Työläisneuvosto

Työläisneuvosto on ansiontyönään toisen palveluksessa työtä tekevien henkilöiden järjestämä päättävä tai neuvoa-antava elin. Niitä kehittyi ensi alkuun Pietarissa ja Torinossa ensimmäisen maailmansodan aikoihin ja niiden pyrkimyksenä oli vaihtelevilla keinoilla tuoda suoraa demokratiaa työpaikoille^[1].

Idea työläisten itsehallinnosta sai jalansijaa etenkin Jugoslaviassa, jossa alettiin kokeilla Neuvostoliiton reaalisosialismista erkanevia muotoja 1952 alkaen, joita voidaan luokitella kolmeen eri vaiheeseen.^[2] Tämä oli osasyynä 1950-luvulla tapahtuneeseen välirikkoon Neuvostoliiton ja Jugoslavian välillä. Tunnetuimmaksi työläisneuvostoja käyttäneistä järjestelmistä jäi markkinasosialismi, jota käytettiin 1963–1973^[2].

Tässä järjestelmässä pankkeja, sairaaloita ja muita järjestöjä oli tarkoitus johtaa työväenneuvosto. Käytännössä kuinka paljon työntekijöillä oli vaikutusvaltaa vaihteli suuresti yrityksestä toiseen. Tavallisilla työntekijöillä ei useimmiten ollut kannustimia puuttua muihin asioihin kuin palkkaamiseen, irtisanomisiin ja etuisuuksiin. Kaiken kaikkiaan työntekijöiltä usein puuttui tarpeellinen aika ja tietoperusta liiketaloudellisten päätösten tekemiseen.^[3]

Jugoslavian työläisneuvostot kiinnittivät huomiota Unkarissa ja muissa maissa. Unkarissa pyrittiin reformoimaan sosialismia 1950-luvulla ja tällöin otettiin käyttöön myös työläisneuvostot. Ne pyrkivät saamaan itselleen poliittista valtaa kun taas poliittinen johto halusi rajata niiden toimintaa pelkästään talouteen ja tuotantoon^[1]. Neuvostojoukkojen interventio 1956 tukahdutti kaikki uudistuspyrkimykset ja marraskuussa 1957 työläisneuvostot lakkautettiin asetuksella.^[4]

Suomen sisällissodan aikana punaisten kansanedustuslaitoksena toimi työväen pääneuvosto.

Lähteet

↑ ^a ^b Laine-Frigren, Tuomas: Sosialismin uusin verso Unkarin kansannousun työläisneuvostot ja ajatus työläisten itsehallinnosta syksyllä 1956. (Sitaatteja: Kappaleesta Tehdasneuvostot ja työläisten itsehallinto s. 7 1a. "Tehdastyöläisten itsehallinnollisia, tavalla tai toisella suoraa demokratiaa edustaneita pyrkimyksiä ilmaantui 1900- luvun poliittisten kriisien yhteydessä. Ensimmäisen maailmansodan välittömään yhteyteen liittyivät tehdasneuvostoliikkeet Torinossa ja Pietarissa." 1b. samasta kappaleesta s. 8 "Jugoslavian työläisneuvostot kiinnostivat 1950- luvulla Unkarissa ja myöhemmin myös muualla." 2. Sivuilta 158–159 kappaleesta viisi: V Työläisneuvostojen historiallinen hetki: "Lopulta ratkaisematon ristiriita syntyi silloin, kun poliittista valtaa keskittävä valtiojohto, tukenaan neuvostoarmeija, halusi rajata työläisneuvostojen vallan tiukasti talouden ja tuotannon piiriin, toisin sanoen estää niiden laajemman poliittisen roolin - hallituksen ja puolueen näkökulmasta vaihtoehtoisen valtapesäkkeen syntymisen.") Yleisen historian Pro gradu, Syyskuu 2007. Historian ja etnologian laitos, Jyväskylän yliopisto. Pro gradu. (PDF) Viitattu 3.9.2017.
↑ ^a ^b Mencinger, Joˇze: Chapter 5 Transition to a National and a Market Economy: A Gradualist Approach. (Sitaatti sivusta 102 "Economic reform in SFR Yugoslavia (including Slovenia) began in the 1950s, long before those in Central Europe. After 1945, four distinct “socialisms,” defined in terms of the formal allocation of decisionmaking authority in the economy, can be distinguished in SFR Yugoslavia’s history: “administrative socialism” (1945–52), “administrative market socialism” (1953–62), “market socialism” (1963–73), and “contractual socialism” (1974–88)." Huomautus: Jugoslaviassa oli kokonaisuudessaan neljä sosialismin vaihetta. Ensimmäisessä 1945–1952 lähinnä kopioitiin Neuvostoliiton järjestelmä Jugoslaviaan.) Slovenia: From Yugoslavia to the European Union, 14.1.2004. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 3.9.2017. (englanniksi)
↑ Lampe, John R.: ”Economy”, Bosnia and Herzegovina. (Alkaen kohdasta: "As a republic of the Yugoslav federation, Bosnia and Herzegovina adhered to the unique economic system known as socialist self-management.") Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Ultimate Reference Suite, 2015. ISBN 978-1625132963 (englanniksi)
↑ Nyyssönen, Heino & Julkaisusarjan toimittajat: Lahdelma, Tuomo ja Maticsák, Sándor: Historia poliittisena argumenttina Vuoden 1956 tulkinnat Unkarissa Kadarin ajasta monipuoluevaaleihin. (Sitaatti kappaleesta 3. Vastavallankumoustulkinta Kadarin ajan historiankirjoituksessa: 3.2. Valkoiset kirjat "Kouluihin tuotiin myös selkeästi maailmankatsomuksellinen opetus, pakollinen venäjä ja marraskuussa työläisneuvostot lakkautettiin asetuksella (NSZ 1957; A Magyar Szocialista... 1993-1994, II. 23; III. 10-12).") Hungarologische Beiträge, 1997, s. 77. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Humanistinen tiedekunnan Hungarologia-Projekti. ISBN 951-39-0242-0 ISSN 1237-0223 Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 3.9.2017.

