Suomen Pesäpalloliitto
| Suomen Pesäpalloliitto ry | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1931 |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Jäsenmäärä | 150 seuraa, joissa yli 18 000 rekisteröityä pelaajaa |
| Toiminnanjohtaja | Miika Rantatorikka |
| Puheenjohtaja | Ari Mononen |
| Aiheesta muualla | |
| pesis.fi | |
Suomen Pesäpalloliitto PPL ry (lyh. PPL) on suomalaisen pesäpallon korkein järjestö. Pesäpalloliiton puheenjohtajana toimii Ari Mononen ja toiminnanjohtajana Miika Rantatorikka.
Suomen Pesäpalloliiton 150 jäsenseurassa oli 18192 pelaaja- tai tuomarilisenssin lunastanutta henkilöä kaudella 2019. Pesäpalloa harrastaa Suomen Gallupin tutkimusten mukaan noin 30 000 suomalaista. Sääntöjen mukaan Pesäpalloliiton jäseniksi voivat kuulua pesäpalloa, baseballia tai softballia harrastavat tai toimintoja edistävät rekisteröidyt yhdistykset.[1]
Pesäpalloliiton perustava kokous pidettiin Helsingissä 10.10.1931. Suomen Baseball- ja Softball-liitto sulautui jaostoksi Suomen Pesäpalloliiton alaisuuteen vuoden 2013 alusta lähtien.
Ensimmäiset pesäpallon viralliset sarjaottelut pelattiin 1922, jota pidetään lajin syntymävuotena. Pesäpallo juhli siis 100-vuotista taivaltaan 2022.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pesäpalloliitto perustettiin vuonna 1931, vaikka Suomessa oli pelattu pesäpalloa jo aiemmin. Tätä ennen pesäpallotoiminta järjestettiin aluksi Suomen Palloliiton[2] ja vuodesta 1925 SVUL:n alaisuudessa.[3]
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pesäpalloliitto järjestää jäsenseuroilleen kilpailutoimintaa. Sen tehtävänä on huolehtia lajin kilpailutoiminnan kehittämisestä, säännöistä, sarjajärjestelmästä, pelaajien edustuskelpoisuudesta, kilpailumääräyksistä, kurinpidosta ja kilpailumaksuista. Suomen pesäpallon korkeimman sarjatasolla on oma organisaationsa Superpesis Oy, joka huolehtii sarjan kilpailutoiminnasta. Superpesiksellä ja Pesäpalloliitolla on oma yhteinen kilpailutoiminnan ohjausryhmä.[4]
Toiminta-alueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen pesäpalloliiton alaisuudessa toimi vuodesta 2018 alkaen viisi maantieteellistä toiminta-aluetta. Aikaisemmin alueellinen toiminta on ollut alueiden itsenäisesti toimivien toimintayksiköiden vastuulla.[5] Vuoden 2021 alusta lähtien Keskimaan alueen toiminnot liitettiin Eteläiseen ja Itäiseen alueeseen.
- Eteläinen alue: (Etelä-Suomi, Häme, Kymeenlaakso, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi)
- Itäinen alue: (Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo)
- Läntinen alue: (Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta)
- Pohjoinen alue: (Kainuu, Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi)
Päätösvalta ja hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liiton ylintä päätösvaltaa käyttävät liittokokous ja liittokokousten välisenä aikana liittojohtokunta. Hallinnosta vastaa liittojohtokunta sekä sen alaisuudessa toiminnanjohtaja ja muu henkilökunta.[1]
Liittokokous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varsinainen liittokokous pidetään joka vuosi loka-marraskuussa liittojohtokunnan kutsusta. Liittokokouksessa valitaan kahden vuoden kausille liittojohtokunnan puheenjohtaja, josta käytetään nimitystä Pesäpalloliiton puheenjohtaja sekä liittojohtokunnan jäsenet erovuoroisten tilalle. Liittojohtokunnan jäsenten toimikausi on myös kaksivuotinen.
Liiton kevätkokous järjestetään vuosittain maalis-huhtikuussa liittojohtokunnan kutsusta. Kevään liittokokouksessa liittojohtokunnan toimintakertomus ja tilikertomus edelliseltä toimintavuodelta, käsitellään tilintarkastajien antamat lausunnot sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liittojohtokunnalle ja muille tilivelvollisille. Syksyn liittokokouksessa päätetään henkilövalintojen lisäksi jäsen- ja liittymismaksun suuruudesta, liittojohdon palkkioista, valitaan seuraavan vuoden tilintarkastajat ja vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Liittokokouksen esityslistalla voi olla näiden lisäksi myös muita asioita, mitä ei ole valmiiksi säännöissä määritelty liittokokouksen tehtäväksi.
Liittojohtokunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liittojohtokunnan muodostaa liittokokouksen valitsemat liiton puheenjohtaja ja yhdeksän jäsentä, joista liittojohtokunta valitsee ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Liittojohtokunnan jäsenistä puolet on vuosittain erovuorossa. Liittojohtokunnan jäsenten valinnassa tulee huomioida tasa-arvon periaatteet.[6]
Liittojohtokunnan tehtäviin kuuluu kutsua liittokokous koolle ja valmistella niissä käsiteltävät asiat, ratkaista jäsenasiat, hoitaa liiton talousasiat, nimittää ja erottaa liiton toiminnanjohtajan sekä henkilökunnan nimitykset ja erottamiset, johtaa liiton kilpailu-, koulutus ja muuta toimintaa, vahvistaa edustus- ja kilpailukelpoisuussäännöt, pelisäännöt ja sarjajärjestelmän sekä valvoa niiden noudattamista, valita liiton edustajat liiton ulkopuolisiin tehtäviin, laatia toimintasuunnitelma ja talousarvioesitys sekä toiminta- ja tilikertomus, nimittää avukseen tarpeelliseksi katsomansa valiokunnat ja toimikunnat, myöntää ansiomerkit ja viirit, seurata ja edistää pesäpalloilun kehitystä ja päättää liiton omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.
