitä tutustujalle. Ei vasta-alkajaa tai satunnaiskäviäjää kannata johtaa harhaan antamalla ymmärtää, että Wikipedian lukeminen vaatisi rekisteröitymisen. Sillä mahdollisesti vain menetetään lukijoita ja synnytetään turhia käyttämättömiä käyttäjätunnuksia. Käyttämättömien käyttäjätunnusten määrästä päätellen käsitys kirjautumisen tärkeydestä myös lukemisessa on varsin yleinen. --ML 14. helmikuuta 2006 kello 15.09 (UTC)

Tarkkailulista on ehkä Wikimedian paras ominaisuus. Siitä on mukavasti hyötyä myös lukemisessa. -tKahkonen 14. helmikuuta 2006 kello 15.13 (UTC)

Komppaan ML:ää. Kaikki nuo Css:t ja tarkkailulistat ovat satunnaiselle lukijalle EVVK. Hän haluaa löytää tiedon etsimäänsä kysymykseen. Ei muuta.--Teveten 14. helmikuuta 2006 kello 15.19 (UTC)

Ainakin kuvathumbit näkyvät pelkkinä thumbbeina rekisteröitymättömillä käyttäjillä.--J 11. helmikuuta 2006 kello 17.27 (UTC)

Sovittelulautakunta?

En-wikissä toimii Arbitration Committee, joka voi Arbitration policy sääntöjen puitteissa rajoittaa ihmisten oikeuksia muokata Wikipediaa turvautumatta totaaliseen käyttäjätunnuksen estämiseen. Syyt, jotka johtavat kieltoihin ja rajoituksiin voivat olla myös toisenlaisia kuin syyt, jotka johtavat estämiseen.

Käyttäjä:Asterix*:n uhmakas käyttäytyminen pakkoruotsi-artikkelissa saa minut kysymään olisiko tällaiselle tarvetta myös fi-wikissä. Nyt kun artikkeli on lukittu, Asterix* ei voi käydä muokkaussotaa, mutta hän on tehnyt selväksi, että jos lukitus poistetaan, hän aikoo muokata artikkelia suuntaan, jota pidettäisiin yleisesti Non-NPOVina. Toisaalta, koska Asterix* ei voi käydä muokkaussotaa, ei ole mitään syytä bannata häntä tällä hetkellä, mutta artikkelia ei toisaalta voida avatakaan. On sääli, että yhden käyttäjän takia sivu joudutaan kokonaan lukitsemaan.

Oma näkemykseni on kuitenkin, että "sovittelulautakunta" voisi kieltää Asterix*:ia koskemasta artikkeliin esimerkiksi seuraavaan X:ään viikkoon, mutta hän voisi kuitenkin osallistua keskusteluun keskustelusivulla. Tämä toivottavasti auttaisi rauhoittamaan tilannetta.

Toinen vaihtoehto voisi olla se, että tuodaan en-wikistä fi-wikiin puoliksi lukitut artikkelit, joita voivat muokata vain kirjautuneet käyttäjät ja estää Asterix*, mikäli hän ryhtyisi muokkaussotaan, kun artikkeli avataan. -Samulili 11. helmikuuta 2006 kello 17.17 (UTC)

Vaikka en usko, että kyseinen lautakunta Asterix*ia pysäyttäisi (hän on jo kerran bannin saatuaan kiertänyt sitä erinäisten anonyymien proxypalvelimien avulla) voisi arbitraatiokomitea sinänsä olla ihan hyvä idea. Toinen käytäntö, jonka samassa yhteydessä voisi en-wikistä tuoda olisi Requests for comment, joiden avulla voitaisiin paremmin käsitellä mm. tämän kiistan yhteydessä esitettyjä syytöksiä ylläpitäjien väärinkäytöksistä.

Eikös Wikipediassa ole politiikka, että anonyymit proxyt bannataan heti tavattaessa? Tämän ei siis luulisi olevan mikään ongelma. --Jannex 12. helmikuuta 2006 kello 19.13 (UTC)

Arbitraatiokomitean virallinen suomennos pitäisi miettiä tarkaan en-wikissä toimii myös sovittelukomitea (Mediation Committee). IANAL, mutta ajatuksellisesti arbitration committee vastaisi kai Suomen välityslautakuntaa? --Joonas (kerro) 11. helmikuuta 2006 kello 17.39 (UTC)

Ottamatta kantaa ym. esimerkkiin, välityslautakunta voisi olla hyvä perustaa joka tapauksessa. Ongelmiin on hyvä varautua etukäteen, niin että kun ne ilmenevät on tiedossa kuinka asiaa voidaan alkaa käsitellä. Tuskin silti tarvitaan ainakaan heti kahta eri lautakuntaa en-wikin mukaan, joten aluksi voisimme perustaa vain välityslautakunnan. Ensimmäisessä vaiheessa yksi lautakunnan jäsen tekee sovintoehdotuksen (vrt. en-wikin sovittelukomitea) ja jos se ei ratkaise asiaa niin sitten koko lautakunta tekee sitovan päätöksen. --Trainthh 11. helmikuuta 2006 kello 21.05 (UTC)

olen jo aiemmin ilmaissut mielenkiintoni asiaa kohtaan ja kannatan suuresti ns. Totuuskomission perustamista. Joskus tuntuu että pallo karkaa pelistä suon puolelle ja peli siirtyy kenenkään asiaa huomaamatta sinne pallon perässä. Ehkä ArbComin tapainen voisi toimia järjen äänenä. --Myrtti <3 12. helmikuuta 2006 kello 17.24 (UTC)

Onko kukaan seurannut miten vastaavat lautakunnat toimivat muissa kieliversioissa? Olen katsellut en.wikissä sovittelulautakunnan toimintaa ja minusta heidän koko touhunsa on turhan byrokraattista. Toivoisin ettei meille ainakaan tulisi samanlaista hirvitystä. Itse näkisin ainakin aluksi että ottaisimme käyttöön ylempänä mainitun "Requests for comment" tyylinen sivu. -- Jniemenmaa 16. helmikuuta 2006 kello 12.54 (UTC)

En-wikin systeemi todellakin tuntuu liian byrokraattiselta meille. Siellä on kai näitä arbcomin jäseniä eronnutkin aika usein, koska sen toimintaan kuuluu huomattavan paljon töitä ja vastuuta. Saataisiinko meiltä kasaan riittävän asiantunteva ja sitoutunut raati? Tuollaisella systeemilla saattaisi olla (ehkä) myös turhaan käräjöintiin yllyttävä vaikutus, kun asianmukaisista mutta joillekin käyttäjille epämieluisista ylläpitäjien toimista haluttaisiin aina virallisia päätöksiä. Epämuodollisempi "Requests for comment" saattaisi olla parempi ratkaisu nykytilanteessa. Sen kautta olisi helpompi muodostaa kuva yhteisön näkemyksestä aiheesta ja vaikka se ei sitovia päätöksiä tuottaisikaan, ainakin vakituiset käyttäjät oletettavasti kunnioittaisivat esille nousseita mielipiteitä. Ylläpitäjien olisi myös helpompi perustella banneja ym., jos niillä on takana muiden käyttäjien tuki. --Hasdrubal 17. helmikuuta 2006 kello 12.49 (UTC)

Joku tämän-kaltainen voisi olla hyvinkin passeli. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 17. helmikuuta 2006 kello 22.17 (UTC)

Valmisteleeko joku tätä vai onko tämä vaarasssa hautautua? Näkisin edelleen tarvetta. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 17. maaliskuuta 2006 kello 09.10 (UTC)

Joku reipas ja innokas (lue sinä) voisi ottaa asian vastuulleen :) --Joonas (kerro) 17. maaliskuuta 2006 kello 09.16 (UTC)

Kellaribändit ja pikkukaupunkien varavarapoliitikot suosiolla roskaksi?

Tuntuu, että noita poistoäänestyksiä joiden tulos on etukäteen lähes selvä, järjestetään turhan usein. Voisiko noita pikkupoliitikkoja ja kellaribändejä merkitä roskaksi suoraan ja rohkeasti? Siitä ei ole ainakaan mitään haittaa - jos joku huomaa että artikkeli on todellakin merkittävä, hän voi poistaa roskaa-lätkän. Poistokäytännöissäkin sanotaan että "Julkisuuden henkilöt ovat merkittäviä, mikäli julkisuus on ollut laajaa." Edellä mainitsemistani ryhmistä tuskin kukaan on esiintynyt vaikkapa valtakunnallisessa lehdessä tai saanut muuten laajaa julkisuutta. --Huussi 12. helmikuuta 2006 kello 19.23 (UTC)

Olen laittanut useita roskaksi ja on poistettu ilman äänestyksiä. --Teveten 13. helmikuuta 2006 kello 06.30 (UTC)

Koska monissa tapauksessa rivivaltuutettuja on päätetty äänestyksessä säilyttää, ei tunnu kovin hyvältä ajatukselta poistaa niitä suoraan. Kellaribändien osalta itse jättäisin sen äänestysajan kestävän mainosajankin pois, mutta niissäkin on monia rajatapauksia. --SM 17. helmikuuta 2006 kello 22.35 (UTC)

Avoimet välityspalvelimet

Kopioin en-wikistä käytäntösivun Wikipedia:Ei avoimia välityspalvelimia (jätin pois osia jotka eivät fi-wikiin välttämättä sovellu). Tuo ei ole siis ainakaan vielä virallinen käytöntä. "Ottakaa kantaa". --Harriv 15. helmikuuta 2006 kello 07.37 (UTC)

1. Kannatan--Teveten 15. helmikuuta 2006 kello 08.39 (UTC)
2. YAY. --Myrtti <3 15. helmikuuta 2006 kello 08.42 (UTC)
3. --Joonas (kerro)
4. Kannatan, de facto -käytäntö nyt jo. Ei tartte äänestää, mutta äänestykset on kivoja. —MikkoM (♫) 16. helmikuuta 2006 kello 00.27 (UTC)
5. Äänestän nyt Nahrun toimesta, koska mun pää hajoaa kissa-leikkuu-olla-aika-asioihin. Nahru 16. helmikuuta 2006 kello 00.37 (UTC)
6. Kannatan. --Gurumasa 16. helmikuuta 2006 kello 08.58 (UTC)
7. Kannatan. --iirolaiho (kitinää) 17. helmikuuta 2006 kello 12.32 (UTC)

Keskustelu

Minusta tuon voisi julistaa suoraa käytännöksi, koska ylläpitäjän käytännöissä on jo maininta siitä, että anonyymit proxyt bannataan. Ei tarvitsisi erikseen äänestää enää tästä. --Joonas (kerro) 15. helmikuuta 2006 kello 08.46 (UTC)

Jep, en edes ajatellut äänestystä, lähinnä tavoitteena oli kirjata toimintamalli ylös. Kun ei poikkipuolista sanaa näytä tuleen, laitan tuon "viralliseksi" käytännöksi. --Harriv 17. helmikuuta 2006 kello 14.59 (UTC)

Eli mites tämä käytännössä vaikuttaa, onko sivujen muokkaaminen mahdollista kun on kirjautuneena, mutta tulee avoimelta välityspalvelimelta? Mielestäni näin saisi olla, koska silloinhan käyttäjä pystytään kuitenkin tunnistamaan, ja sitähän tässä haettaneen. --mzlla 13. toukokuuta 2006 kello 21.51 (UTC)

Ehdotus levykevandaalin kuriin saamiseksi

Levykevandaali on näköjään pinttynyt tapavandaali, eikä koko elisan bännääminen ainakaan tule kyseeseen. Levykevandaali käyttää vandalisoinnissa selkeästi apuna sivujen palautusmahdollisuutta, ja uskoisin enemmän kuin todennäköisesti, että muokkaushistorian poistaminen / muuttaminen paperi/levyke/cd-levy/dvd-levy/usb muistitikku -artikkeleista toisi pysyvän rauhan näihin artikkeleihin.

Se miten sivuhistorian saa pois, ei havaintoa. Mikäli historiasta yksittäisten tapahtumien poisto ei ole mahdollista, olisiko mahdollista poistaa koko artikkeli ja luoda tämän jälkeen uusi artikkeli samalla nimellä ilman että historia säilyisi?