Aiheesta muualla

Esimerkkejä sanan käytöstä suomenkielisessä lehdistössä DIGI - Kansalliskirjaston digitoidut aineistot. Viitattu 3.9.2017.
Esimerkkejä käsitteen työväenneuvosto käytöstä suomenkielisessä lehdistössä DIGI - Kansalliskirjaston digitoidut aineistot. Viitattu 3.9.2017.
Ulkolinja: Jugoslavia - idän ja lännen välissä (Alkaen dokumentin ajasta 20:40 kerrotaan työläisneuvostoista.) 1977. Yleisradio. Viitattu 3.9.2017.

[Lai-1] Laine-Frigren, Tuomas: Sosialismin uusin verso Unkarin kansannousun työläisneuvostot ja ajatus työläisten itsehallinnosta syksyllä 1956. (Sitaatteja: Kappaleesta Tehdasneuvostot ja työläisten itsehallinto s. 7 1a. "Tehdastyöläisten itsehallinnollisia, tavalla tai toisella suoraa demokratiaa edustaneita pyrkimyksiä ilmaantui 1900- luvun poliittisten kriisien yhteydessä. Ensimmäisen maailmansodan välittömään yhteyteen liittyivät tehdasneuvostoliikkeet Torinossa ja Pietarissa." 1b. samasta kappaleesta s. 8 "Jugoslavian työläisneuvostot kiinnostivat 1950- luvulla Unkarissa ja myöhemmin myös muualla." 2. Sivuilta 158–159 kappaleesta viisi: V Työläisneuvostojen historiallinen hetki: "Lopulta ratkaisematon ristiriita syntyi silloin, kun poliittista valtaa keskittävä valtiojohto, tukenaan neuvostoarmeija, halusi rajata työläisneuvostojen vallan tiukasti talouden ja tuotannon piiriin, toisin sanoen estää niiden laajemman poliittisen roolin - hallituksen ja puolueen näkökulmasta vaihtoehtoisen valtapesäkkeen syntymisen.") Yleisen historian Pro gradu, Syyskuu 2007. Historian ja etnologian laitos, Jyväskylän yliopisto. Pro gradu. (PDF) Viitattu 3.9.2017.

[Men-2] Mencinger, Joˇze: Chapter 5 Transition to a National and a Market Economy: A Gradualist Approach. (Sitaatti sivusta 102 "Economic reform in SFR Yugoslavia (including Slovenia) began in the 1950s, long before those in Central Europe. After 1945, four distinct “socialisms,” defined in terms of the formal allocation of decisionmaking authority in the economy, can be distinguished in SFR Yugoslavia’s history: “administrative socialism” (1945–52), “administrative market socialism” (1953–62), “market socialism” (1963–73), and “contractual socialism” (1974–88)." Huomautus: Jugoslaviassa oli kokonaisuudessaan neljä sosialismin vaihetta. Ensimmäisessä 1945–1952 lähinnä kopioitiin Neuvostoliiton järjestelmä Jugoslaviaan.) Slovenia: From Yugoslavia to the European Union, 14.1.2004. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 3.9.2017. (englanniksi)

[Lam-3] Lampe, John R.: ”Economy”, Bosnia and Herzegovina. (Alkaen kohdasta: "As a republic of the Yugoslav federation, Bosnia and Herzegovina adhered to the unique economic system known as socialist self-management.") Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Ultimate Reference Suite, 2015. ISBN 978-1625132963 (englanniksi)

[Nyy-4] Nyyssönen, Heino & Julkaisusarjan toimittajat: Lahdelma, Tuomo ja Maticsák, Sándor: Historia poliittisena argumenttina Vuoden 1956 tulkinnat Unkarissa Kadarin ajasta monipuoluevaaleihin. (Sitaatti kappaleesta 3. Vastavallankumoustulkinta Kadarin ajan historiankirjoituksessa: 3.2. Valkoiset kirjat "Kouluihin tuotiin myös selkeästi maailmankatsomuksellinen opetus, pakollinen venäjä ja marraskuussa työläisneuvostot lakkautettiin asetuksella (NSZ 1957; A Magyar Szocialista... 1993-1994, II. 23; III. 10-12).") Hungarologische Beiträge, 1997, s. 77. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Humanistinen tiedekunnan Hungarologia-Projekti. ISBN 951-39-0242-0 ISSN 1237-0223 Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 3.9.2017.

[1]

[2]

[3]

[4]

Työläisneuvosto

Lähteet

Aiheesta muualla

Navigointivalikko

Haku