Ari Härkänen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ari Pekka Härkänen (s. 31. maaliskuuta 1972) on suomalainen painija. Hän saavutti urallaan yhden EM-pronssin kreikkalais-roomalaisessa painissa. Seuratasolla hän edusti Ylä-Tikkurilan Kipinää, jonka valmennuspäällikkönä hän on toiminut aktiiviuransa jälkeen[1].

Härkänen edusti Suomea neljä kertaa MM-kilpailuissa ja kahdeksan kertaa EM-kilpailuissa. Vuonna 1994 hän sijoittui 62 kilon sarjassa EM-kilpailuissa neljänneksi sekä seuraavana vuonna samassa sarjassa EM-kilpailuissa 10:nneksi ja MM-kilpailuissa 31:nneksi. Vuonna 1996 hän sijoittui EM-kilpailuissa 21:nneksi. Vuonna 1997 hän oli EM-kilpailujen 63 kilon sarjassa yhdeksäs ja MM-kilpailujen 69-kiloisissa neljästoista. Seuraavina vuosina hän paini edelleen 69 kilon sarjassa ja sijoittui vuoden 1998 MM-kilpailuissa 12:nneksi, vuoden 1999 EM-kilpailuissa seitsemänneksi ja MM-kilpailuissa 29:nneksi sekä vuoden 2000 EM-kilpailuissa 11:nneksi.

Härkänen palasi arvokisaedustajaksi vuonna 2004 ja saavutti Haaparannalla 66 kilon sarjassa EM-pronssia. Hän hävisi välierässä jatkoajalla Ukrainan Armen Vardanjanille pistein 2–5 mutta voitti pronssiottelussa ranskalaisen Michael Beyerin pistein 7–0.[2] Vuoden 2005 EM-kilpailut jäivät Härkäsen viimeisiksi arvokisoiksi ja siellä hän sijoittui yhdeksänneksi.

Härkänen voitti Pohjoismaiden-mestaruuden vuosina 1993 (62 kg) ja 1998 (69 kg). Suomen-mestaruuden hän voitti yhdeksän kertaa kreikkalais-roomalaisessa painissa (1988, 1990, 1991, 1993, 1994, 1995, 1997, 1999, 2000) sekä kerran vapaapainissa (1987).

Vuonna 2016 Härkänen valittiin Norjan kreikkalais-roomalaisen painimaajoukkueen päävalmentajaksi.[3]