Jean Jaurès
Jean Jaurès [žã žores] (3. syyskuuta 1859 Castres – 31. heinäkuuta 1914 Pariisi) oli ranskalainen vasemmistopoliitikko. Jaurès syntyi keskiluokkaiseen perheeseen pienessä Castresin maaseutukaupungissa, josta hänet valittiin myös ensimmäistä kertaa parlamenttiin vuonna 1885. Hänellä oli hyvät mahdollisuudet menestyä politiikassa värikkäiden ja taitavien puheidensa ansiosta.[1]
Jaurès oli alun perin vasemmistolais-tasavaltalainen, mutta 1890-luvulle tultaessa hän siirtyi lähemmäs sosialisteja ja hänestä tuli liikkeen maltillisen suunnan vaikutusvaltaisimpia johtajia ensimmäistä maailmansotaa edeltäneenä aikana. Hän oli myös historioitsija, toimi filosofian professorina Toulousessa ja kirjoitti laajan teoksen Ranskan vallankumouksesta sosialistisesta näkökulmasta.[1] Hänet valittiin ensimmäisen kerran parlamentin jäseneksi 1885 ja hän liittyi sosialistipuolueeseen 1893. Jaurès perusti L’Humanité-lehden ja toimi sen päätoimittajana kuolemaansa saakka.[2]
Jaurès oli työväenliikkeen ja kansainvälisten rauhanaktivistien puolustaja myös oikeussaleissa. Tässä suhteessa hänet muistetaan ennen kaikkea Dreyfusin tapauksesta, jossa hän asettui voimakkaasti puolustamaan sittemmin syyttömäksi todettua juutalaista upseeria Alfred Dreyfusia. Jaurès menetti tällöin parlamenttipaikkansa, koska Dreyfusia paheksuttiin laajalti.[1]
Jaurés oli illastamassa 31. heinäkuuta 1914 kello 21.00 Café du Croissantissa, 146 Rue Montmartrella. Ranskalainen nationalisti Raoul Villain astui ravintolaan 40 minuuttia sen jälkeen kun Jaurés oli saapunut sinne ja ampui häntä takaapäin. Jaurésin murha synnytti paniikin Pariisin kaduilla.
Jaurésin ruumis haudattiin 23. marraskuuta 1924 Ranskan suurmiesten joukkoon Panthéoniin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Seppo Zetterberg (suomalaisen laitoksen päätoim.): Muutosten vuosisata 1, s. 261. (Alkuteos Power, Wealth & Powerty, The Family, Science, The Arts, Passing Parade) Suomentanut Jukka Forslund. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1992. ISBN 951-0-18149-8
- ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 867. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2