Vähäjärvi (Vesilahti)
| Vähäjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Vesilahti |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Pyhäjärven alue (35.21) |
| Laskuoja | oja Pyhäjärveen [1] |
| Järvinumero | 35.211.1.032 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 77,3 m [1] |
| Rantaviiva | 3,866 km [2] |
| Pinta-ala | 0,32039 km² [2] |
| Tilavuus | 0,000103 km³ [3] |
| Suurin syvyys | alle 1 m [3] |
 Vähäjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Vähäjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Vesilahden Suomelassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Vähäjärvi on osa Pyhäjärven lähialuetta.[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pituus on 1,7 kilometriä, leveys 250 metriä ja sen pinta-ala on 32 hehtaaria. Se on syntynyt samaan kalliomurrokseen kuin siihen viereen työntyvä Pyhäjärven Alhonselän Suomelanlahtikin. Etelästä järveen rajautuu korkeat moreenimäet ja pohjoisesta peltomaat. Lahden rantaan on laskuojalla Lihmonojalla matkaa vain 350 metriä. Vähäjärveen laskee Rimminsuolle kaakosta Rimminoja, johon yhtyy pelto-ojia pieneltä valuma-alueelta. Pohjoisesta laskee lyhyt pelto-oja rantapelloilta. Järven rantaviivan pituus on 3,9 kilometriä. Rannat ovat soistuneet ja järvessä ei vesikasvillisuuden takia ole enää avovettä [3]. Järven lähiympäristössä sijaitsee toistakymmentä maatilaa. Vapaa-ajan asuntoja vain kaksi pohjoisrannalla. Järven länsipään ohittaa seututie 301, joka johtaa Narvaan.[2][1][4]
Järvi ja sen lähirannat on merkitty lintujen osalta luonnonsuojelualueeksi.[1][5]
Vedenlaatu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven ja Lihmonojan vedenlaatua on tutkittu vuosina 2000, 2005 ja 2009. Vesi on tummaa, kohtalaisen humuspitoista, sameaa ja erittäin ravinnepitoista. Järvestä purkautuvan veden fosforipitoisuus oli erässä talvinäytteessä 520 mikrogrammaa litrassa vettä (µg/l) ja typpipitoisuus 2 620 µg/l. Toisessa loppukesän vesinäytteessä fosforia oli 81 µg/l ja typpipitoisuus 770 µg/l. Jo alimmilla pitoisuuksilla järvi luokiteltaisiin erittäin reheväksi järveksi. Korkeammat arvot vastaavat yleisesti kunnalliselta vedenpuhdistamolta vesistöön johdetun veden pitoisuuksia. Vesi oli sekä talvi- että loppukesän mittauksissa lähes hapetonta. Vesikasvillisuus varjostaa vettä tehokkaasti eikä sen vuoksi leväkukintoja esiinny. Pinnasta liukenee veteen uutta happea ja katiskalla saa järvestä satunnaisesti kalaa, joka nousee sinne Pyhäjärvestä. Ravinnetilanne on seurausta hajakuormituksen pitkästä vaikutuksesta. Osa ravinteista kumpuavat sisäisenä kuormituksena sedimenteistä, koska hapettomissa olosuhteissa pohjaan kerrostuneet ravinteet liukenevat takaisin veteen. Järven virkistyskäyttöluokitus on kesäisin välttävä ja talvisin huono.[3]
Järvi on käytännössä valuma-alueensa peltojen laskeutusallas. Se ei kuitenkaan vähennä Alhonselän kuormitusta, koska Vähäjärvi tuottaa veteen itse niin paljon ravinteita lisää. Järven kunnostus on taloudellisesti mahdotonta. Siihen voisi kuitenkin ruopata vesilinnuille avoveden alueita, jotta sen virkistysarvo lintujärvenä kohentuisi.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Vähäjärvi, Vesilahti (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 26.10.2016.
- ↑ a b c d e Vähäjärvi 09.12.2009. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 26.10.2016.
- ↑ Vähäjärvi, Vesilahti (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Vesilahti: Luonnonsuojelu (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 26.10.2016