Suomen urheilu 1999
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomen urheilu 1999 käsittelee vuoden 1999 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.
Vuoden urheilija
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:
| Sija | Urheilija | Urheilumuoto |
|---|---|---|
| 1. | Mika Myllylä | Hiihto |
| 2. | Mika Häkkinen | Autourheilu |
| 3. | Tommi Mäkinen | Autourheilu |
| 4. | Aki Parviainen | Yleisurheilu |
| 5. | Kalle Palander | Alppihiihto |
| 6. | Teemu Selänne | Jääkiekko |
| 7. | Tuuli Matinsalo | Aerobic |
| 8. | Janne Lahtela | Freestylehiihto |
| 9. | Kirsi Boström | Suunnistus |
| 10. | Jani Sievinen | Uinti |
| Lähde: [1] | ||
Vuoden naisurheilijaksi valittiin aerobicin maailman- ja Euroopan-mestari Tuuli Matinsalo ja vuoden valmentajaksi freestylehiihtovalmentaja Marko Mustonen.[1]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomalainen Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) jäsen Pirjo Häggman erosi 19.1. järjestön jäsenyydestä vuoden 2002 talviolympialaisten järjestäjäkaupungin valintaan liittyvien lahjusepäilyjen vuoksi.[2]
- Helsinki 2006 -talviolympiahanke ei tuonut Suomelle vuoden 2006 talviolympialaisten kisaisännyyttä vaan 19.6. Soulissa, Etelä-Koreassa pidetyssä Kansainvälisen olympiakomitean täysistunnossa Helsinki jäi valintakomitean päätöksellä kahden parhaan hakijan kesken käydyn äänestyksen ulkopuolelle.[3]
- Suomen Liikunta ja Urheilun toiminnanjohtajaksi vuoden 2000 alusta lähtien valittiin Jari Piirainen ja puheenjohtajaksi Carl-Olaf Homén.[4]
- Pekka Ala-ahon valokuva "Kaikki tanssissa", jossa esiintyivät tanssijat Jussi Väänänen ja Katja Koukkula, valittiin Suomessa vuoden lehtikuvaksi ja vuoden urheilukuvaksi.[5]
Aerobic
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- FISAF-liiton maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin 9.–13.11. Helsingissä. Naisten kilpailussa Tuuli Matinsalo voitti kultaa ja Tiia Piili saavutti hopeaa. Miesten kilpailussa Sami Vaskola saavutti hopeaa, parikilpailussa Mari ja Pertti Sahlberg sijoittuivat pronssille ja joukkuekilpailussa Anne Heikkilä, Sanna Vuori ja Merja Palomäki saavuttivat myös pronssia.[6]
- FISAF-liiton Euroopan-mestaruuskilpailuissa 10.–12.6. Ville de Toursissa Sami Vaskola voitti miesten kilpailussa ja Tuuli Matinsalo naisten kilpailussa kultaa. Tiia Piili oli naisten kilpailussa hopealla.[7]
Alppihiihto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 30.1.–14.2. Vailissa, Yhdysvalloissa Kalle Palander voitti kultaa pujottelussa kaikkien aikojen ensimmäisenä suomalaisena alppihiihdon arvokisamitalistina. Riitta Pitkänen sijoittui pujottelussa viidenneksi, mikä oli kaikkien aikojen paras suomalaisen naisalppihiihtäjän sijoitus arvokisoissa. Yhdeksänneksi sijoittuivat Sami Uotila suurpujottelussa ja Pia Käyhkö alppiyhdistetyssä.[8]
Amerikkalainen jalkapallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen-mestaruuden voitti Helsinki Roosters voittamalla Vaahteramalja-ottelussa Turku Trojansin 35–14. Pronssille sijoittui rovaniemeläinen Arctic Circle Stars.[9]
Ammunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Haulikkolajien maailmanmestaruuskilpailut käytiin 1.–11.7. Tampereella ja Lempäälässä. Pia Julin voitti kaksoistrapissa kultaa ja lajin joukkuekilpailussa Suomi saavutti pronssia. Satu Pusila saavutti trapissa hopeaa.[10]
- Ilma-aseiden Euroopan-mestaruuskilpailuissa 1.–6.3. Arnhemissa, Alankomaissa Pasi Wedman saavutti hopeaa olympiakiväärin 40 laukauksen kilpailussa.[11]