Liittojohtokunnan jäsenet 2021–2022
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
|
Puheenjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Puheenjohtaja[7] | Kausi |
|---|---|
| Ville Osola | 1925–1930 |
| Viktor Kuusio | 1931–1932 |
| Erkki Merinen | 1933, 1950–1955 |
| Kullervo Pellinen | 1934–1949 |
| Erkki Kivelä | 1956–1971 |
| Eero Kokko | 1972–1973 |
| Martti Alopaeus | 1974–1986 |
| Taisto Joensuu | 1987–1990 |
| Jyrki Kiviharju | 1991–1994 |
| Vilho Hirvi | 1995 |
| Raimo Rajala | 1996–2000 |
| Unto Väisänen | 2001–2014 |
| Ossi Savolainen | 2015– |
Toiminnanjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Toiminnanjohtaja[8] | Kausi |
|---|---|
| Einari Mannerla | 1931–1936 |
| Ilmari Honkanen | 1937–1938 |
| Uolevi Lamppu | 1938–1939 |
| Osmo Kupiainen | 1939–1940 |
| Erkki Saarinen | 1940–1941 |
| Jalle Vallikari | 1942–1943 |
| Esko Similä | 1944 |
| Emil Kauhtio | 1945 |
| Tauno Luomi | 1946–1956 |
| Kalevi Ihalainen | 1956–1957 |
| Esko Nenonen | 1958–1961 |
| Nils Rosberg | 1961–1962 |
| Antero Viherkenttä | 1962–1965 |
| Tuomas Liponkoski | 1965–1967 |
| Matti Siiskonen | 1967–1969 |
| Pekka Könni | 1970–1971 |
| Aulis Paski | 1971–1974 |
| Markku Pullinen | 1974–2006 |
| Hannu Kareinen | 2006 |
| Arto Ojaniemi | 2007–2020 |
| Petri Pitkäranta | 2020–2021 |
| Vesa Rämet | 2022–2023 |
| Miika Rantatorikka | 2023– |
Organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työntekijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Toiminnanjohtaja, 100-vuotisjuhlavuoden pääsihteeri: Vesa Rämet
- Kilpailun ja huippupesäpallon johtaja: Miika Rantatorikka
- Projekti- ja hankevastaava: Kimmo Hirsilä
- Talous- ja henkilöstöpäällikkö: Merja Ahokas
- Kilpailupäällikkö: Juha Kuoppala
- Yhteyspäällikkö: Antti Kallio
- Nuorisopäällikkö: Anriika Heinonen
- Tuomaripäällikko: Joona Tervonen
- Koulutuspäällikkö: Perttu Hautala
- Markkinointi- ja tapahtumakoordinaattori: Aleksi Järviaho
- Media- ja viestintäpäällikkö: Taina Rinta-Kauhajärvi
- Baseball-softball-lajivastaava: Ville-Herman Saarman
- Kilpailutoiminnan assistentti: Emmi Viljanen
Aluevastaavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Eteläinen alue: Mauri Tunkelo
- Itäinen alue: Pirjo Mäkelä
- Läntinen alue: Anna Tuomola
- Pohjoinen alue: Akseli Wiik
Seurakehittäjät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mona Hupli-Kotiranta
- Mika Mikola
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen Pesäpalloliitto on saanut vuosina 2018–2023 Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustusta liikuntaa edistävien järjestöjen toimintaan yhteensä noin 3 704 000 euroa. Vuosittainen tuki on ollut vuodesta 2023 lähtien 635 000 euroa.[9]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pesäpallosarjoja:
- Miesten Superpesis
- Naisten Superpesis
- Miesten Ykköspesis
- Naisten Ykköspesis
- Suomensarja
- Maakuntasarja
- Nuorten Superpesis
- Nuorten Ykköspesis
- Talvisuper
- Itä–Länsi-ottelu
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Urheilumme Kasvot 3, Palloilu – sivu 1099
- SVUL:n Pesäpallojaoston toimintakertomukset 1926–1931
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b https://www.pesis.fi/pesapalloliitto/toiminta/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ 1930 Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 8.7.2007. Viitattu 23.6.2008.
- ↑ http://www.pesis.fi/?x21605=137577 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Organisaatio Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 2.7.2008. Viitattu 23.6.2008.
- ↑ Pesäpalloliiton uusi aluejako vahvistaa yhden liikkeen periaatetta pesis.fi. 16.8.2017. Suomen pesäpalloliitto. Arkistoitu 16.8.2017. Viitattu 17.3.2024.
- ↑ https://www.pesis.fi/pesis-info/tulevaisuudenkuva/toimintasaannot/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Puheenjohtajat Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 16.8.2017. Viitattu 16.8.2017.
- ↑ Puheenjohtajat Suomen Pesäalloliitto. Arkistoitu 16.8.2017. Viitattu 16.8.2017.
- ↑ Liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustus Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 29.11.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||||||||||||
