Kalliojärvi (Nokia)
| Kalliojärvi | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Nokia |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Pyhäjärven alue (35.21) |
| Laskuoja | oja Juottojärveen [1] |
| Järvinumero | 35.212.1.014 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 149,8 m [1] |
| Rantaviiva | 2,912 km [2] |
| Pinta-ala | 0,16079 km² [2] |
| Tilavuus | 0,00132 km³ [3] |
| Suurin syvyys | 22 m [3] |
| Valuma-alue | 3 km² [3] |
 Kalliojärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kalliojärvi [1][2] on Pirkanmaalla Nokialla sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Kalliojärvi on osa Laajanojan valuma-aluetta.[1][2]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on 2,3 kilometriä pitkä, 550 metriä leveä ja sen pinta-ala on 16 hehtaaria. Järven länsiranta työntyy 200 metriä pitkänä lahtena luoteeseen, josta lähtee järven laskuoja. Lahden suussa sijaitsee pieni saari ja toinen saari sijaitsee itärannassa. Järveen laskee kaksi ojaa, joista huomattavin on Ruokejärven yli 800 metriä pitkä laskuoja. Veden laskennallinen viipymä järvessä on 1,8 vuotta, sillä järven oma valuma-alue on järven tilavuuten nähden verrattain pieni. Järven rantaviivan pituus on 2,9 kilometriä. Järven rannat ovat paikoin jyrkkiä ja paikoin suomaata. Järvi on autio eikä sinne johda tietä. Lähin metsäautotie tulee Karhuntaponmaalla 350 metrin päähän rannasta. Alueella kiertää polkuja ja pohjoisrantaa seuraa tällainen polku. Eräs poluista on vanha ”Kirkkopolku”.[1][2][4]
Vedenlaatu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalliojärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1991–1996 ja 1998–2015. Kalliojärven metsäisellä ja karulla valuma-alueella sijaitsee vain vähän suota. Järven vedenväri on ruskeaa ja se sisältää runsaasti humusta. Talvella 1996 vesi oli hapanta ja puskurikykyä happamoitumista vastaan ei ollut enää lainkaan jäljellä. Kalliojärvi kuuluu Alisenjärven reittiin, joka valittiin vuonna 1991 pääkohteeksi valtion happamoituneiden vesistöjen tutkimusprojektiin. Happamuuden kohentamiseksi Kalliojärveä kalkittiin vuosina 1998 ja 2003. Vuoden 1998 kalkituksen jälkeen veden happamuustaso normalisoitui ja veden alkaliniteettiarvot kohosivat hyviksi. Kalliojärven yläpuolista Ruokejärveä on kalkittu vuosina 2001, 2007 ja 2014. Ensimmäisten kalkituksien jälkeen veden happamuustaso asettui hapahkolle tasolle, mutta järven puskurikyky happamoitumista vastaan jäi heikoksi. Järven ravinnetaso on karujen järvien kaltainen, mutta ajoittain fosforipitoisuudet kohoavat lievästi rehevöityneiden järvien tasolle. Järven happitalous on tyydyttävä. Syvä järvi lämpötilakerrostuu aina kesäisin ja talvisin. Vaikka tutkimustuloksia on kerrostuneesta alusvedestä vähän, otaksutaan hapen kuluvan vähiin tai jopa loppuvan järven syvänteessä. Varsinkin kesäisin harppauskerros on jyrkkä, jolloin hapen kanssa tulee ongelmia. Tämä lienee syy sille, että fosforipitoisuudet kohoavat, sillä hapettomuus saa ravinteet liukenemaan takaisin veteen. Kalliojärven vedenlaatu on ollut kalkitsemisen jälkeen erittäin hyvä.[3]
Natura 2000
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalliojärvi kuuluu Natura 2000 -verkostossa Nokian Kaakkurijärviin ja muodostavat siellä yhdessä itäisen Ylinenjärven, Heinäjärven (osa), Porrasjärven, Pienen Porrasjärven ja Juottojärven kanssa yhteisen enklaavin. Kalliojärven vesialasta puolet eli länsipää kuuluu suojelualueeseen. Itäosasta suurin osa rannoista ja ympäröivästä metsästä kuuluu suojelualueeseen. Kaakkoisrannasta löytyy kaksi suojelematonta rantakaistaletta. Suojelualueeseen kuuluvat myös osa Pitkäjärven ympäristöstä ja kaikki Ruokejärven ympäristöt.[5]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on ollut asumaton ja tietön nykyaikana. Järven itäpää kuuluu Kankaantaan jakokunnalle.[6][7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Kalliojärvi, Nokia (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 2.11.2016.
- ↑ a b c d Kalliojärvi 11.02.2016. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 2.11.2016.
- ↑ Kalliojärvi, Nokia (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Ympäristöhallinto: Kaakkurijärvet, viitattu 31.10.2016
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 06 Ylöjärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1953. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.11.2016)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 06 Ylöjärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1991. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.11.2016)
Pyhäjärvi • Kulovesi • Jokisjärvi • Teernijärvi • Vihnusjärvi • Tottijärvi • Alinenjärvi • Järvenjärvi • Ylinenjärvi • Tuulosjärvi • Hätikkäjärvi • Sanasjärvi • Otajärvi • Kalliojärvi • Taulajärvi • Ruokejärvi • Juojärvi • Kivikesku • Toivasjärvi • Porrasjärvi • Kyynijärvi • Murtoonjärvi • Kirstuanjärvi • Iso-Ahvenisto • Iso-Tappuri • Launiasjärvi • Koukkujärvi • Oksilammi • Ruutana • Siukolanjärvi • Juottojärvi • Hangaslammi • Ylinenjärvi • Heinijärvi • Haukijärvi • Korpijärvi • Heinijärvi • Pitkälammi • Jouttijärvi • Ylisenjärvenlammi • Hangaslammi • Vähäjärvi • Lilträskinjärvi • Iso Kakkurijärvi • Kahtalammi • Haukijärvi • Pieni Porrasjärvi • Pieni-Tappuri • Kiimalammi • Paskolampi • Pieni Koukkujärvi • Ylisenlammi • Jänninjärvi • Pikku-Matalus • Pannukakko