Mielipiteitä kenelläkään? --Agony 18. helmikuuta 2006 kello 09.50 (UTC)

Idea on hyvä, ja voidaan toteuttaa poistamalla artikkeli ja tekemällä se uudelleen copypastena. Se taas taitaa olla Wikipedian käytäntöjen vastaista. --TeVe 18. helmikuuta 2006 kello 09.51 (UTC)

Niin, ja se on myös GFDL-lisenssin vastaisena laitonta. Lisäksi levykevandaali voi tallentaa sotketun version tietokoneensa kiintolevylle, josta se kopioi sen Wikipediaan. --iirolaiho (kitinää) 18. helmikuuta 2006 kello 09.54 (UTC)

En ymmärrä, miten muokkaushistorian poistaminen vähentäisi minkäänlaista vandalismia. Muokkaa-napin poistaminen vähentäisi vandalismia, mutta muuta en keksi. —MikkoM (♫) 18. helmikuuta 2006 kello 11.20 (UTC)

Mielenkiintoinen ajatus, että Muokkaa-nappi passivoituisi rekisteröitymättömillä. –– Evakonpoika 6. maaliskuuta 2006 kello 20.58 (UTC)

Ajattelin kyllä Muokkaa-napin poistoa ihan kaikilta. Eikä sekään vandalismia pysäyttäisi, koska voihan sivuja siirtelemälläkin vandalisoida. —MikkoM (♫) 6. maaliskuuta 2006 kello 21.03 (UTC)

Käyttäjälaatikkomallineiden poisto

Käyttäjälaatikkokäytännön keskustelusivulla ja poistoäänestyksessä 1 ja poistoäänestyksessä 2 ylivoimaista kannatusta on saanut käytäntö, jossa erillisiä mallineita ei luoda kuin Wikipediaan liittyvälle toiminnalle ja ominaisuuksille. Tämän johdosta seuraavia mallineita käyttävien käyttäjien kannattaa joko poistaa mallineet käyttäjäsivultaan tai siirtyä käyttämään geneerisiä mallineita (Malline:Käyttäjälaatikko):

• Wikipedia:Käyttäjälaatikot/Ohjelmointikielet (poislukien HTML)
• Wikipedia:Käyttäjälaatikot/Maailma, maat, valtiot, kansat, alueet...
• Wikipedia:Käyttäjälaatikot/Opiskelu
• Wikipedia:Käyttäjälaatikot/Harrastukset
• Wikipedia:Käyttäjälaatikot/Juoma
• Wikipedia:Käyttäjälaatikot/Kiinnostukset, kuten kirjallisuus, musiikki tai muu populaarikulttuuri
• Wikipedia:Käyttäjälaatikot/Lemmikit
• Wikipedia:Käyttäjälaatikot/Pelit, lauta-, kortti- tai videopeleille
• Wikipedia:Käyttäjälaatikot/Ruoka
• Wikipedia:Käyttäjälaatikot/Musiikki
• Wikipedia:Käyttäjälaatikot/Tietokone, selaimet, käyttöjärjestelmät ym.
• Wikipedia:Käyttäjälaatikot/Urheilu
• Wikipedia:Käyttäjälaatikot/Horoskooppi
• Wikipedia:Käyttäjälaatikot/Politiikka
• Wikipedia:Käyttäjälaatikot/Seksuaalisuus
• Wikipedia:Käyttäjälaatikot/Terveys, fyysisestä ja henkisestä terveydestäsi
• Wikipedia:Käyttäjälaatikot/Uskonto, uskontoihin liittyvät vakaumukset
• Wikipedia:Käyttäjälaatikot/Värit, suosikkiväreistä
• Wikipedia:Käyttäjälaatikot/Muut, muihin luokkiin sopimattomia käyttäjälaatikoita

—MikkoM (♫) 24. helmikuuta 2006 kello 13.34 (UTC)

Arat aiheet käyttäjäsivulla

Käyttäjälaatikoista on mielestäni päätös, että ne eivät saa sisältää "arkoja" aiheita kuten politiikkaa, uskontoa ja seksiäköhän se oli. Jimmy Walesilla on tästä asiasta myös kannanotto. Aihehan on arkaluontoinen oikeastaan vasta jos joku paljastaa toisen henkilön arkaluontoisia tietoja. No nyt muun muassa viimeaikaisissa keskusteluissa, mukaan lukien allekirjoittaneen ylläpitäjyysäänestys, tähän asiaan puututtiin. (Sinänsä olen tyrmistyneen yllättynyt saamastani palautteesta, joka oli huomattavan myönteistä myös vastustaneiden kohdalla, kiitokset.)

Mutta onko siis näiden "arkojen" aiheiden esittäminen omalla käyttäjäsivulla sopivaa vai ei? Pitäisikö minun poistaa tieto "on lähellä työväenliikettä" ja vain salata se ollakseni neutraalimpi toiminnassani?

Muuten ihan tasapuolisuudesta puhuttaessa lienee luonnollista se, että vapaan lähdekoodin kannattajissa on suhteellisesti enemmän muita kuin markkinataloden kannattajia, ja että tietotekniikkafriikeissä aliedustus Suomea ajatellen koskenee merkittävistä puolueista Kepua ja ennen kaikkea SDP:ta? Tämmöinen aihe alta pois häiritsemästä. Lähden talvilomalle ja palaan noin viikon kuluttua. Molskis. Höyhens 2. maaliskuuta 2006 kello 09.39 (UTC)

Mielestäni tämä aihe kuuluu kahvihuoneeseen, koska koskee kaikkia käyttäjiä, ei vain ylläpitäjiä.--Teveten 2. maaliskuuta 2006 kello 09.56 (UTC)

(Siirrä sinne jos kerkiät.) Höyhens 2. maaliskuuta 2006 kello 10.16 (UTC)

{{Lääketiede}}

malinteesta, joka tuottaa tämän kaltaisen merkinnän:

Mielestäni tuon mallinteen käyttö ei ole tarpeen. Miksemme yhtä hyvin alkaisi sitten käyttää "useimmilla wikipedian käyttäjillä ei ole tietotekniikan koulutusta, tietoteknistä tukea halutessasi käänny ammattilaisen puoleen" tai "useimmilla wikipedian käyttäjillä ei ole talonrakennusalan koulutusta, remonttineuvoja halutessasi käänny ammattilaisen puoleen"--Teveten 2. maaliskuuta 2006 kello 12.40 (UTC)

Ero lienee sillä, että kyökkipuoskaroinnin lopputulos voi olla pahempi kuin esim. kyökkimikrotuen. Tuo on minusta ihan hyvä varoitus ainakin tapauksissa jossa kerrotaan diagnostisoinnista tai hoidosta. --Joonas (kerro) 2. maaliskuuta 2006 kello 12.49 (UTC)

Vastustan tällaisia mallineita. Käyttäjän kirjoittaman spekuloinnin voi poistaa lääketieteellisistä artikkeleista, jolloin ongelmatilanteita ei pitäisi tulla. Jos diagnostisoinnista tai hoidosta puhutaan, on syytä käyttää lähdeviitteitä, mikä myös tekee mallineesta tarpeettoman. --Jannex 2. maaliskuuta 2006 kello 12.58 (UTC)

Erittäin huono idea. --ML 2. maaliskuuta 2006 kello 13.10 (UTC)

Olen samaa mieltä. --Nironen 2. maaliskuuta 2006 kello 13.13 (UTC)

Tämä on tällaisia amerikkalaistyyppisiä vastuustavapautumis -klausuuleja ("älä pane kissaa mikrouuniin"), joita jenkit tykkäävät viljellä lakimiesten pelossa. Ei tarvita meillä. --TBone 2. maaliskuuta 2006 kello 14.29 (UTC)

En näe erityisen suurta tarvetta sellaiselle mallineelle, joka on varoituksena jokaisessa lääketieteellisessä artikkelissa. Kaikki artikkelithan meillä voivat väärin käytettynä olla hengenvaarallisia ("Do not use orally." -- On a toilet bowl cleaning brush) ja toisaalta jopa vitamiinien puutostiloista kertominen saa ihmiset käyttäytymään kuin päättömät kanat - varoituksia tai ei. Lisäksi suoranaiset neuvot eivät mielestäni kuulu Wikipediaan. -Samulili 2. maaliskuuta 2006 kello 13.14 (UTC)

Jos lähdemme tälle linjalle, niin se on loputon suo. Pitäisikö esim. varoittaa, että liiallinen wikipedian muokkaaminen heikentää ryhtiä, aiheuttaa niskalihaskipuja ja on pahaksi sosiaalisille suhteille ;D.--Teveten 2. maaliskuuta 2006 kello 14.14 (UTC)

tämä on kieltämättä vaikea kysymys. Minusta tuota ei suinkaan käyttää suoralta kädeltä kaikissa lääketiedettä käsittelevissä artikkelissa, mutta joskus se voisi olla ihan paikallaan. Maailma on täynnä itseään Internetistä diagnostisoivia ja hoito-ohjeita hakevia ihmisiä, jotka voivat tällä tavalla tehdä itselleen hallaa. --Joonas (kerro) 2. maaliskuuta 2006 kello 14.20 (UTC)

Netistä löytää yleensäkin kaikenlaista. Jos tuollaista nyt jossain tarvittaisiin, niin ehkä huumeartikkeleissa, joihin on jopa tendenssi tulla huumeiden haittoja vähättelevää juttua, mutta kuten sanottu, loputon suo.--ML 2. maaliskuuta 2006 kello 14.23 (UTC)

Käynnistin poistoäänestyksen--Teveten 2. maaliskuuta 2006 kello 16.29 (UTC)

Malline poistettu sääntöjen mukaisesti poistoäänestyksen lopputuloksen oltua poistettava. --Gurumasa 9. maaliskuuta 2006 kello 17.45 (UTC)

Vuosisivut

Tapahtumat ovat nyt vuosisivuilla (esim. 1938) ilmoitettu imperfektissä, menneessä aikamuodossa. Niihin saisi kuitenkin mukavaa tunnelmaa jos ne kaikki muuttaisi preesensiin (kuin ne tapahtuisivat tällä hetkellä). Esimerkiksi (1938:)"3. maaliskuuta - Saudi-Arabiasta löydettiin öljyä." vaihdettaisiin muotoon "3.maaliskuuta - Saudi-Arabiasta löydetään öljyä." Ja jos olette samaa mieltä, niin täytyy löytää joku joka haluaa siihen ryhtyä, minä nimittäin en siihen rupea. 'Pertsa 3. maaliskuuta 2006 kello 13.47 (UTC)

Mutku noi tapahtumat tapahtu sillon eikä nyt. --Miihkali 3. maaliskuuta 2006 kello 14.18 (UTC)

Jaså, et ymmärrä mitä tarkoitan...'Pertsa 3. maaliskuuta 2006 kello 14.52 (UTC)

En hyväksy, en pelkän 'mukavuuden', en tyylin enkä myöskään sen takia, että joissain tapauksissa preesensin käyttö hämää liian paljon. -- wm313 3. maaliskuuta 2006 kello 15.46 (UTC)

Kuten missä tapauksessa? 'Pertsa 3. maaliskuuta 2006 kello 16.02 (UTC)

Esimerkiksi semmoisissa tapauksissa, joissa on olennainen ero sillä, onko joku asia päättynyt vai ei. Preesens on tehokeinona 'kiva' mutta asiallisessa tekstissä väärinkäsityksiä pitää yrittää välttää. Partisiipinkin kanssa on sama ongelma: "..onnettomuusautoa ajava mies oli 3 promillen humalassa..", siis ajo jatkuu yhä, vai? --wm313 4. maaliskuuta 2006 kello 08.09 (UTC)

Menneistä asioista puhutaan pääsääntöisesti imperfektissä, preesens on parhaillaan tapahtuvaa. Tunnelmointi ei ole tietosanakirjan tehtävä. --TeVe 3. maaliskuuta 2006 kello 16.07 (UTC)

Tunnelmalla tarkoitan sitä, että se kuulostaa elävältä ja juuri tapahtuneelta. 'Pertsa 3. maaliskuuta 2006 kello 16.39 (UTC)

Ne olivat jossain vaiheessa preesensissä, sen jälkeen niitä on aika moni käyttäjä muokannut imperfektiin juuri sen vuoksi, että ne todellakin kertovat menneestä ajasta. En näe kyllä mitään syytä muuttaa niitä enää takaisin preesensiin, edes tunnelman vuoksi. --TeVe 3. maaliskuuta 2006 kello 16.42 (UTC)

Tällä sivulla on jo keskustelu "käynnissä": Wikipedia:Kahvihuone#Vuosi- ja päiväartikkelien aikamuoto. --Hautala 3. maaliskuuta 2006 kello 22.59 (UTC)

Yhteenveto ja esikatselu-nappi pakolliseksi, pliis

Olen tässä nyt aivan erikoisen ärsyyntynyt joidenkin--liian monien--tyyliin muokata sivuja yksi typo kerrallaan ja vielä ilman minkäänlaista yhteenvetoa. Kysynkin, että eikö voisi edellyttää edes yhtä esikatselua ennen kuin tallenna-nappi suostuu toimimaan. Ja se esikatselu nappi suostuisi toimimaan vain jos on jotain näpytellyt siihen yhteenveto-kenttään. Nimim käämi käryää ja pelihousut repeää, kun katselee tuota tuoreiden muokkausten listaa. --JmT 6. maaliskuuta 2006 kello 05.47 (UTC)

Hengitä rauhallisesti ja yritä muistella, että kyseessä on vain Wikipedia, Internet ja joku toinen ihminen, joka tarkoittaa sitä että Älä ota sitä vakavasti, se on vain elämää. --Myrtti <3 6. maaliskuuta 2006 kello 07.10 (UTC) ps. T:RC:tä ei ole pakko seurata, junou.

Kyllä, kyllä. Kiitos. Nyt on taas happea ihan latvassa asti. ;-) Pääsi kaiketi vähän maanantaiaamun kunniaksi suhteellisuudentaju katoamaan. --JmT 6. maaliskuuta 2006 kello 08.03 (UTC)

Keskustelua ääntenlaskukäytännöistä.

