Ahtialanjärvi
| Ahtialanjärvi | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Lempäälä |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Vanajaveden alaosan alue (35.22) |
| Laskujoki | Liuhanvuolle [1] |
| Järvinumero | 35.221.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 79,3 m [1] |
| Rantaviiva | 7,18285 km [2] |
| Pinta-ala | 1,34826 km² [2] |
| Tilavuus | 0,00137614514 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 1,02 m [2] |
| Suurin syvyys | 10,69 m [2] |
 Ahtialanjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Ahtialanjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Lempäälässä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Vanajaveden alaosan alueeseen. Ahtialanjärvi on osa Vuolteen aluetta.[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on 1,7 kilometriä pitkä, 1,3 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 135 hehtaaria. Järvi sijaitsee aivan Lempäälän keskustaajaman itäpuolella ja se on peltojen ympäröimä. Siihen virtaa etelästä Hiidenvuolle, joka haarautuu ennen järveä länteen johtavaan Lempäälän kanavaan. Järvi on selkeästi läpivirtausjärvi, sillä Hiidenvuolle on Vanajaveden laskujoki, joka jatkaa matkaansa Liuhanvuolteena pohjoiseen. Vuolle laskee Pyhäjärveen Kuokkalankosken läpi ja tekee sillä matkalla 2,1 metrin pudotuksen. Järven eteläpuolella on harjujakso ja Laasonportissa harjanne, joka patoaa laskuojat etelän puolelle. Sen sijaan idästä siihen laskee Myllyoja, joka muodostaa oman Myllyojan valuma-alueensa. Järveen laskee kolme pienempää tulo-ojaa. Järven keskellä on matala ja soinen saari, niin kutsuttu Lokkisaari tai savipalssi. Järven etelä- ja kaakkoisosa on ruohottunutta vesialuetta. Järven keskisyvyys on metrin, joten järvessä viihtyy hyvin pohjakasvillisuus.[2][1][3]
Järvi on luodattu. Sen keskisyvyys on noin metrin, mutta saaren ja taajaman välisessä virtapaikassa on syvempää. Koko virtapaikka on vähintään kolme metriä syvää, mutta eräin paikoin syvyyttä on 4–5 metriä. Saaren luoteispuolella sijaitsee yli 9,5 metrin syvänne, mistä on mitattu jopa 10,5 metrin syväys.[4]
Järven rantaviivan pituus on 7,2 kilometriä. Kaikki rannat lukuun ottamatta etelärantoja päättyvät peltomaahan. Etelärannalla järveä sivuaa harjujakso, joka on asuttu. Sen kärjessä aivan Hiidenvuolteen suulla sijaitsee Lempäälän lukion ja Tredun yhteinen Virta-kampus. Peltoalue on harvaan asuttua, mutta heti sen ulkoreunalla sijaitsevat Ahtialan ja Laasonportin asuntoalueet. Lännessä vastarannalla sijaitsee keskustaajaman Ryynikkä ja Halkola.[2][1][3]
Luontoarvot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ahtialanjärvi on Pirkanmaan monipuolisin lintujärvi. Järvi sisältyy valtakunnallisesti arvokkaana lintuvetenä Natura 2000 -suojeluohjelmaan.[5] Ahtialanjärven kasvisto on edustavaa, erikoisuutena muun muassa ojakaali. Ahtialanjärven rannoilla elää myös viitasammakko, joka on ns. direktiivilaji, jonka elinympäristön heikentäminen on kielletty.[6] Ahtialanjärvi on myös osa kansallisesti arvokasta FINIBA-aluetta, Etelä-Pirkanmaan lintuvesiä. Järvellä on tehty vuodesta 2001 lähtien hoitotoimia Lempäälän ympäristönsuojeluyhdistyksen, Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen ja Lokkisaari ry:n toimesta. Kunnostustoimilla järven linnustollista arvoa on lisätty merkittävästi. Järven saaret ovat tärkeitä lintujen pesimäalueita, ja järvi on tärkeä muutonaikainen levähdysalue etenkin sisämaassa harvoin pysähtyville kahlaajille.[7] Sijainti Lempäälän keskustan läheisyydessä sekä vuonna 2017 valmistunut uusi lintutorni tekevät Ahtialanjärvestä tärkeän lintuharrastus- ja opetuskohteen.