- Kivääri- ja pistoolilajien Euroopan-mestaruuskilpailuissa 25.7.–3.8. Ranskassa hopeaa saavuttivat Pasi Wedman 60 laukauksen villikarjuammunnassa, Juha Hirvi vapaakiväärin 60 laukauksen makuukilpailussa ja Tapio Säynevirta vakiokiväärin 300 metrin 3 × 20 laukauksen kilpailussa. Lisäksi Hirvi saavutti pronssia pienoiskiväärin makuuammunnassa.[12]
- Haulikkolajien Euroopan-mestaruuskilpailuissa 5.–11.9. Poussanissa, Ranskassa Riitta-Mari Vainio (o.s. Murtoniemi), Pia Julin ja Satu Pusila voittivat naisten kaksoistrapin joukkuekilpailussa kultaa. Henkilökohtaisen hopeamitalin saavutti Raimo Kauppila miesten kaksoistrapissa.[13]
Ampumahiihto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin 6.–14.2. Kontiolahdella mutta kovan pakkasen vuoksi kisojen ensimmäiset lajit jouduttiin perumaan ja siirtämään kilpailtavaksi maaliskuussa Holmenkollenilla, Norjassa. Kontiolahdella Outi Kettunen sijoittui pikamatkalla kuudenneksi ja takaa-ajossa kahdeksanneksi. Katja Holanti oli takaa-ajossa seitsemäs. Paavo Puurunen sijoittui pikamatkalla 11:nneksi. Suomen sekä miehet että naiset sijoittuivat viestissä kuudenneksi. Oslossa 11.–13.3. Puurunen sijoittui 15 kilometrin yhteislähtökilpailussa neljänneksi ja 20 kilometrillä yhdeksänneksi.[14]
Autourheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rallin maailmanmestaruussarjassa Mitsubishilla ajanut Tommi Mäkinen voitti uransa neljännen mestaruuden ja Subaru-kuljettaja Juha Kankkunen sijoittui neljänneksi. Kauden aikana ajetuista 14 osakilpailusta Mäkinen voitti Monte Carlon rallin, Ruotsin rallin, Uuden-Seelannin rallin ja San Remon rallin sekä Kankkunen Argentiinan rallin ja Jyväskylän Suurajot. Kankkusen voitto Jyväskylässä oli ennätyksellisesti hänen 23. MM-rallivoittonsa.[15]
- Formula 1:n maailmanmestaruussarjassa McLarenilla ajanut Mika Häkkinen voitti toisena peräkkäisenä vuonna maailmanmestaruuden ja Ferrarilla ajanut Mika Salo sijoittui kymmenenneksi. Häkkinen voitti viisi osakilpailua: 11.4. Brasilian Grand Prix'n, 30.5. Espanjan Grand Prix'n, 13.6. Kanadan Grand Prix'n, 15.8. Unkarin Grand Prix'n ja 31.10. päätöskisana ajetun Japanin Grand Prix'n. Lisäksi hän ajoi kaksi kertaa toiseksi ja kolme kertaa kolmanneksi. Salo sijoittui 1.8. Saksan Grand Prix'ssä toiseksi ja 12.9. Italian Grand Prix'ssä kolmanneksi.[16]
Curling
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 4.–11.4. Saint Johnissa, Kanadassa Suomen miesten joukkue sijoittui seitsemänneksi ja naisten joukkue kahdeksanneksi.[17]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 7.–12.12. Chamonix'ssa, Ranskassa Suomen miesten joukkue saavutti pronssia.[17]
Freestylehiihto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 8.–14.3. Sveitsissä Janne Lahtela, Lauri Lassila ja Sami Mustonen saavuttivat kumparelaskussa kolmoisvoiton. Parikumparelaskussa Lahtela saavutti hopeaa ja Lassila pronssia. Akrohiihdossa Antti Inberg sijoittui seitsemänneksi.[18]
Futsal
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maajoukkueen päävalmentajaksi valittiin 30.10. Simo Syrjävaara.[19]
Hiihtosuunnistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmancupissa miesten kokonaiskilpailun voitti Raino Pesu.[20]
Jalkapallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tanskalaisen Richard Møller Nielsenin valmentama Suomen A-maajoukkue hävisi Euroopan-mestaruuskarsinnassa kahdesti Saksalle ja kerran Turkille, pelasi 9.6. vieraskentällä Moldovan kanssa tasan 0–0 sekä voitti päätösottelussaan 9.10. Helsingissä Pohjois-Irlannin 4–1. Turkki-ottelu 5.6. Helsingin olympiastadionilla jouduttiin välillä keskeyttämään noin kymmeneksi minuutiksi joidenkin kurdikatsojien päästyä kentälle osoittamaan mieltään Turkkia vastaan. Møller Nielsenin seuraajaksi Suomen päävalmentajana valittiin HJK:n valmentaja Antti Muurinen.[21]