Aloittelin jokin aikaa sitten keskustelua ääntenlaskukäytännöstä täällä lähinnä muutamien Suositeltu Sivu ja poisto-äänestyksien innoittamana. --Lendu 9. maaliskuuta 2006 kello 14.13 (UTC)

Lähteiden merkitseminen

Tein tällaisen muutoksen ohjeisiin.--Teveten 11. maaliskuuta 2006 kello 12.27 (UTC)

Yhteenvetokenttä ei ole lähteiden paikka. — Nahru 15. maaliskuuta 2006 kello 17.29 (UTC)

Wikipedioita ei kuitenkaan ole lähteinä tavattu sivulle panna. Ja tekijänoikeussyistä lähde on kuitenkin ilmoitettava, joten hyvä käytäntö tuo on (ja käytetty myös). -Samulili 16. maaliskuuta 2006 kello 12.23 (UTC)

On erittäin suotavaa myös luotettavuuden kannalta merkitä, mistä tiedot on saatu, ettei herää epäilys Stetson-Harrison lähteestä. Haluaisiko Nahru wikilähteen mieluummin sivun alareunaan? Johonkin täytyy kuitenkin merkitä, mistä tiedot on saatu.--Teveten 16. maaliskuuta 2006 kello 12.37 (UTC)

Wikipedia ei lähteenä poista mitään epäilyksiä, sillä Wikipedia ei ole ensisijainen lähde. Wikipediassa ei vedota wikipedian tietoihin. -Samulili 16. maaliskuuta 2006 kello 12.43 (UTC)

Ollaanko käytäntöä muuttamassa? Millä perusteella? Aina on minulle tolkutettu, että muunkielisistä Wikipedioista ei lähdettä merkitä. Teveten malli edellyttää myös näiden merkitsemistä. Olisiko nyt niin, että kun on riittävä monta kokkia, niin ruoka on todellä syvältä, ja suolaakin lisätää miten sattuu? Alexius Manfelt 16. maaliskuuta 2006 kello 12.46 (UTC)

Jos meillä on vaihtoehto A, jossa lähteitä ei ole merkitty lainkaan ja vaihtoehto B, jossa lähteeksi on merkitty esim. en.wiki ja voin itse en.wikistä tarkistaa, että siellä on samat tiedot, niin kyllä vaihtoehto B on mielestäni luotettavampi. Muistamme, että Naturen vertailun mukaan en.wikin luonnontieteellinen tieto oli keskimäärin yhtä paikkansa pitävää kuin Encyclopædia Britannican. Voittaa mielestäni Stetson-Harrison lähteen varsin suurella marginaalilla.--Teveten 16. maaliskuuta 2006 kello 12.54 (UTC)

Alexius on kyllä oikeassa siinä, että tähänastisen käytännön mukaan muita wikipedioita ei ole merkitty lähteiksi ja niin on moneen kertaan ohjeistettu. En sitten tiedä, onko käytäntö hyvä vai huono. --ML 16. maaliskuuta 2006 kello 13.13 (UTC)

No se on selvä, että aiemmin ei tallaista kehoitusta ollut. Senhän takia minä tämän keskustelun aloitinkin, eli kertoakseni, että olin tehnyt ko. muutoksen. Toki kyseisen muutoksen voi myös kumota, jos se katsotaan aiheelliseksi. Omasta mielestäni on kuitenkin parempi merkitä yhteenvetokenttään lähde tyylin "lähteenä en.wikin artikkeli xyz", kuin jättää merkitsemättä, että oma artikkeli perustuu kokonaan siihen.--Teveten 16. maaliskuuta 2006 kello 13.21 (UTC)

Tuo viittauksesi on rajua yksinkertaisamista. Ei kait kukaa voi yhden lähteen varaan rakentaa artikkeliaan? Itse käytän jatkuvasta Wikipedia fr, en, de, it, es ja nl tietoja ja kokean niista ja muuta kirjallisuudesta, jonka tietysti merkitsen lähteisiin, kokonaisuuden. Olen kokenut positiivisena periaatteen, että Wiki-lainauksia ei merkitä, se olisi väin turhaa työtä. Alexius Manfelt 16. maaliskuuta 2006 kello 13.04 (UTC)

Oma kielitaitoni ei riitä tuollaiseen ja tyydyn sen takia en.wikiin ja englannin kielisiin lähteisiin. Toki olisi erittäin paljon parempi, jos voisin tarkistaa artikkelit yhtä laajalla skaalalla kuin sinä. Todellinen ongelma on kuitenkin mielestäni täysin mutun pohjalta laaditut artikkelit.--Teveten 16. maaliskuuta 2006 kello 13.10 (UTC)

Ohjeiden muuttamisesta ilmoittaminen?

Huomasin tuossa että Wikipedia:Artikkelimalli/henkilöä oli muutettu. Tällaisista suureen määrään artikkeleja vaikuttavista muutoksista olisi hyvä olla tieto jossain selkeästi nähtävillä, esimerkiksi ajankohtaista sivulla lista viimeisimmistä muutoksista käytäntöihin. Seuraava urakka taitaakin olla muuttaa kaikki henkilöartikkelit vastaamaan tuota uutta käytäntöä. --Ekeb 12. maaliskuuta 2006 kello 19.32 (UTC)

Wikipedia:Artikkelimalli: "Artikkelimallin ei ole tarkoitus olla sääntö tai määräys, jota artikkelin pitäisi noudattaa pilkun tarkasti. Artikkelimallia voi pikemminkin pitää työkaluna ja apuvälineenä, joka helpottaa artikkelin kirjoittamista." Eli kyseessä ei ole käytäntö, kannattaa soveltaa. --Hasdrubal 12. maaliskuuta 2006 kello 19.39 (UTC)

Kuitenkin käsittääkseni on tarkoitus pyrkiä siihen, että artikkelit olisivat tehty samalla mallilla. Mitä järkeä on olla mitään ohjeita sitten, jos jokainen saa soveltaa niitä miten haluaa? Tuloksena on vain turhaa veivaamista edestakaisin, kun eri tyylisuuntia preferoivat muuttavat artikkeleja mielisikseen, eikä kukaan ole väärässä muutoksissaan. --Ekeb 12. maaliskuuta 2006 kello 19.44 (UTC)

En-wikissä ko. ohjeistuksessa (guidelines) lukee että ohje pitäisi ottaa huomioon artikkeleja kirjoittaessa. Toiseksi ohjeen muuttamisesta pitäisi keskustella ensin, jotta tiettäisiin onko uudelle ohjeelle olemassa konsensus. Jos kukaan ei kuitenkaan noudata ohjetta, niin mitä virkaa sillä on? --Ekeb 12. maaliskuuta 2006 kello 19.54 (UTC)

Kuten huomaat, on suuri osa artikkelimalleista jostain varhaiskeskiajalta tms. Soveltaminen tarkoittaa, että kannattaa katsoa miltä osin niiden sääntöjä kannattaa aktiivisesti käyttää. Esimerkiksi tyylioppaasta suurin osa on aktiivisemmin ylläpidettyä ja sitä onkin syytä noudattaa. Tuon artikkelimallin kohdalla kyse on lähinnä siitä, että se pitää muuttaa vastaamaan nykyistä de facto -käytäntöä. Tyyli kehittyy pikku hiljaa, useimmiten on enemmän järkeä katsoa mallia muista saman aihealueen artikkeleista kuin noista malleista. Me ei olla en-wiki. --Hasdrubal 12. maaliskuuta 2006 kello 20.00 (UTC)

De facto -käytäntö taitaa kyllä olla tällä hetkellä s. – k., joten tuo nykyinen ohje ei ole sitä. Tarkoittaako tuo ettei olla en-wiki, sitä että täällä saa keskustelematta muuttaa ohjetta ja olettaa että sitä sitten noudatetaa? :) Juu, minusta ohjeet tehdään noudatettaviksi, siksi minua pidetään erittäin tylsänä ihmisenä :) --Ekeb 12. maaliskuuta 2006 kello 20.09 (UTC)

En tiedä tässä tapauksessa de factosta, mutta esimerkiksi suositelluista henkilöartikkeleista s./k. on käytössä 5/15. (Tuo s./k. -malli oli muuten nykyisessä muodossaan lähes vuoden, ennen kuin se tammikuussa muutettiin ja sitten muutettiin takaisin allekirjoittaneen toimesta.) Ilmeisesti liikkeellä on kahta muotoa, joten lienee syytä harkita jomman kumman muodon suosittelemista aktiivisesti. Mitä mieltä muut ovat tästä, kumpi muoto on parempi: (1. tammikuuta 1900–1. tammikuuta 1950) vai (s. 1. tammikuuta 1900–k. 1. tammikuuta 1950)? --Hasdrubal 12. maaliskuuta 2006 kello 20.23 (UTC)

Minä pidän enemmän tuosta muodosta, jossa s ja k on jätetty pois. Asiayhteydestä käy joka tapauksessa ilmi, että kyse on elinajasta. Toinen seikka, mihin artikkelimalli ottaa kantaa, on syntymäpaikan muoto. Itse suosin syntymäkaupungin ilmoittamista perusmuodossa, mutta jotkut laittavat sen tyyliin (s. 13. helmikuuta 1950, Helsingissä). Joka tapauksessa mielestäni artikkelimallia ei tarvitse noudattaa kirjaimellisesti, vaan sitä tulisi pitää lähinnä suosituksena. --Jannex 12. maaliskuuta 2006 kello 20.38 (UTC)

Onko s/k vai ei, ei ole niin tärkeä, kunhan on yksiselitteinen ohje, jota voi soveltaa ja jolla voi sitten ratkoa erimielisyydet. Minusta nuo paikat pitäisi olla perusmuodossa, kun aika ja paikka esitetään johdannossa sulkeissa. Ilman sulkeita lauseessa taivutettuna. --Ekeb 13. maaliskuuta 2006 kello 06.02 (UTC)

Minustakin aikojen merkitys käy hyvin ilmi ilman lyhenteitä, enkä ole niitä siksi käyttänyt. Henkilökohtaisesti en näkisi syntymä- ja kuolinpaikkakuntaakaan tuohon tarpeellisena, jos ne käyvät ilmi itse tekstistä. Sen sijaan viivan eteen ja sen jälkeen lienee syytä jättää välit, mikäli viivan erottamissa ajankohdissa on useampi kuin yksi sana. – Nysalor 14. maaliskuuta 2006 kello 14.42 (UTC)

Mutta kun tiedetään vain jompi kumpi, lyhenne tarvitaan. Jotkut käyttävät näitäkin: † ja * (tai jokin tuota muistuttava) -tKahkonen 17. maaliskuuta 2006 kello 11.02 (UTC)

Lisää kommentteja ei ole tullut, joten oma tulkintani ylläolevasta on, että muodolle (1. tammikuuta 1900–1. tammikuuta 1950) on selvästi eniten kannatusta. Kun nyt keskustelua aiheesta on käyty kahvihuoneessakin, tuota normia voi varmaan alkaa soveltaa artikkeleissa laajemmaltikin. Ja artikkeleita voi alkaa yhtenäistää tuohon tyyliin. Ehkä tämä on syytä kirjata myös tyylioppaaseen? --Hasdrubal 2. huhtikuuta 2006 kello 09.17 (UTC)

En kannata. --TBone 2. huhtikuuta 2006 kello 09.19 (UTC)

Et kannata mitä noista vai mitään ja miksi? --Hasdrubal 2. huhtikuuta 2006 kello 09.28 (UTC)

En kannata muotoa mitä ehdotat, koska toinen muoto on ainakin omasta mielestäni yleisempi (ja selkeämpi). Ainakaan itse en aio ryhtyä muuttamaan vajaata tuhatta henkilöartikkelia, jotka olen aloittanut (tai joihin olen lisännyt elinvuodet) vain sen takia, että nyt on "päätetty" ottaa joku tällainen "niukan informaation" muoto käyttöön. (s. 1. tammikuuta 1900, Pariisi – k. 1. tammikuuta 1950, Moskova) --TBone 2. huhtikuuta 2006 kello 09.31 (UTC)

Kannatan TBonen ja Wikipediaan vakiintunutta informatiivisempaa muotoa. Selvennys: s ja k ovat turhia, jos molemmat tunnetaan. Syntymä- ja kuolinpaikka oltava. -tKahkonen 2. huhtikuuta 2006 kello 09.46 (UTC)

OK, fair enough. Ehkä on selkeintä pitää näistä muodoista nopea straw poll ja katsoa onko näistä mikään muoto selvästi suosituin. Jos mikään muoto ei ole selvästi yleisin, unohdetaan koko yhtenäistämisjuttu ja jokainen jatkaa tyylillään. --Hasdrubal 2. huhtikuuta 2006 kello 09.55 (UTC)

Tästä kannattaisi varmaan tehdä yksirivinen malline, joka ottaisi parametreiksi syntymä- ja kuolinajat. Sitten voitaisiin tapella muokkaamalla sitä mallinetta. --Hautala 4. huhtikuuta 2006 kello 11.43 (UTC)

Tiedustelu elinvuosien ilmoittamisesta

Tämä on mielipidetiedustelu (straw poll) siitä miten henkilön elinvuodet tulee ilmoittaa artikkelin alussa. Ehdotuksia saa lisätä vapaasti ja jokainen saa kannattaa niin monta muotoa kuin haluaa. Lisää allekirjoituksesi kannattamiesi muotojen kohdalle. Jos jokin muoto on wikikansan keskuudessa selvästi yleisin, se kirjataan tyylioppaaseen ja artikkeleja voidaan pyrkiä ajan kuluessa yhtenäistämään siihen. Muussa tapauksessa jokainen saa käyttää haluamaansa muotoa.

