Sääksjärvi (Lempäälä)
Sääksjärvi | |
---|---|
Kaupunki | Lempäälä |
Koordinaatit | |
Väkiluku | noin 4 000 |
Osa-alueet | Höytämö, Lammintausta, Paunu, Rajasilta, Sipilä, Uusi-Eurooppa |
Postinumero | 33880 |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Sääksjärvi on lähiöalue Lempäälän kunnan pohjoisosassa samannimisen järven läheisyydessä lähellä Tampereen ja Pirkkalan rajoja. Lähiö on nimetty järven mukaan. Varsinaisen lähiöalueen länsipuolella sijaitsee Sipilän osa-alue, joka myös luetaan Sääksjärveen. Sääksjärven naapurina pohjoisessa Tampereen puolella on Multisillan kaupunginosa ja etelässä Lempäälän Kuljun kylä.
Asutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sääksjärvellä on monipuolinen asuntokanta, jonka muodostavat pääosin 60-luvulla rakennetut kerrostalot. Sääksjärvelle rakennetaan jatkuvasti lisää asuntoja, asukkaita on tällä hetkellä arviolta yli 4 000. Tämän lisäksi Sääksjärvellä sijaitsee huomattavan paljon leikkipuistoja sekä muita leikkialueita.[1]
Maamerkit ja nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sääksjärven maamerkkeihin kuuluvat vuonna 1971 rakennettu Sääksjärven vesitorni, virolaisen ympäristötaiteilija Villu Jaanisoon mielipiteitä herättänyt teos Paratiisisaari liikenneympyrässä,[2] sekä keskustassa sijaitseva vuonna 1951 valmistunut Sääksjärven VPK:n vanha paloasema.[3] Sääksjärven rautatieasema on valittu Museoviraston inventoinnissa valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi[4]. Lisäksi Sääksjärvellä sijaitsee Lempäälän Metsäopetuspolku, joka osana Birgitan polkua antaa tietoa suomalaisesta luonnosta.
Palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sääksjärvellä sijaitsee Suomen suurimpiin kuuluva kaikki vuosiluokat esikoulusta yhdeksänteen luokkaan kattava peruskoulu, Sääksjärven koulu. Muita Sääksjärven palveluja ovat mm. nuorisotalo, apteekki, pizzeria, S-market, seurakuntatalo, eläinlääkäriasema, kolme päiväkotia, lounaskahvio, Sääksjärven urheilukenttä sekä kirjasto.
Yrityksiä ja muuta toimintaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Dammenbergin makeistehdas ja Robit Rocktoolsin konepajayritys toimivat Sääksjärvellä. Vuoden 2003 loppuun saakka Sääksjärvellä sijaitsi puolustusvoimien varikkoyksikkö Sääksjärven varikko-osasto (SääksjVko-os/PvMatL). Se toimi vuoden 1992 loppuun nimellä Sääksjärven Asevarikko (SääksjAseV).
Suomalaisen Kiillon kotipaikka on Sääksjärvellä. Sen kemikaalitehdas on suuri työllistäjä alueella.
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liikenneyhteydet Sääksjärvellä ovat varsin hyvät, sillä Sääksjärven ja viereisen Höytämön asuinalueen välistä kulkee Helsinki–Tampere-moottoritie. Vanha Helsinki–Tampere-valtatie, nykyinen seututie 130, kulkee Sääksjärven lähiön läpi. Sääksjärven kautta kulkee myös Riihimäen ja Tampereen välinen rautatie, jolle perustettiin Sääksjärven liikennepaikka (lyhenne Sj) vuonna 1915.[5] Henkilöliikenne asemalla lakkautettiin vuonna 1988.
Lempäälän kunnan kehittämissuunnitelmissa Sääksjärven alueesta kehittyisi tulevaisuudessa nykyistä kaupunkimaisempi keskus, jonka liikennejärjestelmä perustuu keskeisesti raideliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. Suunnitelmaan sisältyy uusi Sääksjärven asema-alue, joka sijoittuisi nykyistä asema-aluetta etelämmäs Sääksjärventien varteen. Uusi asema mahdollistaisi paikallisjunaliikenteen ja kaukojunien pysähtymiset Sääksjärvelle.[6]
Birgitan polku kulkee Sääksjärven lähiöalueen läpi.
Urheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sääksjärvellä toimii vuonna 1947 perustettu urheiluseura Sääksjärven Loiske, jolla on noin 1 200 jäsentä. Seuran lajeihin kuuluvat jalkapallo, futsal, yleisurheilu, hiihto, voimistelu ja lentopallo.
Loiske on pelannut jalkapalloa vuodesta 1947. Paras saavutus on kaudelta 1978, kun joukkue voitti III-divisioonan ja pelasi seuraavan kauden II-divisioonassa. Peliasun värit ovat oranssi ja musta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Leikkipaikat ja liikennepuisto Lempäälä. Viitattu 7.11.2020.
- ↑ Muistomerkit ja taideteokset Lempäälä. Viitattu 7.11.2020.
- ↑ Historia | Sääksjärven VPK www.saaksjarvenvpk.com. Viitattu 7.11.2020.
- ↑ RKY Kohdetiedot Sääksjärven rautatiepysäkki www.rky.fi. Museovirasto. Viitattu 30.4.2024.
- ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 78. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
- ↑ Sääksjärven keskustan yleissuunnitelma, s. 9, 46. Lempäälän kunta, 9.5.2023.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mäkelä, Ritva (toim.): Sääksjärvi : portti Lempäälään. Sääksjärvi-kirjan toimituskunta, 2001. ISBN 952-91-3888-1.