- Mikael Forssell pelasi 31.1. ensimmäisen kerran Englannin Valioliigassa Chelsean joukkueessa ja teki 3.2. Chelsealle kaksi maalia FA Cupin ottelussa Oxford Unitedia vastaan.[22]
- Jari Litmanen siirtyi kesällä Amsterdamin Ajaxista espanjalaisseura FC Barcelonaan ja Sami Hyypiä omasta alankomaalaisseurastaan Willem II:sta englantilaisseura Liverpooliin.[23]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti toisen peräkkäisen kerran valkeakoskelainen FC Haka, kun se voitti 16.10. ylemmän loppusarjan päätöskierroksella Helsingin Jalkapalloklubin 1–0 ja jätti tämän hopealle. Anjalankoskelainen Myllykosken Pallo -47 sai pronssia.[24]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Helsingin Jalkapalloklubi, hopeaa sai helsinkiläinen Malmin Palloseura ja pronssille sijoittui Turun Pyrkivä.[25]
Jousiammunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tauluammunnan maailmanmestaruuskilpailuissa 22.–29.7. Riomissa, Ranskassa Jari Lipponen saavutti olympiajousella hopeaa.[26]
Judo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 7.–10.10. Birminghamissa, Englannissa Maarit Kallio sijoittui yhdeksänneksi alle 48-kiloisten sarjassa.[27]
Jääkiekko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miesten maailmanmestaruuskilpailuissa 1.–16.5. Norjassa Suomi saavutti hopeaa hävittyään ensimmäisessä loppuottelussa Tšekille 1–3, voitettuaan toisen loppuottelun varsinaisen peliajan 4–1 mutta hävittyään jatkoajalla äkkikuolemamaalilla. Välierissä Suomi voitti Ruotsin. Suomalaisista puolustaja Jere Karalahti sekä hyökkääjät Teemu Selänne ja Saku Koivu valittiin kisojen tähdistöjoukkueeseen. Koivu oli kisojen paras pistemies neljällä maalillaan ja 12 syöttöpisteellään.[28]
- Naisten maailmanmestaruuskilpailut pelattiin 8.–14.3. Espoossa ja Vantaalla. Suomi saavutti pronssia voitettuaan pronssiottelussa Ruotsin 8–2.[29]
- Jere Lehtinen voitti joukkueensa Dallas Starsin mukana 19.6. ratkenneen Stanley Cupin. Hänestä tuli kaikkien aikojen neljäs suomalainen Stanley Cup -voittaja.[30]
- Saku Koivu valittiin lokakuussa NHL-seuransa Montreal Canadiensin kapteeniksi.[31]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Turun Palloseura, hopeaa sai Helsingin IFK ja pronssille sijoittui Hämeenlinnan Pallokerho.[32]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti espoolainen Blues, hopeaa sai jyväskyläläinen JyP HT ja pronssille sijoittui Tampereen Ilves.[33]
Jääpallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 30.1.–7.2. Arkangelissa, Venäjällä Suomi saavutti hopeaa voitettuaan välierissä Ruotsin 6–2 mutta hävittyään loppuottelussa Venäjälle 0–5.[34]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti porilainen Narukerä, joka voitti loppuottelussa Tornion Palloveikot 8–4. Pronssille sijoittui Warkauden Pallo -35.[35]
Karate
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 21.–23.5. Kreikassa Petri Toivanen saavutti hopeaa alle 60-kiloisten sarjassa ja Sari Laine pronssia alle 53-kiloisissa. Laineelle tämä oli hänen uransa 21. EM-mitali.[36]
Keilailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 18.11.–1.12. Abu Dhabissa, Arabiemiirikunnissa Suomi voitti kultaa triokilpailussa joukkueella Antti-Pekka Lax, Lasse Lintilä ja Ari Halme. Kimmo Lehtonen ja Petri Mannonen saavuttivat hopeaa parikilpailussa sekä Ari Halme pronssia henkilökohtaisessa kilpailussa. Suomalaisnaisten paras sijoitus oli seitsemäs sija joukkuekilpailussa.[37]
Koripallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Kouvolan Kouvot, hopeaa sai Espoon Honka ja pronssille sijoittui turkulainen Piiloset.[38]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Forssan Alku, hopeaa sai espoolainen Tapiolan Honka ja pronssille sijoittui Vantaan Pussihukat.[39]
Käsipallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miesten käsipallomaajoukkueen uudeksi päävalmentajaksi nimettiin 25.1. Jan Källman.[40]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Grankulla IFK, hopeaa sai karjaalainen BK-46 ja pronssille sijoittui turkulainen HC Dennis.[41]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti helsinkiläinen Sparta, hopeaa sai toinen helsinkiläisseura Dicken ja pronssille sijoittui Helsingin IFK.[41]
Lentopallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miesten Suomen-mestaruuden voitti varkautelainen Keski-Savon Pateri, hopeaa sai kuopiolainen KuPS-Volley ja pronssille sijoittui rovaniemeläinen Napapiirin Palloketut.[42]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Euran Raiku, hopeaa sai Valkealan Kajo ja pronssille sijoittui Hämeenlinnan Tarmo.[42]
Lumilautailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- FIS:n maailmanmestaruuskilpailuissa 13.–17.1. Berchtesgadenissa, Saksassa Timo Aho saavutti lumikourussa pronssia.[43]
- ISF:n maailmanmestaruuskilpailuissa 25.–31.1. Val di Solessa, Italiassa parhaiten sijoittuneet suomalaiset olivat Satu Järvelä viidentenä lumikourussa, Joni Vastamäki kahdeksantena paripujottelussa, Aleksi Litovaara yhdeksäntenä lumikourussa ja Petra Ahonen kymmenentenä cross racingissa.[44]
Melonta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 24.–29.8. Milanossa, Italiassa Kimmo Latvamäki sijoittui kajakkiyksiköissä neljänneksi, Mikko Keso ja Kalle Mikkonen kajakkikaksikoissa viidenneksi, Lauri Palmroth, Panu Kanniainen, Pete Pitkänen ja Marko Vasenius kajakkinelosissa viidenneksi sekä Anne Rikala ja Jenni Honkanen kajakkikaksikoissa yhdeksänneksi, kaikki 200 metrin matkalla.[45]
Moottoripyöräily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Enduron maailmanmestaruussarjassa Juha Salminen voitti kultaa kaksitahtisten 125-kuutioisten luokassa, Petteri Silván kaksitahtisten 250-kuutioisissa ja Vesa Kytönen nelitahtisten 250-kuutioisissa. Kari Tiainen saavutti hopeaa nelitahtisten yli 500-kuutioisten luokassa ja Mika Ahola pronssia kaksitahtisten 250-kuutioisissa. Suomi voitti 13.–18.9. Portugalissa joukkueiden maailmanmestaruuden miehistöllä Samuli Aro, Mika Ahola, Jani Laaksonen, Vesa Kytönen, Kari Tiainen ja Petri Pohjamo.[46]
- Motocrossin maailmanmestaruussarjan 500-kuutioisten luokassa Miska Aaltonen sijoittui kuudenneksi ja saavutti ensimmäisen osakilpailuvoittonsa 29.8. Kouvolassa.[47]
Moottoriveneily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- F1-maailmanmestaruussarjassa Pertti Leppälä saavutti pronssia.[48]
Paini
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maajoukkueen uudeksi päävalmentajaksi valittiin 7.11. Seppo Yli-Hannuksela.[49]
- Kreikkalais-roomalaisen painin maailmanmestaruuskilpailuissa 23.–26.9. Ateenassa, Kreikassa Marko Asell sijoittui alle 85-kiloisten sarjassa viidenneksi.[50]
- Kreikkalais-roomalaisen painin Euroopan-mestaruuskilpailuissa 13.–16.5. Sofiassa, Bulgariassa Marko Yli-Hannuksela sijoittui alle 76-kiloisten sarjassa kuudenneksi sekä Tero Katajisto alle 54-kiloisissa, Marko Isokoski alle 58-kiloisissa ja Ari Härkänen alle 69-kiloisissa seitsemänneksi.[51]
Painonnosto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 21.–28.11. Ateenassa, Kreikassa Karoliina Lundahl sijoittui kuudenneksi alle 75-kiloisten sarjassa.[52]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 14.–18.4. La Coruñassa, Espanjassa Karoliina Lundahl saavutti pronssia alle 75-kiloisten sarjassa.[53]
Pesäpallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Kiteen Pallo -90, hopeaa sai Hyvinkään Tahko ja pronssille sijoittui Jyväskylän Kiri. Runkosarjan voittanut Sotkamon Jymy hävisi puolivälierissä Pattijoen Urheilijoille.[54]
- Hyvinkään Tahkon Simo Eerikäinen nousi 27.7. pääsarjan kaikkien aikojen lyöjätilaston ykköseksi ohittaessaan 527 juoksua lyöneen Seppo Uusi-Oukarin.[55]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Siilinjärven Pesis, hopeaa sai Oulun Lippo ja pronssille sijoittui Vihdin Pallo.[56]
- Naisten Itä–Länsi-ottelun 3.7. Sotkamossa voitti Itä jaksoin 1–0 (5–1, 0–0).[57]
- Miesten Itä–Länsi-ottelun 4.7. Sotkamossa voitti Itä jaksoin 2–0 (11–7, 2–0).[58]
- Poliisin esitutkinta sopupeliskandaalista valmistui 17.6. ja syytteeseen pantavaksi esitettiin 360 henkilöä. Pesäpalloliitto määräsi 1.7. kaikkiaan 68 pelaajaa ja toimihenkilöä eripituisiin pelikieltoihin.[59]
Pikaluistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sprinttimaailmanmestaruuskilpailuissa 20.–21.2. Calgaryssa, Kanadassa Janne Hänninen sijoittui yhteispisteissä kahdeksanneksi Suomen-ennätyspistein 141,040. Ensimmäisenä päivänä hän luisteli Suomen-ennätyksen 500 metrillä (35,41) ja 1 000 metrillä (1.10,04) ja paransi toisena päivänä 1 000 metrin ennätyksen aikaan 1.10,00.[60]
- Matkakohtaisissa maailmanmestaruuskilpailuissa 12.–14.3. Heerenveenissä, Alankomaissa Janne Hänninen sijoittui kymmenenneksi 500 metrillä ja 21:nneksi 1 000 metrillä.[61]
Pohjoismaiset hiihtolajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 18.–28.2. Ramsaussa, Itävallassa Suomi oli mitalitilastossa toinen neljällä kulta- ja kahdella hopeamitalillaan. Maastohiihtäjä Mika Myllylä voitti kultaa perinteisen tyylin 10 kilometrillä ja 50 kilometrillä sekä vapaan tyylin 30 kilometrillä. Lisäksi hän saavutti hopeaa takaa-ajokilpailussa. Jari Isometsä sijoittui takaa-ajossa neljänneksi ja Suomen miesten joukkue viestissä viidenneksi. Naishiihtäjät sijoittuivat viestissä 11:nneksi ja paras henkilökohtainen sijoitus oli Satu Salosen 14. sija perinteisen tyylin 30 kilometrillä. Yhdistetyn joukkuekilpailussa Jari Mantila, Tapio Nurmela, Samppa Lajunen ja Hannu Manninen voittivat kultaa. Lajunen saavutti yhdistetyn normaalikilpailussa hopeaa ja sprintissä Manninen sijoittui neljänneksi sekä Lajunen viidenneksi. Mäkihyppääjä Janne Ahonen sijoittui neljänneksi niin molemmissa henkilökohtaisissa kilpailuissa kuin joukkuekilpailussakin.[62]
- Maastohiihdon maailmancupissa 1998–1999 Mika Myllylä sijoittui yhteispisteissä kolmanneksi.[63]
- Mäkihypyn maailmancupissa 1998–1999 Janne Ahonen sijoittui yhteispisteissä toiseksi.[63]
- Yhdistetyn maailmancupissa 1998–1999 Hannu Manninen sijoittui yhteispisteissä toiseksi ja Samppa Lajunen viidenneksi.[63]
- Keski-Euroopan mäkiviikolla 1998–1999 Janne Ahonen voitti kokonaiskilpailun. Hän sijoittui toiseksi Garmisch-Partenkirchenin, Innsbruckin ja Bischofshofenin osakilpailuissa.[64][65]
- Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 15.7. STT:n päätoimittaja Kari Väisäsen ja toimittaja Johanna Aatsalo-Sallisen julkisesta herjauksesta ehdollisiin vankeusrangaistuksiin, sakkoihin sekä vahingonkorvauksiin hiihtäjä Jari Räsäselle ja useille Hiihtoliiton johtohenkilöille tammikuun 1998 dopinguutisoinnista. Tuomiosta valitettiin hovioikeuteen.[66]
Purjehdus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2.4 mR-luokan maailmanmestaruuskilpailuissa Tom Björndahl voitti kultaa ja Marko Dahlberg saavutti hopeaa.[67]