(s. 1. tammikuuta 1900, Pariisi – k. 1. helmikuuta 1950, Moskova)

s. ja k. kirjoitetaan aina

1. --TBone 2. huhtikuuta 2006 kello 10.10 (UTC)
2. –Kooma 2. huhtikuuta 2006 kello 11.47 (UTC)
3. --Trainthh 2. huhtikuuta 2006 kello 12.10 (UTC)
4. Miellyttävämpi. -tKahkonen 2. huhtikuuta 2006 kello 12.14 (UTC)
5. Mielyttävin. --Lendu 2. huhtikuuta 2006 kello 17.53 (UTC)
6. --Stonda 2. huhtikuuta 2006 kello 18.25 (UTC)
7. Tähän on silmä tottunut. --Noinikkää 3. huhtikuuta 2006 kello 12.43 (UTC)
8. Ehkä näin mutta minusta tämä ei ole niin nuukaa. --Höyhens 3. huhtikuuta 2006 kello 12.50 (UTC)
9. --Silenzio 4. huhtikuuta 2006 kello 17.02 (UTC)
10. Selkein: artikkeli voi olla täynnä vuosilukuja ja kannattaa kertoa heti mikä aika- ja paikkatieto liittyy syntymään ja mahd. kuolemaan.Crash 5. huhtikuuta 2006 kello 07.12 (UTC)
11. --Matti-92 5. huhtikuuta 2006 kello 11.42 (UTC)

(1. tammikuuta 1900, Pariisi – 1. helmikuuta 1950, Moskova)

s. ja k. kirjoitetaan vain, jos ainoastaan toinen vuosista tiedetään tai henkilö on vielä elossa

1. --Hasdrubal 2. huhtikuuta 2006 kello 09.55 (UTC)
2. --Jannex 2. huhtikuuta 2006 kello 09.58 (UTC)
3. Selkeästi järkevin tapa. --TeVe 2. huhtikuuta 2006 kello 10.06 (UTC)
4. –Anchjo^(jutskaa) 2. huhtikuuta 2006 kello 10.15 (UTC)
5. --Jetman 2. huhtikuuta 2006 kello 10.17 (UTC)
6. -Samulili 2. huhtikuuta 2006 kello 10.25 (UTC)
7. --Opossumi 2. huhtikuuta 2006 kello 10.26 (UTC)
8. – Nysalor 2. huhtikuuta 2006 kello 13.05 (UTC)
9. Noiden ssa:den lisääminen olisi tuskallista. --Joonas (kerro) 2. huhtikuuta 2006 kello 13.07 (UTC)
10. Lyhyin, ei aliarvioida lukijan älykkyyttä. —MikkoM (♫) 2. huhtikuuta 2006 kello 16.36 (UTC)
11. Näin on selkeä -TeemuN 2. huhtikuuta 2006 kello 17.41 (UTC)
12. Elossaoleviin ei viivaa syntymäajan perään. -IA 2. huhtikuuta 2006 kello 18.22 (UTC)
13. Näin, mutta väleihin ei tule välilyöntiä jos käytetään pitkää viivaa. --Mikko Paananen 2. huhtikuuta 2006 kello 18.29 (UTC)
14. Elossa oleville voi minusta kirjoittaa myös (syntyi 1. tammikuuta 1900, Pariisi) -- Jniemenmaa 3. huhtikuuta 2006 kello 08.32 (UTC)
15. --MiPe 3. huhtikuuta 2006 kello 12.51 (UTC)
16. Näin ja välilyönnit mukaan (selkeämpi ja SFS 4175:n mukainen [5]). --Tsemii 3. huhtikuuta 2006 kello 22.00 (UTC)
17. --Ekeb 4. huhtikuuta 2006 kello 06.02 (UTC)
18. --jeepo 4. huhtikuuta 2006 kello 17.12 (UTC)
19. Auru Aro 14. toukokuuta 2006 kello 15.00 (UTC)
20. Jos vain toinen vuosista tiedetään, kirjoitetaan s. tai k. sekä paikannimeen inessiivi (tai mikä paikallissija on kyseisessä paikannimessä käytetty). --Alfred Dengan 14. toukokuuta 2006 kello 15.02 (UTC)
21. --psych3 14. toukokuuta 2006 kello 15.45 (UTC)
22. --Skorpion87 16. toukokuuta 2006 kello 18.59 (UTC)

(syntyi 1. tammikuuta 1900, Pariisi – kuoli 1. helmikuuta 1950, Moskova)

Syntyi ja kuoli kirjoitetaan aina. Jos henkilö on elossa, kirjoitetaan syntynyt.

(s. 1. tammikuuta 1900, Pariisissa – k. 1. helmikuuta 1950, Moskovassa)

(1. tammikuuta 1900, Pariisissa – 1. helmikuuta 1950, Moskovassa)

1. (tosin ilman pilkkua, huom!) --TeVe 2. huhtikuuta 2006 kello 10.25 (UTC)

(syntyi 1. tammikuuta 1900, Pariisissa – kuoli 1. helmikuuta 1950, Moskovassa)

(s. 1. tammikuuta 1900, Pariisi; k. 1. helmikuuta 1950, Moskova)

Ei viivaa, vaan puolipiste. Jos esimerkiksi syntymäaika tiedetään karkeasti, voidaan se ilmoittaa (s. arviolta 1898–1903; k. 1. helmikuuta 1950, Moskovassa).

1. --Hautala 3. huhtikuuta 2006 kello 22.05 (UTC)
2. Vähiten huonoin ehdotetuista. --SM 4. huhtikuuta 2006 kello 00.46 (UTC)

Keskustelua tuloksista

Näyttäisi olevan niin, että ensimmäinen ja toinen vaihtoehto keräävät valtaosan äänistä. Toinen on tällä hetkellä saanut noin tuplasti ääniä ensimmäiseen verrattuna, mutta ensimmäiselläkin on kannatusta. Ehdotus: tehdään samoin kuin suuressa viivadebatissa. Siinä eri viivojen kannatusten suhde oli suunnilleen samaa luokkaa kuin tässä noiden kahden muodon ja lopputulos mielestäni aika reilu molempien puolien kannattajille. Siis suositellaan suosituinta muotoa, mutta toiseksi suosituinta muotoa saa käyttää, jos haluaa. Muutoksia muodosta toiseen voi tehdä samojen periaatteiden mukaan kuin viivojen kanssa. Muut muodot kuin nämä kaksi pyritään yhtenäistämään suositukseen. Sopiiko? --Hasdrubal 4. huhtikuuta 2006 kello 16.53 (UTC)

Kuulostaa hyvältä. – Nysalor 5. huhtikuuta 2006 kello 13.47 (UTC)

Kokonaan keskustelematta jäi artikkelin alku, jonka ohje on nyt: "(Mahdollinen arvo/titteli) Etunimi Etunimi "Kutsumanimi" Sukunimi". Käytännössä näin ei ole (ainoa poikkeus?) vaan mahdollinen arvo tai titteli on aina pyritty siirtämään nimen ja elinajan jälkeen. -tKahkonen 6. huhtikuuta 2006 kello 17.48 (UTC)

Noita löytyy kyllä paljon lisää, vaikkapa Elton John ja Arvo Ylppö. Arvo/titteli voi mielestäni hyvin nimeä edeltää niissä harvoissa tapauksissa, kun titteliä on nimen yhteydessä vakiintuneesti käytetty. --Trainthh 18. huhtikuuta 2006 kello 22.59 (UTC)

Miksi ei aina? -tKahkonen 19. huhtikuuta 2006 kello 16.12 (UTC)

No ainakaan ei kannata ruveta luettelemaan esim. kuninkaallisten monirivisiä litanioita. (kts.), ne sopii paremmin artikkeliin sisälle. Mielestäni tittelien käytön voisi hyvin jättää kunkin artikkelin kirjoittajien harkintaan. --Trainthh 19. huhtikuuta 2006 kello 20.39 (UTC)

Subst

Nyt kun nuo mallineet näyttävät taas villiintyvän, niin muistattehan substata niitä. Esimerkiksi tuo <nowik>Esimerkkikäyttäjä (keskustelu · muokkaukset)</nowiki> on hyvä substata. Siinä ei voiteta mitään, että sitä voidaan jälkikäteen muuttaa "helposti". Myös muut samalaiset helpottavat mallineet on hyvä substata. Melkein kaikki huomautusmallineet ja tervetulojutskat. Tästä on napistu ennenkin varmaan, mutta ajattelin taas muistutella. Ps. tää jako on ihan perseestä, ei näistä tiiä mihin mikäkin pitäisi laittaa ja miksei nää ole alasivuina? – linnea 17. maaliskuuta 2006 kello 15.22 (UTC)

Olisiko tästä hyvä kirjoittaa myös ohjeisiin - en muista nähneeni koko substausjutskaa siellä lainkaan. --Lendu 17. maaliskuuta 2006 kello 15.24 (UTC)

Mitähän mahtaa tarkoittaa substaus? Tämä olisi varmaan kuulunut tuonne tekniikan puolelle. -tKahkonen 17. maaliskuuta 2006 kello 16.33 (UTC)

Substaus laittaa mallineen sisällön sivulle, jolloin tuolloin laitettu sisältö ei muutu, vaikka mallinetta muuttaisi jälkikäteen. --kompak 17. maaliskuuta 2006 kello 22.11 (UTC)

Hienoa. Miten? -tKahkonen 17. maaliskuuta 2006 kello 23.24 (UTC)

Kirjoitetaan mallineen nimen eteen subst, esim. {{subst:test2}}. Esimerkiksi nuo vandalismihuomautusnapit tekevätkin sen nykyisin automaattisesti. --Hasdrubal 18. maaliskuuta 2006 kello 10.20 (UTC)

{{Kuvakaappaus/WWW}}

Olisiko syytä täsmentää tämän mallineen käyttötarkoitusta. Nykytilannehan on se että tämän mallinteen alle laitetaan kaikki "lainatut" kuvat mitä erinäisimmiltä web-sivuilta (mm. Kuva:Sonata_arctica_03.jpg), vaikka mielestäni malline kertoo web-sivun kuvakaappauksesta (eli esim sivustolta www.xyz.foo otettu kuvakaappaus jossa näkyy sivusto kokonaisuudessaan, ei vain yksi yksittäinen kuva). --Agony 18. maaliskuuta 2006 kello 16.57 (UTC)

Latinan j-kirjain

Sivulla Keskustelu ohjeesta:Tyyliopas/Antiikin terminologia#Latinan j-kirjain on keskusteltu latinankielisten sanojen ja roomalaisten nimien oikeinkirjoituksesta. Esitetty tyylioppaan muutos johtaisi useiden artikkelien nimien kirjoitusasujen muutoksiin, esimerkiksi de jure siirtyisi todennäköisesti nimelle de iure ja corpus juris civilis nimelle corpus iuris civilis. Jos kirjaimien j ja i syvempi olemus ja knoppailu kuolleilla kielillä kiinnostaa, kommentit ovat tervetulleita. Jos kenelläkään ei ole kommentoitavaa, muutokset kirjoitusasuissa tehdään lähiaikoina. --Hasdrubal 18. maaliskuuta 2006 kello 20.13 (UTC)

J:hän ilmaantui vasta myöhemmin, en näe mitään syytä käyttää sitä ainakaan noissa antiikkia koskevissa käsitteissä. Keskiajan kuviot saattavat hieman muuttaa asioita. Mutta pääperiaatteissa kannatan. Procy0n 9. toukokuuta 2006 kello 23.25 (UTC)

Yhtiöt vai yritykset

Pitäisikö meidän sopia jostain yhdenmukaisesta käytännöstä sanojen yhtiö ja yritys käytöstä esimerkiksi artikkelien ja luokkien nimissä. Nyt meillä on esimerkiksi luokat Suomalaiset yritykset ja luokka:Italialaiset yhtiöt. Lisäksi luokassa Suomalaiset yritykset on alaluokka luokka:Suomalaiset pörssiyhtiöt. Tämä antaa mielestäni hiukan epäviimeistellyn kuvan Wikipediasta. Muita mielipiteitä?--Lendu 21. maaliskuuta 2006 kello 17.20 (UTC)

tuossa luokassa Suomalaiset yritykset, joiden alaluokkana on Suomalaiset pörssiyhtiöt, ei ole mitään väärää. Suomalaisia yrityksiä ovat myös osuuskunnat (Pirkanmaan osuuskauppa, PeeÄssä, Sange, Huimadivisioona jne), avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt, toiminimet, osakeyhtiöt, julkiset osakeyhtiöt (eli ne pörssiyhtiöt), jne. Sen sijaan yhtiöt yhtiömuotoa mitenkään erittelemättä on pöljä nimi. --Myrtti <3 21. maaliskuuta 2006 kello 17.25 (UTC)

Ainejärjestöt wikipediassa

Aikoinaan pyrin lisäämään oman ainejärjestöni, Tutti Ry:n wikipediaan. Se kuitenkin poistettiin nopeasti, jokseenkin perustellusti sanoen että ainejärjetöt eivät kuulu wikipediaan. Nyt kuitenkin kun selailin wikipediaa niin löysin mm. Asteriski Ry:n ja Digit:n sivut, jotka ovat jopa saman alan ainejärjestöjä. Mikä on käytäntö ainejärjestöjen kanssa? Onko käytäntö muuttunut lähiaikoina, koska molemmat on lisätty muutaman kuukauden sisällä?

