Sääksjärvi (järvi Pirkanmaalla)
| Sääksjärvi | |
|---|---|
 Sääksjärveä järven Pirkkalaan kuuluvasta luoteiskulmasta. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Lempäälä, Pirkkala ja Tampere |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Pyhäjärven alue (35.21) |
| Laskuoja | Arranmaanoja [1] |
| Järvinumero | 35.216.1.005 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 109,7 m [1] |
| Rantaviiva | 6,484 km [2] |
| Pinta-ala | 0,80321 km² [2] |
 Sääksjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Sääksjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Lempäälän, Pirkkalan ja Tampereen raja-alueella sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Sääksjärvi on osa Härmälänojan valuma-aluetta.[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on 2,2 kilometriä pitkä, 750 metriä leveä ja sen pinta-ala on 80 hehtaaria. Järveen laskee kuusi ojaa, joista järven länsirantaan laskeva Kortesjärvenoja on tärkein. Sen valuma-alueella ovat Pikku Rajajärvi, Rajajärvi, Ammejärvi ja Kortejärvi. Toinen on Saunaoja, joka on Kaitajärven laskuoja, joka laskee järven pohjoispään länsirantaan. Järven oma laskuoja Arranmaanoja lähtee itärannan Multivuoren juurelta ja seuraa rautatietä Peltolammiin. Sääksjärvessä on kaksi saarta. Toinen on nimeltään Rajasaari, jonne on pystytetty kuntien yhteinen rajapyykki, ja toinen on pieni luoto saman lahden pohjukassa. Rajasaaressa on kiinteistö.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 6,5 kilometriä. Kaikki rannat muutamaa kohtaa lukuun ottamatta ovat rakennettuja. Koko itärantaa on varattu rautatielle ja viidelle kiinteistölle johtavalle tielle, joka alkaa järven eteläpäästä. Sääksjärven kaakkoispuolella sijaitsee samanniminen asuinalue. Yhdessä valtatien 3 kanssa ne ovat houkutelleet järven lähiympäristöön teollisuutta ja muita asuinalueita, joita on pääasiassa Lempäälän puolella itä- ja lounaisrannoilla (Sipilä). Pirkkalan puoleisilla rannoilla Kaitalankulmalla on jonkin verran asutusta. Rajasaaresta lähtevät rajat jakavat järven kolmen kunnan kesken. Suurin osa järvestä kuuluu Lempäälän kuntaan, pohjoispäästä yhteensä noin kolmannes kuuluu sekä Tampereen kaupunkiin että Pirkkalan kuntaan.[2][1][3]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1953 peruskartassa Rajasaaren nimi kirjoitettiin ”Saviansaari” ja vuoden 1975 kartassa Saunaoja kirjoitettiin ”Saunapuro”. Rautatien itäpuolelle ja järven lounaspuolelle oli tuolloin alkanut asuntoalueita, jossa oli rakennettu vain omakotitaloja. Vuoteen 1961 mennessä voitiin karttaan piirtää kolme suunnitelmallista omakotitalojen aluetta, joiden välistä valtatie 3 puikkelehti vuoden 1975 kartassa.[4][5][6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Sääksjärvi, Lempäälä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ Sääksjärvi, Lempäälä (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 08 Naistenmatka. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1953. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 1.1.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 08 Naistenmatka. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1961. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 1.1.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 08 Naistenmatka. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1975. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 1.1.2017)