Ahtialanjärven näkyvin ja kuuluvin laji on naurulokki. Lokkisaaren yhdyskunta on ylivoimaisesti suurin Pirkanmaalla ja yksi suurimmista koko maassa.[8] Muita järvellä pesiviä lokkilintuja ovat mm. pikkulokki, kalalokki ja kalatiira. Yleisimpiä pesiviä lajeja Ahtialanjärvellä ovat myös mm. silkkiuikku, nokikana, taivaanvuohi sekä ruoikoiden varpuslintuihin kuuluvat ruokokerttunen ja pajusirkku. Ahtialanjärvi on merkittävä etenkin kaulushaikaran ja ruskosuohaukan pesimäpaikkana. Myös laulujoutsen, lapasorsa, rytikerttunen, pikkutikka, satakiele, luhtahuitti sekä kalasääski pesivät järvellä tai järven rannalla. Järvi on merkittävä myös kosteikkolintujen muutonaikaisena levähdys ja ruokailualueena. Järven ruoikoihin kerääntyy syysmuuton aikana yöpymään suuria määriä västäräkkejä, keltavästäräkkejä sekä haara- ja törmäpääskyjä. Lintudirektiivin lajeista mm. laulujoutsen, uivelo, liro ja suokukko kerääntyvät järvelle säännöllisesti muuttoaikoina. Myös monia harvinaisuuksia kuten mustapyrstökuiri, jänkäkurppa, viiksitimali, amerikanhaapana ja monia hanhilajeja on tavattu järvellä muuttoaikoina.[9]
Vedenlaatu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven vedenlaatua on tutkittu viimeksi vuonna 2013 kolmesti ja 2016 kerran. Silloin on järven vesi ollut sameahkoa (keskimäärin 8,3 FNU), veden näkösyvyys on ollut keskimäärin 1,2 metriä ja vedenväri on ruskea (väriluku 43–74 mg(Pt)/l, keskiarvolla 58 mg(Pt)/l). Veden sähkönjohtavuus on keskimmäärin 10 mS/m, mikä on suomalaisessa järvissä normaali taso. Talvella happamuustaso on ollut pH 7,1, mutta kesällä se on kohonnut arvoon pH 7,5. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan on hyvä (keskimäärin 0,4 mmol/l). Silloin järvi ei ole välittömässä vaarassa happamoitua. Järven vesi ei sen mataluudesta ja virtauksista johtuen lämpötilakerrostu selvästi kesäisin ja talvisin. Veden happipitoisuus on ollut kesäisin 8,7 mg (O2)/l, jolloin hapen kylläisyys oli 88%. Talvisin se on ollut 12 mg (O2)/l (kylläisyys 90%). Näiden arvojen perusteella järven happitilanne on ollut kokonaisuudessaan hyvä. Veden fosforipitoisuudet ovat olleet keskimäärin 28 µg/l, missä kesän arvot ovat olleet keskimäärin 9 µg/l suuremmat. Typpipitoisuudet ovat olleet päällisvedessä keskimäärin 953 µg/l (vaihteluvälillä 700–1300 µg/l). Järvi voidaan pitää lievästi rehevänä, vaikka ravinnetaso kohoaa välillä rehevän järven tasolle.[2]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1954 peruskartassa järven nimi oli ”Ahtialanselkä”. Lempäälän taajama oli hyvässä kasvussa, mutta se keskittyi vielä rautatien länsipuolelle. Muut rannat olivat peltoja reunustavia rantaluhtia. Ahtialaan oli jo nyt syntynyt asuntoalue. Vuoden 1975 karttaan oli rakennettu nykyiseltä nimeltään seututie 190, jolla liikenne ohjattiin kirkonkylän ohitse. Tien ja rautatien väliin oli samalla rakennettu lisää asuntoja. Myös jäteveden puhdistamo on merkitty Liuhanvuolteen luusuaan. Järven nimi oli nyt ”Ahtialanjärvi”.[4][10][11][12][13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Ahtialanjärvi, Lempäälä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 10.1.2017.
- ↑ a b Ahtialanjärvi, Lempäälä (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b Peruskartta 1:20 000. 2123 07 Lempäälä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1991. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.1.2017)
- ↑ Lintutornit Lempäälä. Viitattu 24.1.2022.
- ↑ Tarinakartta - Ahtialanjärvi www.arcgis.com. Viitattu 24.1.2022.
- ↑ Ymparisto > Ahtialanjärvi www.ymparisto.fi. Viitattu 24.1.2022.
- ↑ Lempäälä, Ahtialanjärvi – Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry – BirdLife Pirkanmaa pily.fi. Viitattu 24.1.2022.[vanhentunut linkki]
- ↑ Lajitietoa – Ahtialanjärvi vps.virtuaalikoulu.org. Viitattu 24.1.2022.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 07 Lempäälä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1954. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.1.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 07 Lempäälä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1963. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.1.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 07 Lempäälä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1975. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.1.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 07 Lempäälä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1980. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.1.2017)