Mattipaala 22. maaliskuuta 2006 kello 11.49 (UTC)

Ei kai olisi mitään haittaa artikkeleista "X yliopiston ainejärjestöt"... -tKahkonen 22. maaliskuuta 2006 kello 12.07 (UTC)

Asteriski Ry ja Digit ovat olleet tähtäimessäni jo aiemmin, mutta en ole vetänyt liipasimesta. Nyt laitan poistoäänestykseen.--Teveten 22. maaliskuuta 2006 kello 14.15 (UTC)

Minkä ihmeen takia ainejärjestöjä ei voisi olla wikipediassa?--Seppo Linnaluoto 25.3.2006

Ainejärjestöt ovat erittäin tapauskohtaisia, mutta jotkuthan ovat esimerkiksi kustantaneet (oppi)kirjoja, eli merkityksellistäkin toimintaa on. --Hautala 25. maaliskuuta 2006 kello 22.14 (UTC)

En myöskään ymmärrä, miksi ainejärjestö olisi automaattisesti jotenkin ei-merkittävä ja siten wikipediaan kuulumaton. Esimerkiksi järjestöjen koot vaihtelevat huomattavasti, suurimmissa on tuhansia jäseniä, puhumattakaan siitä, kuinka moni ihminen on kulkenut läpi järjestön, joka on toiminut vaikkapa 50 vuotta. Ainejärjestöillä on merkittävä roolinsa opiskelijoiden elämässä, koska käytännössä lähes kaikki opiskelijat kuuluvat niihin tai vähintään osallistuvat toimintaan. Ainejärjestöjen (virallisesti kai opiskelijoiden) asettamia edustajia istuu laitos- ja tiedekuntaneuvostoissa. Järjestöt voivat kuulua alojensa kansallisiin/kansainvälisiin liittoumiin. --Ap4k 26. maaliskuuta 2006 kello 19.09 (UTC)

Ainejärjestö on kuin mikä järjestö tahansa. Teot ja historia ratkaisevat onko merkittävä vai ei.--Teveten 27. maaliskuuta 2006 kello 05.29 (UTC)

Ja kuten ehkä huomasit, esitin yllä (mm. tekoihin ja historiaan liittyviä) perusteluja (suomalaisten) ainejärjestöjen merkittävyydestä yleensä. Olen siis sitä mieltä, että ainakin yliopistojen ainejärjestöistä tulisi pääsääntöisesti olla artikkeli wikipediassa. Kerro toki oma näkemyksesi merkittävästä ainejärjestöstä - vai onko sellaisen olemassaolo teoreettinen mahdottomuus Tevetenin wikipediassa? --Ap4k 28. maaliskuuta 2006 kello 00.08 (UTC)

Yhdysvaltain korkeimmanoikeuden jäsen sanoi alastomuus vs. porno -debatissa pornosta: en osaa määritellä sitä, mutta tunnistan sen kyllä nähdessäni. Sama vastaus tähän ;D--Teveten 28. maaliskuuta 2006 kello 05.35 (UTC)

Viisas mielipide - kyseinen henkilö oli selvästi lukenut Wittgensteininsa. -Samulili 28. maaliskuuta 2006 kello 08.44 (UTC)

Jos kysyttäisiin, tuskin osaisin nimetä yhtään ainejärjestöä omaa entistäni lukuunottamatta, mutta esimerkiksi Helsingin yliopiston filosofit ja valtio-oppineet (?) kai julkaisevat suhteellisen laadukkaita lehtiä? Merkitys voi syntyä tätä kautta. Crash 5. huhtikuuta 2006 kello 07.09 (UTC)

Ainejärjestöt on todellakin aina käsiteltävä tapauskohtaisesti, sillä niillä ei ole minkäänlaista virallista asemaa yliopistolaitoksessa. Niihin kuuluminen on, kuten muihinkin yhdistyksiin, täysin vapaaehtoista ja ketkä tahansa kolme henkilöä voivat perustaa uuden yhdistyksen ja kutsua sitä ainejärjestöksi. --Ekeb 28. maaliskuuta 2006 kello 07.13 (UTC)

Mielestäni olisi hyvä, että aineijärjestöjen kohdalla voitaisiin käyttää jotain karsintakriteeriä. Tämä siksi, että ainejärjestöjä on paljon, joten myös potentiaalisia poistoäänestyksiä on paljon. Joka tapauksessa käynnissäoleva äänestys Fyysikkokillasta antaa suuntaa, koska se on todennäköisesti ainejärjestöjen merkittävämmästä päästä. Ehdottaisin että pääsääntöisesti ainejärjestöt mainittaisiin kyseisen oppilaitoksen yhteydessä (Fyysikkokilta TKK:n teknillisen fysiikan laitoksen yhteydessä). Jos ainejärjestön yhteydessä on jotain merkittävää toimintaa esim. se julkaisee merkittävää lehteä, voidaan lehdestä kirjoittaa oma artikkeli. Esimerkiksi HY:n Poliittisen historian ainejärjestö ei ole mielestäni merkittävä, mutta se julkaisee lehteä Poleemi, joka on muistaakseni valittu HY:n parhaaksi lehdeksi useamman kerran ja on näin ollen mahdollisesti merkittävä. -JV 7. huhtikuuta 2006 kello 16.48 (UTC)

Arkiston muokkaaminen ulkopuolisen toiveen pohjalta

Tämä on mielestäni iso periaatteellinen kysymys. Asiaa koskeva ongelma : "Toivomme, että poistat tämän kommenttisi Wikipedian sivuilta: "Pienyritys, joka ei vaikuta mitenkään poikkeukselliselta (eli merkittävältä) --Lendu 7. maaliskuuta 2006 kello 13.35 (UTC)" koska jos Googlesta hakee yrityksemme nimellä niin tulee kolmanneksi näkyviin nuo tekemäsi kommentit jotka eivät anna kovin hyvää kuvaa yrityksestämme." --Teveten 24. maaliskuuta 2006 kello 14.26 (UTC)

Ei tässä minun mielestäni ole mitään isoa ja periaatteellista. Jos ko. yritystä nyt risoo niin kovasti se, että minä olen sanonut heidän yrityksestään että se on "Pienyritys, joka ei vaikuta mitenkään poikkeukselliselta (eli merkittävältä)" niin se on lähinnä voi-voi. Kyseisen kommentin ei voida mitenkään järkevästi ajatellen kuvitella aiheuttavan mitään harmia ko. yrityksen liiketoiminnalle. Vakiintuneiden käytäntöjen mukaan arkistoituja äänestyksiä ei muokata. Minusta tästä periaatteesta on hyvä pitää kiinni. --Lendu 24. maaliskuuta 2006 kello 15.25 (UTC)

Olen aivan samaa mieltä Lendun kanssa. Miksi me muokkaisimme jotain artikkelia jostain yrityksestä ulkopuolisen toiveesta? Ja kun se on poistettavaksi ehdotettu. Jos perusteena on joku "ei merkittävätä" sanonta, niin sanoja on kait syytön siihen, että yritys ei ole todellakaan merkittävä. Mitään periaatteellista ongelmaa en näe, sillä miksi me antaisimme jonkun yrityksen sanella, mitä siitä kirjoitetaan, kunhan pysytään asiassa. Alexius Manfelt 24. maaliskuuta 2006 kello 15.34 (UTC)

Niinpä. Ikävää jos joku katsoo sen huonoksi mainokseksi, mutta kyllä sen poistamiseen liittyy periaatteellinen ongelma. Pitäisikö mikä tahansa wikipediasisältö poistaa, mikäli joku katsoo sen itselleen huonoksi mainokseksi? --ML 25. maaliskuuta 2006 kello 08.57 (UTC)

Tämänkin sivun alareunasta löytyy linkki Wikipedia:Vastuuvapaus, josta voi katsoa että tieto on tallennettu Yhdysvaltoihin, joten jos haluaa jotain pois täältä, niin on syytä ottaa yhteyttä sinne. --Ekeb 24. maaliskuuta 2006 kello 17.56 (UTC)

täällä myös keskustelua asiasta. Ymmärrän myös yrityksen näkökantaa. Wikipedian page rank on korkea. En kuitenkaan usko, että tuo yksi googlehitti yrityksen julkisuuskuvaa turmelelee. Voisihan arkistoidun poistoäänestyksen perustelun kuitenkin kirjoittaa muotoon "Ei riittävän merkittävä wikipedian artikkeliksi". Sehän ei muuttaisi itse asiaa mitenkään, mutta näyttäisi paremmalta googlessa.--Teveten 25. maaliskuuta 2006 kello 10.55 (UTC)

Olen samaa mieltä Teveten kanssa. Arkistoidun poistoäänestyksen perustelu olisi hyvä muuttaa muotoon "Ei riittävän merkittävä wikipedian artikkeliksi". Sehän ei muuttaisi itse asiaa mitenkään, mutta näyttäisi paremmalta googlessa.--Reatobak 25. maaliskuuta 2006 kello 10.59 (UTC)

Arkistoituun keskusteluun ei pitäisi mennä puuttumaan. Jos ryhdymme poistamaan tai muuttamaan sisältöä, avaa se mahdollisuuden muille yrityksille vaatia sitä jatkossa. Wikipedialla ei edes ole mitään tekemistä Googlen hakutulosten kanssa. --kompak 25. maaliskuuta 2006 kello 14.58 (UTC)

Miksi pitäisi estää se, että yritykset eivät voisi vaatia tietojen muuttamista? Eihän täällä voida sallia sellaisia kirjoituksia jotka mollaavat yritystä. Kommenttien pitää olla asiallisia eikä niitä pidä kirjoittaa aliarvioivaan sävyyn. Arkistoidun poistoäänestyksen perustelua pitäisi ilman muuta muuttaa. --Tupuutt 25. maaliskuuta 2006 kello 15.23 (UTC)

Kun kyseessä on äänestyksessä annettu kommentti, niin se saa olla täysin subjektiivinen mielipide, jolla ei ole muuta rajoitusta kuin ettei se saa olla henkilökohtainen hyökkäys. Kommenttia suojaa sananvapaus, joten sitä ei voida lähteä muuttamaan sillä perusteella että jonkun mielestä se ei ole mukava. --Ekeb 25. maaliskuuta 2006 kello 17.49 (UTC)

Kuten Ekeb sanoi, sananvapaus suojaa Lendun antamaa kommenttia. Minulle itselleni Lendun kommentti ei näytä vähäisimmälläkään tavalla yritystä negatiiviseen valoon saattavana. Mutta mikäli haluaa jonkun hitin pois Googlesta, voi halutessaan ottaa yhteyttä sinne. Vaikka tekstiä muutettaisiinkin, nykyinen teksti näkyisi Googlessa kuukausia, jopa vuosia. --TeVe 25. maaliskuuta 2006 kello 18.27 (UTC)

Ei pitäisi olla iso juttu muuttaa arkistoidun poistoäänestyksen perustelua muotoon "Ei riittävän merkittävä wikipedian artikkeliksi". Eikö nyt kannatta muuttaa tuo perustelu jotta kaikki olisivat tyytyväisiä. Ei ole mitään järkeä tahallaan ärsyttää ketään negatiivisilla kommenteilla. Tuskin Lendu tai kukaan muukaan nyt välttämättä haluaa säilyttää nykyisen perustelun. Yhteydenotto Googleen ei auta asiaa. Tiedot pitää päivittää sille serverille jolla sivut sijaitsevat. Jos sivun tietoja muutetaan niin ne päivittyvät Googleen muutamassa päivässä. --Reatobak 25. maaliskuuta 2006 kello 19.29 (UTC)

Mistä olet saanut tietoa, jonka perusteella esität moisen olettamuksen Lendun mielipiteestä asiaan? Minun mielestäni Lendu tuolla aiemmin on aivan päinvastaista mieltä, mitä väität hänen oletettavasti olevan. Kenellä tahansa on Suomessa oikeus sanoa mistä tahansa yrityksestä, että se ei hänen mielestään ole mitenkään poikkeuksellinen ja merkittävä. Nyt on kyse suomalaisesta sananvapaudesta ja siitä, tuleeko Wikipedian ryhtyä rajoittamaan sanavapautta jos joku yritys sellaista vaatii. --83.148.219.100 25. maaliskuuta 2006 kello 21.24 (UTC)

Kysymys on periaatteesta. Wikipediassa yritykset eivät saa päättää, mitä niistä kerrotaan, eivätkä todellakaan saa päättää, mitä ihmiset yrityksistä puhuvat Wikipedian sisäisissä keskusteluissa. Kommenttien puhtaaksipesua ei muutenkaan Wikipediassa suosita; vaikka Lendu teoriassa haluaisi yllättäen muuttaa kommenttiaan, oikea tapa olisi yliviivata vanha kommentti, mikä todennäköisesti jättäisi vanhan kommentin edelleen Googleen. —MikkoM (♫) 25. maaliskuuta 2006 kello 22.04 (UTC)

