Vaakkolammi
| Vaakkolammi | |
|---|---|
 Vaakkolammia sen itäiseltä rannalta. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Pyhäjärven alue (35.21) |
| Laskuoja | oja Pyhäjärveen [1] |
| Järvinumero | 35.211.1.003 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 82,7 m [1] |
| Rantaviiva | 1,727 km [2] |
| Pinta-ala | 0,09387 km² [2] |
| Tilavuus | 0.000090 km³ [3] |
| Suurin syvyys | 3 m [3] |
 Vaakkolammi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Vaakkolammi [2][1] on Pirkanmaalla Tampereella Epilän ja Kaarilan kaupunginosissa sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Vaakkolammi on osa Pyhäjärven lähialuetta.[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lammen pituus on 600 metriä, leveys 250 metriä ja sen pinta-ala on 9,4 hehtaaria. Järvi on muodostunut Tohloppia etelästä reunustavan Raholanharjun [3] alapuolella olevaan painaumaan. Lammen pohjois- ja länsirantoja reunustaa puistoalue ja koilliskulmassa sijaitsee Epilän koulu. Etelärannat ovat luonnonsuojelualuetta, jonka takana alkaa heti asuinalue. Myös puiston länsipuolella on rinteessä luonnonsuojelualue. Rantaviivan pituus on 1,7 kilometriä. Puiston rantoja kiertää kävelypolkuja, joiden sisään jää palloilukenttä.[2][1][4]
Vedenlaatu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaakkolammin vedenlaatua on tutkittu vuodesta 1980 lähtien ja sitä on seurattu siitä lähtien noin kolmen vuoden välein. Uusimmat tulokset ovat vuodelta 2012. Lammen vesi on väritöntä ja vähähumuksista, mutta samalla se on sameaa. Vesi on ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää tai erittäin rehevää. Veden happamuustaso on talvisin lievästi happaman puolella ja kesäisin se on selvästi emäksinen. Puskurikyky happamoitumista vastaan on erinomainen. Matalana järvenä siinä yleensä ei esiinny lämpötilakerrostuneisuutta, mutta siitäkin huolimatta järven happipitoisuus putoaa talvella niin alas, että silloin voi syntyä happikatoa. Vuonna 1994 asennettu ilmastinlaite ei ole asiaa auttanut. Hulevedet ja muut hajapäästöt ovat nostaneet veden bakteeripitoisuutta. Viime aikoina Vaakkolammin veden laadussa ei näyttäisi tapahtuneen oleellisia muutoksia.[3]
Lampea ovat aikaisemmin rasittaneet teollisuuden päästöt ja hulevesikuormitukset. Lampea on saneerattu kerran perusteellisesti, mutta se on matalana järvenä alkanut nykyisin kasvaa rannoiltaan umpeen. Ympäröivä alue on rehevää lehtoa ja lammin pohjoispuolisesta lehtoalueesta on vastikään perustettu luonnonsuojelualue. Lammen vedenlaatu on tyydyttävällä tasolla.[3]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1855 julkaistussa Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin ”Wakkojärvi”.[5]
Vaakkolammin nimen taustalla on järven rannalla aikanaan sijainnut Vaakkola-niminen talo, joka yhdistettiin Kaarilan kartanoon. Vaakkolammi mainitaan isonjaon pöytäkirjoissa vuonna 1767 nimellä Waackojerwi.[6] Vaakkolammin länsipuolella sijaitsee Liittokallio, joka on tunnettu myös nimillä Sopimusvuori ja Likomäki. Nimet Liittokallio ja Sopimusvuori viittaavat kalliolla aikoinaan käytyihin käräjiin, Likomäki puolestaan pellavien liottamiseen Vaakkolammissa.[7]
Vuonna 1953 julkaistussa peruskartassa Vaakkolampi sijaitsi Pyhäjärvelle asti ulottuvan Epilän, Hyhkyn ja Kaarilan kylien peltomaiseman keskellä ja sitä ympäröi rantasuovyöhyke. Eteläpuolella kulkevan hajujakson päällä sijaitsi maataloja, joiden kautta kulki lampea kiertävä tie. Se yhtyi kummastakin päästään Epilän läpi kulkeneeseen maantiehen, jonka varteen oli jo tuolloin rakennettu asuntoja.[8]
Lammen tila oli viime vuosisadan jälkipuolella huono, johtuen maatalouden ja teollisuuden päästöistä. Vuoden 1960 kartassa näkyy kaivettu oja, joka alkaa teollisuuslaitosten välistä ja kulkee suorana lampeen. Samassa kartassa näkyy lammen keskellä saari, jota ei ole piirretty vuoden 1953 karttaan. Vuoden 1975 kartassa tämä saari on kadonnut, mutta sen tilalle on ilmaantunut etelärannan tuntumaan uusi saari ja samalla on lammen itäpää kasvanut umpeen, vaikka vedenpinta näyttäisi nousseen. Pohjoisrantaa seuraa nyt talon tie, joka on vuoden 1980 kartassa muuttunut puiston poluksi. Vuoden 1991 kartassa saaria ei enää näy ja puisto on laajentunut ja saanut palloilukentän.[9][10][11][12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Vaakkolammi, Tampere (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019. }
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.10.2016.
- ↑ a b c d e Vaakkolammi 15.4.2015. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 17.10.2016.
- ↑ Vaakkolammi, Tampere (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050734.jpg), 1855-56
- ↑ Louhivaara 1999, s. 234.
- ↑ Louhivaara 1999, s. 232.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 09 Tampere. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1953. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.1.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 09 Tampere. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1960. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.1.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 09 Tampere. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1975. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.1.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 09 Tampere. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1980. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.1.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 09 Tampere. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1991. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.1.2017)