- Laser-luokan Euroopan-mestaruuskilpailuissa Roope Suomalainen saavutti pronssia.[67]
- Mini-transat-yksinpurjehduksessa Atlantin yli loka-marraskuussa Ari Huusela sijoittui 13:nneksi matkaan lähteneiden 70 purjehtijan joukossa.[68]
Pyöräily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maastopyöräilyn maailmanmestaruuskilpailuissa 18.–19.9. Åressa, Ruotsissa Katja Repo saavutti alamäkiajossa hopeaa.[69]
- Miesten Espanjan ympäriajossa 4.–26.9. Joona Laukka sijoittui 42:nneksi.[70]
- Naisten Italian ympäriajossa 1.–12.7. Pia Sundstedt sijoittui kuudenneksi. Hän voitti kymmenennen etapin.[71]
- Naisten Ranskan ympäriajossa 10.–22.8. Pia Sundstedt sijoittui 13:nneksi ja Sanna Lehtimäki 31:nneksi.[72]
Ratsastus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kenttäratsastuksen Euroopan-mestaruuskilpailuissa 16.–19.9. Luhmühlenissä, Saksassa Piia Pantsu sijoittui Uppercut-ratsullaan neljänneksi.[73]
Raviurheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Raviohjastajien maailmanmestaruuskilpailuissa 12.–19.11. Sydneyssä, Australiassa Jorma Kontio saavutti hopeaa.[74]
- Kolmivuotiaiden lämminveristen Euroopan-mestaruuskilpailuissa 23.10. Tampereella voittaja oli Ahti Antti-Roikon ohjastama BWT Magic.[75]
- Kuninkuusraveissa 31.7.–1.8. Porissa kuninkuuden voitti Kaarlo Ahokkaan ohjastama Viesker ja kuningatartittelin Heikki Parviaisen ohjastama I.P. Sukkula.[76]
Rullakiekko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rullakiekon SM-liiga pelataan ensimmäisen kerran
Salibandy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Naisten maailmanmestaruuskilpailuissa 9.–15.5. Borlängessä, Ruotsissa Suomi voitti kultaa. Joukkue voitti välierissä Ruotsin 3–2 ja loppuottelussa Sveitsin 3–1.[77]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Espoon Oilers, hopeaa sai Vantaa Floorball Team ja pronssille sijoittui helsinkiläinen Viikingit.[78]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Vantaa Floorball Team, hopeaa sai helsinkiläinen Tapanilan Erä III ja pronssille sijoittui Helsingin IFK.[79]
Suunnistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 2.–8.8. Invernessissä, Skotlannissa Kirsi Boström voitti kultaa ja hänen siskonsa Johanna Asklöf saavutti pronssia normaalimatkalla. Naisten viestissä Reeta-Mari Kolkkala, pikamatkalla neljänneksi sijoittunut Sanna Nymalm, Boström ja Asklöf saavuttivat hopeaa. Miesten pikamatkalla Juha Peltola saavutti hopeaa ja Janne Salmi pronssia ja Jani Lakanen sijoittui vielä neljänneksi. Miesten viestissä Lakanen, Peltola, Mikael Boström ja Salmi saavuttivat hopeaa.[80]
- Avoimissa Pohjoismaiden-mestaruuskilpailuissa 4.–6.6. Trondheimissa, Norjassa Liisa Anttila saavutti naisten pikamatkalla hopeaa ja Mikael Boström sijoittui miesten pikamatkalla neljänneksi.[81]
- Tiomilassa 24.–25.4. Enköpingissä, Ruotsissa Pargas IF voitti naisten viestin kokoonpanolla Ingela Mattsson, Yvonne Gunell, Hanna Heiskanen, Sanna Nymalm ja Eija Koskivaara. Miesten viestissä Kangasala SK sijoittui toiseksi.[82]
- Jukolan viestissä 12.–13.6. Eurajoella Tampereen Pyrintö voitti Venlojen viestin kokoonpanolla Riina Kuuselo, Satu Vesalainen, Annika Viilo ja Liisa Anttila ja seuraaviksi sijoittuivat Kalevan Rasti ja Liedon Parma. Miesten viestissä oululainen SK Pohjantähti oli parhaana suomalaisjoukkueena toinen.[83]
Taitoluistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin 22.–28.3. Helsingin Hartwall Areenassa. Alisa Drei sijoittui naisten yksinluistelussa 14:nneksi ja Markus Leminen miesten yksinluistelussa 24:nneksi. Jäätanssissa Suomea edusti pari Pia-Maria Gustafsson / Antti Grönlund.[84]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 25.–30.1. Prahassa, Tšekissä Alisa Drei sijoittui naisten yksinluistelussa yhdeksänneksi ja Sanna-Maija Wiksten 23:nneksi. Jäätanssissa Pia-Maria Gustafsson ja Antti Grönlund sijoittuivat 25:nneksi.[85]
Tanssiurheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ammattilaisten latinalaistanssien maailmanmestaruuskilpailuissa 30.–31.10. Tokiossa, Japanissa Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö saavuttivat hopeaa.[86]
- Ammattilaisten latinalaistanssien Euroopan-mestaruuskilpailuissa 21.11. Blackpoolissa, Englannissa Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö saavuttivat hopeaa.[87]
- Ammattilaisten latinalaistanssien British Openissa 3.6. Blackpoolissa, Englannissa Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö voittivat mestaruuden kolmannen kerran.[88]
- Amatöörien latinalaistanssien Euroopan-mestaruuskilpailut käytiin 12.6. Espoossa. Jussi Väänänen ja Katja Koukkula sijoittuivat seitsemänneksi.[87]
Uinti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lyhyen radan maailmanmestaruuskilpailuissa 1.–4.4. Hongkongissa, Kiinassa Jani Sievinen voitti kultaa 100 metrin sekauinnissa ja sijoittui viidenneksi 200 metrin sekauinnissa. Jere Hård oli neljäs 50 metrin perhosuinnissa, selkäuimari Anu Koivisto kuudes 50 metrillä sekä seitsemäs 100 metrillä ja 200 metrillä ja Marja Päivinen seitsemäs 100 metrin perhosuinnissa.[89]
- Pitkän radan Euroopan-mestaruuskilpailuissa 23.7.–1.8. Istanbulissa, Turkissa Jukka Piekkanen saavutti ensimmäisenä suomalaisena uimahyppääjänä arvokisamitalin sijoittumalla kolmen metrin ponnahduslautakilpailussa pronssille. Jani Sievinen saavutti pronssia 200 metrin sekauinnissa. Anu Koivisto sijoittui 50 metrin selkäuinnissa kuudenneksi ja 100 metrin selkäuinnissa kahdeksanneksi.[90]
- Lyhyen radan Euroopan-mestaruuskilpailuissa 9.–12.12. Lissabonissa, Portugalissa Jere Hård saavutti pronssia 50 metrin perhosuinnissa. Tero Välimaa sijoittui 50 metrin perhosuinnissa seitsemänneksi ja 100 metrin perhosuinnissa kahdeksanneksi. Vesa Hanski oli 200 metrin perhosuinnissa viides ja 100 metrin sekauinnissa kuudes. Anu Koivisto sijoittui 100 metrin selkäuinnissa viidenneksi ja 200 metrin selkäuinnissa kuudenneksi. Marja Päivinen sijoittui 50 metrin perhosuinnissa kahdeksanneksi. Suomen miesten joukkue oli 4 × 50 metrin sekauintiviestissä viides.[91]
Voimanosto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Naisten maailmanmestaruuskilpailuissa 20.–23.5. Thistedissa, Tanskassa hopealle ylsivät Raija Koskinen alle 48-kiloisten sarjassa ja Eeva Nikander alle 56-kiloisissa sekä pronssille Anna-Liisa Prinkkala alle 44-kiloisissa, Pirjo Savola alle 56-kiloisissa ja Katariina Nokua alle 90-kiloisissa.[92]
- Miesten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 13.–16.5. Pultuskissa, Puolassa Pauli Rantanen saavutti pronssia alle 100-kiloisten sarjassa.[93]
- Naisten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 25.–28.11. Saint Prix'ssä, Ranskassa Raija Koskinen saavutti hopeaa alle 48-kiloisten sarjassa ja Pirjo Savola alle 56-kiloisissa sekä Leena Jokitalo pronssia alle 52-kiloisten sarjassa.[94]
Yleisurheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 20.–29.8. Sevillassa, Espanjassa Suomen ainoan mitalin toi keihäänheitossa kultaa voittanut Aki Parviainen. Tiia Hautala sijoittui seitsenottelussa viidenneksi ja Ville Tiisanoja kuulantyönnössä kahdeksanneksi. Niukasti pistesijojen ulkopuolelle jäivät keihäänheitossa yhdeksänneksi sijoittunut Mikaela Ingberg ja kymmenenneksi sijoittunut Taina Uppa.[95]