Wikipedian sisäisissä keskusteluissa pitääkin sallia puhuttuvan asioista vapaasti. Ongelmaksi tämä muodostuu siksi, että "sisäiset keskustelut" eivät ole enää sisäisiä jos kommentit tulevat Wikipedian korkean page rankin takia näkyviin Googlen hakuun. En usko, että kukaan täällä haluaa tahallaan kirjoittaa kenestäkään negatiiviseen sävyyn. --Reatobak 26. maaliskuuta 2006 kello 08:03 (UTC)

Mitä järkeä tuhlata aikaa tällaisesta asiasta kiistelemiseen. Muutetaan perustelua ja asia on sitten sillä selvä. --MustaRoy 26. maaliskuuta 2006 kello 08:45 (UTC)

Perustelua ei muuteta, koska se on sääntöjen vastaista ja perustelua suojaa perusoikeudet. Yritystoiminnan riskeihin kuuluu negatiivinen julkisuus vaikka tässä tapauksessa tuota perustelua ei voida tulkita edes negatiivikseksi, siinä oikeastaan todetaan fakta, joka äänestyksessä hyväksyttiin. --Ekeb 26. maaliskuuta 2006 kello 08.58 (UTC)

Mitä järkeä sinun on tehdä eri tunnusten suojassa kerta toisensa jälkeen samoja ehdotuksia eri keskustelusivuilla? Alkaa meinaan tuo Comeira firmana saamaan sen vuoksi melko surkuhupaisaa mainetta. Firman edustaja keikkuu eri nimillä Wikissä vaatimassa muutoksia suomalaiseen sanavapauteen. Tehkääs seuraavaksi sama kuin eräs helsinkiläinen rafla teki...uhatkaa oikeusjutulla jos vaatimuksiinne sananvapauden rajoittamisesta ei suostuta. Siinäkin hommassa vahinkoa ei ois raflalle tullut ollenkaan kun olisivat pitäneet suunsa kiinni. Mutta ei, piti lähteä ristiretkelle ja saada pellen maine. Ristiretkelle, niinkuin Comeira on lähtenyt tässä asiassa. (Kaikki tässä kirjoittamani mielipiteet ja arviot ovat omiani, yksityishenkilön mielipiteitä, eivätkä minkään puolueen, yhteisön tai yrityksen mielipiteitä tai kantoja. Oikeus perustuu Perustuslain pykälään 12.)--83.148.219.100 26. maaliskuuta 2006 kello 13.17 (UTC)

Todennäköisesti myös tämä keskustelu tulee olemaan hakusanalla "Comeira" Googlen hakutuloksissa varsin korkealla. --SM 26. maaliskuuta 2006 kello 13.22 (UTC)

Toivottavasti Comeiran edustaja ei aio siitäkin syyllistää Wikipediaa koska koko keskustelu (Suomeksi Comeiran vaatimukset suomalaisen sanavapauden rajoittamisesta) lähti Comeiran edustajan vaatimuksesta liikkeelle. Mut joo, saattaa tosiaan olla että Comeira nousee tälläkin keskustelulla Google-haun etusivulle. (Kaikki tässä kirjoittamani mielipiteet ja arviot ovat omiani, yksityishenkilön mielipiteitä, eivätkä minkään puolueen, yhteisön tai yrityksen mielipiteitä tai kantoja. Oikeus perustuu Perustuslain pykälään 12.) --83.148.219.100 26. maaliskuuta 2006 kello 17.17 (UTC)

Kuka on nyt sanonut jotakin asiatonta?! Jos pienyritys nimeltä Comeira ei ole kovin erityinen ja merkittävä Wikipedian mittapuussa, niin ei voi mitään. Millä periaatteella Comeira olisi muu kuin "pienyritys"? Millä periaatteella siinä olisi jotakin erityistä ja merkittävää tietosanakirjan mittakaavassa?

Asiattomuudet saatika laittomuudet poistamme aina niitä löydettäessä, mutta periaatteessakaan emme ryhdy muokkaamaan yritysten julkisuuskuvia mihinkään päin kohdissa, jotka ovat totta. Nimen mainitsemisessa ja ilmeisen tosien adjektiivinen liittäminen nimeen ei ole mitenkään laitonta. Riippumattomuuden periaatteen takia jättäisin tuollaiset vaikutusyritykset oman onnensa nojaan.

Yrityksen edustajana ainakin esiintynyt [6] on muutellut sivuja melko mielivaltaisesti vastoin yhteisön sääntöjä Keskustelu käyttäjästä:80.222.96.223. Vaikuttaisi että rekisteröidyt nimimerkit Käyttäjä:MustaRoy ja Käyttäjä:Reatobak ovat samalla ristiretkellä. Ilmeisesti yritys pyrkii monilla nimillä esiintyen vaikuttamaan asiaan tekniikkanaan esim. toisten puheenvuorojen muutteleminen viesteistä (viittaa käyttäjien editointeihin [7] [8] ja [] jne.). --Aulis Eskola 28. maaliskuuta 2006 kello 17.02 (UTC)

Alkuperäinen pyyntö oli asiallinen, mutta arkistoidulta äänestyssivulta ei pidä muuttaa pilkkuakaan oli syy mikä tahansa, koska sivun tarkoitus on nimenomaan säilyttää käyty keskustelu perusteluineen. Jos keskustelun aloituslause muutetaan, tarkoitus ei toteudu. Tekstiä voisi poistaa oikeudellisista syistä, mutta siinäkin tapauksessa pitää minusta sivulla mainita, että sen sisältöä on jälkeenpäin muutettu. Nikke 1. huhtikuuta 2006 kello 12.04 (UTC)

Poistettava säilytettäväksi yhdistettynä -äänet

Vaihtaisimmeko poistettavien sivujen ohjeista kohdan "aihepiiri ei sovellu Wikipediaan itsenäisenä artikkelina" muotoon ilman sanoja "itsenäisenä artikkelina"? Näin äänestettäisiin vain siitä, sopiiko tieto Wikipediaan (mistä monet näemmä äänestävätkin) ja päästäisiin eroon näistä "poistettava säilytettäväksi yhdistettynä" -äänistä. Yhdistäminenhän ei liity poistamisiin mitenkään. -tKahkonen 28. maaliskuuta 2006 kello 18.43 (UTC)

Muutos olisi melkoisen radikaali, jos alettaisiin äänestää joidenkin tietojen poistosta aiheyhteydestä riippumatta. Poistokäytäntökin pitäisi ilmeisesti uudistaa. En ole ihan varma voitettaisiinko siinä tarpeeksi, nuo sekavat äänestykset eivät ole mielestäni kohtuuton ongelma nykyisellään. --Hasdrubal 30. maaliskuuta 2006 kello 09.30 (UTC)

Käytännössä kuitenkin useimmat äänestävät siitä, sopiiko artikkeli tietosanakirjaan ollenkaan. Merkityksettömistä kellaribändeistä tehdyt luettelot poistettaisiin - "itsenäisenä artikkelina" olevat kurlauspommit taas sopivat hyvin "Kirjan x maailma" -artikkeliin. -tKahkonen 30. maaliskuuta 2006 kello 10.18 (UTC)

Mielestäni nykykäytäntö on hyvä. Sitä voidaan kuitenkin vielä tiukentaa niin, että erikseen todetaan, että "yhdistettävä"-ääni tarkoittaa automaattisesti samaa kuin "pois". Yhdistämistä äänestävät voivat sitten itse huolehtia tiedon siirtämisestä sopivaksi katsomaansa artikkeliin. Toisin sanoen, jos äänestää "yhdistettävä" niin silloin on itse vastuussa yhdistämisestä. Tosin edellä kuvaamani on kait ollut tapana jo tähänkin asti, eli mitään muutosta ei tässä taida vallitsevaan tilaa olla.--Teveten 30. maaliskuuta 2006 kello 10.09 (UTC)

Yhdistettävä-ääni on käytännössä turha, koska sen voi lätkäistä kumpaan kohtaan vain. Jos artikkeli poistetaan, ei tekstiä ainakaan sellaisenaan kai saa suoraan siirtää toiseen artikkeliin. -tKahkonen 30. maaliskuuta 2006 kello 10.15 (UTC)

Äänestyssivullahan sanotaan tällä hetkellä "aihepiiri ei sovellu Wikipediaan itsenäisenä artikkelina " eli minä tulkitsen poisto-tuloksen juuri näin. Tulos:"Poistettava" ei siis automaattisesti tarkoita, että artikkelin sisältö ei sovi wikipediaan lainkaan. Näin ollen siirto toiseen, asianmukaiseen artikkeliin on ok. Esimerkiksi Wikipedia:Poistettavat sivut/Erotusdiagnoosit artikkelin sisältö on siirretty artikkeliin Autismi. Mielestäni näissä ei yleensä ole ongelmia ollut.--Teveten 30. maaliskuuta 2006 kello 15.49 (UTC)

Mielestäni poistamiseen ei saisi sotkea yhdistämistä mitenkään, vaan ainoastaan äänestää siitä, että painetaanko Poista-nappia vaiko ei. --iirolaiho (kitinää) 6. huhtikuuta 2006 kello 16.29 (UTC)

Tevetenin kertomassa tulkinnassa näin ei tehdä vaan jää ylläpitäjän harkittavaksi eli päätettäväksi, poistetaanko tieto kokonaan vai säilytetäänkö muualla. Jonkin tulkinnan mukaan testiä ei ainakaan sellaisenaan saa siirtää, jos artikkelin muokkaushistoria poistetaan. Poistoäänestyksissä pitäisi olla "itsenäisenä artikkelina" sanamuodon takia ääninä "Sopii" ja "Ei sovi". :-) -tKahkonen 6. huhtikuuta 2006 kello 16.40 (UTC)

Wikipediat wikipedia-avaruuteen?

Kun kerran "naurunkielinen Wikipedia" herättää jatkuvasti närää ja sitä käytetään nyt jonain merkittävyysmittarina, niin eikö wikipedia-artikkeleita voitaisi yksinkertaisesti siirtää wikipedia-nimiavaruuteen, jossa on kaikki muukin wikipediasälä? --ML 30. maaliskuuta 2006 kello 15.46 (UTC)

Minun mielestäni näin pitäisi ehdottomasti tehdä. Wikipediassa ei saisi lepsuilla sillä, että Wikipediaa käsittelevät artikkelit säilytettäisiin artikkeliavaruudessa helpommin kuin muut. Vain vannoutuneimmat inklusionistit voisivat äänestää vastaavan kokoisen nettisivun säilyttämisen puolesta, jos se ei olisi Wikipedia-aiheinen. –Anchjo^(jutskaa) 30. maaliskuuta 2006 kello 15.50 (UTC)

No ilman muuta pitäisi siirtää sinne piiloon.Käsittämätöntä, että kahdeksan käyttäjän projekti heiluu muiden asiallisten artikkeleiden joukossa--Teveten 30. maaliskuuta 2006 kello 15.52 (UTC)

Tuo nauru-poistoäänestyshän kaatui kai lähinnä siihen, ettei ollut selvää, mistä siinä äänestettiin. Jotkut esittivät kaikkien wikipedioiden poistoa, jotkut olisivat säilyttäneet vain englanninkielisen jne. Wikipedia-avaruuteen voidaan siirtää kaikki kieliversiot erottelematta ja säilyttää vain Wikipedia-artikkeli. -ML 30. maaliskuuta 2006 kello 15.54 (UTC)

Kannatan. Artikkelinimiavaruudessa ei Wikipedioilla ole mitään erityisasemaa. --SM 30. maaliskuuta 2006 kello 16.07 (UTC)

Kuulostaa järkevältä kompromissilta. --Joonas (kerro) 30. maaliskuuta 2006 kello 16.09 (UTC)

Siirtäkää jo. --kompak 31. maaliskuuta 2006 kello 10.04 (UTC)

Siirsin. --Hasdrubal 1. huhtikuuta 2006 kello 08.57 (UTC)

Flanderi

Hyvät ystävät, miten menettelen? Olen näet aikeissa kirjoittaa artikkelin Flanderin kreivikunnasta, siis lähinnä keskikaikaisesta hallinnollisesta yhteisöstä, jolla oli kuitenkin merkittävä osa Euroopan historiassa. Artikkelisi olisi ernomaisesti painottunut historiaan. Mutta miten nimeän artikkelin? Fladeri on jo artikkelin nimenä käytössä kuvaamassa Belgian pohjoista osavaltiota. Kuinka sopisivat Flanderi (kreivikunta) tai Flanderin krivikunta tai Historiallinen Flanderi? Onko muita ehdotuksia? --Alexius Manfelt 31. maaliskuuta 2006 kello 09.48 (UTC)

Minä ole käyttänyt muotoa X:n kreivikunta (esim Tripolin kreivikunta ja Antiokian ruhtinaskunta). Tätä muotoa on helpompi käyttää tavallisissa lauseissa kun noita muita. -- Jniemenmaa 31. maaliskuuta 2006 kello 09.58 (UTC)

Kiitos nopeasta vastauksestasi. Taidan nimetä artikkelin ohjeesi mukaan. --Alexius Manfelt 31. maaliskuuta 2006 kello 10.01 (UTC)

GFDL/Oma-kuvien siirto Commonsiin

Väsäsin Commonsiin mallineen Template:GFDL-user-fi. Tätä mallinetta käyttämällä voi siirtää vähällä vaivalla suomenkielisestä Wikipediasta mallineella Malline:GFDL/Oma merkityt kuvat Commonsiin. Mallineen ainoa parametri on kuvan suomenkieliseen Wikipediaan tallentaneen käyttäjän tunnus. Mallineen teksti on omaksuttu kyseisestä suomenkielisestä ja Commonsin mallineesta Template:GFDL-user-en. Idea on omaksuttu Commonsin mallineesta Template:PD-user-w. Kuvaa siirrettäessä on hyvä tietenkin kopioida alkuperäinen kuvan selitys (ja kääntää se valtakieleksi). --Hautala 3. huhtikuuta 2006 kello 10.56 (UTC)

Artikkelien palauttamiskäytännöstä

Herättelen keskustelua täällä--Teveten 6. huhtikuuta 2006 kello 10.14 (UTC)

Viranomaiskuvien siirto Commonsiin

Väsäsin Wikimedia Commonsiin mallineen Template:PD-FinlandGov. Se vastaa suomenkielisessä Wikipediassa olevaa mallinetta Malline:PD/Viranomainen. Käänsin tekstin niin suoraan kuin osasin. Joku tietävä voisi parannella Commonsin mallinetta, esimerkiksi lakipykälällä. --Hautala 17. huhtikuuta 2006 kello 12.13 (UTC)

Suomea koskevat tekijänoikustägit löytyvät muuten osoitteesta commons:Commons:Copyright_tags#Finland -Samulili 17. huhtikuuta 2006 kello 12.33 (UTC)

Hallitsijat eri vuosina

En-wikissä on hallitsijoiden hallintovuodet laitettu erillisinä sivuina en:State leaders by year. Voidaanko suomenkielisessä wikipediassa käyttää samaa systeemiä vai laitetaanko ne tavallisten vuosiartikkelien yhteyteen (toisaalta, voi olla ettei teidän mielestänne näitä tarvitse laittaa ollenkaan...)En nyt saa linkkiä toimimaan, mutta en-wikissä ne löytyvät nimellä State leaders by year.--Warlord 16. huhtikuuta 2006 kello 21.02 (UTC)

Koskapa asiasta ei näytä olevan mielipiteitä, niin taidan pistää hallitsijat vuosiartikkelien yhteyteen, se ei ainakaan estä käytännön muuttamista myöhemmin.--Warlord 16. toukokuuta 2006 kello 19.14 (UTC)

Vuosiartikkelien otsikot

Mielestäni olisi järkevämpää, jos vuosiartikkelien otsikot olisivat muodossa Vuosi 2006 eivätkä vain 2006. Tarkoittaako pelkkä luku vuotta? Lisäyksen teki Jaakko Leinonen --Höyhens 17. huhtikuuta 2006 kello 18.49 (UTC)

Olen Samaa mieltä. --Höyhens 17. huhtikuuta 2006 kello 18.49 (UTC)

Monesti tarkoittaa. Vaikkapa Mitä Missä Milloin 2003. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 18. huhtikuuta 2006 kello 02.58 (UTC)

Tietosuojavaltuutetun lausunto henkilötiedoista

Taannoin IRC:ssä oli puhetta henkilöstä joka valitti tietyistä Wikipediassa olevista henkilötiedoista sekä CC:tti tietosuojavaltuutetulle ja Helsingin juutalaiselle seurakunnalle. Vastauksessani kerroin Wikipedian rakenteen/sijainnin/käyttäjien monimuotoisuudesta, siitä että suomenkielisessä Wikipediassa pyritään noudattamaan Suomen lainsäädäntöä (Suomessa suurin yleisö) mutta että sinänsä kyse on jokaisen muokkaajan vastuusta jne. Ennen kaikkea pyysin osoittamaan selkeästi lainvastaiset kohdat Wikipediasta Wikipediassa itsessään, koska en ole mikään "Wikipedian edustaja" tai mikään muukaan. Yhteisö edustaa yhteisönä. Ei tainnut tulla minnekään tänne mitään kuitenkaan, eli ilmeisesti henkilö tuli toisiin ajatuksiin tai ei osannut käyttää Wikipediaa? --TJ 18. huhtikuuta 2006 kello 09.01 (UTC)

No, kuitenkin, tietosuojavaltuutettu oli viitsinyt jopa vastata, tässä vastauksen tekstisisältö:

 Avoin tietosanakirja fi.wikipedia.org
 
 Henkilötietolain 38 § 1. momentin mukaisesti Tietosuojavaltuutettu antaa 
 henkilötietojen  käsittelyä koskevaa ohjausta ja neuvontaa sekä valvoo 
 henkilötietojen käsittelyä henkilötietolain tavoitteiden toteuttamiseksi. 
 Sähköisen viestinnän tietosuojalain 32 § mukaisesti Tietosuojavaltuutettu 
 valvoo myös paikkatietojen käsittelyä sekä sähköistä suoramarkkinointia.
 
 Henkilötietolain 2 § mukaan henkilötietolakia ei sovelleta henkilötietojen 
 käsittelyyn toimituksellisia, taiteellisia tai kirjallisen ilmaisun 
 tarkoituksia varten. Wikipedia-tietosanakirjaan ei verkkojulkaisuna 
 sovelleta henkilötietolakia. Tietosuojavaltuutettu ei näin ollen ole 
 toimivaltainen arvioimaan Wikipedian tietojenkäsittelyä.
 
 Mikäli Yhdysvalloissa toimivan Wikimedia Foundation Incorporated-säätiön 
 ja sen ylläpitämien Wikimedia-projektien katsotaan olevan Suomen 
 lainsäädännön alaisia niin sovellettavaksi tullee mm. laki sananvapauden 
 käyttämisestä joukkoviestinnässä (460/2003) ja Rikoslain yksityiselämää 
 suojaavat säännökset.

Teosluetteloiden järjestys

Artikkeleihin on usein luetteloitu kirjailijan, laulajan tms. tuotantoa. Olen selannut artikkeleita suhteellisen vähän ja olen nyt jo törmännyt useampaan artikkeliin, jossa teokset ovat luettelossa alkaen uusimmasta. Onko tähän olemassa joku virallinen Wikipedia-käytäntö? Yritin kaivella ohjetta asiasta, mutta joko olin taas puusilmä, enkä sitä löytänyt, tai sitten sitä ei ole mihinkään kirjattu. Itse suosisin kronologista järjestystä ja ehdottaisin artikkelien muokkaamista (ja uusien tekoa) siten, että luettelo alkaa ensimmäisenä julkaistusta teoksesta ja uusin on luettelon viimeisenä. --Hanna V 24. huhtikuuta 2006 kello 09.59 (UTC)

Kirjattua käytäntöä ei ole, mutta sen voi toki luoda, jos keskustelemalla päästään konsensukseen. Heititkin jo ehdotuksen ilmaan, ja itsekin olen sitä mieltä, että vanhin ensin -tapa on loogisempi. --kompak 24. huhtikuuta 2006 kello 15.30 (UTC)

Ehdottomasti vanhin ensin. -tKahkonen 24. huhtikuuta 2006 kello 16.19 (UTC)

Kronologisesti vanhimmasta uusimpaan. --Lendu 26. huhtikuuta 2006 kello 10.59 (UTC)

Yleisin ja johdonmukaisin tapa on tuo vanhimmasta uusimpaan. Artikkeleissa näkee kyllä vaihtelevia käytäntöjä niin järjestyksen kuin muunkin merkitsemistavan suhteen. Jonkinlainen suositus olisi varmasti hyvä olla, jolloin siihen voisi tarpeen tullen viitata. --Cuprum 2. toukokuuta 2006 kello 19.40 (UTC)

teosten kursivointi

Kysyn mikä on Wikipedian virallinen käytäntö: Teosten, esim. kirjojen nimet kursivoidaan juoksevassa tekstissä. Joissakin artikkeleissa ne on kursivoitu myös teosluettelossa. Itse olen sitä mieltä että siinä niiden kursivointi on turhaa, sillä se vaikeuttaa lukemista. Juoksevassa tekstissä kursivointi täyttää tehtävänsä: teosten nimet erottuvat muusta tekstistä. Olen hionut suomalaisten kirjailijoiden artikkeleita, ja ongelma tulee ajoittain esille. Toinen kysymys: joissakin teosluetteloissa on alkanut näkyä ISBN-numeroita. Minusta ne eivät kuulu tietosanakirjamaiseen artikkeliin, vaan ovat paikallaan kaupallisissa yhteyksissä. Kyllä tekijä, teos, julkaisuvuosi riittäisivät. Vai kuinka? --Ulrika 27. huhtikuuta 2006 kello 04.50 (UTC)

Itse arvostan kovasti ISBN-numeroa, varsinkin kun sitä klikkaamalla pääsee käsiksi eri kirjakauppojen verkkokauppoihin ja hinnastoihin, ja kirjastojen hakupalveluun. --Myrtti <3 27. huhtikuuta 2006 kello 04.58 (UTC)

Kirjallisuusluetteloissa on syytä käyttää {{Kirjaviite}}-mallinetta, silloin niiden ulkoasu säilyy yhtenäisenä. Käyttöohjeita löytyy sivulta Ohje:Tyyliopas/Artikkelin rakenne, esimerkkejä vaikkapa sivulta Peloponnesolaissota. --Hasdrubal 27. huhtikuuta 2006 kello 09.35 (UTC)

Me puhumme nyt eri asioista: esimerkkisi on lähdeviitteistä, minä taas tarkoitan kirjailijan teosluetteloa, esim. Turusen kursivoitu teosluettelo http://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Turunen vs. Joenpellon kursivoimaton teosluettelo: http://fi.wikipedia.org/wiki/Eeva_Joenpelto josta huomaa kuinka pitkäkin luettelo on helppolukuinen, kun sitä ei ole kursivoitu. Suurin osa kirjailijoiden teosluetteloista onkin kursivoimattomia.--Ulrika 28. huhtikuuta 2006 kello 20.12 (UTC)

Tosi hardcore-kirjaihmisen tuntee siitä että se käyttää ISBN:ää. ;- Luetteloissa voisi sopia että yli 10 nimikkeen pituisissa luetteloissa ei tarvitse kursivoida? Crash 11. toukokuuta 2006 kello 11.43 (UTC)

ISBN-numeroista ei ole mitään haittaa ja ne helpottavat kirjan löytämistä ja yksilöimistä. Ei mieltä paperi lopu, as it were.. --Joonas (kerro) 27. huhtikuuta 2006 kello 09.38 (UTC)

Kannatan teosten ja tieteellisten aikakauskirjojen nimien kursivointia teosluettelossa, koska se on tapana monissa standardeissa (esim APA). Minusta olisi myös hyvä, että olisi täsmälliset ohjeet siitä, kuinka etu- ja sukunimet merkataan ja miten laitetaan useamman kirjoittajan nimet tekstissä ja lähdeviitteissä. (Peloponnesolaissota-artikkelissa on laitettu kustantajaksi WSOY Laatukirjat. Eikö kustantaksi yleensä laiteta vain WSOY?) -JV 27. huhtikuuta 2006 kello 11.30 (UTC)

Entä jos haluaakin kirjoittaa ne lainausmerkeillä: En ole vielä lukenut "Talvisotaa"? -tKahkonen 27. huhtikuuta 2006 kello 11.57 (UTC)

Sekä kursivointi että lainausmerkit yhdessä on tårta på tårta. Äänilevyissä LP:n tai CD:n nimi kursivoidaan, kappale on lainausmerkeissä (musitanko oikein päin?), eli jokin logiikka pitää olla kirjallisuudenkin kohdalla. Ei niin että "mä haluun", "eipäs kun mä".--Ulrika 28. huhtikuuta 2006 kello 20.12 (UTC)

Laittaisin lainausmerkit aina. -tKahkonen 28. huhtikuuta 2006 kello 20.28 (UTC)

Lopputulos näyttää olevan ettei Wikipediassa ole näistä täsmällisiä ohjeita. Jokainen tekee niin kuin lystää, vai? No jatkan minkäkin sitten omaan malliini.--Ulrika 4. toukokuuta 2006 kello 08.27 (UTC)

Kursivointi teosluettelossa toimii mielestäni kohtuullisen hyvin silloin, kun esimerkiksi jonkin kirjasarjan teoksista osa on käännetty suomeksi, mutta osa ei. Silloin alkuperäiskieliset teokset voidaan esittää luettelossa kursiivilla. Olen samaa mieltä siitä, että teosten kursivoiminen luettelossa silloin, jos kysymys on samankielisistä teoksista, on turhaa ja heikentää luetavuutta. --Cuprum 7. toukokuuta 2006 kello 06.18 (UTC)

Kysyn nyt tähän samaan osastoon, että mitähän tuohon lähdekirjallisuuteen kuuluu oikeasti laittaa. Siinä valmiissa kirjaviitemallineessa kysytään "julkaisijaa". Kirjoitetaanko siihen oikeasti julkaisija vai kenties kustantaja vai painotalo? Esimerkiksi tällainen kirja kuin Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita: julkaisija on Suomen Nuorisokirjailijat ry, kustantaja Kirjastopalvelu Oy ja painopaikka on Gummerus Kirjapaino Oy. Tuo Kirjastopalvelu taitaisi nyt kuitenkin olla se mitä kysytään; se lukee myös kirjan kannessa. Ja nyt en näköjään enää edes keksi että mistä sen valmiin koodirimpsun löysin... --Hanna V 29. huhtikuuta 2006 kello 07.22 (UTC)