- Sisäratojen maailmanmestaruuskilpailuissa 5.–7.3. Maebashissa, Japanissa Arsi Harju sijoittui kuulantyönnössä viidenneksi.[96]
- Maastojuoksun maailmanmestaruuskilpailuissa 27.–28.3. Belfastissa, Pohjois-Irlannissa Annemari Sandell saavutti lyhyellä matkalla (4,2 km) pronssia.[97]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 20. Kustannus-Notariaatti Oy, 1999. ISBN 952-5106-09-8
- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 21. Kustannus-Notariaatti Oy, 2000. ISBN 952-5106-12-8
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Siukonen 2000, s. 14
- ↑ Siukonen 2000, s. 188
- ↑ Siukonen 2000, s. 13, 221
- ↑ Siukonen 2000, s. 238, 253
- ↑ Siukonen 2000, s. 9
- ↑ Siukonen 2000, s. 252, 283
- ↑ Siukonen 2000, s. 219, 283
- ↑ Siukonen 1999, s. 166–171
- ↑ Siukonen 2000, s. 285
- ↑ Siukonen 2000, s. 223, 225, 286
- ↑ Siukonen 2000, s. 200, 286–287
- ↑ Siukonen 2000, s. 229–232, 287
- ↑ Siukonen 2000, s. 239, 241, 287
- ↑ Siukonen 2000, s. 192–193, 201, 285
- ↑ Siukonen 2000, s. 188, 193, 215, 228, 235, 246, 312
- ↑ Siukonen 2000, s. 206, 216, 219, 231, 234, 241, 249, 312
- ↑ a b Siukonen 2000, s. 259, 289
- ↑ Siukonen 2000, s. 201–202, 284
- ↑ Siukonen 2000, s. 248
- ↑ Siukonen 2000, s. 292
- ↑ Siukonen 2000, s. 218, 235, 246, 294
- ↑ Siukonen 2000, s. 190–191
- ↑ Siukonen 2000, s. 184, 206, 213–214, 219
- ↑ Siukonen 2000, s. 247, 294
- ↑ Siukonen 2000, s. 295
- ↑ Siukonen 2000, s. 230, 296
- ↑ Siukonen 2000, s. 246, 296–297
- ↑ Siukonen 2000, s. 212–213, 297–298
- ↑ Siukonen 2000, s. 202, 298
- ↑ Siukonen 2000, s. 221, 298–299
- ↑ Siukonen 2000, s. 245
- ↑ Siukonen 2000, s. 300
- ↑ Siukonen 2000, s. 301
- ↑ Siukonen 2000, s. 192, 302
- ↑ Siukonen 2000, s. 302
- ↑ Siukonen 2000, s. 214, 302–303
- ↑ Siukonen 2000, s. 253–255, 257, 304
- ↑ Siukonen 2000, s. 305–306
- ↑ Siukonen 2000, s. 306
- ↑ Siukonen 2000, s. 189
- ↑ a b Siukonen 2000, s. 307
- ↑ a b Siukonen 2000, s. 308
- ↑ Siukonen 2000, s. 187, 309
- ↑ Siukonen 2000, s. 190, 309
- ↑ Siukonen 2000, s. 310
- ↑ Siukonen 2000, s. 226, 242, 314
- ↑ Siukonen 2000, s. 238, 314
- ↑ Siukonen 2000, s. 257, 315
- ↑ Siukonen 2000, s. 250
- ↑ Siukonen 2000, s. 244, 317
- ↑ Siukonen 2000, s. 317
- ↑ Siukonen 2000, s. 253–255, 318
- ↑ Siukonen 2000, s. 207, 318–319
- ↑ Siukonen 2000, s. 319–320
- ↑ Siukonen 2000, s. 230
- ↑ Siukonen 2000, s. 320
- ↑ Siukonen 2000, s. 223, 319
- ↑ Siukonen 2000, s. 224, 319
- ↑ Siukonen 2000, s. 221, 223
- ↑ Siukonen 2000, s. 196, 320
- ↑ Siukonen 2000, s. 201, 321
- ↑ Siukonen 1999, s. 180–184
- ↑ a b c Siukonen 2000, s. 290
- ↑ Siukonen 1999, s. 165, 212
- ↑ Siukonen 2000, s. 185–186
- ↑ Siukonen 2000, s. 228–229
- ↑ a b Siukonen 2000, s. 321
- ↑ Siukonen 2000, s. 251
- ↑ Siukonen 2000, s. 322
- ↑ Siukonen 2000, s. 323
- ↑ Siukonen 2000, s. 226, 323
- ↑ Siukonen 2000, s. 236, 323
- ↑ Siukonen 2000, s. 242, 324
- ↑ Siukonen 2000, s. 253, 325
- ↑ Siukonen 2000, s. 248, 325
- ↑ Siukonen 2000, s. 231, 325
- ↑ Siukonen 2000, s. 212–213, 326
- ↑ Siukonen 2000, s. 205, 326
- ↑ Siukonen 2000, s. 204, 326
- ↑ Siukonen 2000, s. 232–233, 329
- ↑ Siukonen 2000, s. 217–218, 329
- ↑ Siukonen 2000, s. 209, 329–330
- ↑ Siukonen 2000, s. 219, 329
- ↑ Siukonen 2000, s. 203–204, 330
- ↑ Siukonen 2000, s. 190, 330
- ↑ Siukonen 2000, s. 249, 331
- ↑ a b Siukonen 2000, s. 254, 331
- ↑ Siukonen 2000, s. 217
- ↑ Siukonen 2000, s. 205, 333–334
- ↑ Siukonen 2000, s. 230–231, 334–335
- ↑ Siukonen 2000, s. 258–259, 334
- ↑ Siukonen 2000, s. 338
- ↑ Siukonen 2000, s. 338–339
- ↑ Siukonen 2000, s. 339
- ↑ Siukonen 2000, s. 40–44
- ↑ Siukonen 2000, s. 199, 342
- ↑ Siukonen 2000, s. 204, 342–343