Tuohan on Malline:Kirjaviite, jota käytetään ohjattaessa lukijaa esim. henkilöartikkelissa lähdekirjallisuuden pariin. Kirja-artikkeleita varten on Malline:Kirja. Luulisin että kirjaviite-mallineen julkaisija-kohtaan lienee tuossa esimerkissä sopivin juurikin kustantaja. --Litami 29. huhtikuuta 2006 kello 19.51 (UTC)

Vakiintunut käytäntö on käyttää siinä kustantajaa, näin kirjastoissa ja enemmän tai vähemmän tieteellsiten teosten lähdeviitteissä. --Ulrika 4. toukokuuta 2006 kello 08.27 (UTC)

Taitaa olla minun käännökseeni. Publisher olisi pitänyt tietenkin kääntää kustantaja eikä julkaisija, mutta tarkoitus on sama. -Samulili 4. toukokuuta 2006 kello 08.32 (UTC)

{{Ajankohtaista}}-mallinne

[[Luokka:Ajankohtaista]] Mielestäni kyseinen mallinne on turha. Mitä hyötyä siitä on?--Teveten 2. toukokuuta 2006 kello 06.18 (UTC)

On se mielestäni hyvä, koska se kertoo artikkelin lukijalle heti että nyt ollaan ajankohtaisessa aiheessa, ja että artikkelin tiedot voivat muuttua nopealla tahdilla (ettei artikkeli ole "valmis", kuten ei ole välttämättä sitä käsittelevä tapahtumakaan). Hyvä eritoten ihmisille jotka eivät juurikaan seuraa uutisia. Laitoin mallineen tuohon alkuun mallin vuoksi. --JTS 2. toukokuuta 2006 kello 06.46 (UTC)

Omasta mielestäni artikkelin informaatioarvo on +-0. Jos ihminen ei esim.lintuinfluenssa-artikkelin perusteella tajua kyseessä olevan ajankohtaisen aiheen, jossa tiedot saattavat muuttua, niin mahtaako mallinnekkaan asiaa pelastaa? Entäpä tämä: Päästökauppa. Mitä hyötyä tuosta mallinteesta on tässä artikkelissa?--Teveten 2. toukokuuta 2006 kello 06.50 (UTC) PS. on mallinteesta kylläkin se hyöty, että se kokoaa ajankohtaiset aiheet omaan luokkaansa.--Teveten 2. toukokuuta 2006 kello 06.52 (UTC)

Toki sitäkin voidaan käyttää väärin. Kuten sanottua kaikki eivät välttämättä seuraa uutisia (esim. minä) ja täten eivät tiedä joidenkin aiheiden olevan ajankohtaisia. Heille tuolla lätkällä on informaatioarvoa. Ja koska muille se on +-0 niin kokonaistulos on positiivinen ;) --JTS 2. toukokuuta 2006 kello 06.59 (UTC)

Erittäin hyödyllinen malline aiheista, jotka ovat juuri uutisissa. JTS tuossa ylempänä jo tiivistikin hyödyt. Tärkeää on tietenkin, että tämäkään malline ei jää roikkumaan aiheisiin, joita ei ole muokattu hetkiin (= ei enää olekaan niin ajankohtainen). Olenkin aina silloin tällöin siivoillut näitä pois. Toisaalta tästä voi olla hyötyä myös muokkaajille: nopeasti muuttuvat aiheet jotka pitää tsekata, jotta artikkelin tiedot ovat ajantasalla. --TBone 2. toukokuuta 2006 kello 07.50 (UTC)

On tuo hyödyllisempi kuin juonikas-malline. Sen avulla jopa pääsee toisiin ajankohtaisiin aiheisiin tuon luokkalinkin kautta. -tKahkonen 2. toukokuuta 2006 kello 08.38 (UTC)

Malline

Wikipedia käyttää malline-termiä, joka ei ole suomen kielen mukainen. Mallinne-muoto olisi parempi. Vert. käytänne (ei: käytäne), painanne (ei: painane), ohenne: (ei ohene). ravinne (ei: ravine), (maan)paranne, kustanne, tallenne. Taivutus: mallinteet, tallenteet, paranteet.

aulis@karuse.info Kommentin jätti Aukku (keskustelu – muokkaukset).

Asiasta on käyty keskustelua aiemminkin mm. täällä. --Jetman 2. toukokuuta 2006 kello 17.35 (UTC)

Miten on?

Kuuluu kysymys. Sillä Euroopan maihin ei suomalaisessa Wikipediassa ilmeisesti lueta, ei ainakaan Euroopan valtioiden lippujen, kohdalla joitakin entisestä Nauvostoliitosta ittottautuneita maita, kuten Georgiaa, Armeniaan ja Azerbaidžan. Kutenkin nämäkin maat ovat Euroopan neuvoston jäsenmaita. Ja muitaakseni ETY-järjestön jäsenmaita. Miten asia on ja mistä se roikkuu? --Alexius Manfelt 2. toukokuuta 2006 kello 18.42 (UTC)

Asiaahan on käsitelty artikkelissa Eurooppa. Georgia, Armenia ja Azerbaidžan sijaitsevat maantieteellisesti pääosin Aasiassa vaikka monissa yhteyksissä Euroopan kanssa kimppaavatkin (kuten Israelkin mm. euroviisuissa ja jalkapallossa). --TBone 2. toukokuuta 2006 kello 18.49 (UTC)

Niin, mutta tuo Euroopan neuvosto on aika virallinen, toisin kuin jokin euroviisu, joka lienee lähinnä vain vitsi! Potkupallosta en sano mitään, koska ilmeisesti olet urheilufaneja. Maantieteelisesti kyllä ne ovat kaukana idässä, mutta esim. Euroopan Nuorten Parlamentti on hyväksynyt ko. mäiden edustuksen, kuten siis ihmisoikeuskysymyksiä pohtiva Euroopan neuvostokin. Tosin, ei se mikään virallinen elin ole. Kysymykseni liittyy maidan lippuhin, josko ne voisivat olla siis Eurooppalaisia lippuja? Kysymykseni on siis melko akateeminen ja olisiko se käytännölle jopa vieraskin. Tiedät myös, että Jacques Delors. Eu komission puheenjohtaja, määritteli aikanaan euroopan rajat siten, että IVY-maat eivät kuulu eurooppaan. Ja niitähän ne edelleenkin lienevät. Mutta kiitos kuitenkin Tbone nopeasta vastauksestasi. --Alexius Manfelt 2. toukokuuta 2006 kello 19.21 (UTC)

Tuli vielä mieleeni, että niinpä sitä kuuluu NATO:onkin maita, jotka eivät ole merta nähneetkään :) --TBone 2. toukokuuta 2006 kello 19.24 (UTC)

mallinne

Siis: MALLINNE. Miksi Wikipedia ei pyydä malline/mallinne-sanan käytöstä neuvoa kotimaisten kielten tutkimuskeskukselta (kielitoimisto).

Muutenkin pitäisi pyrkiä korrektiin kieleen, vaikka siitä näin Kahvihuoneessa voi lipsua.

Tietokonealan ihmiset taitavat hallita kovin huonosti entisen äidinkielensä (suomen).

aulis(a)karuse.info

Kuten tuossa ylempänä on mainittu, asiasta on keskusteltu/keskustellaan Keskustelu Wikipediasta:Malline#Malline vai mallinNe? täällä. Esimerkiksi NetMOT -sanakirja suomentaa templaten sanalla malline. --Harriv 3. toukokuuta 2006 kello 11.26 (UTC)

Sen sijaan, että morkkaisit muita suomen kielen taidon puutteista, voisit itse tutustua siihen, mitä kielitoimisto on asiasta jo sanonut. Katsopa ystävällisesti vaikka Nykysuomen sanakirjasta tai sitten kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuihin kuuluvasta Suomen kielen perussanakirjasta kohtaa "malline", ja huomaat, että Wikipedia käyttää sanaa aivan oikein. Malline-sana on suomea, "mallinne" taas ei ainakaan sanakirjan tuntemaa kieltä. --Litami 3. toukokuuta 2006 kello 17.45 (UTC)

Tallenne on tallentamisen tulos, mallinne on mallintamisen tulos. aukku

Mjuu, malline⁷⁸ s. = luotta. — Yhd. maalaus-, piirustus-, sorvausm. sanoo SKS:n teettämä Nykysuomen sanakirja L–R, WSOY 1970. -tKahkonen 6. toukokuuta 2006 kello 10.27 (UTC)

"Onko muotinäytökseen tuleva mallinne kaunis?" Crash 11. toukokuuta 2006 kello 11.47 (UTC)

Kuvien lisääminen ja muokkaaminen

Mikä mahtaa olla oikea toimintatapa seuraavassa tilanteessa: kuvassa Kuva:Kysynta ja tarjonta.png, joka on GFDL-lisensoitu on virhe. Piirrän kuvaa mallina käyttäen uuden version kuvasta (Kuva:Kysynta ja tarjonta 2.png), jonka myös GFDL-lisensoin. Uusi versio on kuitenkin monessa suhteessa erilainen (mm. mittasuhteiden ja värityksen osalta) erilainen kuin alkuperäinen kuva. Olisiko minun kuulunut tallentaa luomani uusi kuva uutena versiona vanhasta kuvasta sen sijaan, että tallensin sen kokonaan uutena tiedostona uudelle tiedostonimelle? --Lendu 3. toukokuuta 2006 kello 12.18 (UTC)

Ehkä tallentaminen erikseen oli parasta, kun kuva eroaa niin suuresti. Tarjosin vanhaa tiedostoa roskaksi muttei mennyt ylläpitäjälle läpi. Laitetaan se poistoäänestykseen, niin saadaan yleinen mielipide. Muuten, tällaiset kuvaajat kannattaisi tehdä SVG-formaatilla eikä rasterikuvina. --Hautala 5. toukokuuta 2006 kello 10.20 (UTC)

käytänne

Jos teillä on malline-sanan suhteen sellainen käytänne (ei siis: käytäne), niin pakkohan sitä on käyttää. ali

Vieraskielisten artikkeleiden kääntäminen

Voiko vieraskielisistä Wikipedioista kääntää vapaasti artikkeleita suomalaiselle puolelle? Miten ja mihin tällainen lainaus täytyy merkitä? Olen uusi käyttäjä ja yritin etsiä tätä tietoa ohjeista mutten löytänyt. Pihkali 4. toukokuuta 2006 kello 10.30 (UTC)

Voi, kannattaa mainita se yhteenvetokentässä. --ML 4. toukokuuta 2006 kello 10.31 (UTC)

Olen törmännyt seuraavaan ongelmaan. Kun alan kääntää artikkelia, niin joku poistaa sen minitynkänä tai vähintään paheksuu sitä. Jos laittaa käännettävä-mallineen, toinen poistaa sen mallineen tekstistä, jolloin artikkeli palautuu em. ongelmaan. Miksi käännettävä-mallineessa ei ole paikkaa (urlille) originaalin artikkelille? --Ilkant 16. toukokuuta 2006 kello 09.50 (UTC)

Luettelot aihealueen artikkeleista

Talouden Wikiprojektissa on keskusteltu mahdollisuudesta koota kaikki aihealueen artikkelit luetteloon Luettelo taloustieteen artikkeleista en-wikin mallin mukaisesti. En muista, että vastaavista kokoomaluetteloista olisi käyty keskustelua aikaisemmin - onko ihmisillä näkemyksiä tuollaisten luettelojen hyödyllisyydestä?--Lendu 4. toukokuuta 2006 kello 11.37 (UTC)

Englanninkielisessä Wikipediassa noita käytetään esimerkiksi portaalien (teemasivujen) tukena, ja sillä tavalla ne tarjoavat ikäänkuin Wikipedian sisäisen aakkosellisen tietosanakirjan jostakin aihealueesta. Tietysti voi esittää, että luokat korvaavat nuo jo ja niitä on myös työläs ylläpitää, mutta silti niissä on myös hyötynsäkin — erityisesti koska Wikipedian sisällöstä ei saa edelleenkään kokonaiskuvaa helposti, ja kaikki lisäapu navigoinnille on tarpeen. Ylläpitokaan ei ole ongelma jos luettelon sisältö on lainattu jostakin olemassaolevasta aihealueeseen erikoistuneesta tietosanakirjasta ja on tarpeeksi kaikenkattava ollakseen melko kiinteä. Olen itsekin koonnut huvikseni omaa filosofista tietosanakirjaa, mutta yleisen luetteloantipatian vuoksi tuollaista ei rohkene laittaa mihinkään julkisemmin. --Tomisti 4. toukokuuta 2006 kello 12.57 (UTC)

Tässä tapauksessa kyse ei olisi pelkästään tiedonetsinnästä, vaan myös ylläpidon helpottamisesta. Kattavan listan avulla saa seurattua artikkeleihin tehtyjä muutoksia. Luokat toimisivat muuten hyvin, mutta koska alaluokat eivät näy pääluokkien listauksessa, selattavia luokkia voi olla paljon. Lisäksi jos joku siirtää artikkelin pois oikeasta luokasta, siirtyy se tällöin seurannan ulkopuolelle. Luettelon ylläpito olisi varmasti helppo automatisoida botin avulla, joka kävisi luokkia läpi ja lisäisi uudet artikkelit listaan. -JV 4. toukokuuta 2006 kello 13.19 (UTC)